Haluan kirjoittaa yhdestä aiheesta.

Tästä ei yleensä puhuta blogeissa. Vähävaraisuudesta nimittäin. Tai rahan puutteesta ylipäänsä.

Blogeissa ostetaan ja kulutetaan, matkustellaan ja juhlitaan. Blogeja kirjoittaa eri varallisuustason ihmisiä opiskelijoista uraihmisiin, mutta kaikilla heistä riittää rahaa harrastaa ja kuluttaa. Opiskelijatkin tienaavat nykyään niin paljon että voivat suhteellisen helposti säästää unelmalaukkuunsa tai luksuskenkiin.

Ja se on ihan ok. Sehän on tosi kivaa! :)

Mutta minusta se jotenkin vääristää arkea. Meissä työssäkäyvissäkin on ihmisiä, joilla ei ole varaa siihen elämäntyyliin mistä blogeissa saamme lukea. Heistä emme koskaan kuule mitään. Niinpä. Eihän heidän elämässään ole mitään hohdokasta mistä kirjoittaa. Tai ilmaistaan asia toisinpäin: miksi kuluttaminen nähdään hohdokkaana? Miksi ihmisen, jolla ei ole varaa matkustaa lomallaan New Yorkiin tai ostaa joka kuukausi uusia farkkuja, elämä ei olekaan yhtä kiinnostavaa kuin heidän jotka pystyvät niin tekemään?

Minä en ole Suomen virallisen köyhyysrajan määritelmän mukaan köyhä. Mutta tänään minulla ei ollut varaa lähteä Helsinkiin. Minun piti mennä Trendin ja Aussien järjestämään blogigaalaan, mutta minulla ei ollutkaan rahaa junalippuun. Näin kuukauden lopussa ennen palkkapäivää tämä on aika tuttu tilanne. Tilillä ei ole rahaa.

Olin saanut gaalaa varten kauniin mekonkin lainaan. Minulla ei nimittäin ole oikeastaan juhlavaatteita omasta takaa, eikä etenkään kenkiä.

Postauksen kuvituksena nähdään siis Sanna Hopiavuoren Paloma-mekko, joka ei päässytkään kanssani gaalaan. Kiitos lainasta, Sanna. Mekko on aivan ihana, vaikka koko M olikin minulle hieman liian iso.

Palataksemme köyhyyteen, haluan nyt kertoa teille raha-arjestani. En oikein tiedä miksi. Ehkä juuri siksi, ettei kukaan kirjoita tällaisesta. Uskon, että moni voi samaistua tähän.

Olen työssä käyvä ihminen enkä shoppaile käytännössä lainkaan, mutta joudun silti laskemaan kuukausittain joka sentin. "Köyhyyteni" on osittain oma valintani, sillä tuloistani leijonanosa menee asuntokuluihin. Elämä on täynnä priorisointikysymyksiä, ja minä olen halunnut priorisoida jotain muuta kuin mahdollisuutta syödä viikottain ravintolassa tai shoppailla.

Välillä sentinvenytys tietysti turhauttaa ja rasittaa. Tämänpäiväinen tilanne on yksi hyvä esimerkki. Tuntuu hullulta etten pystynyt ostamaan matkalippua. Mutta niin se vain on.

Minulla on kuukausibudjetti, jota yritän seurata niin täsmällisesti kuin mahdollista. Yritän myös laittaa pienen summan rahaa säästöön kuukausittain, jotta pääsen muutamia kertoja vuodessa matkustamaan. Se on minulle tärkeää. Ehkä tärkeimpiä asioita mihin mielestäni rahaa voi laittaa.

Olen budjetoinut itselleni kuukaudessa 180 euroa ruokaan (45 euroa / viikko)  ja 90 euroa harrastuksiin. Harrastukset pitävät sisällään kaiken "ylimääräisen ilottelun", kuten kahvilla käymiset, elokuvat, viinilasilliset ja reissut vaikkapa Ahvenanmaalle. Jos ruokabudjetista jää yli, jäämä siirtyy seuraavan kuun harrastusbudjettiin. Ruoassa on helppo säästää. Syön ulkona aniharvoin ja teen itse kaikki ateriat.

