Kävin kolme viikkoa sitten ayurveda-konsultaatiossa. Syyt: puhtaasta mielenkiinnosta ja selvittääkseni, olisiko tässä yksi mahdollinen työkalu stressin hallintaan sekä lievittämään rauhattomuuttani ja huoliin taipuvaista mieltäni.
MITÄ AYURVEDA ON?
Ayurveda on vuosituhansia vanha perinteinen intialainen terveydenhoitojärjestelmä ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin filosofia. Intiassa sillä on lääketieteen asema, ja ayurvedaa voi opiskella yliopistossa siinä missä modernia lääketiedettäkin. Ayurveda tarkoittaa ’elämäntietoa’, viisautta tai -taitoa.
Ayurvedassa tavoitellaan mielen ja kehon tasapainoa – ja kukapa tätä ei tavoittelisi. Keinot tasapainoon ovat hyvinkin maanläheisiä ja helposti samaistuttavia – ainakin minun mielestäni.
Ayurvedassa tasapaino ja hyvinvointi rakentuu oikean ruokavalion, itselle sopivan uni- ja valverytmin, riittävän liikunnan ja doshaa eli kehotyyppiä tasapainottavien harjoitusten pilareille.
Mikä on dosha? Näkemyksen doshasta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin voikin nähdä juttuna, joka ratkaisevasti tekee ayurvedasta erilaisen länsimaiseen hyvinvointiajatteluun verrattuna.
Ayurvedan mukaan jokaisessa ihmisessä on koko universumi, ja universumi koostuu viidestä elementistä: tuli, ilma, vesi, maa ja eetteri (eli tila). Kahden elementin yhdistelmästä muodostuu kehotyyppi eli dosha, joita on kolme: vata (ilma ja eetteri), pitta (tuli ja vesi) sekä kapha (maa ja vesi). Kehotyyppi voi olla myös kahden doshan yhdistelmä – harvinaisissa tapauksissa myös kaikkien kolmen.
Elämäntapojen rakentaminen oman doshansa mukaan on ayurvedassa kaiken a ja o. Ei ole vain yhtä, kaikille hyväksi ja terveelliseksi nähtyä tapaa syödä, liikkua ja harrastaa, vaan yhdelle doshalle terveellinen asia voi olla toiselle haitallinen.
Esimerkiksi superantioksidanttinen tomaatti, hyviä rasvahappoja pursuavat pähkinät tai vitamiinipommi-appelsiini eivät olekaan ayurvedisessa ajattelussa kaikille hyvää ravintoa.
Voihan tässä näkemyksessä olla sulattelua – ja sulatus muuten liittyykin ayurvedan ravinto-oppiin olennaisesti.
Kehotyyppi määrittelee ravitsemuksen tarpeet, ja ruoansulatus puolestaan määrittelee, miten eri ruoka-aineita yhdistellään, jotta ravinto parhaiten tukee suolen ja aineenvaihdunnan toimintaa.
Suoliston tasapaino ja ruoansulatuksen hyvä toimiminen ovat perusta, jolle kaikki muu rakentuu.
Suoliston toiminta on edellytys hyvinvoinnille, ja myös länsimaisessa hyvinvointiajattelussa on alettu nähdä suoliston mikrobiston merkitys niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Suolistosta puhutaan nyky-ymmärryksen valossa jo elimistön toisina aivoina. On alettu ymmärtää, että esimerkiksi mielen epätasapainotilat kuten stressi, masennus ja ahdistus linkittyvät suoliston mikrobistoon.
Kävin konsultaatiossa Helsingissä Surya Ayurveda Hyvinvointikeskuksessa. Ennen konsultaatioon hakeutumista tein taustatyötä ja löysin Suryan, jonka ayurveda-asiantuntija Pardaman Sharma on suorittanut Intiassa ayurveda-lääketieteen tutkinnon ja harjoittaa ayurvedaa kolmannessa sukupolvessa. Luin Suryasta ja Pardamanista paljon hyviä kokemuksia, joten varasin ajan Suryaan. (Muutenkin tuntui luonnollisemmalta hakeutua intialaiselle kuin suomalaiselle ayurveda-asiantuntijalle, vaikka en epäile, etteikö suomalaisillakin olisi pätevyyttä.)
Elämäntapa-konsultaatio kestää puolitoista tuntia, mutta tarjolla on myös lyhyempi tunnin ayurveda-konsultaatio, jossa määritellään kehotyyppi ja asiakas saa ohjeita ruokavaliosta, liikunnasta ja päivärytmistä.
