Nyt on vihdoin kokeiltu kuorintasukkia! Kauanhan tässä meni, keräsin "uskallusta" melkein vuoden päivät ja lopulta päädyin aloittamaan "kiltimmästä" versiosta, kotimaisen Dermosilin sukista. Jänistin Etelä-Koreasta ostamieni sukkien kokeilusta kun jotkut teistä jakoivat vähän pelottavia kokemuksia niistä. Taidan olla vähän nolo... No, nyt tie on kuitenkin avattu ja ehkä seuraavaksi vedän Koreasukat jalkaan.
VAROITUS: Postaus sisältää potentiaalisesti ällöttäviä lähikuvia kuoriutuvista ihosuikaleista ja hilseilevistä jalkapohjista, jos olet herkkä tällaiselle kuvamateriaalille jätä lukematta.
Kuorintasukat ovat varmasti monelle tuttu konsepti. Sukka itsessään ei kuori, vaan sen sisällä oleva kemiallinen kuorinta-aine kuten hydroksihapot. Glykoli- ja maitohappo ovat yleisimpiä kuorintasukkien vaikuttavia aineita. Muovisten sukkien annetaan vaikuttaa jalassa x määrä aikaa sukista ja valmistajasta riippuen. Tämän jälkeen jalkojen iho alkaa kuoriutua muutamien päivien sisällä, paljastaen pehmeän, sileän uuden ihon.
Kokeilin Dermosilin sukkia, joissa on glykoli- ja salisyylihappoa.
Sukkien annetaan vaikuttaa 90 minuuttia, minkä aikana ei saisi mielellään kävellä. Minun on vaikea löytää päivistäni puolentoista tunnin hetkeä jolloin olisin aloillani, mikä myös vaikutti kuorintakokeilun viipymiseen. Tälläkään kertaa en kyllä pystynyt olemaan liikkumatta.
Käyttöohjeissa sukkien suuaukko neuvotaan kiinnittämään pakkauksen mukana tulevalla teipillä. Tämä teippi oli yhtä tyhjän kanssa eikä pysynyt kiinni ensinkään, ja oli lisäksi niin pieni etten tiedä miten sillä oli ajateltu saada iso repsottava sukan suu kiinni. Onneksi on muutakin teippiä, ja käännyin maalarinteipin puoleen. Sitä vain nilkan ympäri ja hyvin pysyi sukat, kuorintanestettä ei valunut ulos edes kävellessä. (Piti mm. kävellä keittämään lisää kahvia...)
Vedin muovisukkien päälle myös tavalliset sukat ja villatöppöset, joita aina pidän kotona.
Kuorintaneste ei tuntunut ensin miltään, ja alkoi kihelmöidä kevyesti noin 20-30 minuutin vaikutusajan kohdalla. Tunne hiipui aika nopeasti ja loppuajan mietin, lakkasivatko hapot jo vaikuttamasta vai "miksei tunnu miltään". Ehkä ei kuulukaan tuntua? Millaisia kokemuksia muilla kuorintasukkien käyttäjillä on ollut?
Lähtötilanne
Valitettavasti unohdin ottaa "ennen"-kuvan jalkapohjista, mutta heti kuorinnan jälkeen otettu kuva toimii käytännössä yhtä hyvin, sillä iholle ei tapahdu ulkoisesti mitään 90 minuutin vaikutusajan aikana. Ainakaan minun iholleni. Se näytti ihan samalta kuin vetäessäni kuorintasukat jalkaan.
Lähtötilanne, päivä 1 kuorinnan jälkeen
Kantapääni ja päkiäni ovat kroonisesti erittäin kuivat ja kovettumaiset ja hoidan niitä rutiininomaisesti karbamidipitoisilla voiteilla ja raspauksella. Nyt olin tarkoituksella jättänyt karbamidin käytön muutamiksi viikoiksi ennen sukkien kokeilua jotta näkisin sukkien vaikutuksen selvemmin. Kuitenkin tilanne oli kaukana pahimmasta - ehkä ihan hyvä teidän kannalta niin säästytte vielä inhottavammilta kuvilta.
Ensin vaikutti, että iholle ei tapahtunut mitään. Kuolleen ihosolukon pitäisi alkaa irrota 3-5 päivän sisällä. Tein kuorinnan sunnuntaina, ja vielä torstaina töistä tullessa jalat näyttivät siltä kuin "eivät olisi hätkähtäneetkään". Ajattelin, että ehkä Dermosilin kuorinta oli minulle liian mieto.
Mutta sitten - torstai-iltana ehkä kymmenen aikaan katsoessani elokuvaa, silmäni osuivat yhtäkkiä kuvan näkyyn. Yääääk...!! Mitä h*mmettiä, miten se voi alkaa noin yhtäkkiä ja voimakkaasti...?
