Ruokajuttujeni linkeistä on tullut paljon kyselyitä, ja nyt voin reseptien kaipaajien iloksi kertoa, että Ruoka-osion linkit on tänään vihdoin päivitetty vanhasta osoitteesta Kauneus & Terveys -muotoon. Eli nyt ne toimivat :)
Kaikki muut osion linkit on muutettu paitsi ravintolakokemukset, ne päivittelen myöhemmin. Blogissa on valtavasti sisäisiä linkkejä jotka minun täytyy muuton jälkeen manuaalisesti muuttaa, ja se vie paljon aikaa. Suosituimmista hakemistoista Kreikka-jutut ja Ruoka on nyt päivitetty, Suosikkituotteet odottaa vielä. Toivon saavani kaikki käytetyimmät linkit ajan tasalle kevään aikana.
Koko reseptihakemistoni löytyy siis täältä.
Ruokajuttuja päivitellessä minulle tuli hyvä mieli. Katselin kaikkia reseptejäni ja vinkkejäni ja mietin, miten paljon iloa ruoanlaitto on tuonut elämääni ja miten hassulta tuntuu, että siitä on vasta viisi ja puoli vuotta kun ylipäänsä opin laittamaan ruokaa. Mitään blogini kymmenien reseptien ruoista, edes yksinkertaisinta ateriakastiketta, en osannut valmistaa tai ollut edes kiinnostunut itse tekemään kymmenen vuotta sitten. Elin valmisruoilla ja "lisää-vain-vesi"-ratkaisuilla.
Ruokavalioremonttini suurin anti on kokkaustaidon ohella ollut ehdottomasti ravinnon monipuolistuminen, makumaailman avautuminen ja ruoan arvostuksen kasvaminen. Nämä ovat kokonaisuudessaan vielä paljon hienompi asia kuin turvotusten, päänsärkyjen, makeanriippuvuuden ja velton olon kukistaminen, jotka alun perin minut kannustivat uutta ruokavaliota kokeilemaan. Ei tällä muutoksella ole kuin voittanut :)
On ollut hauska seurata, miten pelkkänä kosmetiikkablogina aloittaneen Karkkipäivän ruokajutuista on vuosien varrella kehkeytynyt koko blogin kolmas jalka. Alunperin anteeksipyydellyistä ruokapostauksista on tullut osa suosituinta sisältöä. Niitä lukevat palautteen mukaan jopa sellaisetkin lukijat joita ruokajutut tai etenkään vhh-henkinen ruokailu eivät muuten kiinnosta pätkääkään :) Hauskaa.
Koostin ruokaosion innostamana tähän muutamia teidän ja minun suosikkireseptejä blogista vuosien varrelta. Tiedä vaikka olen K&T:n kautta saanut uusia lukijoita joille mun "ruokapuoli" on vielä jäänyt hämärään. :) Vaikka itse noudatan hiilihydraattitietoista ruokavaliota ja se näkyy resepteissäni (ne ovat 90-prosenttisesti viljattomia ja sokerittomia ja kasvisten osuus korostuu), niitä voi mainiosti soveltaa myös korkeahiilihydraattisina versioina.
Yksi kestohiteistä! Vehnä- tai maissitortilloista en koskaan tykännyt edes hiilariaikoinani mutta kukkakaalitortilla on jotain aivan tajuttoman hyvää!
Kolme suosikkia pakastekalasta
Ideoita budjettiaterioihin kalasta - arkisen pakastekalankaan ei tarvitse olla tylsää :) Minun suosikkejani ovat uunikala, kalapata ja wok-ruoat.
Valkoinen artisokka-vuohenjuustopizza
Oma suosikkipizzani, nam! Tässä on myös mielestäni paras vhh-pizzapohja kaikista eri jauhokombinaatioista joita olen testannut, kaikkein rapein.
Blogini suosituin resepti: tonnikalapullat.