Yleisesti konsultaatioon hakeutuu ihmisiä, joilla on erinäisiä elämää kuormittavia tekijöitä, joihin he eivät ole löytäneet hallintakeinoja. Pardaman kertoo, että monilla heidän asiakkaistaan on jo (länsimaisen näkemyksen mukaan) terveellisten elämäntapojen perusta kunnossa, eli he harrastavat liikuntaa ja syövät terveellisesti. Kuten minä.
Konsultaatio alkaa haastattelulla ja pulssiluennalla. Haastattelussa ayurveda-asiantuntija kysyy elämäntavoista ja selvittää, mihin asioihin asiakas toivoo saavansa ayurvedasta apua. Kehotyyppi määritellään pulssiluennan, haastattelun sekä ulkoisen arvion perusteella; ulkoiset tekijät kuten ihotyyppi, hampaat (!), kynnet ja kehon muoto liittyvät myös olennaisesti doshaan.
Ayurvedassa nähdään peruskehotyyppi, joka pysyy muuttumattomana läpi elämän, sekä epätasapainokehotyyppi, joka vaihtelee elämäntilanteen ja esimerkiksi vuodenajan mukaan.
Minun peruskehotyyppini on yhdistelmä vataa ja pittaa, pittan ollessa hallitseva. Myös epätasapainokehotyyppi on sama; sekä vata että pitta ovat huomattavassa epätasapainossa.
Pitta, eli tuli-vesi-elementti, on vataakin suuremmassa epätasapainossa; tuli roihuaa minussa aivan liian suurena. Tämä ilmenee mm. suorittamisena, perfektionismina, impulsiivisuutena ja takertumisena ongelmiin. Sekä ylianalysointina (oh, really..?, moni läheiseni toteaisi). Vatan epätasapaino taas ilmenee levottomuutena, keskittymisvaikeuksina ja huolestuneisuutena.
Eri kehotyypeillä on totta kai myös vahvuutensa, kun dosha on tasapainossa. Tasapainoinen pitta esimerkiksi on rohkea, intohimoinen, päättäväinen, uskollinen ja rehellinen, mutta muuttuu epätasapainossa suorittavaksi, kärsimättömäksi ja vaativaksi. Epätasapainossa pitta on ikäänkuin jatkuvassa kilpailutilanteessa itsensä kanssa ja vaatii itseltään jatkuvasti parempia suorituksia.
Pardaman kuvaa kolmen eri kehotyypin ominaisuuksia eläin-esimerkeillä;
Vata on kuin jänis; nopea ja kevytrakenteinen, pomppii siellä täällä. Vata tekee jatkuvasti jotain tai on vähintään suunnittelemassa jotain, hänen on vaikea olla aloillaan ja keskittyä. Kuten jänis, vata on "säikky" ja hermostuu, pelästyy ja huolestuu helposti. (Tunnistan tässä niin paljon itseäni.)
Pitta on kuin leijona; rohkea ja vahva sekä voimakas myös ruumiinrakenteeltaan. Suuttuessaan pitta on tulinen ja hyökkäävä, "karjuu" kuin leijona.
Kapha on kuin elefantti; hidas, vakaa ja kärsivällinen, sekä ruumiinrakenteeltaan raskas. Kapha sopeutuu huonosti muutoksiin ja voi olla toiminnassaan ja ajattelussaan jähmeä.
Kuten ayurveda-ruokavalio-postauksessani kerroin, kaikki lähtee oikeanlaisesta ruokavaliosta, ja ruokavalio taas määräytyy kehotyypin mukaan. Jos syö kehotyypilleen väärin, ei ayurvedan mukaan ole mahdollista saavuttaa tasapainoa.
Yksinkertaistettuna mun kohdalla: koska syön esimerkiksi runsaasti kananmunia, juustoa ja tomaattia (ja viinikin maistuu…), ei minulla ayurvedan näkemyksen mukaan ole ylipäänsä ollut mahdollisuutta päästä levottomuudestani ja huolistani. Aika mielenkiintoista. Hyvin erikoista ja samalla mielenkiintoista.
Ravinnolla pyritään ayurvedassa tasapainottamaan elementit, ja ravintoa valitessa sovelletaan ”vastakkainen tasapainottaa, samankaltainen taas lisää epätasainoa” -periaatetta. Näin ollen tulisen pittan tulee välttää tulisia, voimakkaan ja happaman makuisia ja lämmittäviä ruokia, ja suosia viilentäviä, vihreitä ja makeita, mietoja ruokia.
Ihan näin yksinkertaista homma ei kuitenkaan ole, sillä ayurvedassa ruoka-aineiden maut ja ominaisuudet luokitellaan omalla tavallaan, jota ei meillä päin totutuin perustein ole suoraan helppo ymmärtää.