Kuollut solukko oli päättänyt alkaa irrota juuri siinä ja silloin. Olisi muuten kiinnostavaa tietää mistä viive johtuu..? Miksi menee 3-5 päivää siihen että ihon hilseily käynnistyy?
Irtoavaa nahkaa ei saisi repiä, mutta.... kun katsoo tällaista jalkaa aurinkoa ottaessaan, voiko nahan riekaleet muka jättää rauhaan? Ei oikein.
Olin odottanut, että iho menisi voimakkaasta happokäsittelystä jotenkin vähän araksi, mutta en tuntenut mitään sellaista vaikutusta. Muistelen, että sen kaltaisia sivuvaikutuksia oli niissä horror-stooreissa joita jotkut teistä kertoivat, olikohan jonkun iho mennyt ihan haavoillekin ja sukat olivat johtaneet lääkärireissuun. Tietysti kuorintojen vahvuudet vaihtelevat tosi paljon, ja oletettavasti Dermosilin kuorinta on sieltä turvallisemmasta päästä.
Viikon kuluttua kuorintasessiosta jalkojen iho oli pahimmillaan.
Voin kertoa että pikkuisen hävetti kulkea avonaisilla sandaaleilla ulkona, mutta siinä helteessä ei paljon umpinaiset kengät houkuttaneet. Edes vaatteet eivät houkuttaneet sen viikonlopun lämpötiloissa...
Viime perjantaina jalat näyttivät tältä. Nyt aletaan jo olla voiton puolella :)
Nyt jalat näyttävät tältä. Tulos ei ole ihan niin "baby feet" kuin odotin, mutta toisaalta kuitenkin yhtä hyvä kuin raspaamalla - ja tämä on ehdottomasti iholle hellävaraisempi menetelmä kuin mekaaninen "raastaminen". (Itse tosin tykkään käyttää Schollin elektronista rullapääraspia joka on hellempi kuin manuaalinen raspi.)
Parhaiten silottuivat "aina-rispaantuneet" kantapäät, jotka ovat nyt kuin uudet. Päkiät, joissa minulla on paljon kovettumia, ovat sileät nekin ja kovettumat hieman lieventyneet. Kovettumat näkyvät tuollaisena vähän kellertävänä alueena (ylemmässä kuvassa). Ei minun jaloistani mitään "Hollywood-kuntoisia" saa millään aineella, se on selvää. Mutta ei ole tarviskaan, en ole hakemassa jalkamallin hommia :)
Nyt kun jatkan ylläpitohoitoa karbamidivoiteella niin saa nähdä miten kauan kantapäät pysyvät tämän näköisenä - onko kemiallisen kuorinnan tulos kestävämpi kuin raspauksen.
Afterthought
Ihan mielenkiintoinen kokemus, ja voisihan tällaisen käsittelyn suorittaa aina vuodenajan vaihteessa - kun sitä ei tarvitse tehdä useammin. Uutta käsittelyä suositellaan 3-4 kk välein, tiheämmin en oikein jaksaisi tätä hilseilyvaihetta käydä läpikään. Kuorintasukat houkuttavat jatkossakin jos vaikuttaa siltä, että iho pysyy tällä käsittelyllä pidempään ohuempana ja sileämpänä kuin raspauksella.
Minulla on jalat jotka vaativat herkeämätöntä hoitoa, olen siinä mielessä vähän kuin atoopikko. Tätä osaa ihostani en voi jättää hoitamatta missään vaiheessa vuotta ja kuorinta on silkka välttämättömyys - oli se sitten purkin, raspin tai sukkien muodossa.
Harmi ettei jalkojen hoito ole yhtä antoisaa puuhaa kuin kasvojen ihon - en esimerkiksi voisi kuvitellakaan tekeväni jaloilleni joka ilta vaikkapa kymmenen askeleen kerrostavaa korealaista rutiinia...! ^_^ Miten olisi; kaksoispuhdistus, kosteuttava jalkasuihke, maitohappo-kuorinta päkiöille, BHA-kuorinta kantapäille, keramideilla ladattu hoitovesi, NMF-seerumi, propolis-ampulli, heleyttävä sheet mask ja koko komeus kuorrutettuna täyteläisellä karbamidi-sheavoi-jalkayövoiteella....
* Sis. mainoslinkkejä
Nyt vuorossa kahden kovan luonnonkosmetiikan matta-primerin vertailua.
Tämä mieletön kaksikko ei käytännössä eroa ihotuntumaltaan synteettisen kosmetiikan blurraavista, silikonipohjaisista primereista, mutta ovat ainesosiltaan täysin luonnollisia. Fantastinen vaihtoehto synteettiselle primerille: Alima Pure Smooth + Prime ja 100% Pure Mattifying Primer.