Liikuttavaa, miten tämä yksinkertainen resepti lähti elämään omaa elämäänsä. :) Olen bongannut sitä netissä erinäisillä sivuilla "Karkkipäivän Sannin tonnikalapullina", vaikka alkujaankin kerroin reseptin olevan Alkon Etiketti-lehdestä. No, nyt ne on näköjään "mun pullat" :)
Surf'n'Turf-salaatti romesco-kastikkeella
Ihan hillittömän, törkeän hyvä salaatti. Tekee melkein mieli laittaa 'salaatti' lainausmerkkeihin, niin tuhtia murkinaa on tämä setti.
Yksi parhaita lukijalta saamiani reseptivinkkejä! :) Tästä on muodostunut ihan lemppareimpia ruokiani. Mausteisen makeassa tomaattikastikkeessa kypsennettyjä kananmunia... mmmm...! Etenkin kylmään vuodenaikaan sopivaa täyttävää ja lämmittävää lohturuokaa. <3
Suklaaherkun äkilliseen nälkään! :) Tämä viljaton, sokeriton herkku valmistuu mikrossa minuutissa (plus se aika kun sekoitat yhteen neljä raaka-ainetta :))
Niinikään viljaton ja sokeriton mehevyys. Mums! Sijoittuu joka vuosi korkealla blogin luetuimpien postausten tilastossa ja on muodostunut kuuleman mukaan sisareni työkaverin lemppariksi, terkkuja vain :)
Maapähkinäinen suklaamyslipatukka
Aivan älyttömän herkullinen suklainen, pähkinäinen myslipatukka! Suussa sulavan tumman kaakaopohjan päälle rakentuu vastustamaton kokonaisuus pehmeää maapähkinävoita, rapeaa mysliä ja nautinnollisesti raksuvaa vaniljasoijacrispiä kookoshiutaleilla hunnutettuna. Ei sokeria, ei viljaa, ei lisäaineita.
*
P.S. Ihana nostalgiahelmi on "Päivä ruokabloggarina" -postaukseni lokakuulta 2009 ^_^ <3 Siihen on dokumentoitunut loistavasti entinen safkaSanni - pastaa, Barillan oliivikastiketta, leipää ja Julia-karkkeja :) - Mutta olen näköjään osannut (jo) tehdä oman pastakastikkeen tomaattimurskasta ja kikherneistä, respekt :D
Tiedättekö mitä? En ole koskaan pahemmin piitannut Lumenen ihonhoitotuotteista. Kun teininä innostuin purkeista ja tuubeista kohdistui kiinnostukseni ennen kaikkea värikkäisiin kasveilla, kukilla ja marjoilla markkinoituihin merkkeihin kuten The Body Shop ja Yves Rocher. "Taviskosmetiikka" kuten lumenet, lorealit ja niveat edustivat minulle tylsää "aikuiskosmetiikkaa". Kyllä, ne purkit näyttivät silmääni todella tylsiltä ja persoonattomilta, paljon mieluummin peseydyin syreenein kuvitetulla suihkugeelillä tai hieroin nassuun oranssia porkkanavoidetta. Enpä voi väittää että markettikosmetiikka edelleenkään on ykkösvalintani, vaikka tiedän, että sieltä löytyy ihan päteviä tuotteita. Minulle esteettisellä ja mielikuvapuolella on niin suuri vaikutus.
Vuosien varrella olen käyttänyt tylsänä pitämältäni Lumenelta vain muutamia harvoja ihonhoitotuotteita (meikkejä kyllä enemmän). Tuotteiden design ja koko "boogie" ei vain yksinkertaisesti vedonnut minun kaltaiseeni kuluttajaan. Löysin merkiltä muutaman kestolempparituotteen (silmämeikinpoistoaine ja vanha Milky Touch -kasvovesi) mutta muuten se on säilynyt harmaana alueena.
Kunnes tuli viime syksy ja brändiuudistus.