Useimmat meistä eivät varmasti ajattele esimerkiksi pähkinöitä tulisina tai voimakkaan makuisina, mutta ayurvedan maailmassa ne ovat kehoa lämmittävä ruoka, ja siksi pittan on hyvä välttää niitä. Siemenet taas eivät lämmitä, ja siksi niitä saa syödä. Myös kananmuna ja erityisesti keltuainen on ayurvedisesti kehoa lämmittävä, eikä hyväksi pittalle.
Kaikki suolainen, voimakkaan ja pistävän makuinen sekä hapan ovat minulle ayurvedan periaattein haitallisia. Jogurtti, tomaatti, porkkana, useimmat hedelmät ja marjat (liian happamia), paprika, sipuli, maissi, hirssi, kananmunat, kikherne, kypsytetyt juustot… ei hyviä.
Konsultaatiosta saa mukaansa oman kehotyypin ruoka-ainelistan, jossa on lueteltu suositeltavia ja vältettäviä ruoka-aineita.
On hyvä korostaa, että mitään ei kielletä, vaan omaa doshaa tasapainottavien tai sille haitallisten ruoka-aineiden valinnat riippuvat täysin lähtötilanteesta, eli epätasapainosta. Mitä parempi tasapaino, sitä vähemmän haitallista on (kohtuudella) syödä myös ”vääriä” ruoka-aineita. Jos epätasapaino on suuri, olisi hyvä pyrkiä syömään tiukemmin ja puhtaammin vain doshalle suotuisia ruokia.
ESIMERKKI PITTA-RUOKAVALION MUKAISESTA RUOKAPÄIVÄSTÄ
Aamupala: kaurapuuro chiansiemenillä ja voisilmällä (mieluiten ghee’tä, eli suolatonta, kirkastettua voita)
Lounas: kalaa, bataattia ja vihreää salaattia
(lautasmalli pittalla on 1/3 proteiinia, 1/3 viljaa tai perunaa ja 1/3 kasviksia tai hedelmiä)
Illallinen: tofua, riisiä ja paistettuja kasviksia.
Iltapala: iltamaito (lämmintä maitoa tai kasvipohjaista maitojuomaa maustettuna esimerkiksi kardemummalla, fenkolilla tai kurkumalla).
Ayurvedassa suositeltu päivärytmi on hyvin lähellä omaani; aikainen herääminen, kolme säännölliseen aikaan nautittua ateriaa (aterioiden määrä riippuu kehotyypistä) sekä nukkumaanmeno noin kymmenen aikaan. Itse menen nukkumaan enimmäkseen 22-23 välillä, mutta kymmeneltä minua alkaa jo väsyttää. Usein liian kiinnostava tekeminen (tai, krhm, päivän aikana kertyneen tiskin tiskaus) venyttävät sänkyyn vetäytymistä liian pitkälle, vaikka jo nukuttaisi.
Iltapala ei kuulu omaan ruokarytmiini, ja iltamaidon juominen ennen nukkumaanmenoa on tuntunut epämukavalta. Iltamaidon nauttiminen on ayurvedassa tärkeää kaikille kehotyypeille. Maidon on tarkoitus rauhoittaa, minkä ymmärrän, mutta minun vatsani tulkitsee lämpimän, täyteläisen juoman ateriana, ja se luo vatsaan täyden olon. Ei ole kiva mennä nukkumaan täyden tuntuisella vatsalla.
Suosikkiliikuntalajini eli salilla käynti ei valitettavasti kuulu pittalle suositeltuihin liikuntalajeihin. Painojen nosto on sopiva laji, jos sitä tekee kevyesti, mutta mikään voimallinen harjoittelu ei ole ayurvedan mukaan pittalle hyväksi.
Kuten saatatte arvata, tuliselle pittalle suositellaan rauhoittavia liikuntamuotoja kuten joogaa, luonnossa kävelyä ja uintia. Näistä luonnossa liikkuminen toteutuu hyvin kohdallani.
Painoharjoittelusta en luopuisi, ja oikeastaan olen viime syksystä lähtien mennytkin jo kevyemmällä tahdilla. Kun koronakin ”ajoi” minut pois salilta, olen treenannut kotona omalla painolla sekä 4 kg ja 8 kg kahvakuulilla.
Kaikille kehotyypeille suositellaan ayurvedassa päivittäisiä hengitys- ja joogaharjoituksia, sekä vartalon öljyhierontaa.
Jos ruokavalio on tuntunut vähän haasteelliselta, niin tämä osuus on minulle vielä vaikeampi.
Mutta! Kuten Pardaman korosti, stressittömyys ja suorittamisen välttäminen on ayurvedassa äärimmäisen tärkeää, eikä mitään suositelluista asioista tule tehdä ”väkisin” eikä aloittaa kaikkea yhtä aikaa. Tekemisessä, kuten syömisessäkin, tulee aina olla mukana ilo. Jos jokin tuntuu suorittamiselta, sitä ei pidä tehdä.