Jos harrastus- tai ruokabudjetti menee miinukselle, se on pois säästöön menevästä summasta. "Löysää rahaa" ei ole.

Harrastusten kanssa on vähän hankalampaa. 90 euroa olisi helppo saada riittämään pelkkiin kahveihin ja elokuviin, mutta yllättävät menotkin täytyy kattaa harrastebudjetista. Esimerkiksi odottamattomat korjaus- tai lääkärinkulut. Kuten tässä kuussa kävi. Käy lääkärillä, luovu gaalasta, kumpaakin et voi saada.

Vaatteita en osta juuri koskaan, siitä olenkin jo maininnut blogissa aiemmin. Mutta en osta paljon kosmetiikkaakaan. Meikkejä ja kynsilakkoja tulee varmaan ostettua peruspirkkoa enemmän, mutta muuta kosmetiikkaa ei.

Jos en olisi töissä alalla tai saisi blogin kautta tuotenäytteitä, kirjoittelisin teille kokemuksia uusista kasvovoide- tai suihkugeelihankinnoista ehkä kerran tai pari vuodessa. :) Ei niitä tule sen useammin ostettua. Jos en olisi lähtenyt alalle, blogini käsittelisi varmasti edelleen pelkästään meikkejä. Ei minulla olisi voiteista mitään kirjoitettavaa.

Tämän vuoden shoppailuni voi tiivistää yhdelle riville; olen ostanut tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana 12 kosmetiikka-artikkelia ja kaksi vaatekappaletta. Ei, itse asiassa vain yhden, sillä mieheni maksoi farkut.

Olen ihan tyytyväinen. Jos tienaisin enemmän, en usko että shoppailisin juuri enempää kuin nytkään. Mieluiten sijoittaisin lompakon sisällön hyvään ruokaan (kulinaristiset nautinnot ovat minulle arvokkaampi elämys kuin uudet kengät) ja matkustustilille. Jos olisin suoranaisesti varakas, niin voi olla että _ehkäpä_ ostaisin melkein kaikki MACin meikit.... Mutta en Vuittonin veskaa. ;)

Miltä tämä teistä kuulostaa? Oletteko koskaan itse laskeneet, paljonko teillä menee kuukaudessa rahaa vaikkapa juhlimiseen, ostoksiin tai yleensä harrastuksiin? Kuinka moni tunnustaa joutuvansa laskemaan tarkkaan että saa euroset riittämään?

Huulipunainnostukseni jatkuu. Olen ostanut kevään aikana kolme uutta huulipunaa, ja want-listalla on vielä monen monta lisää.... :)

Olen suosinut paljon yksivärinen luomi + huulipuna -meikkejä.

Kevään hankinnat ovat Max Factorin Star Dust Pink (kielipoliisi ei meinaa kestää kun 'star' ja 'dust' on kirjoitettu nimessä erikseen... :P), Viva La Divan Euphoria ja Lumenen Melon Nude.

Star Dust Pink on liilaan taittava nude marjapuuropinkki ihanan voidemaisella koostumuksella. Asettuu huulille lähes mataksi, pysyy hyvin.

Euphoria on mehukkaan kiiltävä aniliinilla taitettu violetti, porukan halvin mutta laatu on kerrassaan loistava. Pysyy myöskin erinomaisesti.

Heleän raikasta Melon Nude -sävyä on mielestäni vaikea kuvailla, se on jotain vaalean korallin, pinkin ja melonin välimaastossa. Luonnollinen ja hillitty mutta jotenkin tosi persoonallinen sävy!

Lumene Wild Rose Natural -huulipuna, sävy 6 Melon Nude.