Kuva: Lumene
Wow. Jotain tapahtui, en tiedä oliko sitten pelkästään Invisible Illuminationin ansiota mutta yhtäkkiä näin Lumenen uudessa (heh) valossa. Kiinnostuin. Merkkejä uusista tuulista oli ollut nähtävissä jo muutamien viime vuoden lanseerausten kuten hyaluronitiivisteen myötä, mutta vasta ilmeuudistus nykäisi kiinnostukseni aktiiviselle tasolle.
Vuosiin en ole jaksanut kirjoitella blogiin Lumenen ihonhoitotuotteista, ei vain ole napannut. Nyt ajattelin kirjoittaa. :) Päätin aloittaa vuoden 2017 Lumene-ihonhoidon tehotestauksella, testauksessa on neljä eri sarjaa halvimmasta koko perheen markettisarjasta hienostuneempaan "kiireisen cityaikuisen" sarjaan.
Tänään kerron siitä halvimmasta.
Klassikko.
Sillä nimellä kulkee Lumenen edullisin, perusihonhoitotuotteista koostuva sarja. Klassikko-sarjan myyntikanava on marketit ja lähikaupat, näitä voit siis löytää lähi-Siwastasi maidonhakureissulla (niin kauan kuin Siwoja vielä on.. off topic... R.I.P. Siwa <3)
Sarjaan kuuluu kolme päivävoidetta eri ihotyypeille, yövoide, silmänympärysvoide, putsari ja kasvovesi. En muista millä nimellä Lumenen "Siwa-sarja" ennen kulki, mutta ainakin pakkaukset olivat ennen huomattavasti tylsemmän ja arkisemman näköiset kuin nyt. Tykästyin kovasti söpöön tupasvilla-kuvitukseen, yksinkertaista mutta tyylikästä.
Tuotteilla on simppeli hinnoittelu: puhdistustuotteet maksavat 4,90€, voiteet 5,90€. Olen saanut tuotteet Lumenelta.
Syväpuhdistava puhdistusgeeli 4,90€ / 150 ml
Jämäkkää geeliä joka ei muodosta veden kanssa vaahtoa ellei sitten käytä vaahdotusverkkoa. Verkon avulla muodostunut vaahto on tuntumaltaan "arkisen" tuntuista, jos näin voi sanoa, eli ei sellaista kermaista, liukasta ja paksun pehmeää vaan, noh, vaatimattomampaa :)
Iho ei jää huuhdellessa narisevaksi mikä saa minut hetkellisesti ajattelemaan, että tuotteen koostumus on sieltä vähemmän kuivattavasta päästä, mutta huuhteluveden jättämän kosteuden haihduttua iho vetää kiristävän kuivaksi. Syynään tuubia uudelleen ja tosiaan, siinähän lukee syväpuhdistava. ;) Silti - inciä nopeasti katsomalla voisi kuvitella toisin; tuotteessa on heti veden jälkeen, ennen puhdistavia ainesosia, kosteuttavaa glyserolia. Tämä ei lopulta kuitenkaan kerro kosteuttavien ainesosien suhteesta peseviin, erilaisten pesevien ainesosien (joita on viisi) pitoisuus on todennäköisesti kuitenkin suurempi.
Virkistävä kasvovesi 4,90€ / 150 ml
Alkoholiton, miellyttävän ja raikkaan tuntuinen. Jättää iholle aavistuksen tahmean tunteen jonka epäilen johtuvan glyserolista, joka korkeina pitoisuuksina tuo tahmeaa tunnetta. Ainakin tämä kasvovesi siis sitoo kosteutta.
Plussaa kivasta, raikkaasta tuoksusta josta tulee mieleen lumpeet.
Kosteuttava päivävoide kaikille ihotyypeille 5,90€ / 50 ml
Notkeahko medium-täyteläinen voide. Perusvoiteen tuntuinen, jättää ihon ikäänkuin vähän pinnoitetun tuntuiseksi. Saa miettimään, onkohan koostumuksessa vahamaisia ainesosia... Hoitaa sen homman minkä pitääkin eli kosteuttaa ihoa mutta elämyksellisyys vertautuu hintaan, tämä todellakin tuntuu "markettikosmetiikalta". Ero Lumenen kalliimpien voiteiden ihofiilikseen on huomattava.