Ayurveda-elämäntavan suosituksia voi integroida elämäänsä pikkuhiljaa, niin ne (parhaassa tapauksessa) muodostuvat oikeasti tavaksi, eivätkä vain ohjeen mukaan harjoittamiseksi. Suuret muutokset tuovat aina stressiä, mutta kun uusia asioita lisää yhden kerrallaan, keholla ja mielellä on aikaa fiilistellä niitä ja todeta, onko tämä hyväksi vai ei.
Ayurvedan mukaan alamme tasapainottuessamme luontaisesti suosimaan meille hyvää tekeviä asioita ja rutiineita. Tämä voi ilmetä mm. siten, että entinen ”kahvisieppo” huomaa yhtäkkiä, ettei kahvia enää teekään mieli.
Minulle suositellaan viilentävää hengitysharjoitusta aamuin illoin sekä kaari- tai kobra-asanaa (joogaharjoitus) aamuisin. Nämä eivät vie paljon aikaa, mutta juupeli, että minun on vaikea a) keskittyä niihin ja b) ylipäänsä muistaa niitä. Minulla on niin kiire (!) aamulla hypätä suoraan kahvin keittoon ja töiden pariin.
Kaikkein vaikeimmin toteutettavaksi olen todennut koko kehon öljyhieronnan. Samalla se olisi myös päivän rauhoittavista rutiineista tärkein.
Öljyhieronnassa koko keho päästä varpaisiin (kyllä, myös hiuspohja..!) hierotaan oman kehotyypin mukaisella öljyllä (minulle se on kookosöljy). Rituaali lisää myötätuntoa ja yhteyttä omaan kehoon, ja tietysti myös rauhoittaa tehokkaasti. Hieronnan jälkeen tulisi rauhoittua 15 minuutiksi, jolloin öljy imeytyy ihoon. Sitten öljy pestään pois suihkussa.
Öljyhieronta tulisi mieluiten tehdä joka päivä, mutta Pardaman sanoi, että suomalaisilla harvoin on siihen aikaa, jolloin tulisi pyrkiä edes muutamaan kertaan viikossa. Minulle jopa se on vaikeaa..!
Öljyhieronta vie aikaa, kyllä (noin 20-45 minuuttia väliaikoineen ja suihkuineen), mutta suurin haaste minulle on ylipäänsä rauhoittua rituaalin tekemiseen. En vain tunnu pystyvän siihen…! Aina on muka muuta tekemistä. Tämä kertoo paljon levottomuuteni syvyydestä ja miten vaikea minun on todella pysähtyä ja omistautua pelkästään rauhalliselle olemiselle itsen kanssa. Hetkelle, jossa ei kirjoiteta, ei kuulla, ei nähdä, ei välitetä tunnelmia muille, ollaan vain itselleen.
(Täytyy myöntää, että hiusten ja hiuspohjan käsittely öljyllä ja sitä seuraava hiusten shampoopesu useampana kertana viikossa tuntuu myös epämiellyttävältä…)
MUUTA MIELENKIINTOISTA
Ihonhoidosta kiinnostuneita lukijoita saattaa kiinnostaa se, että ihoni määritellään ayurvedisesti kuivaksi ja hyvin ohueksi. Tämä ominaisuus liittyy vata-elementtiin. Ylipäänsä minusta puuttuu ”pehmeyttä” ja ”rasvaisuutta”, mikä kertoo plasman epätasapainosta. Plasma on yksi ayurvedan seitsemästä kudoksesta, mutta ei mennä niin syvälle ayurvedaan tässä jutussa.
Plasma on kuitenkin asia, jota minun tulisi lisätä kehossani, ja se tapahtuu mm. hyvien rasvojen sekä hiilihydraattien kuten viljan ja juuresten syömisellä. Tässä on yksi peruste sille, miksi minun ei Pardamanin mukaan olisi mielekästä toteuttaa ayurveda-ruokavaliota vähähiilihydraattisena. Plasma myös edistää ilon, rauhan ja kärsivällisyyden tuntemuksia.
Hyvien rasvojen käyttö niin sisäisesti kuin ulkoisestikin lisää plasmaa, joka tuo ihooni siitä puuttuvaa kosteutta ja pehmeyttä. Öljyhieronta on tärkeä osa plasman tasapainottamista.
ENTÄ NYT?
Tällä hetkellä ayurveda-kokeiluni on vielä aivan alussa, enkä rehellisesti tiedä, miten "puhtaasti" onnistuisin koskaan suositeltua ruokavaliota tai päivittäisiä rauhoittumista tukevia harjoituksia noudattamaan. Tietysti yrittämättä ei koskaan tiedä.
