Joskus on vain saatava hampurilainen.
Mehukas, makea, juustolla ja sipulilla kuorrutettu, mureapihvinen, pehmytsämpyläinen, täyteläistä kastiketta tursuava, ketsupilla viimeistelty hampurilainen.
Karppaava kasvissyöjäkin voi sellaisen nauttia nou problem! :)
Mätin äsken naamaani tämän herkun. Voi ihmiset miten hyvää se oli. Niin hyvää että siitä syntyi ex tempore impulssipostaus Karkkipäivään.
.
Sannin kasviskarppi-purilainen syntyy seuraavista aineksista:
Ruokaisampaan "deluxe"-versioon tulee vielä paistettu kananmuna juuston ja pihvin väliin.
Hakkaa jonkun Mäkkärin höttö-kasvispihvi-hampparin tai Hesen äklön karppurilaisen (liekö niitä enää edes valikoimassa..?) kuusi-nolla. Vegemestan Piraatti kuuluu myös kasvishampurilaisten eliittiin, mutta vhh:lainen valmistaa oman versionsa vaihtaen kaurapohjan mantelisämpylään.
Miksi ihmeessä Suomessa on niin h*mmetin vaikea löytää hyviä kasvishampurilaisia? Onko ravintoloille tai pikaruokakioskeille jotenkin erityisen haasteellista hankkia SOIJA(tai quorn)pihvejä niiden löröjen ja mauttomien juurespihvien sijaan? Kävisivät edes kerran maistamassa Vegemestan purilaista ja miettisivät sitten millainen kunnon kasvishampparin kuuluu olla.
Nii!
Terveisin Sanni.
Muutama ennen ja jälkeen - kuva viikonlopun meikkikurssilta. Laitan kunnon kurssipostauksen tulemaan myöhemmin, minulta puuttuu vielä kuvia lauantailta.
Harjoitusmallini Hanne ja tulkintani häämeikistä.
Olin tyytyväinen meikkiin ja samalla en ollut. Siitä jäi puuttumaan jokin..... "oomph". Meikki sopi Hannelle ja korosti hänen vihreitä silmiään, mutta oli mielestäni jotenkin... no, en tiedä. Jotenkin vaisu. Ja liian tuttu "Sannityylin meikki". Olisin toivonut oppivani kurssilla uusia tekniikoita. Valitettavasti jäin Mr. Karkkipäivän syntymäpäiväjuhlien takia vaille osaa lauantain demosta ja menetin tärkeän osan opetusta. No, ei voi mitään.
.
Kerron teille varsinaisessa kurssipostauksessa millaisen palautteen sain opettajaltamme Julius Sepposelta meikistä. Good or dud? Stay tuned....
Vieraillessani helmikuussa Laveran maahantuojan toimitiloissa minulle tarjottiin myös mahdollisuutta pieneen hemmotteluhetkeen Laveran tuotteita käyttävässä hoitolassa Riihimäellä.
Kukapa kieltäytyisi ihanasta kasvohoidosta? Totta kai otin tarjouksen vastaan. :)
Hämeenkadun Kauneushuonetta vetää Sirpa Martikainen 15 vuoden kokemuksella. Sirpa on Cidesco-Eko kosmetologi, reikihoitaja ja luontaistuoteneuvoja. Kauneushuone on toimintaidealtaan/konseptiltaan hieman sukua Maarianhaminan valloittavalle Lustans-hoitolalle. Sirpan hoitolassa käytetään ekologisia tuotteita siivousta ja pyykinpesua myöten.
Kauneushuoneen todella laajaan tarjontaan kuuluu täyden linjan kosmetologipalvelujen lisäksi mm. vyöhyketerapiaa, reiki-hoitoa, ki-energiahierontaa, kalevalaista jäsenkorjausta, ravitsemusneuvontaa ja NLP:tä. Jokaisesta osa-alueesta vastaa oma ammatinharjoittajansa. Voipa hoitolassa ottaa myös 80-prosenttisesti luomuraaka-aineita sisältävän suihkurusketuksenkin. Sirpa toivoo löytävänsä tiimiin vielä ekokampaajan.
Sirpa teki minulle klassisen kasvohoidon johon kuuluu ihon puhdistus ja kuorinta, hieronta, naamio, seerumi ja hoitovoide.
Puhdistustuotteena Sirpa käytti Faces-linjan malvaa ja mantelia sisältävää puhdistusmaitoa. En meinannut ensin edes tunnistaa tuotetta, se tuoksui niin ylelliseltä verrattuna putsauskokemukseen omassa kylppärissä. Jokailtaisen meikinpuhdistusrutiinin arkisuus muuttaa tuoksukokemuksenkin miedommaksi ja arkiseksi.
Kuorinta suoritettiin hyvin kevyenä versiona, sillä kerroin kuorineeni ihoni alle viikko sitten. Tuotteena käytettiin Laveran vaahtoavaa, jojobahelmiä sisältävää kuorintageeliä.
Seuraavaksi Sirpa hieroi kasvoni käyttäen Laveran ruusuöljyä. Ensin hän varmisti että ruusu on minulle ok, kaikki kun eivät siitä niin välitä. Ruusu ei ole minunkaan ykköstuoksusuosikkini, mutta Laveran ruusu-tuotteissa on makea, vähän ”karkkimaisempi” tuoksu kuin monissa muissa, ja tykkään siitä pieninä annoksina. Esimerkiksi juuri tällaisessa hemmotteluyhteydessä.
Hieronnan aikana taisin torkahtaa, niin kuin varmasti valtaosa kasvohoitoasiakkaista aina tekee…
Hieronnan jälkeen Sirpa levitti kasvoilleni Ruusu–naamion, ja lopuksi My Age –seerumin ja päivävoiteen (vai meniköhän se seerumi jo naamion alle vaikuttamaan..? Puoliunessa kun olin niin ei kaikki ihan hahmottunut.. ^_^).
Iho oli hoidon jälkeen odotetusti pehmeä ja sileä, mutta ihan saman näköinen kuin ennenkin. (Jotkut käyvät kosmetologihoidoissa parantaakseen tai hoitaakseen ihoaan, minulle hoidot ovat pelkkää hemmottelua.) Ihofiilis oli jonkin verran tahmea, sillä noin monta tuotetta (öljy + naamio + seerumi + kasvovoide) ei pysty imeytymään normaalille iholleni. Sama juttu aina kaikkien kasvohoitojen jälkeen. ;)
Laveran tuotteet ovat tulleet minulle todella tutuiksi vuosien varrella, mutta oli mielenkiintoista huomata miten eri tavalla tuotteet aistii kun ei näe mitä käytetään. (Katsoin tuotteet vasta hoidon jälkeen.) Esimerkiksi tuoksut tulevat esiin aivan eri lailla kun ne aistii ”sokkona”, maatessaan silmät ummessa rennossa tilassa. Hoidon aikana huomasin, kuinka vahva tuoksumaailma Laveralla tosiaan onkin.
Lavera-hoito sopii siis erityisesti kukkaisista tuoksuista ja aromaterapeuttisesta hoidosta pitäville. Tuoksuherkille ja allergikoillekin on kuitenkin vaihtoehto; heille hoito voidaan tehdä Neutral-linjan hajusteettomilla tuotteilla.
Oletteko te löytäneet jotain ihania ekohoitoloita?