Mielenkiintoisesti; vaikka pakkausteksti kertoo yli 80% voiteen raaka-aineista olevan luonnollisia, incissä ainoastaan tupasvillauute (jota on käytetty sarjan kaikissa tuotteissa) erottuu taviksellekin tunnistettavana luonnon ainesosana. No, betaiinikin mahdollisesti. Mutta on kiinnostavaa verrata tällaista normikosmetiikkamerkin yli 80% luonnollisena markkinoitua tuotetta aidon luonnonkosmetiikan tuotteeseen, incit ovat aivan erilaisia. Luonnonkosmetiikan purkin kyljestä maallikkokin tunnistaa suurimman osan ainesosista. Arvelen (tämä on siis tosiaan vain veikkaus), että Lumenen tuotteissa luonnolliset ainesosat ovat pääosin laatua naturally derived eli luonnon raaka-aineista johdettuja, jolloin ainesosan nimi voi olla vaikka dicaprylyl carbonate joka ei kuulosta itsestäänselvästi kasvipohjaiselta toisin kuin nordic cottongrass extract.
Jos voidetta jää paljon sormiin levityksen jälkeen, muodostuu sormiin "muovisehko" ihofiilis vähän samaan tapaan kuin Erisanin käsivoiteen jälkeen. Tällaiset muoviset, pinnoitetut tuntemukset eivät kerro huonosta kosteutuskyvystä vaan liittyvät vain tuotteen kosmeettiseen rakenteeseen. Usein kalliimman voiteen hinnassa tulee maksaneeksi nimenomaan ihanasta aisteja hellivästä koostumuksesta ja silkkisestä ihotunteesta, vaikka kosteustehot muovisen tuntuisessa voiteessa voivat olla yhtä hyvät.
Hoitava päivävoide kuivalle iholle 5,90€ / 50 ml
Paksumpi kuin kaikkien ihotyyppien päivävoide mutta raikkaampi ja notkeammin levittyvä kuin sarjan jäykkä yövoide. Oikein hyvän tuntuinen. Kosteuttavina ainesosina mm. sanahirviö octyldodecyl myristate (näitä lukemalla ymmärtää, miksi kasviuutteet ja öljyt kuulostavat markkinoinnissa aina paremmilta vaikka octyl-juttukin voi olla johdettu luonnollisista raaka-aineista), betaiini, glyseroli, sheavoi ja manteliöljy.
Kiiltoa kontrolloiva päivävoide rasvoittuvalle ja sekaiholle 5,90€ / 50 ml
Tämän voiteen koostumus oli eniten mieleeni; mukavan ohut, raikas ja emulsiomainen. Ei yhtään geelimäinen, niinkuin rasvoittuvalle iholle suunnatut voiteet usein ovat.
Kaikkien Klassikko-sarjan voiteiden tuoksu on muuten niin mieto että se on hädin tuskin havaittavissa, mutta tuotteet ovat hajustettuja.
Uudistava yövoide 5,90€ / 50 ml
Paksun ja jäykähkön tuntuinen voide, ja, hmm, taas haluan käyttää tätä sanaa, arkisen tuntuinen koostumus. Voide ei tunnu liukkaalta ja sula ihoon niinkuin ylellisemmät koostumukset.
Tuntuu toisaalta vähän tyhmältä kirjoittaa halvan päivittäiskosmetiikkasarjan tuotteista, että "ne tuntuvat halvoilta". Jeps, niiden kuuluukin tuntua halvoilta, eiväthän ne muuten olisi tässä genressä. Miten muuten kuluttajille voitaisiin edes perustella hemmottelevan (ja kalliin) selektiivisen kosmetiikan olemassaolo, jos kuuden euron voidekin tuntuisi mielettömän ihanalta ja tekisi silkkisen, hehkuvan ihon? :D Oletteko miettineet tätä...?
