Kuvasatoa lauantain hääjuhlalookista.

Laitan kuvia itse häistä vielä myöhemmin tänään (tai huomenna), halusin laittaa nämä meikki/hiuslook-jutut erikseen.

Kävin häitä varten tuttuun tapaan kampaajalla, ja pyysin rentoa kampausta. Sain niin kivan tukan että - ehm, en ole malttanut luopua siitä ja kampaus on mulla päässä vielä tänäänkin :D Se vain pysyy ja pysyy! ^_^ Tänä iltana taitaa olla pakko jo purkaa se ja pestä tukka.

Mutta kun tää on niin ihana....! * ei malttaisi millään luopua * Tykkään just tällaisista rennoista, ei pitkään-väännetyn näköisistä mutta samalla eleganteista hiuksista..!

(Tuossa kuvassa mulla on muuten mekon selkämys auki, siksi pussittaa. Meni pieni ikuisuus taistella yksin tuo vetoketju kiinni kun se menee alaselästä niskaan saakka.... Ensin pelkäsin että joudun menemään häihin mekko auki ja pyytämään jotakuta vierasta vetämään vetskarin! ^_^)

Niin söpö rusettikampaus! <3 Ihan erilainen kuin mitä mulle on koskaan kampaajalla tehty.

Yrityksiä kuvata hiuksia peilin kautta...

Minusta näytti siltä kuin mulla olisi paljon enemmän hiuksia kuin normaalisti :)

Meikissä yhdistin beigeä, viileää ruskeaa ja kylmän pinkit huulet.

Olin suunnitellut laittavani häihin pinkit huulet jo kotona matkalle lähtiessä, mutta unohdin ottaa mukaan pinkkiin taittavan  poskipunan. Tajusin tämän vasta juhla-aamuna. Minulla on mukana vain kultaisena hohtava korallinen poskipuna, joka ei sopinut tähän lookkiin ollenkaan.

Mutta ei hätä tämän näköinen.

Miksasin poskipunan huulipunasta ja kosteusseerumista. Huulipuna on Maybellinen Plushest Pink, saatu blogin kautta. Se näyttää kuvassa kostean kiiltävältä, mutta on itse asiassa aika mattainen ja kuivakoostumuksinen. Seerumin kanssa sain siitä tarpeeksi notkean ja sävystä sopivan läpikuultavan poskipunaksi.

Silmämeikissä jätin tällä kertaa minulle ominaisen siipirajauksen pois ja tein hyvin klassisen kahden sävyn meikin vahvalla, koko silmän kiertävällä rajauksella. Liikkuvalla luomella beigeä ja luomivaossa viileää tummanruskeaa Rimmelin Smoky Brown -paletista (vakkariluomivärejäni matkoilla kun hylsy on niin pieni ja littana, vie vähän tilaa).

Rajauksena käytin yhtä uusista Sephora-kynistäni, metallista taupe-sävyä Flirting Game. Reissumaskarana pikkukoko Diorin Diorshow Extase'sta, vähän kuivahtanut jo...

Vaikka tein banaanivarjostuksesta tosi tumman ja aika jyrkän...

...se ei juuri edes näy silmien ollessa auki. Kiitos vahvan kulmaluun yhdistettynä matalaan ja pieneen silmään. Tällaiseen silmänmuotoon saa laittaa juhlameikissä huoletta vaikka kuinka tumman banskuvarjostuksen eikä näytä ylilyödyltä.

Hassua - kun kerrankin tein mielestäni aivan erityisen yksinkertaisen juhlameikin, sitä kiiteltiin ja kehuttiin koko ilta. :D Silloin kun taas oikein panostan ja teen jonkun viiden sävyn nyanssivirityksen näyttävillä rajauksilla kukaan ei sano mitään ^_^ Ehkä tästä voi päätellä että nuo yksinkertaisemmat lookit pukevat minua paremmin.

Seerumihuulipuna-kombo toi muuten poskille luonnostaan kauniin korostuksen, ei tarvinnut laittaa highlighteria. :)

Jokohan tämä pälli on nähty...

Olisitte nähneet kun yritin ottaa näitä kokovartalokuvia kämpilläni..! Itselaukaisimen juhlaa... Tietysti ehkä yksi kymmenestä kuvasta oli tarkentunut.

Jouduin siirtämään kokonaisen seinällisen huonekaluja pois että sain vaalean taustan, ja siltikin tuonne jäi tuollainen johto, aargh :D Kaikkea sitä tuleekin hommailtua blogin tähden.

Tein muuten vielä saman päivän aamuna paniikkikenkäostoksen Henkkamaukalta kun minusta yhtäkkiä tuntui että mun ah-niin-vähän-tilaa-rinkassa-vievät matalakorolliset sandaletit olivatkin aivan liian arkiset. Ostin Hennesiltä halvimmat korkeakorkoiset mitä löytyi, eikä nuokaan nyt niin  juhlavat ole (tuollaiset korkkipohjaiset), mutta olinpahan ainakin vähemmän kääpiö. ;)

French Connectionin mekkoni on muuten loistava reissumekko, kangas ei rypisty rinkkaankaan "rutattuna" :)

*

Seuraavana päivänä jatkoin yrityksiä kuvata tukkaa Henkkamaukan sovituskopissa. :) (Joo, taas mä olin siellä...)

