Kalenterissa lukijat kertovat eläinystävistään.
♥️
"Haluaisin esitellä 'Batman'-kissani Fredin, joka muutti meille löytöeläintalosta syksyllä 2021.
(Löytöeläintalo on nimeltään Vierashuone ja sijaitsee Kempeleellä. Löytöeläintalolla on Facebook-sivu nimeltä Vierashuoneen löytöeläimet, jolla on lähes 40 000 tykkääjää. Vierashuoneen Simo tekee todella upeaa työtä löytöeläinten puolesta <3)
Fredi löytyi aivan pienenä roskalavalta siskonsa kanssa, emosta ei ollut tietoa. Sisko valitettavasti menehtyi, mutta Fredi selvisi kiitos Simon hyvän hoidon ja löytöeläintalossa olleen Fiona-emokissan, joka otti Fredin siipiensä suojaan omien pentujensa joukkoon: imetti ja pesi ja opetti kissojen tavoille!
Nykyään Fredi elää hyvin äänekkään ja aktiivisen kollipojan elämää täällä minun luonani, ja olen maailman onnellisin, että sain kissakseni juuri Fredin.
Fredi on touhukas, aktiivinen ja ihmisrakas ja minulle todella, todella rakas, vaikka välillä myös todella ärsyttävä :D
Fredi on hurmannut myös kaikki hänen elämäänsä löytöeläintalossa seuranneet ihmiset ja Fredillä on myös oma instagram-tili @fredikissa , jossa jaan pienen tuholaisen edesottamuksia päivittäin.
Kun kirjoitan tätä, Fredi syö sopivasti mun kiinanruusua. Siispä taas leikittämään ja viihdyttämään! :D"
– Marita
Kalenterissa lukijat kertovat eläinystävistään
♥️
"Minun koirakaverini oli Vilma. Hän tuli perheeseemme vuonna 2003 ja oli alusta asti melkoinen energiapakkaus, kuten norfolkinterrierit usein ovat.
Vilma oli utelias ja fiksu, juuri mitään ei tarvinnut erikseen kouluttaakaan. Monesti mietimme millainen tuuri kävi, että ensimmäinen koiramme oli niin helppo; ihmisrakas ja kiltti. Vilma tykkäsi etsintäleikeistä, temppuilusta, ja toki vinkuleluista, joista kaivoi aina ensimmäisenä pillit ulos.
Punkkien etsintäkin oli aina kesäisin helppoa, kun Vilma tuli aina istumaan eteen ja näytti raapien mistä piti hakea jo ennen kuin ehdit itse aloittaa tarkastuksen. Tämä on aina jälkikäteenkin naurattanut.
Vilman lempipuuhaa oli ehdottomasti uiminen ja talvellakin tutun uimarannan ohittaminen aiheutti aina valitusryöpyn, kun ei pysähdytty uimaan. Turha oli yrittää selittää, että pakkaskelillä ei ehkä pienen koiran ole kiva uida :)
Vilma jouduttiin terveyssyistä saattamaan ikiuneen 2016, mutta muistot onneksi elävät ikuisesti. Kyllä niin pienikin pakkaus voi olla niin kovin tärkeä perheenjäsen. Päivääkään emme vaihtaisi pois ja edelleen on suuri suru, ettei niitä päiviä ollut enempää, vaikka 13 vuotta on pitkä aika.
Edelleen Vilma tulee joskus moikkaamaan, tai näin aina naureskelemme, kun pesukoneesta tai kaapista tulee Vilman karvoja joskus vaatteisiin vielä näin kuusi vuotta myöhemminkin."
-Heidi
Sanni: Vilman karvat.... 😭❤️
Kalenterissa lukijat kertovat eläinystävistään
♥️
"Kun aikoinaan muutin pois kotoa omilleni, tiesin että haluan kissan. Ihastuin Ragdoll-kissarotuun täysin, ja totesimme, että hyvä laumakoko meillä on kolme kissaa. Ragdollit ovat luonteeltaan leppoisia ja koiramaisia seurakissoja, en nimittäin pääse kotona minnekään ilman kissaa kantapäilläni. Syliin nostettaessa Ragdoll heittäytyy veltoksi (vähän kuin koittaisi kantaa vesisäkkiä sylissään).
Nykyään luonamme asustavat Helmi, Allu ja Manu. Tämä on kolmas trio-kokoonpano, joka meillä on 12 vuoden aikana ollut.
Helmi on 7-vuotias, väritykseltään creme-kilppari-bicolor. (Kuvassa istuu tuolilla) Hän on laumamme pomo ja prinsessa. Helmi viihtyy omissa oloissaan, mieluiten torkkuen saunassa. Välillä hän tulee hakemaan rakkautta, rapsutuksia ja kippuroimaan lattialle. Huiskalelut ovat parhainta ikinä. Muovipussit ovat erittäin pelottavia. Helmi rakastaa mönkiä peiton alle nokosille, myös sylissä on ihana istua ja puuduttaa omistajan jalat. Helmi on vähän ujo ja elää omissa maailmoissaan, mutta sitäkin rakkaampi. Helmi rakastaa myös saunan jälkilöylyissä lekottelua.
Albert eli tuttavallisemmin Allu on 1,5-vuotias suklaa-tabby bicolor. (Kuvassa vasemmalla etualalla). Hänen turkkinsa lopullinen väritys ei ole vielä kehittynyt, siihen menee vielä reilu kolme vuotta. Hänestä pitäisi tulla aikuisena melkoisen iso kolli.
Allu tuli meille, kun ensimmäinen kissani Töppönen päästettiin Sateenkaarisillalle. Allu on melkoisen terävä. Hän tykkää metsästää esimerkiksi heiluvia paidanhihoja ja hän saattaa kynnellään napata sukasta kiinni, kun hänen ohitseen kävelee. Allu on kova vahtimaan. Jos esimerkiksi naapurista kuuluu yllättävää kolinaa, Allu valpastuu ja murisee 🤣 Oikein vahti-Allu. Parasta elämässä on lelujen kantaminen ja katkaravut.
Triomme uusin lisäys on Manu, 10 kk ikäinen möllykkä (kuvassa oikealla). Väritykseltään hän on ruskea mitted. Samoin kuin Allulla, Manun väri ei ole vielä täysin kehittynyt ja hänellä on vielä melko paljon pentuturkkia. Myös Manusta pitäisi tulla kooltaan luokkaa 'aivan jäätävän kokoinen' Triomme kuopus painaa tällä hetkellä tasan 6kg ja hyvässä lykyssä hänestä kasvaa aikuisena 10 kiloinen jässikkä.
Luonteeltaan Manu on oikein ragdollin malliesimerkki. Leikkisä, seurallinen, kehräävä sylikissa. Manulla on tapana hiippailla aamuyöstä tyynyni viereen ja herään sellaiseen kehräykseen, joka melkein tärisyttää koko sänkyä. Oikeastaan sanat eivät edes riitä kertomaan kuinka herttainen luonne Manulla on. Manun lempipuuhaa on Allun kanssa rallaaminen ja ikkunasta tiirailu. Manu ja Allu ovat aivan paita ja peppu. Toki Helmikin otetaan mukaan, mutta useimmiten pojat löytyvät jostain kasassa nukkumasta♥️
Kaikenlaisia kissoja sitä on kerennyt elämässäni touhuamaan, kun 12 vuotta olen kissanomistajana ollut. On ollut ihanaa huomata kuinka erilaisia luonteita kissoilla voi olla ja millaisia kommelluksia kissat ovat saaneet aikaiseksi. Koti ei tunnu kodilta ilman kissaa."
– Tiina