Itse olen miettinyt usein, miten paljon lopulta raaka-ainevalinnat vaikuttavat tuotteen hintaan, ja kuinka suuri osuus tulee pakkauksesta, markkinoinnista, volyymeista (bulkkituote vai "niche"-tuote) ja myyntikanavista. Mitä ajan takaa on se, että voiko se samettinen, ylellisen tuoksuinen luksusvoide olla kuitenkin raaka-ainekustannustensa puolesta samaa hintatasoa kuin simppeli koko perheen voiteeksi brändätty voide? Siis potentiaalisesti? Ahh, tätä täytyy kysyä joskus joltain tuotekehittelijältä. Pakkaukset, tuoksut ja volyymit vaikuttavat ilman muuta hintaan ja totta kai on myös oikeasti kalliita, arvokkaita raaka-aineita jotka pompsauttavat hintaa, mutta kutkuttaisi tietää, onko kemisteille mahdollista formuloida "halvalla reseptillä" myös ei-halvan tuntuinen voide?
Kosteuttava Silmänympärysvoide 5,90€ / 50 ml
Perussilmänympärysvoide. Juuri sitä tämä on :) Kosteuttaa ja on tiheydeltään sopivan paksua (en pidä liruista tai geelimäisistä sy-voiteista), mutta ei tunnu yhtään rasvaiselta.
Tämä olisi juuri sellainen silmänympärysvoide jonka myisin jos 15-16-vuotias asiakas tulisi etsimään ensimmäistä sy-voidettaan.
*
Kuinka moni teistä ostaa ihonhoitotuotteensa (tai edes osan niistä) lähikaupasta?
Mä myönnän etten ole eläissäni ostanut marketista edes suihkugeeliä..! :D Olen aina ollut orientoitunut halvan ja keskihintaisen kosmetiikan välimaastoon eli juuri sille sektorille jota myös "markettikosmetiikaksi" kutsutaan, mutta marketeista en osaa kosmetiikkaa ostaa, hassua..! Ostan sen saman shampoon sitten vaikka euron kalliimmalla tavaratalosta ^_^ Tai tilaan (tilasin) Yves Rocherilta :)
Tämä on aiheesta toistaiseksi viimeinen postaus, tämä terveisinä niille lukijoille joita "hair-gate" ei kiinnosta ja jotka kohta jättävät blogin aiheiden yksipuolisuuden vuoksi.
Haluan kuitenkin kirjoittaa vielä yhden puheenvuoron arvostuksesta keskusteluun osallistuneita ja asiallisia näkökulmia esittäneitä lukijoitani kohtaan. Kaikkiin kommentteihin ei aika valitettavasti riitä vastata mutta olkoon tämä jälleen yhteinen vastaus.
Postauksen lopusta löytyvät Hiusakatemialta saamani vastaukset joihinkin kommenteissa esiinnousseisiin kysymyksiin.
Hiusjuurianalyysi-kertomukseni sai aikaan poikkeuksellisen eloisan keskustelun jonka sävy oli paikoin jopa suuttunut.
Neutraaliksi kokemuksen jakamiseksi kuvittelemani teksti esittäytyi monelle positiivisena äänenä huuhaana ja epäeettisenä pidetyn toiminnan puolesta. Pitkässä kirjoituksessani suurimman huomion kohteeksi joutui kommenttini siitä, että kerroin uskovani palvelun olevan toimivaa vain sillä perusteella, että yrityksen asiakkaat ovat kokeneet saaneensa hyötyä. Palautteessa minua haluttiin ikään kuin torua harkitsemattoman kevyestä asenteesta vaihtoehtoisten hoitomenetelmien uskottavuuteen ja herätellä näkemään mahdollinen laajempi kuvio tämän tyyppisten konseptien taustalla.
Alun hämmennyksen jälkeen (”miten kirjoitukseni on voitu tulkita näin?”) aloin oivaltaa kritiikin ja arvostellut näkökohdat paremmin.