Olen saanut pohjustajat testiin House Of Organic -verkkokaupalta.
49€ / 30 ml - tarjoushinta 41,65€
Aliman kehuja saanut primer luo iholle erittäin mattaisen pinnan ja sopii näistä kahdesta paremmin rasvoittuvalle, helposti kiiltelevälle ja epäpuhtaalle iholle. Se sisältää antibakteerista muskatellisalviaa joka rauhoittaa ihoa, vähentää tulehdusta ja punoitusta ja tasapainottaa öljyn tuotantoa.
Mattaisesta efektistä vastaa silica. Lisäksi primerissa on mm. kosteuttavaa skvalaania ja glyserolia. Koostumus on hienostuneen tuntuinen eikä sitä käytännössä erottaisi synteettisen primerin ihofiiliksestä. Toki silikonien tietynlainen liukkaus ja kalvomaisuus puuttuu.
Kuivalle iholle en Alimaa suosittelisi sillä se tosiaan jättää ihon pintaan selvästi kuivan pinnan, ja Alima itsekin puhuu tuotetiedoissa vain rasvoittuvasta ja sekaihosta. Rasvoittuvalle iholle Alima suosittelee hieman runsaampaa annostelua, noin 10-senttisen kolikon kokoista nokaretta koko kasvoille levitettynä ja sekaiholle herneen kokoista nokaretta vain rasvoittuville alueille, kuten T-alueelle, levitetynä.
Ennen - jälkeen Aliman primerin
Ihoni ei kiiltele herkästi joten primerin mattaisuusefektiä oli vaikea kuvata ennen/jälkeen-kuviin. Näen kuitenkin itse ihollani selvän eron Aliman jälkeen; iho on hyvin mattainen ja sen sävy aavistuksen tasoittunut.
Kutsuisin Aliman primeria mattaiseksi "kaunistusvoiteeksi", joka näkymättömasti fiksaa ihon pinnasta paremman näköisen. Ikäänkuin matta-versio yleisistä kuultoa tuovista, valoaheijastavia pigmenttejä sisältävistä pikakaunistajista. Heille, jotka eivät halua mitään kuultojuttuja iholleen. Olen testannut Alimaa pariin otteeseen yksinään, niin että en laittanut päälle mineraalipohjaa. Iho pysyi päivän ajan kiitettävän mattaisena.
Hinta tässä hienossa luonnonmukaisessa pohjustajassa kyllä vähän kirpaisee, hintaa on kuin jonkin selektiivisen sarjan luksusprimerilla.
44,90€ / 30 ml - tällä hetkellä tarjouksessa hintaan 38,70€
100% Puren mattaprimeri on näistä kahdesta kosteuttavamman ja hoitavamman tuntuinen. Tätä vahvistaa myös ainesosaluettelo, 100% Puren primerissa mattaisuutta tuovat ainesosat (silica ja riisitärkkelys) eivät ole yhtä ylhäällä kuin silica Aliman primerissa.
100% Pure blurraa mielestäni paremmin kuin Alima ja muodostaa "täyteläisemmän" pinnan iholle. Se ei jätä lainkaan kuivaa tunnetta kuten Alima, ja sopii siis myös kuivemmalle iholle.
Huokosten blurrausefekti ei ole niin tehokas kuin synteettisissä primereissa, mutta kuitenkin havaittava. Blurraavat tuotteet ovat luonnonkosmetiikassa ylipäänsä poikkeuksellisia, sillä efektiä on vaikea saavuttaa luonnonkosmetiikan keinoin. En tunne toista vastaavaa tuotetta.
100% Puren primer on kirkasta, pehmeäntäyteläistä geeliä, Alima on vaaleaa ja ohuempaa. Alima kuivuu todella nopeasti, 100% Purella menee hetki asettua iholle. 100% Puren ainesosaluettelo on niin hoitava, että periaatteessa sitä voisi käyttää ainakin kesäisin jopa yksinään hoitavana pohjustajan ja seerumin yhdistelmänä.
PRIMERIT PÄHKINÄNKUORESSA:
ALIMA
100% PURE
Löydät Aliman primerin täältä * ja 100% Puren primerin täältä *.
House Of Organic tarjoaa kaikista Aliman tuotteista * 15% alennuksen 15.8. saakka koodilla ALIMA18. Esittelin Aliman upeat mineraalimeikkipuuterit aiemmin täällä. 100% Puren tuotteista kirjoittelin tammikuussa.
.
P.S. Jos synteettiset pohjustajat ovat enemmän sinun juttusi, katso suosikkini täältä:
Halpa ja hyvä primer rasvoittuvalle, suurihuokoiselle iholle: NYX Pore Filler
Kosteuttava blur-primer normaalista kuivalle iholle: IsaDora Undercover
Kosteuttava ja silottava primer ennakkoluulottomille: Nivea After-Shave Balm !