Melon Nude yhdistettynä pastellivihreään silmämeikkiin. Luomilla vihreää IsaDoran Blooming Spring -paletista.

Viva La Diva -huulipuna, sävy 97 Euphoria.

Euphoria yhdistettynä oranssiin silmämeikkiin, luomilla Mad Mineralsin Trust Fund.

...ja silmät näyttää taas niin sinisiltä kun on oranssia kontrastina!

Ilokseni huomasin että VLD:n jo valmiiksi halvat huulipunat ovat nyt tarjouksessa 5,90€ Kickseissä, ja mulla on oikeasti joku kahdeksan eri VLD-punan ostoslista josta yritän karsia edes joitain pois mutta todennäköisesti aika monta tulee ostettua.... En tiedä tällä hetkellä toista meikkisarjaa josta olisin löytänyt yhtä monta houkuttavaa huulipunasävyä!

Max Factor Colour Elixir -huulipuna, sävy 615 Star Dust Pink.

Star Dust Pink yhdistettynä vaaleanviolettiin silmämeikkiin, luomilla Pure Luxen Amethyst.

No nyt taas varmaan jollain lukijalla palaa käämit kun täältä pukkaa ruokajuttua... Mutta herkkucorner sopii itse asiassa oikein hyvin blogin teemaan, eikös vaan? ^_^

Ihme kyllä muutamat harvat ruoka-aiheiset postaukseni ovat olleet tosi suosittuja, ja koska olen itse niin innoissani ruoanlaitosta sitten ruokavalion muutoksen, niin on kiva jakaa tällaisia herkkupaloja. Ajattelin, että voisin silloin tällöin julkaista vähähiilihydraattisten herkkujen corneria. :) Ruokavastaiset lukijat voivat varmaan kuitenkin helposti skipata nämä harvat postaukset?

Eilen tein aamiaiseksi amerikkalaisia pannukakkuja vähähiilihydraattiseen malliin ilman viljaa ja sokeria. (Inhoan muuten tuota mediatrendikästä "karppi"-termiä kun sitä nyt hoetaan joka puolella, mutta otsikossa se oli lyhempi käyttää kuin 'vähähiilihydraattinen'....) Rrrrakastan pannukakkuja! Normaali aamupalani on kuitenkin joko munakasta tai kreikkalaista jogurttia vadelmilla, mutta eilen halusin hemmotella itseäni tällä makealla herkulla.

Resepti jälleen kerran karppaus.infon sivuilta, mutta tuunattuna.

Vatkaa munat. Lisää sulatettu voi ja yhdistetyt mantelijauho, psyllium ja leivinjauho. Lisää kerma ja vatkaa suola ja makeutusaine (itse käytin n. ruokalusikallisen erytritolia) lopuksi taikinaan. (En tiedä miksi nuo lisätään vasta lopussa eikä sekoiteta muihin kuiviin aineisiin mutta noudatin alkuperäisen reseptin ohjetta.....)

Anna taikinan turvota hetki ja paista lettuset voissa keskilämmöllä.

Amerikkalaiset pannukakut kuuluu mielestäni ehdottomasti nauttia siirapin kanssa, ja itse käytän alhaisen glykeemisen indeksin omaavaa agave-siirappia jota olen tilannut iHerbistä. Kaneliversio on lettujen kanssa aivan erityisen om-nom!

Koostumus ei yhtään häviä vehnäjauhopannareille. :) Yllätyn joka kerta miten vaivattomasti perinteiset viljaleipomukset syntyvät viljattominakin.

Ihan joka viikko en tällaista kaloripommiaamiaista söisi mutta välillä ihmisen täytyy saada pannaria! :)

P.S. Yritän skarpata kuvankäsittelylaiskuuteni kanssa ja saada ne huulipunakuvat julkaisukuntoon huomiselle... Kuten Face-Off-jutun kommenteissa tuli mainittua, olen hurjan kyllästynyt käsittelemään omia meikkikuviani.... :/