Selvästikin tässä on nyt asia, johon en ollut perehtynyt tarpeeksi. Käsitykseni yrityksestä ja sen toiminnasta pohjautuivat tässä tapauksessa ilmeisen rajalliseen tietoon ja tunnepohjaiseen ajatteluun. Keskustelu toi esiin valideja pointteja, joita en ollut itse huomioinut tai tullut ajatelleeksi, ja jotka aivan myönnettävästi paljastivat ajatuksenjuoksuni tietynlaisen naiiviuden ja taipumukseni niin sanotusti ”uskoa kaikista hyvää”.
Lisäksi yrityksen menetelmien kriittinen arviointi vaatii sellaista perehtyneisyyttä biologiaan ja lääketieteeseen jollaista minulla ei ole. En esimerkiksi tiedä mitä kaikkea hiusjuurten morfologiasta on ja ei ole nähtävissä, enkä pysty tietojeni varassa kohdentamaan kyseenalaistusta tällaiseen seikkaan. (En edes tiennyt mitä ’morfologia’ tarkoittaa, tämäkin piti googlata.) Näin ollen olen palvelua tarjoavan henkilön antaman informaation varassa ja kyllä, minulle meni ihan täydestä että hiusjuurista on nähtävissä vaurioita. Joitain vaurioiden aiheuttajia kyseenalaistin, kuten jo mainitun maidon, mutta mahdollisuus ylipäänsä todeta mikroskoopin kautta juurten vaurioita vaikutti minusta uskottavalta.
Olen hämmennyksen kautta iloinen, että minulle tarjottiin kommenttilaatikossa käydyn keskustelun kautta toisenlainen perspektiivi ja mahdollisuus avartaa tietämystäni, ja haluan muistuttaa, että kriittisenkin ihmisen kritiikki voi lopulta aina kohdentua vain alueelle, josta hänellä on tarpeeksi laajasti tietämystä. Case Hiusakatemian kohdalla on vain todettava, että minulla ei ollut tarpeeksi kriittisen tarkastelun vaatimaa tieteellistä perehtyneisyyttä ja minun olisi ollut järkevää pidättäytyä esittämästä mielipidettä yrityksen palvelun toimivuudesta.
Tämä ”hius-gate” toi vahvasti esiin sen luoton, mikä monilla lukijoilla ilmeisesti minuun on, ja miten minun odotetaan tietävän ja tuntevan perusteellisesti ne asiat joista kirjoitan. Niinhän ei kuitenkaan aina ole, ja osa kirjoituksistani on rehellisiä mielipide- tai kokemuskirjoituksia. Niissä välitetty informaatio ei ole faktaa, ja jos niihin sellaisen sävyn liittää, se on lukijan tulkinta mutta ei minun tarkoitukseni.
Mielipiteeni esimerkiksi siitä, että monta vuotta toimineen yrityksen palvelujen täytyy olla toimivia koska asiakkaat ovat kokeneet hyötyneensä, ei ole sama asia kuin kertoa hoitojen faktapohjaisesti toimivan. Se on minun mielipiteeni ja ajatukseni, jonka toki keskustelu osoitti jonkun verran naiivisti perustelluksi ja käytännössä ennen kaikkea tunneperäiseksi taipumukseksi nähdä yhteys koetun hyödyn ja tarjotun palvelun välillä. En ollut ajatellut miten vaikeaa on lopulta todentaa syy-seuraussuhteita. Se on ihan totta, ja pointti oli hyvä.
Kaiken kaikkiaan, olen otettu siitä että olen jotain kautta onnistunut saavuttamaan lukijoiden keskuudessa kriittisen älykkään ”tuo ei mene halpaan” –kuvan, mutta todellisuudessa en suinkaan ole aina se skarpein kynä, enkä osaakaan kyseenalaistaa tai edes näe niitä asioita joita toinen, eri kokemustaustan tai koulutustason omaava henkilö näkee. Minäkin voin ”mennä halpaan”, niin sanotusti.
