Ahh, tätä kosmetiikkaturisteilua ^_^ Voin kertoa että on kyllä antoisaa, vaikka pää pyörällä onkin kaikista uusista merkeistä ja toinen toistaan ihanammista kosmetiikkahörhön paratiisimyymälöistä.
Olen päättänyt jättää valtaosan kosmetiikkaostoksista reissun viimeisiin päiviin koska ei ole mieltä raahata montaa kiloa purkkeja Soulista Busaniin ja sieltä Jejulle ja takaisin, mutta jotain ostoksia olen jo tehnyt. Ja totta kai tutustutan itseäni tarjontaan vierailemalla kosmeliikkeissä joka päivä. :)
Voi hyvänen aika että tällä matkalla menisi äijällä hermot, ei, tällaiselle matkalle ei voi lähteä kuin yksin tai toisen yhtä paatuneen kosmefriikin kanssa joka jaksaa hypistellä ja tuijotella purkkeja tunnista ja päivästä toiseen :)
Holika Holikan myymälässä hymyilyttää, sillä kesäkuussa laivalta ostamani Holikan naamiot viettivät kesän pölyä keräten... ^_^
Naamioiden ylivertainen suosio Koreassa ei todellakaan jää epäselväksi.
Riittää kun kurkistaa yhteen, mihin tahansa kosmetiikkaliikkeeseen, ja näkee hyllyriveittäin kangasnaamioita. Kun niitä on tarjouksessa, näkee ihmisiä mättämässä niitä koreihinsa kymmenittäin suurissa megapackeissa. Kosmetiikkaturisti katselee silmät selällään... etenkin tämä k-turisti joka ei edes ymmärrä kangasnaamioiden hypen päälle. Mutta kiinnostavaahan tämä on - mikä kumma noissa "räteissä" niin kiehtoo?
Joidenkin naamioiden mukana tulee erikseen naamioon lisättävä ampulli. Näitäkin on tietysti parit siloposkiset pojat markkinoimassa, kuinkas muuten :)
Koreassa näkee ylipäänsä paljon miehiä (naisten) kosmetiikkamainoksissa. Piristävää.
Mitä meikkien testaamiseen tulee, täällä ei olla sen "sivistyneempiä" kuin muuallakaan, itse asiassa sanoisin että jopa vähemmän hygieniatietoisia kuin ainakin meillä Suomessa. Testereistä lätkitään ihan surutta omaan naamaan, huuliin ja ripsiin eikä puhettakaan että hyllyillä olisi tarjolla vaikkapa topsipuikkoja luomivärin sävyn testaamiseen tai kleenexejä joilla pyyhkiä meikkisotkuja.
Kun olin tänään ostamassa luomiväriä ja kysyin myyjältä vanupuikkoa tai jotain millä voisin luomiväriä testata, hän katsoi minua täysin hämmentyneenä ja pyöräytti sitten muitta mutkitta oman sormensa testeriin ja siitä minun kämmenselkääni. Samoin cushion-BB-voiteita on oltu testaamassa myyjien toimesta suoraan kasvoilleni testereiden umpilikaisella sienellä. Anteeksi vain mutta yöks.... Yhdessäkään paikassa en ole nähnyt meikkiliikkeen myyjillä meikkivyötä siveltimineen joilla meikkejä testattaisiin asiakkaalle, tuotteet otetaan testereistä joko sormin tai niiden likaisilla applikaattoreilla.
Hyllyillä törmää välillä myös hassun kuuloisiin tuotteisiin... osaako joku kertoa mitä esimerkiksi on hevosöljy...? :p
Tai entäs tämä:
"Shocking smell cleansing"... tuota, meneekö kaupaksi? :D XD
Tällaisen olisin ostanut jos näissä vain olisi ollut alhaisempi suojakerroin, ihania Peppi-tuotteita..! <3 Kaikissa tietysti SPF 50 kun Aasiassa ollaan. Joissain harvoissa tuotteissa olen nähnyt niinkin alhaisen kertoimen kuin 30, mm. cushion-BB:ssä jonka ostin eilen.