Viime viikonloppuna kävimme pienellä minilomalla ei-niin-kaukana kotoa, Eckerössä. "Hemester", kuten tällaista lomaa kuulema ruotsiksi kutsutaan.
Björnhofvda Gård on entuudestaan tuttu, olimme siellä nyt vieraina kolmatta kertaa. Olen matkustellut paljon ja käynyt upeissa kohteissa ympäri maailmaa, mutta yksi ihan parhaista paikoista ja lomaelämyksistä löytyy läheltä, täältä koti-Suomesta. Ja se on Björnhofvda.
Osa teistä saattaa muistaa kun esittelin tämän viehättävän majatalon kolme vuotta sitten, silloin sen nimi oli vielä Björnhufvud Bed & Breakfast. Hyvän elämän tyyssija, niin otsikoin jutun silloin. Ja sitä tämä paikka todella on, maalaisromanttisen nautiskelun paratiisi. Tänne ei periaatteessa tulla tekemään muuta kuin vain olemaan. Istu terassille, sulje puhelin, ota kirja käteen ja lasi kylmää toiseen. Unohda urbaanit kiireet ja kuuntele hiljaisuutta.
Jackie ja Hans Lindmarkin pyörittämä kotoisa majatalo on tuon kolmen vuoden vierailun jälkeen kasvanut uudella rakennuksella, ja halusin käydä katsomassa miltä maalaisparatiisissa nyt näyttää.
Viimeksi käydessäni (vietimme täällä sisareni 3-kymppisiä) Hans ja Jackie kertoivat laajennussunnitelmistaan. Ajatuksissa oli uusi rakennus jossa olisi tilaa pienelle kokoushuoneelle ja suuremmalle ravintolatilalle. Toivoin, ettei konsepti olisi kasvanut liiaksi, sillä pienimuotoisuus ja tunnelmallisuus kotoisilla yksityiskohdilla ovat juuri Björnhofvdan valtteja. Onneksi kotoisuus on säilynyt ja kokoustilakin on kuin vanhan ajan maalaistalon sali antiikkisine huonekaluineen. Tunnelmasta ja viehättävistä, rustiikkisista yksityiskohdista ei ole tingitty. Vieraita Björnhofdaan mahtuu 17, eikä kapasiteettia haluta enää kasvattaa.
Uusi rakennus kunnioittaa majatalon vanhanaikaista tyyliä. Terassi on Björnhofvdan vieraiden kohtauspaikka.
Uuden rakennuksen takkahuone on ihastuttava oleskelutila. Miten ihanaa täällä olisi istuskella talvella lumen tuivertaessa ulkopuolella...
Hans ja Jackie matkustelevat talvisin ja viimeisimmän matkakohteen, Intian, vaikutteet näkyvät majatalon pienissä yksityiskohdissa.
Ravintolasalin kaunis kaappi henkii sekin Intiaa
Björnhofvdassa uutta on lauantaisin katettava brunssi ja sunnuntaisin tarjottava perinteinen British Afternoon Tea.
Lisäksi majatalon ravintolassa tarjoillaan joka ilta päivittäin vaihtuva illallismenu. Tekee mieli laittaa "ravintola" lainausmerkkeihin, sillä ravintola on yhtä kuin pieni maalaistalon ruokasalin tyyppinen tila jonne mahtuu alle 20 ruokailijaa. Suurin ero vanhan rakennuksen ruokailutilaan on keittiön koossa.
Ruokasali 
Illallisen jälkeen oli mukava asettua viettämään iltaa hieman viilentyneelle terassille.
Ihana Björnhofdva on mansikkapaikka vailla vertaa. Tänne haluan tulla uudestaan ja uudestaan. <3 Talvivierailu siintää seuraavana haaveissa.
Mitään ihan halpaa hupia "Karhunpää"-elämys ei ole, ja meidän yhden yön vierailu illallisineen ja viineineen maksoi melkein 400 euroa. (Vettä juomalla säästää tietysti... ;)) Huonehinnat ovat nousseet uuden rakennuksen ja palkatun henkilökunnan seurauksena, minkä ymmärrän erittäin hyvin. Mutta on paikka kyllä hintansa arvoinenkin, Hans ja Jackie ovat tehneet majatalon kanssa aivan fantastista työtä. Viikkoon ei täällä olisi varaa mutta yhden yön hemmotteluviikonloppu toimii oikeastaan vielä paremmin - "hemester"-hengähdystauko työviikon päätteeksi.
Onko teillä omia erityisiä (kotimaan) mansikkapaikkoja joissa käytte lomalla?
P.S. Tein kotimaan matkailulle oman täginsä. :)