Kiitän kaikkia keskusteluun asiallisilla kommenteilla ja pointeilla osallistuneita henkilöitä. Lukijoideni joukossa on fiksuja ja etenkin tieteeseen liittyvissä asioissa paljon minua valveutuneempia ihmisiä, ja kommenttilaatikkoa lukemalla saa monienkin kirjoitusteni yhteydessä paljon arvokasta lisätietoa ja toisenlaista perspektiiviä.
En edelleen, kaikkien jaettujen näkökohtien valossakaan, koe tarvetta lähteä mustamaalaamaan Hiusakatemiaa. Se ei olisi asiallista eikä yritys ole aiheuttanut minulle mitään harmia. Liitän tähän kuitenkin lukijoiden esiintuomia pointteja joita pidän relevantteina ja joita en ollut itse tullut ajatelleeksi. "Pelkästä" hiusnirhaumasta lähtenyt vierailu johti lopulta monitasoiseen keskusteluun tieteeseen vs. ei-tieteeseen pohjautuvista hoidoista ja yritysten etiikasta.
Ennen kaikkea pidin perusteltuna kritiikkiä, joka kohdistui Hiusakatemian pyrkimykseen luoda toiminnastaan tieteellinen mielikuva, vaikka menetelmä ei mitä ilmeisimmin oikeasti pohjaudu tieteeseen. Tämä on niitä asioita joita maallikon, kuten minunkin, on vaikea erottaa. Vaikka itse uskon myös vaihtoehtoisten hoitomenetelmien voivan auttaa, en pidä hyväksyttävänä markkinoida palvelua tai tuotetta harhaanjohtavilla mielikuvilla - asia, joka nousee jatkuvasti esiin kauneudenhoitoalalla.
* Tieteellisen mielikuvan luominen: nimi Akatemia, valkoiset takit (tosin käyttäväthän monet kosmetologitkin sellaisia), tutkimuksiin viittaaminen ja lääketieteellisen terminologian ja laitteiden (mikroskooppi) käyttö.
* Tutkimus: ’tutkimuksesta’ puhuttaessa kyse on tutkijan pätevyyden omaavan ammattilaisen tieteellisin menetelmin ja kriteerein tuottamasta tiedosta. "Tämä ei tarkoita, että tämä tieto olisi aina ylitse muun. On kuitenkin harhaanjohtavaa (etenkin myynti / markkinointitarkoituksessa) kutsua tutkimuksiksi asioita, jotka eivät sitä ole."
* Eettisyys: monet ovat valmiita tekemään paljonkin laajemman hiusongelman kuten kaljuuntumisen eteen. On epäeettistä markkinoida tällaiselle kohderyhmälle suuren rahallisen sijoituksen hoitopaketteja, jos kaikkien hoitomenetelmien ja lisäaineiden tarvetta ei ole mitenkään tieteellisesti perusteltu.
* Hoidosta saadun hyödyn arviointi: vaikka Hiusakatemian asiakkaista monikin olisi saanut apua, on mahdoton osoittaa luotettavasti, onko kiittäminen Hiusakatemian hoitoa vai korjaantuiko ongelma itsestään. Syy-seuraussuhteen selvittäminen ei ole niin yksinkertaista kuin ihmismieli haluaa nähdä.
.
Hiusakatemian Anne Kaakinen vastaa kysymyksiin:
Miksi maito on kieltolistalla fosfaattinsa vuoksi mutta ei muita fosfaattia sisältäviä ruoka-aineita?
"Fosfaattia tulee maitotuotteista määrällisesti enemmän. Kyse saattaa olla liiasta saannista. Kyllähän fosforia tarvitaan.
