Tässä tuote, jonka kohdalla oletukseni sen koostumuksesta, pesutuloksesta ja ihotuntumasta meni ihan metsään. Se on vieläpä tuote, josta olen vinkannut joillekin lukijoille heidän etsiessään kuivalle (ja herkälle) iholle sopivaa vaahtoavaa putsaria. Ceralan-pesuöljy.
Vinkkaus pohjautui lukemaani markkinointitekstiin ja tuotekuvaukseen, joiden pohjalta innostuin tuotteesta kun se viime vuonna (vai olikohan sitä edellisenä..?) lanseerattiin.
"Vaahtoava voidemainen koostumus". Ja nimessä sana "öljy". Haa, tämän täytyy olla hyvä tuote kuivaihoiselle joka tykkää vaahtoavasta, veden kanssa käytettävästä putsarista..! Valtaosa kuivalle ja atooppiselle iholle tarkoitetuista kasvoputsareista on emulsiomaisia, koska ne kuivattavat vähiten, mutta kuivaihoistenkin joukossa on veden kanssa vaahdotettavista tuotteista tykkääviä. Siksi on kiva juttu että heillekin on vaihtoehtoja.
Minulla on kokemusta muutamasta oikein ihanan tuntuisesta vaahtoavasta, öljymäisestä puhdistustuotteesta ja tein niiden pohjalta jostain syystä oletuksen, että Ceralankin tuntuisi samalta. No, jos olisin kokeillut sitä heti kun se tuli myyntiin, en ehkä olisi vinkannut siitä kuivaihoisten putsarivinkkien kyselijöille.
Pakkausteksti: "Ceralan-pesuöljyn koostumus on voidemainen ja se sisältää runsaasti ihoa kosteuttavia öljyjä. Voide vaahtoaa miellyttävästi. Pesevät ainesosat ovat hellävaraisia ja pesuöljy sopii normaalille, kuivalle ja atooppiselle iholle".
Ensinnäkin, tuote ei vaahtoa juuri lainkaan. Pettymys #1. Koostumus on laihan maitomainen, ja mikäli haluaa saada jotain latteaa vaahdonkaltaista aikaan, täytyy maitoa hieroa kostealle iholle aika pitkään. Silloinkin vaahto on kaukana "oikeasti" vaahtoavien tuotteiden käyttäytymisestä. En tiedä onko Ceralanin triglyseridipohja (rasvaa) sitten niin "raskas" etteivät vaahtoavat ainesosat yksinkertaisesti jaksa paljon "kuplia".
Toisekseen, ja tämä oli suurin hämmästys: Ceralan tuntuu minun ihollani kuivattavalta. Tunne on selvästi kiristävä verrattuna suureen osaan muita putsareita joita käytän. Iho on joidenkin pesujen jälkeen ollut jopa hilseilevän kuiva (jos päälle ei parin minuutin sisällä levitä kosteusvoidetta jolloin kaikki pesuveden jättämä kosteus karkaa iholta).
Yritin ikuistaa Ceralan-ihoa yhden pesun jälkeen:
Yleensä ihoni näyttää pesun jälkeen tältä vain talven kylmimpään aikaan jolloin ihon on kaikkein pintakuivimmillaan.
Olen hämmentynyt. Miten rasvapohjainen putsari voi tuntua iholla kuivattavalta? Ceralanin pesevissä ainesosissa ei ole sulfaatteja ja lisäksi siinä on paljon hoitavina tunnettuja, kosteutta sitovia ainesosia kuten keramideja, kolesterolia ja fosfolipidejä.
Toisaalta, kosmetiikan kemian kurssin muistiinpanojeni mukaan sulfosuccinate-ainesosat ovat samaa vahvuustasoa kuin sulfaatit, kummatkin kuuluvat anionisiin tensideihin. No, mene ja tiedä. Pitoisuus ja muut formulassa käytetyt ainesosat ovat lopulta olennaisempi tekijä vahvuuden suhteen kuin minkä niminen puhdistava aine incissä koreilee. Kuulimmehan juuri myös kemisti Outi Tarakkamäen toteavan, ettei sulfaatiton putsari aina ole miedompi kuin sulfaatillinen.
Joka tapauksessa, useimmat käyttämäni luonnonkosmetiikan putsarit tuntuvat huomattavasti hellävaraisemmilta ja vähemmän kuivattavilta kuin Ceralan.