Miettikää miten näppärä tuote meille jotka inhoamme aurinkorasvatahmaa; aurinkovoiteen voi lisätä siististi vipalla. :)
Huomio putsareihin liittyen: kasvoputsarifriikkinä olen tietysti vaaninut puhdistustuotteiden incejä (niiden jotka ovat englanniksi, aika monessa on vain koreaksi), ja harmikseni olen huomannut, että Koreassa suositaan saippuapohjaisia vaahtoputsareita (tunnistaa incissä potassium hydroxidesta tai muista potassium-alkuisista yhdisteistä).
Melkein kaikissa vaahtoputsareissa on pesevänä ainesosana saippua (poislukien geelit). Kasvoputsarina tämän tyyppiset putsarit ovat liian kuivattavia minun iholleni. En myöskään pidä emäksisen pesuaineen jättämästä tosi nahkeasta pinnasta. Nämä kyllä vaahtoavat usein aivan ihanan kermaisesti ja runsaasti, mutta huuhtoessa paljastuu nihkeä iho jota alkaa kiristää saman tien kun huuhteluvesi on haihtunut.
Aika ihana ponipuuteri! ^_^ Mutta en mä tällä mitään tekisi :) Söpö vaan ei käyttökelpoinen.
Tämä on japanilaista kosmetiikkaa, mutta otin kuvan kun minulle tuli voimakas tunne että olen kuullut tästä ripsarista, ihan kuin joku lukija olisi joskus hehkuttanut Dolly Winkiä. Muistelen että hehkutus liittyi jotenkin kaareuttavuuteen ja kestoon.
Onko tämä tuttu jollekulle Aasia-kosmetiikan ystävälle...? Liittyykö tähän jotain erityistä vai sekoitanko ehkä johonkin toiseen tuotteeseen..?
Tällaista olen tähän mennessä hankkinut:
(..ja pahoittelut ankeasta kuvanlaadusta, otin kuvat nyt illalla työpöydän keinovalossa...)
Tonymolyn Green Tea -kosteussuihkeen ostin heti ensimmäisenä päivänä, koska matkaan ei tullut omaa sellaista ja olenpahan meikäläinenkin aika lailla koukuttunut kosteussuihkeisiin. :) Tosin käytän tätä myös kasvovetenä puhdistuksen viimeistelyssä, vaikkei se ehkä ainesosiensa puolesta ole siinä kovin tehokas. Tässä tuotteessa on vain koreankielinen inci joten en tiedä mitä se sisältää, mutta ainakin se tuoksuu aivan ihanalle ja tuntuu iholla hyvältä :)
Täällä pitää muuten olla tarkkana alennushintojen kanssa, olen huomannut. Vaikka hyllyn reunassa olisi alennettu hinta, minulta on yritetty jo pari kertaa veloittaa normihinta. Tonymolyn suihkeen kanssa kävi vielä niin, että hyllyssä oli -30% alennuslappu, ja kun huomautin tästä kassalla, toinen myyjä kävi vaihtamassa siihen -20% lapun (!!!!). En siis saanut tuotetta sen ilmoitetulla hinnalla, ja ensin yritettiin veloittaa täysi hinta.
COSRX-etanahoitoneste oli sekin tarjouksessa, ja arvatkaa huvittiko, kun aloin siinä ostopäätöstä tehdessä googlaamaan tuotetta, niin eiköhän ensimmäisenä pomppaa esiin Ostolakossa-Virven arvostelu...! ^_^
COSRX:n tuotteissa on parhaimmat ja selkeimmät tekstit myös englanniksi, ainakin tähänastisella K-purkkihypistelykokemuksellani. Englanti vaikuttaisi myös olevan oikeasti kieltä äidinkielenään puhuvan kirjoittamaa. :)
Etanaseerumia - - anteeksi, hoitonestettä, nyt pari päivää käyttäneenä voin sanoa, että ostos miellyttää kovasti, todella kosteuttavan tuntuinen ja lyhyt ainesosaluettelokin on hyvä juttu. On muuten varmasti tuoksuttomin kosmetiikkatuote johon olen koskaan tutustunut, tässä ei ole niin minkäänlaista tuoksua.
Koska tämäkin oli tarjouksessa, niin pitihän sekin sitten ottaa koska minulla ei myöskään ole matkalla mukana kosteusvoidetta (muuta kuin se Atopikin sy-voide). Lähdin mahdollisimman vähäisillä kosmetiikkamatkatavaroilla koska tiesin että tulen tekemään täällä paljon ostoksia.