On tavallaan hullua, kun suositellut asiat eivät sinällään ole vaikeita, mutta omaa rutiiniaan on niin älyttömän vaikea rikkoa. On hassua, että minulla on jopa liian "kiire" hemmottelemaan itseäni hieronnalla.
Pardamanin sanat kuulostivat tyynnyttäviltä ja loivat luottamusta. "Usko pois, kun alat syödä oikealla tavalla ja noudatat päivärytmiä, huomaat, että keskittymiskykysi kyllä palaa ja pystyt rauhoittumaan ja rentoutumaan. Niin vain tapahtuu." Äänessä ei ollut paatosta tai vakuuttamaan pyrkivää sävyä. Se oli vain rauhallinen, luottavainen toteamus asiasta, joka on totta Pardamanin maailmassa.
Se kuulosti niin hyvältä. Lähdin vastaanotolta ja ajattelin; "Voi, kun tämä voisikin toimia...!"
Ostin uusia ruokia ja ayurveda-kirjan. Satutin selkäni jooga-asennossa. Otin tunnollisesti ayurveda-yrttivalmisteeni. Kirjoitin puurosta.
Nyt kolmea viikkoa myöhemmin myönnän, että ayurveda-elämäntapaan on paljon vaikeampi päästä sisään kuin kuvittelinkaan.
Katsotaan, miten edistyn. Vai edistynkö ollenkaan..?
Lupaan raportoida, kun olen saanut tehtyä kookosöljyhieronnan kolme kertaa.
Sain asiallisen kommentin koskien läpinäkyvyyttä työnantajaani liittyen, ja vaikka olen pyrkinyt kertomaan avoimesti työstäni ja minkä merkkien kanssa työskentelen, on vielä selkeämpi käytäntö jatkossa paikallaan.
Viimeksi kerroin toukokuun lopulla työstäni, työnantajastani ja "mun" sarjoista :) Jutun voi lukea täältä: Sannin työpäivä - kulissien takana.
Kerron nyt enemmän nykyisestä työtilanteestani. Menin puolitoista vuotta sitten töihin NHS Oy:lle joka maahantoi Laveraa, Nurmea, Cattieria ja Benecosia - ja nyt olen yrityskaupan seurauksena töissä Suomen suurimmalla luonnonkosmetiikan maahantuojalla, Transmeri Oy:lla, joka maahantuo kymmeniä sarjoja. (Ja on myös kosmetiikan valmistaja.)
Yritykset fuusioituivat kesäkuussa ja kesäkuusta lähtien olen ollut transmeriläinen.
Tilanne on tuntunut samalla ihan mahtavalta ja tietysti myös erikoiselta. Erikoiselta siinä mielessä, kun yhtäkkiä tajuaa entisten "muiden" brändien olevankin nyt meidän brändejä. Yhtäkkiä sitä on töissä samassa talossa tosi monen sellaisen suosikkibrändin kanssa, johon on aiemmin tutustunut lähinnä blogin kautta. Näihin brändeihin lukeutuvat esimerkiksi Mádara, Mossa, Esse ja Whamisa.
Samalla se on tietysti mahtavaa - kyllä varmaan valehtelisin jos väittäisin, etteikö olisi huikeaa päästä töihin näin huikean brändiportfolion taloon. Se, että tunnen niin monet sarjoista jo blogin kautta, ei ainakaan haittaa :)
Tietenkään työtehtäväni eivät liity kaikkiin työntajani maahantuomiin sarjoihin, ja pääsääntöisesti teen yhä töitä NHS:n mukana taloon tulleiden sarjojen kuten Laveran, Nurmen ja Cattierin kanssa. Uusina sarjoina työkentälläni ovat Taika ja Patyka.
Kirjoittelen monista Transmerin portfolion sarjoista Karkkipäivässä kuten olen ennenkin tehnyt - olisi vaikeaa olla kirjoittamatta, kun niin moni Suomessa myytävistä luonnonkosmetiikkasarjoista on Transmerin alla - mutta jatkossa on läpinäkyvyyden kannalta selkeää, että ilmaisen näiden sarjojen kohdalla, että olen töissä niitä maahantuovassa yrityksessä.
Haluan myös saattaa lukijoideni tietoon, että Transmeri ei puutu blogini sisältöön eikä myöskään koe ristiriitaa siinä, että kirjoitan blogissani myös muista brändeistä. Olemme sopineet tiettyjen brändien nostosta blogissani, kuten Taika-brändin, jota totta kai promoan enemmän kuin mielelläni, mutta minulla on täysi vapaus kirjoittaa mitä ja mistä haluan. Olen Transmerilla osa-aikainen työntekijä, ja toisen osan työelämästäni haluan omistaa blogilleni.