Minulla oli Ceralanin ostaessani juuri käytössä YA Naturae -puhdistusvaahto (sekin apteekkikosmetiikkaa, mutta sertifioitua luonnonkosmetiikkaa), ja tunne iholla näiden kahden putsarin välillä on kuin eri planeetoilta. Jos näistä pitäisi jompaa kumpaa suositella kuivalle iholle, sanoisin ilman muuta YA Naturae. Ja se vielä oikeasti vaahtoaa ;)
.
Heitänpä tähän loppuun vielä vinkin yhdestä niistä vaahtoavista öljyputsareista joista olen tykännyt valtavasti, tätä merkkiä tosin ei saa Suomesta:
Ranskalainen apteekkimerkki Uriage ja heidän kuivalle ja atooppiselle iholle tarkoitetun Xémose-linjansa Soothing Cleansing Oil. Ihanan tuntuinen. Tämä vaahtoaa kunnolla täyteläisellä, pehmeällä vaahdolla jossa tuntee öljyjen liukkauden ja pehmeyden. Sain Xémose-putsarin kerran vastalahjaksi ahvenanmaalaiselta työkaveriltani (kun välillä kannan työkavereillekin blogin ylijäämäkosmetiikkaa), ja ihastuin. Xémosen vaahdon salaisuus tosin ei ole salaisuus: tässä putsarissa on sulfaatteja.
Napatkaa ostoskoriin vaikka Ruotsin reissulla. :)
Jos teillä on jakaa omia vinkkejä kuivalle iholle tarkoitetuista öljymäisistä, vaahtoavista putsareista niin kertokaa, niitä on markkinoilla edelleen tosi vähän.
Ja hei - onko jollain muulla samanlaisia kokemuksia Ceralanista..?
Kirjoittelin pari viikkoa sitten otsonoidusta kosmetiikasta ja siitä, että haen blogin lukijoiden joukosta kahta testihenkilöä testaamaan otsonoituja tuotteita kun en oman ihoni kunnon puolesta ole itse otollisin henkilö niiden vaikutuksia arvioimaan.
No, tapahtui seuraavaa: testihenkilöjutun kirjoitettuani tajusin, että onhan minulla yksi osa kropassa johon voisinkin hyvin testata otsonoitua kosmetiikkaa: minulla on melkein heinäkuun alusta saakka ollut toisessa kainalossa sitkeä karvatupentulehdus vähemmän onnekkaan höyläyksen seurauksena.
Voin kertoa, että tämä on ensimmäinen kerta kun saan karvatupentulehduksen kainaloon (ihme ja kumma, tulehduksen ollessa kai aika yleinen sheivaukseen liittyvä ilmiö). Odotin sen menevän ohi itsestään, niinkuin bikinirajan ajelua monesti seuraavat tulehduksetkin menevät, mutta tämä vain on pysynyt sitkeästi ja osa karvatupista on myös märkinyt. Niin ällöä, ja inhottaa kun ei voi käyttää deodoranttia enkä tietenkään ole voinut heinäkuun alun jälkeen ajella tulehtunutta kainaloa.
Tajuttuani, että minähän voin kokeilla hoitaa kainaloa superantibakteeriseksi luvatulla otsonoidulla öljyllä, joka on nimenomaan tarkoitettu tulehtuneen ihon hoitoon (akne, psoriasis, sieni-infektiot), aloitin kokeilun saman tien. Iho rauhoittui kahdessa päivässä ja näytti viiden päivän jälkeen täysin parantuneelta. Ainakin kaikki märkäpäät olivat kadonneet ja koholla olevat punaiset pampulat laskeneet. Iho ei myöskään ollut enää kosketusarka. Tyytyväisenä saatoin siis todeta otsonoidun öljyn vaikuttavan.
Lähetin sitten testituotteet valitsemilleni testihenkilöille ja vielä kerroin öljyn vastaanottavalle henkilölle positiivisesta kokemuksestani.
No, eikös kainalo ollut postitusta seuraavana päivänä taas palannut tulehdustilaan...! Ei hemmetti..! Ja sinne meni mun hoitoöljy. Oh, the irony. ("Mä en niinku itse sovi tän tuotteen testaajaksi niin....")
(Jos nyt jotakuta ällöttää ajatus, että käytin toiselle lähettämääni tuotetta, niin voin rauhoittaa hygieniamieltänne kertomalla, että otin öljyä omaan pieneen testipurkkiin. Tämä purkki oli tyhjä siinä vaiheessa kun olin postittanut tuotteet joten kainalon lehahtaessa uudestaan minulla ei ollut enää mahdollisuutta täyttää omaan purkkiin lisää.)
