.
.
.
.
.
Kuvia aamukävelyltäni.
Ei muuta sanottavaa tällä erää. :)
Reissua on takana päivää vaille kolme viikkoa ja tältä ajalta voidaan raportoida seuraavia kosmeettisia asioita:
.
Aamuhiukset - enpä kyllä koskaan herää koto-Suomessa näin nätillä tukalla...!
Jään kaipaamaan Pigadian upeita aamuja ja näitä pilviä.... Heräsin joka aamu ennen seitsemää ihailemaan auringonnousua.
Nyt istunkin jo laivassa - siinä ihan samaisessa kuin viime maanantaina Santorinilta tullessa - ja saavun tunnin kuluttua Rhodokselle.
Olen käynyt tänään yhdessä kuvauksellisimmista paikoista mitä olen koskaan nähnyt. Olympoksen historiallinen vuoristokylä Karpathoksella. Valokuvaajan unelma.
Tänään jos koska todella kaipasin järjestelmäkameraani ja hyvää objektiivia. Pokkarilla ei vain valitettavasti pysty ikuistamaan detaljeja samalla tunnelmalla kuin hyvällä lasilla.
Olen tosin keksinyt keinon millä saada PowerShotilla edes hitusen saman henkisiä kuvia kuin kotona paljon käyttämälläni 50-millisellä. Kun pienoismalliasetuksella kuvaa jotain isoa kohdetta läheltä, ei tuloksena ole miniatyyrivaikutelma vaan muuten vain lyhyen syväterävyysalueen tuoma mukava pienen alueen korostuminen.
Tänään hyödynsin tätä ominaisuutta Olympoksessa tehokkaasti.
Kuvapostaus Olympoksen rapistuneesta idyllistä, olkaa hyvä. Huomatkaa kylälle tyypilliset lintu-ornamentit...! Todella kauniita.
Vaakatasossa olevat kuvat voi muuten tällä kertaa napsauttaa halutessaan suuremmiksi. Nämä kuvat tosiaan pääsisivät paremmin oikeuksiinsa suurempina...
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
..
.
.
.
.
P.S. Olen muuten viihtynyt Karpathoksella mainiosti, oikeastaan saaresta taitaa muodostua yksi Kreikan suosikkejani! Jylhän vuoristoiset maisemat miellyttävät silmää ja tuovat upeaa kontrastia meren kanssa, ja Pigadiassa (saaren ”pääkaupungissa”) on aidon kreikkalaisen pikkukaupungin tunnelmaa. Sitkeät ruotsalaiset matkanjärjestäjät ovat tosin näkyvillä vielä täälläkin, naapurimaassamme näköjään osataan todella hyödyntää Kreikan ilmasto ja venyttää sesonkia niin pitkälle kuin mahdollista. Karpathos on kuitenkin ehdottomasti vähemmän turistillinen kuin aiemmat pysäkkini Naxos ja Santorini. Täällä voit kulkea Pigadian rantakadun päästä päähän törmäämättä joka nurkassa matkamuistorihkamakauppoihin. Ja siitä mä juuri tykkään.
Rhodos, jonne laivailen huomenna, tuoneekin sitten taas kunnon Gran Turismo –elämyksen. ^_^