Karkkipäivässä tulee siis jatkossakin näkymään laajasti eri brändejä laidasta laitaan. Patykan ohella varmasti myös Lidlin kahden euron kosmetiikkaa ;D
Vinkkailen paljon meidän talon verkkokauppojen (Jolie ja Natural Goods Company) alekampanjoista, koska olen niistä parhaiten ajantasalla, mutta yhtä lailla vinkkaan muiden verkkokauppojen kuten Biodellyn, House Of Organicin ja Hyvinvoinnin Tavaratalon alennuksista. Ikuisena laihialaisena ja "supersaverina" minulle on itsestään selvää kannustaa ihmisiä tekemään hankintansa silloin, kun tuotteet ovat tarjouksessa :) Minulle ei ole tärkeää, ostaako joku rakkaan seeruminsa "Salesta vai K-Marketista", kunhan voin auttaa kuluttajia saamaan seeruminsa halvemmalla :D
Ja totta kai haluan kirjoittaa kiinnostavista ja inspiroivista kosmetiikkatuotteista, olivat ne minkä tahansa talon alla. Korres, Dermosil, Bybi, Flow, Evolve, Naviterin sarjat, muutamia ei-Transmerin merkkejä mainitakseni, kaikki näkyvät jatkossakin näillä sivuilla.
Ihanaa viikonloppua!
Yritän muuten tosissani saada sen jutun ayurveda-konsultaatiostani kasaan viikonlopun aikana..! Jos bloggauksessa on jokin ikuinen "ongelma", niin aina liikaa materiaalia josta haluaisi kirjoittaa :)
”Luonnonkosmetiikan Chanel” – näin kirjoitin Patykasta seitsemän vuotta sitten, kun tutustuin sarjaan ensimmäistä kertaa. Kuvailu pitää tietyssä määrin edelleen paikkansa, mutta Patyka on muuttunut ja laajentunut paljon sitten ensikohtaamisen.
Koostumukset ovat edelleen hienostuneita ja pakkaukset henkivät kaunista luksusta, mutta Patyka on laajentanut reviiriään myös anti-age-genren ulkopuolelle. Alkujaan sarjassa oli vain ikääntyneen ihon hoitoon luotuja tuotteita, nyt niiden rinnalla on raikas, ”casuaalimpi” hoitolinja nuoremmalle iholle. Tai toki tuotteet ovat kaiken ikäisille, mutta vailla anti-age-ominaisuuksia.
Markkinoilla on niin monia kiinnostavia luonnonkosmetiikkasarjoja, että kaikkiin ei vain mitenkään ehdi tutustua pintaa syvemmältä, ja Patykan kohdalla oli harmikseni käynyt juuri niin. Siksi melkein kiljaisinkin riemusta, kun sain töissä kuulla, että Patyka on uusi sarjani jonka kanssa alan tehdä töitä. Nyt pääsen siis oikein virallisesti perehtymään Patykan maailmaan..!
Tiedättekö, mulla on ollut viime aikoina nostalginen tunne. Nykyhetkessä on vähän samaa kuin ajassa runsas kymmenen vuotta sitten, kun aloitin työt kosmetiikkamyyjänä ja intoilin tuoreessa blogissani kaikista töissä kohtaamistani uutuuksista ja - - no, ylipäänsä kosmetiikkapurkeista, olivat ne uusia tai vanhoja..! :D
Työpaikan kosmetiikkameri oli minulle loputon inspiraation lähde. Joka viikko opin jotain uutta ja löysin uusia helmiä, joista oli kiva kertoa Karkkipäivän lukijoille.
Nyt olen tietyllä tapaa samassa tilanteessa.
Töiden puolesta ympärillä on ihan hervottoman ihana kosmetiikkameri… Ja hauskasti, ei vain luonnonkosmetiikan Chanel, vaan myös se alkuperäinen Chanel ;) Olen todellakin unelmatyössäni <3
Meillä oli runsas viikko sitten Patykan peruskoulutus, ja olen myös saanut kotiin joukon Patykan tuotteita tutustuttaviksi.
Oikeastaan mikään tuotevalikoimassa ei enää ole samaa kuin seitsemän vuotta sitten – vain sarjan ydinrituaali, kaksoispuhdistus, on yhä jäljellä, mutta puhdistustuotteidenkin koostumuksia ja ominaisuuksia on vuosien saatossa hiottu ja päivitetty.
Patykan historiaa
Sarja pohjautuu pariisilaisen apteekkarin vuonna 1922 kehittämään Huile Absolue -kauneusöljyyn. Tämä kasviöljyjen ja -uutteiden cocktail oli kauneudenhoitotuotteiden bestseller Ranskassa 1920- ja 30-luvuilla.
Toinen apteekkari löysi Huile Absoluen reseptin uudelleen 1990-luvun lopussa, ja loi sen ympärille Patyka-brändin.