Soitin lääkärituttavalleni ja kysyin millä tuotteella nyt hoitaisin kainaloa, ja kaveri suositteli Sibicortia. "Mutta eikös sinulla ole sitä pihkavoidetta..?", kaveri sanoi. "Sehän käy myös tähän, kokeile sitä. Tai sitten on niitä hopeaa sisältäviä hoitonesteitä joita myös käytetään karvanpoistosta ärtyneen ihon hoitoon." D'OH! Minulla on sekä pihkavoidetta että hopeasuihketta - mutta ne kököttävät Tampereen kodin kylppärissä. Aaargh. Vaikka olin pihkavoiteeseen tutustuessani ja sen fantastisista ominaisuuksista vakuuttuneena luvannut itselleni, että pieni matkapurkki pihkavoidetta tulisi aina kulkemaan mukanani kaikkialle. Just.
Eipä sitten muuta kuin apteekkiin ja nyt hoito jatkuu Sibicortilla. Vähän vain ärsyttää kun olisi ollut käytettävissä noita luonnollisempiakin hoitoaineita. Ja kaikki jossain muualla kuin täällä.
Huokaus.
Millä te olette hoitaneet sitkeitä karvatupentulehduksia?
Organic Shop. Merkki, josta kuulin ensimmäistä kertaa viime joulun tienoilla lukijan kysyessä olinko jo tutustunut merkin tuotteisiin. Halpaa, sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, melkein kaikki tuotteet maksavat alle kympin.
Merkki oli vielä vuodenvaihteessa minulle ihan vieras, eikä Googlekaan paljon auttanut tutustumisessa. Sittemmin jälleenmyyjien määrä on tässä puolen vuoden aikana kasvanut huimasti ja nyt tuntuu että törmään Organic Shoppiin milloin missäkin.
Markkinointi- ja kotimaa-ihmettelyä (hyppää yli jos haluat vain lukea ihanasta vartalohoidosta :D)
Erikoisesti, vaikka merkki on nyt meilläkin tunnetumpi, syvempää tietoa sarjan kotimaasta tai valmistajasta ei edelleenkään ole helposti tarjolla. Tämä saattaa ehkä olla ihan epäoleellinen asia nostaa esiin, mutta koska minua kiehtovat kosmetiikkamaailman "kulissit", höpöttelen mielelläni pätkän myös tästä.
Yleensähän eri sarjojen kotimaat, ihonhoitofilosofiat, perustajat ja heidän tarinansa (tyypillisesti tyyliä "En löytänyt herkälle iholleni mistään sopivaa tuotesarjaa niin lopulta kehitin sellaisen itse..") ovat näkyvästi esillä sarjojen markkinoinnissa. Organic Shopin taustalta ei löydä mitään sellaista tietoa. Merkillä ei ole omaa kotisivua eikä tuotetiedoissa mainita edes sarjan kotimaata, suomalaisten jälleenmyyjien tiedoissa kerrotaan vain että "Tuotteet valmistetaan Virossa sillä-ja-sillä-tehtaalla".
Eikö ole hassua kommunikaatiota, minkä muun merkin kohdalla olette nähneet korostettavan minkä maan nimetyllä tehtaalla sitä valmistetaan..? Monelle kuluttajalle aika epäolennainen tieto.
Kuva: Organic Shop
Jälleenmyyjien antamien tietojen pohjalta moni Organic Shopista kirjoittanut media onkin päätynyt kutsumaan sarjaa virolaiseksi, mutta sitä se ei ole (eihän Estelle & Thild'kään ole tanskalainen sarja vaikka tuotteet valmistetaan Tanskassa). Sarjan salamyhkäisyys näyttäytyi minulle suorastaan haasteena, ja lopulta Google auttoi sen verran tätä "Cosmetic Inspector Gadgetia", että selvisi, että Organic Shop on suuren venäläisen kosmetiikkavalmistajan Pervoe Reshenien brändi ja Reshenien vuonna 2011 lanseeraaman luonnonkosmetiikkamyymäläketjun nimi. Arvatenkin Organic Shop -tuotteet ovat alkujaan tämän ketjun oma talon sarja, niillä on sama logo kuin myymälällä.
Organic Shopin tuotteet valmistetaan Virossa samalla tehtaalla missä venäläisen (ja ihan avoimesti venäläiseksi tunnustautuneen :D) Natura Siberican tuotteet. Venäläiset merkit näemmä tykkäävät käyttää kyseistä tehdasta.
Eipä tässä sen kummempia, kuin ihmetys, miksi Organic Shopin tausta halutaan pitää niin epämääräisenä..? Miksi sarjalla ei ole edes omaa, virallista kotisivua? Se on erikoista ja harvinaista. Jäin ihan miettimään, onko Venäjällä tällä hetkellä kenties niin negatiivinen kaiku, että sen esiintuomista halutaan välttää kosmetiikan markkinoinnissa?