Toivoisin, että oikaisisit blogissasi olleen asian fosfaateista liittyen ns. maitojuuriin. Jos muistat, sanoin sinulle ns. maitojuurista, ettemme tiedä mikä maitotuotteiden ainesosa kullakin aiheuttaa näitä surkastuneita hiusjuuria. Isot määrät fosfaatteja voivat haurastuttaa hiuksia, mutta eivät surkastuta hiusjuuria. Yksi epäily on kaseiini, joka voi toisilla olla aiheuttajana. Kokemusperäisesti olemme huomanneet, että useat voivat käyttää voituotteita ja kovaksi kypsytettyjä laktoosittomia juustoja. Kun ns. maitojuuria löytyy, suosittelemme näin. Jatkossa, jos huomataan, että nekään eivät sovellu, suositellaan niitäkin välttämään. Kermaa suositellaan välttämään aina, kun ns. maitojuuria löytyy."
Mikä on Hiusakatemian tutkijoiden koulutus?
"Hiusakatemia kouluttaa hiushoitajia- ja hiustutkijoita yhteistyöliikkeisiin, joita on ympäri Suomea ja ulkomailla Virossa ja Ruotsissa. Pohjakoulutus koulutettavilla on erilainen. Heitä on esim. ravintoneuvoja, sairaanhoitaja, kosmetologi, kampaaja. Helsingin Hiusakatemian hiustutkijoiden työura on n.15-26 vuotta ja Annikilla itsellä yli 30 vuotta."
Missä julkaisuissa Hagros-Kosken artikkeleita on ilmestynyt?
"Annikki Hagros-Kosken artikkeleita on julkaistu useissa aikakausilehdissä."
(Pyysin Kaakista tarkentamaan, missä aikakausilehdissä Hagros-Kosken artikkeleita on julkaistu, ja onko niitä vertaisarvioitu. Tähän viestiin ei ole vielä tullut vastausta. Lisään sen tähän jos/kun sellainen tulee.)
Edit. 19.1. Annikki Hagros-Koski vastaa:
"Olen tehnyt todella lukuisia tutkimuksia, mm. talipunkista, perinnöllisen kaljuuden hoitamisesta, turvehoidoista, pälvikaljuudesta, lääkkeiden vaikutuksista hiustenlähtöön.
Sitten on useita tutkimusprojekteja, joita on tilattu meiltä: mm. ulkomaalainen valmistaja tilasi Arcon-tuotteiden vaikutuksesta kaljuuntumiseen, suomalainen valmistaja on tilannut Evonia-Keratiinin vaikutuksesta hiusten vahvistamiseen, betaglukaanin vaikutuksesta hiuspohjan ja ihon ongelmien hoidossa.
Haluaisitko käydä HiusAkatemiassa katsomassa lehtiartikkeleita? Niitä on niin paljon, että on hankala ruveta luettelemaan.
Jos joku epäilee tutkimuksiamme, niin kannattaisi ottaa selvää, ennen kuin vähätellään.
Useissa tutkimusprojekteissa on ollut mukana valvomassa lääkäreitä.
Kyllä tutkimuksia saa tehdä muutkin kuin väitelleet tohtorit. Olen luonnontieteiden kandidaatti, mukana on ollut mm. biotieteen maisteri ja 5 lääkäriä."
Onko hiusjuurinäytteiden otanta tarpeeksi kattava, jotta voidaan tehdä päätelmiä koko hiuspohjan kunnosta? Montako hiusta asiakkailta keskimäärin tutkitaan?
"Kun teemme hiusjuuritutkimuksen, otamme näytteitä n. 80 kpl. Tämän määrän olemme katsoneet riittävän. Teemme myös tarkastuksia mikroskoopilla hoitojen kuluessa ja jälkikäteen."
Onko asiakkaiden sairaushistorian kerääminen laillista?
"Emme rekisteröi asiakkaidemme tietoja minnekään. Olemme saaneet asiasta tarkat ohjeet, miten kuuluu toimia."
*
Huomenna sitten vihdoin täksi päiväksi kaavailemani Lumenen ihonhoitotuotteiden arvostelua :) Unohdetaan hiukset vähäksi aikaa ^_^ (Tai no, en lupaa olla kirjoittamatta kokemuksia L'Orealin savihiustuotteista lähitulevaisuudessa...)