Nimi Patyka tulee kreikan kielen sanasta 'apethe' = apteekki.
Vuonna 2002 Patykasta tuli maailman (!) ensimmäinen luomusertifioitu (Ecocert Organic) luonnonkosmetiikkasarja.
Vuonna 2010 Patyka lanseerasi maailman ensimmäisen ihonhoitosarjan, joka on samalla selektiivistä luksuskosmetiikkaa että luomusertifioitua.
Vuonna 2013 syntyy nykyinen Patyka, kun sen nykyiset omistajat ostivat brändin.
Huile Absoluesta on siis koko Patykan tarina alkanut. Kiehtovaa, että 1920-luvulla kehitetty kauneustuote on yhä ajankohtainen, trendikäs ja hoitaa 2020-luvun naisen (miksei tottakai miehenkin) ihoa yhtä pätevästi kuin 100 vuotta sitten. Pian juhlitaankin muuten Huile Absoluen 100-vuotisjuhlaa..!
En ollut aiemmin kokeillut Huile Absolueta, ja voisi melkein sanoa, että hyvä että en kokeillutkaan ainakaan silloin vuonna 2013, sillä en tuolloin vielä käyttänyt öljyjä ihonhoidossa enkä varmaankaan olisi osannut arvostaa tätä tuotetta. Nykyäänhän taas öljymuotoinen hoitotuote on ihan lempparini iltaisin..!
Huile Absolue sisältää huikean joukon laadukkaita kasviöljyjä; skvalaania, ruusunmarjaöljyä, seesaminsiemenöljyä, jojobaöljyä, oliiviöljyä, auringonkukansiemenöljyä sekä vehnänalkioöljyä. Näiden lisäksi seoksessa on mäkikuismauutetta sekä eteerisiä öljyjä. Tuoksu on viehättävällä tavalla vanhanaikainen; kuin isoäidin puuterinen ruusuhajuvesi. Tästä tulee lämmin fiilis :)
Koostumus on täyteläisyydeltään medium-tasoa ja ravitseva, uudistava ja antioksidanttinen koostumus hellii erityisesti kuivuuteen taipuvaista ihoa jolla on jo ikääntymisen merkkejä. Tykästyin Absolueen kovasti..! Ihan huvittaa ajatus, että olen joskus kuvitellut öljyjen tukkivan ihoa, nyt todella rakastan kasvoöljyjä. ❤️
Arvokkaalla öljyllä on hintaa 51,90€. Ei kuitenkaan lähelläkään esimerkiksi Vintner's Daughterin tai Tata Harperin kasvoöljyjen hintoja.
Myös kaikenikäisille suunnatun "casual"-ihonhoitolinjan tuotteet ovat minulle uusia tuttavuuksia.
SOOTHING MILKY TONER
Ihana, paksu ja kosteuttava kasvovesi. Puuterinen kukkaistuoksu on suloinen..!
Toki voi huomata, että tämän huomattavasti edullisemman (16,90€) Patyka-kasvoveden ainesosat eivät ole yhtä pitkäkestoisesti kosteuttavia ja hoitavia kuin anti-age-linjan premium-kasvoveden (41,90€), joka sisältää peptidejä ja hyaluronihappoa. Mutta iholle, jolla ei ole ikääntyneen ihon vaatimuksia, tämä on oikein ihana kasvovesi. Iho jää kasvoveden jäljiltä pehmeäksi ja miellyttävän tuntuiseksi. Patykan bestsellereitä.
HYDRA-BOOSTER -SEERUMI
Kevyt, maitofluidimainen ja erittäin miellyttävän tuntuinen kosteusseerumi. Kosteussankareina toimivat hyaluronihappo ja tremella-sienen uute - minulle ihan uusi ainesosa, muuten. Tremella-uute sitoo ihoon tehokkaasti kosteutta. Muita maininnan arvoisia ainesosia ovat vanha kunnon aloe vera sekä rauhoittava bisabolol. Seerumissa on makean kukkainen tuoksu.
Hydra-Boosterissa ei muuten ole glyserolia, joten tässä hyvä tärppi niille, jotka ovat herkistyneet glyserolille tai eivät syystä tai toisesta halua sitä ihonhoitotuotteeseensa. Glyserolittomat ihonhoitotuotteet ovat harvassa, niin yleinen (ja edullinen) ainesosa se on, mutta olen työssäni kohdannut ihmisiä jotka etsivät nimenomaan glyseroli-vapaita tuotteita.
Hintaa Hydra-Boosterilla on 34,90€.
HYDRA-SOOTHING MOISTURISER
Hydra-sarjassa on kaksi kosteusvoidetta, joista tämä on kevyempi ja sopii normaalista sekaiholle. Täyteläisempi Intensive-versio on kehitetty kuivalle iholle.