Noniin, mutta sitten tähän ihanaan tuotteeseen ^_^
5,80€ / 250 ml
Minullekin sitten päätyi blogin kautta testiin joulukuussa kommentoineen lukijankin ihastelema sokeripohjainen hunajakanelikuorinta, ja se osoittautui yhdeksi hemmottelevimmista vartalotuotteista joita olen koskaan käyttänyt.
Niin simppeli tuote joka ei tavallaan antanut odottaa mitään kovin ihmeellistä - sokerikuorintoja olen testannut aiemminkin, ja kuorintahan nyt on aina kuorinta, mutta Organic Shopin Scrub on jotain paljonkin enemmän. Ainakin tämän testaajan mielestä.
Ainesosat: Sucrose, Glycerin, Cetearyl Alcohol, Butyrospermum Parkii Butter, Mel*, Cinnamomum Zeylanicum Bark Extract*, Helianthus Annuus Seed Oil, Cocamidopropyl Betaine, Aqua, Parfum, CI 77491, CI 77492, CI 77499. (*) - issued from organic agriculture
Yksinkertaisesta ainesosaluettelosta voimme lukea, että tuote koostuu sokerista, glyserolista, setearyylialkoholista (emulgaattori), sheavoista, hunajasta, kaneliuutteesta, auringonkukkaöljystä, cocamidopropyl betainesta (puhdistava aine, yksi näitä mietoja sulfaatittomia tensidejä), vedestä, hajusteesta ja väriaineista.
Erittäin kosteuttava, hoitava koostumus. Ei oikeastaan mitään ylimääräistä, ellei nyt hajustetta halua pitää sellaisena, mutta toisille kuluttajile sekin on tärkeä. Tuote tuoksuu itse asiassa niin miedolle että olisi voinut kuvitella sen tulevan jo hunaja- ja kaneliraaka-aineista itsestään.
"Kosteuttava ja hoitava", kirjoitin tuossa ylempänä - ominaisuuksia jotka yleensä ovat kuorintatuotteissa toisarvoisia, kuolleen ihosolukon poiston ollessa tuotteen pääasiallinen tehtävä. Nimeäisin Organic Shopin kuorinnan mieluumminkin kokonaisvaltaiseksi hoitotahnaksi joka kuorii miedosti, puhdistaa, kosteuttaa, pehmentää ja toimii vieläpä antibakteerisesti (kaneliuute on antimikrobinen aine).
Tuotteesta on tullut minulle ihan suosikki saunakäyttöön, sillä saunan lämmössä sen hemmotteleva koostumus pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Tuote toimii ikäänkuin kaksivaiheisesti; kun sitä hieroo ihoon, saa ensin kuorivan vaikutuksen sokerirakeiden ollessa vielä ehjiä. Rakeet alkavat kuitenkin sulaa pian, ja niiden sulaessa jäykähkö, kiteinen tahna muuttuu juoksevaksi, liukkaaksi ja täyteläiseksi balsamiksi jota on todella miellyttävä hieroa ihoon.
"Do-it-yourself"-spa-hoitokäsittely. :) Sheavoi-hunaja-auringonkukkaöljy-seos ei imeydy ihoon nopeasti vaan sallii pyörittelyn iholla minuuttitolkulla. Olenkin käyttänyt "scrubbia" myös hierontaan, tilasin mieheltäkin hunajakaneliselkähieronnan yhdellä mökkireissulla ^_^ (Toki hieroin vastapalveluna myös misterin selän :)) Iho kannattaa käsittelyn jälkeen huuhtoa vain vedellä, ei suihkugeelillä tai saippualla, että hoitavia rasvoja ja öljyjä jää ihoon sitomaan kosteutta. Iho jää ihanan pehmeän tuntuiseksi.
Organic Shopin valikoimassa on sokerikuorintoja monella herkullisella tuoksu- ja raaka-ainekombolla, miltä kuulostavat mm. Brasilian kahvi, belgialainen suklaa, Kenian mango tai vadelma-kerma...? Sarjaan kuuluu myös veden kielelle herauttavia vartalovoiteita, shampoita, hiustenhoitoaineita ja suihkugeelejä. Kaikki paitsi body butterit maksavat alle kympin.
Organic Shop -tuotteita myyvät ainakin Sokos, Stockmann, Ruohonjuuri, Biodelly ja Hyvinvoinnin Tavaratalo.
P.S. Miten sitä saakin yhdestä pienestä purkista ja sen merkistä näin paljon asiaa? :D