Jos pullonkylkitekstiä on uskominen, tässä on 70% koivunmahlaa mikä sekin on meikäläisen mieleen. COSRX ei ole luonnonkosmetiikkaa eli tuotteissa on myös synteettisiä ainesosia, mutta ainakin näiden kahden perusteella koostumukset tuntuvat oikein mukavilta. Birch Sap -voiteessa tosin on dimetikonia ja sen aistii, mutta voide ei ole ylisilikoninen.
Ja entäs tämä "mummo"! No eikö muka ole ihan sen näköinen että voisi löytyä isoäidin meikkipussista..? Misshan Geum Sul Vitalizing Tension Pact -BB-voide, joka muuten myytiin minulle cushionina vaikka ei teknisesti ole sitä. (Cushion-pakkausmuoto on täällä selvästi suurin trendi tällä hetkellä, ja nekin tuotteet jotka eivät ole varsinaisia "tyynyjä" halutaan nimetä näin tai sitten markkinoida asiakkaalle cushionina.)
Nyt alkaa jo väsyttää kun kello on kohta 2 aamuyöllä paikallista aikaa (mutta kun taas teki niin paljon mieli kirjoittaa...!) niin jätän pidemmät BB-voiteen-etsintästoorini toiseen postaukseen, mutta tämä tuote oli lopulta ainoa Misshan BB joka minulle sopi värinsä puolesta. Siksi "mummo". (Oikeasti, mummot on ihania mutta tämä pakkaus on minusta todella karmea.)
Kerron käyttökokemuksia myöhemmin. Tämä oli sattumoisin myös kaikkein kallein Misshan BB-voiteista (ainakin "cushioneista") mikä varmasti oli myyjien mieleen - siis että asiakkaalle ei käynyt halvempien sävyt. ^_^
Tarvitseeko tätä perustella? Ei. :) Aina mahtuu lisää kauniita violetteja. :)
Innisfree on muuten toistaiseksi ainoa bongaamani korealaismerkki jonka valikoimaan kuuluu myös pari Ecocert-sertifioitua tuotetta. Muutenhan täällä ei luonnonmukainen kosmetiikka ole millään lailla pinnalla enkä tiedä onko edes olemassa kokonaan sertifioitua korealaista kosmetiikkasarjaa.
Ostoskoriin on sujahtanut myös kuorivia jalkanaamioita :) Näitä on pitänyt kokeilla jo todella pitkään ja nyt olen vihdoin lähempänä sitä hetkeä ^_^
Ja nyt: hyvää yötä. Kosmetiikkafriikki Koreassa kuittaa. Huomenna uusi opintopäivä. :)
.
P.S. Tässä vielä videolla Myeong-dongin kosmetiikkatäyteisen ostoskadun tunnelmaa:
[vimeo 232160231 w=640 h=1138]
MyeongDong from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
Voihan Korea!
Minulla olisi jo kahden päivän jälkeen aivan valtavasti mielenkiintoista kerrottavaa ja huomioita jaettavana, ja osa vähän surullisiakin kulttuuriin liittyen. Mutta vielä en ole ehtinyt niitä teille kirjoittaa koska ihana Airbnb-emäntäni Ellayna on samanlaista puheliasta sorttia kuin minäkin...! ^_^ Vapaat hetket kotona kuluvat siis tehokkaasti Ellaynan kanssa lörpötellessä.
En malta odottaa että pääsen kunnolla istumaan alas ja kirjoittamaan..! Kännykkä on jo täynnä muistiinpanoja ja lisää tulee arvatenkin joka päivä.
Tässä kuitenkin vähän kuvasatoa eiliseltä ja muutamia ensiajatuksia Soulista.
Soul näyttäytyi minulle paljon rauhallisempana kuin odotin. Ollakseen valtava miljoonakaupunki, keskusta on todella seesteinen vailla liikennekaaosta ja väentungosta.
Illan laskeutuessa keskusta ei syttynyt miljoonien neonvalojen loisteeseen vaan oli yllättävän vähävaloinen. Todellakin, aikamoinen vastakohta vaikka Las Vegasin levottomalle vilkkuvalle valomerelle - jossa oli kyllä oma siisteytensä siinäkin ^_^
Keskustan seesteisyyteen poikkeuksen tekee Myeong-dongin shoppailualue, vaikka sekään ei ollut läheskään niin överi kuin odotin. Myeong-dongissa riitti ihmisjoukkoa ja siellä näkee myös niitä neonvaloja, mutta edelleen oltiin kaukana siitä mihin olin varautunut.