Supermiellyttävä, helppo tuote..! Siis helppo tykätä! :) Kevyt, levittyy kuin unelma ja imeytyy hujauksessa. Täydellinen meikin alle. Hoitavina ja kosteuttavina aineina mm. auringonkukkaöljyä, aloe veraa ja sheavoita. (Esteriöljyt keventävät koostumuksen.)
Patykan koostumukset ovat niin miellyttäviksi hiottuja että selektiivisen fiiliksen voi sanoa jatkuvan myös edullisemman linjan tuotteissa. Edullisemmissa vain on simppelimmät raaka-aineet kuin ante-age-linjoissa. Patykan tekninen taito koostumuksissa on vaikuttava.
Voide maksaa 27,90€.
KAKSOISPUHDISTUS: PUHDISTUSÖLJY + VAAHTO
Patykan alkuperäinen kaksoispuhdistus perustuu ideaan anti-age-vaikutteisesta ihon puhdistuksesta. Myönnettäköön, että en ollut ihan allekirjoittanut tätä claimia aikaisemmin, ”mitä anti-agea nyt puhdistuksessa muka voi olla”, ajattelin. Nyt kun olen perehtynyt tuotteiden sisältöön ja käyttötapaan paremmin, ymmärrän, mikä tässä rituaalissa tekee siitä hyödyllisen juuri ikääntyneelle iholle.
Remarkable Cleansing Oil -puhdistusöljy on tarkoituksella täyteläinen ja siihen on valittu hoitavia, hienostuneita ja laadukkaan rasvahappo- ja vitamiinikoostumuksen öljyjä kuten ruusunmarjan siemenöljyä, hasselpähkinäöljyä, seesaminsiemenöljyä sekä aprikoosinkiviöljyä. Näistä erityisesti ruusunmarjaöljy on ikääntyneen ihon sankareita.
Öljy levitetään kuivalle iholle ja se liuottaa sitkeimmänkin meikin.
Todellisen anti-age-hyödyn saa, kun malttaa hieroa öljyä ihoon muutaman minuutin ajan. Tällöin öljyjen hoitavat ravinteet ehtivät myös imeytyä ja pehmentää ihon pintaa, jolloin juonteet madaltuvat jo pelkästä pehmenemisestä ja rentoutumisesta. Kuivuus korostaa juonteita, ja kun kuivuutta lievitetään öljyhieronnalla, iho näyttää selvästi sileämmältä.
Patyka ei lupaa taikoa ryppyjä pois, vaan tehdä ihon pinnasta pehmeämmän, ravitumman ja kosteamman, jolloin rypyt yksinkertaisesti näkyvät vähemmän :)
Cleansing Perfection Foam -puhdistusvaahto levitetään suoraan öljyn päälle. Vaahto on sulfaatiton ja sisältää hyvin kevyen pitoisuuden kuorivia hedelmähappoja. Kun öljy liuottaa lian ja meikin ihon pinnasta, vaahto työskentelee vähän syvemmällä, irrottaen myös mirolikaa ja kuollutta ihosolukkoa hedelmähappojen avulla.
Kiitos AHA-happoen, Patykan puhdistusvaahto myös silottaa ja kirkastaa ihoa.
Öljy ja vaahto muodostavat yhdessä miellyttävästi liukuvan emulsion, joka huuhtoutuu iholta helposti jättäen jälkeensä pehmeän, putipuhtaan ja samalla hoidetun tuntuisen ihon. Ei todellakaan mitään natisevaa tunnetta..! Patykan putsarit ovat pH-arvoltaan erittäin lempeitä eivätkä vie mukanaan ihon omaa hydrolipidikalvoa.
Nyt kun oma ihoni muuttuu yhä vain kreppipaperisemmaksi (odottakaas kun pääsen kertomaan kunnolla ayurveda-konsultaatiosta ja mitä siellä sanottiin mun ihosta..!), öljyä tai balmia sisältävät kaksoispuhdistukset ovat juuri sitä mitä iholleni haluan.
(On se vain uskottava - niin paljon kuin pelkkää vaahtopuhdistustakin rakastan - öljy on lopulta paras puhdistusaine mitä tulee hoitavuuteen.)
Hei! Patykan juuri startanneella Instagram-tilillä voi muuten voittaa itselleen Patykan kaksoispuhdistuksen tuotteet, kera viimeistelevän, kosteuttavan ja liftaavan kasvoveden..! Käykääs osallistumassa..! @patykafinland
.
Onko lukijoiden joukossa Patyka-leiriläisiä..? Olisi kiva näin tuoreena "patykalaisena" kuulla teidän suosikkituotteista - tai ylipäänsä mitä tahansa Patyka-kokemuksia. :)