Ilokseni löysin Myeong-dongin alueelta runsaasti ravintoloita, joiden ruokalistalla oli niin tofua kuin mereneläviäkin. Itaewon loputtomine pizzerioineen ei siis ole mun paikka ruokailun suhteen, vaikka muuten tosi kiva kaupunginosa onkin :) Myeong-dongin pääkadun ruokakojuista ostin grillattua mustekalaa ja katkarapuja ja halloumin tyyppistä grillattua juustoa. <3
Friteerattu ruoka dominoi toki täälläkin ja jotkut ruoat saivat melkein veren hyytymään näyllään.... Huhhuh. ^_^ Montakohan näitä pitäisi syödä että olisi jo suonet tukossa... :D
Kosmetiikkatarjontaa on todellakin loputtomiin ja Innisfreen, Tonymolyn, Holika Holikan, Etude Housen ja Misshan myymälöitä on Myeong-dongin alueella varmaan 50 metrin välein... Plus monen muun. Länsimaisia ketjuja bongasin toistaiseksi vain kolme; Boots, The Body Shop ja Lush.
Tämän hetken kuuma meikkitrendi näkyy paikallisten kaunotarten kasvoilla: punertavaa luomiväriä on kutakuinkin jokaisella.
...ja paikalliset julkkikset ovat kova sana myös kosmetiikan markkinoinnissa. :) Nämä pojat lienevät joku paikallinen K-pop-yhtye :)
Lounaaksi söin Lonely Planet -oppaasta löytämäni tiibetiläishenkisen kasvisruokakahvilan munakoisocurry-annoksen. Hyvää oli mutta ei tällä nälkä lähde (missä proteiini..?), ja tunnin kuluttua oli jo vedettävä proteiinipatukkaa ja pähkinöitä.
Myeong-dongista sitten löytyi illalla vähän proteiinipitoisempaakin murkinaa. Tässä liekitetään hummeria - ja päälle tuli vielä juustokuorrutus :)
Ellaynan suosittelemien K-Beauty-merkkien joukossa oli mm. Too Cool For School. Tuttu jollekulle?
Mukavaa lauantaipäivää kaikille! :) Teillä on siellä vasta päivä valjennut kun taas itse nukuin jet lagin takia tosi myöhään ja missasin jo puolet päivästä, täällä on kello kohta 14.00. Nyt ulos ja hengittämään lisää kokemuksia!
Loppuun video mielestäni ihanimmasta paikasta Soulin keskustassa, katu jonka alta on kaivettu esiin muinainen joki. Mitä viehättävin paikka istua ja rentoutua pitkän sightseeing-kävelyn tai shoppailun jälkeen.
[vimeo 232122379 w=640 h=1138]
Terveiset Soulista.
Olen niin väsynyt unettomaksi jääneestä edellisyöstä lentokoneessa että olo on melkein kuin tuosta parin päivän takaisesta humalapostauksestani. Väsymyksestä ja varmaan aikaerostakin johtuen ensimmäinen päivä Koreassa ei ollut niin hyvä päivä. Seuraavan voi siis lukea myös "kirjoittajalla umpiväsyneet aivot" -filtterin läpi.
Asun Itaewonin kaupunginosassa lähellä Namsan-kukkulaa ja kaupungin maamerkkiä Seoul Toweria. Olin ajatellut lähteä tutustumaan keskustaan mutta tokkurainen olo sai minut muuttamaan ohjelman vähemmän stimuloivaksi, ja niinpä lähdin kävelylle Seoul-tornille. Vuonna 1971 rakennettu torni on 236 m korkea ja sieltä näkee koko kaupungin. Autereinen sää tosin ei ollut paras mahdollinen näköalojen katseluun, ja jätin maksullisen tornin väliin. Maisemat olivat ihan komeat Namsan-kukkulan laeltakin.
Päivän teema: ruokavamma. No se.
Olin kaavaillut syöväni lounasta tornilla, ja siellä iski ruokatotuus vasten kasvoja. Seoul Towerin ravintoloissa oli tarjolla pizzaa, hampurilaisia, frittikanaa ja liharuokabuffet. "You don't have any fish on the buffet?" "No, only meat". Jahass.
Aamuinen vierailu lähikaupassakin oli jo jättänyt minut tyhjin käsin. Airbnb-emäntäni vahvisti, että erikoisuuksia kuten luonnonjogurttia ja juustoa saa vain suuremmista marketeista, jonne suuntaisimme myöhemmin illalla.
Olimme jutelleet juustosta aamulla pitkään, ja ko. elintarvikkeen harvinaisen aseman Koreassa huomioon ottaen olikin absurdi sattuma, että kävellessäni Namsanilta alas Itaewonin keskustaan, oli ravintola nimeltä Cheese A Lot melkein ensimmäinen johon törmäsin.
Tosin alkuilostuksen jälkeen selvisi, että Cheese A Lotin menu oli hyvin liha- ja sandwich-painotteinen.
Itaewonissa asuu paljon ulkomaalaisia ja se tunnetaan Soulin kansainvälisimpänä kaupunginosana. Niinpä siellä on paljon myös muista maista vaikutteita ottaneita ravintoloita. Mutta - vaikutteet näyttäisivät suurimmaksi osaksi olevan pikaruokahenkisiä.
Pizzaa, pizzaa, pizzaa... pastaa, friteerattua kanaa ja lihaa. Ennen kaikkea pizzaa. JA sitä lihaa.
Ruokavammainen. Se minä tänään olin, ja ensimmäistä kertaa koskaan missään paikassa tai tilanteessa olen kokenut yhtä suurta vaikeutta löytää mistään syötävää.
Oikeastaan nuudelin tai riisin hyväksyminenkään ei olisi auttanut, sillä en löytänyt yhtäkään korealaista ravintolaa jossa olisi ollut muuta kuin nuudeli- ja riisiannoksia lihalla. Pizzaa olisi saanut vegenä mutta sen kaltaisen vehnämätön jätän viimeiseen hätään, ja vielä ei oltu sellaisessa pisteessä.
Täällä rakastetaan roskaruokaa. Anteeksi, pakko sanoa, mutta siten tämän päivän ruokatarjonta minulle näyttäytyi. Se on epäreilusti sanottu kun olen nähnyt maata vasta näin vähän, mutta tämä on ensivaikutelmani, ja toivon että se muuttuu viikkojen aikana. Kävelin Itaewonin katuja ja kuppila toisensa perään tarjosi joko korealaista liharuokaa tai kaikkea mahdollista uppopaistettua ja friteerattua. Halpaa pikaruokaa. Kenelle maistuisi tuollainen sokerimunkin sisään leivottu makkara...?
Lopulta löysin itseni syömästä ensimmäisenä Korea-päivänäni.... kreikkalaista salaattia ja tsatsikia. Ei tämän ihan näin pitänyt mennä. Toisaalta olin iloinen että lopulta löytyi edes joku paikka jossa ylipäänsä oli salaattia.
Haluan uskoa, että tämän päiväinen oli vain ikävä sattuma ja johtui alueesta. Kreikkalaisen ravintolan tarjoilija totesi, että Itaewon ei ole oikea paikka etsiä kasvisruokaa tai seafoodia. Huomenna suuntaan Myeong-dongiin ja ydinkeskustaan, ehkä siellä on ihan erilainen kattaus ruokapaikkoja. Viimeistään rantakaupunki Busanissa pääsen notkuvien seafood-pöytien ääreen, ainakin jos Lonely Planet'ia on uskominen.
Tai sitten, jos oman ruokavalioni mukaista murkinaa ei ala löytyä, tämä matka tarjoaa minulle ihan omansalaisen itsetutkiskelun paikan.
Jos muuta ei ole tarjolla, enkö voi syödä pizzaa, ranskalaisia ja nuudeleita? Jos en, miksi? Mitä minulle silloin tapahtuisi?
Vatsa menisi varmaan kipeäksi ja kroppa tukkoiseksi, ja kyllähän se harmittaa, jos joutuu kolme viikkoa syömään ruokaa josta ei niin kamalasti välitä. Mutta se on ohimenevää. Kotona voi palata omaan ruokailutapaan ja reissun aikana voisi hyväksyä rennosti sen, että aina olosuhteet eivät voi olla sellaiset kuin itselle parhaiten sopisi. Vatsaa enemmän koskisi varmaan mieleen, ja siinä on mietiskelyn paikka.