Sanoinko jo että rakastan tätä kampausta! ^_^

Katsotaan saavunko sunnuntaina Suomeen rusetti yhä päässäni... No ei sentään. ;)

Näiden eyelinerien takana on hauska tarina.

Tai no, hauskuus on tietysti lukijan määriteltävissä. :)

Matkatessani viime viikon maanantaina Hampurista Amsterdamiin, nousi Amersfoortin asemalla junaan nainen, joka istuutui minua vastapäätä samaan junaosastoon. Nainen oli täysin meikitön ja vähän räjähtäneen näköinen, jos sallitte ilmaisun, ja kaivoi saman tien laukustaan meikkipussin. Junan nytkähtäessä liikkeelle hän aloitti perusteellisen ehostustoimenpiteen.

Ensimmäisenä en voinut välttää kiinnittämästä huomiota oranssiin, tutunnäköiseen maskarahylsyyn – naisen meikkipussista putkahti esiin Lumenen Cloudberry Length Serum –maskara. Seuraavaksi pussista nousi Bourjoisin poskipuna samassa sävyssä, jonka itse ostin Ranskasta viime kesänä. Nainen käytti poskipunan kannessa olevaa pikkuruista peiliä meikatessaan.

Seurasi antaumuksellisin ripsien maskarointi jota olen koskaan todistanut. Nainen rullasi maskaraa ripsiinsä arviolta 7 minuutin ajan, ja seurasin, kuinka kymmenien ja kymmenien vetojen jälkeenkään ripset eivät muuttuneet paksuiksi klimpeiksi. Myös alaripsille suoritettiin sama käsittely. En ole koskaan nähnyt kenenkään vetävän noin paljon maskaraa kerralla – omat ripseni olisivat yksi valtava yhteen liimautunut tumppu vastaavan käsittelyn jäljiltä.

Seuraavaksi vuorossa oli vaalea sisärajaus alaluomelle, jota seurasi musta eyeliner-rajaus yläluomelle. Vaikuttuneena seurasin, miten nainen sai liikkuvassa junassa pikkuruisen peilin avulla luomilleen täysin tasaisen nestemäisen rajauksen.

Sitten seurasi erikoisin osuus. Nainen kaivoi meikkipussistaan purkin, jonka päättelin sisältävän silmänympärysvoidetta. Nainen annosteli purkin sisältöä silmänympäryksilleen monta ronskia sormellista hieroen ja taputellen voidetta rutiininomaisella huolella – myös liikkuvalle luomelle. Voidetta kului saman verran kuin itselläni kahdessa viikossa.

En voinut lakata tuijottamasta naisen rituaalia. Olisi ihan älyttömästi tehnyt mieli kysyä, mitä voidetta nainen ihoonsa hieroi. Ennen kaikkea tuntui hullulta, että joku laittaisi silmänympäryksilleen kosteusvoidetta sen jälkeen, kun on jo meikannut. Eikö siinä rajaukset ja ripsarit liukene rasvattuun ihoon..?

Voitelun jälkeen seurasi peiteainekynän pilkuttelu alaluomen sisänurkkaan, ja sitten – vaikka luomet kiilsivät rasvasta, nainen kaivoi pussistaan toisen eyelinerin ja suoritti uuden rajaustoimenpiteen.

Tämän eyelinerin kohdalla en malttanut enää olla hiljaa. Hylsy hohteli kiinnostavan shimmerisenä, ja seurasin, kuinka nainen piirsi siveltimellä kullan ja vaalean pinkin välillä shiftaavan paksumman rajauksen mustan rajan päälle.

”Anteeksi, mutta mikähän tuo ihana eyeliner mahtaa olla merkiltään?” kysyin.

Ja selvisi, että se oli Essencen Crystal Eyeliner.

Tuon minä ostan.

Puhkesimme juttelemaan meikeistä. Kysyin naiselta myydäänkö Hollannissakin Lumenea, vai miten hänellä sattui olemaan Lumenen Cloudberry-maskara. Kävi ilmi, että nainen oli saanut ripsivärin tuliaisena Ruotsissa opiskelevalta ystävältään, eikä hänellä ollut aavistustakaan että kyseessä on suomalainen merkki.

Saatuaan eyeliner-operaation päätökseen, nainen lisäsi vielä muutaman kymmentä kerrosta lisää ripsiväriä. Kauankohan hänellä kestää käytössä yksi maskara..? ^_^

Meikkisessio päättyi poskipunaan, jonka nainen levitti puhtaalle, meikkipohjattomalle iholle. Tässä vaiheessa saavuimmekin Amsterdamiin, ja nainen toivotti minulle mukavaa päivää.

Ja nyt sitten minullakin on Crystal Eyeliner. Kahdessa sävyssä. :) Ihanat!

Hillityn hauska kameleonttirajaus yksinään tai supermakea efekti tumman rajauksen päällä.

Essenceä taitaa saada myös joistain harvoista valituista kaupoista Suomessakin...? Hintaa eyelinerilla oli Belgiassa huimat 2,40€.

Nyt puhutaan jälleen onnistuneesta pakkausuudistuksesta! Eikä tuoteuutuuksissakaan vikaa ole, päinvastoin!

Sisarsarjat Sante ja Logona käyvät läpi pakkausuudistusta, joka on näkynyt talvesta saakka kaupoissa. Näiden sarjojen pakkaus-design on jo vuosia pysynyt kummallisen vanhanaikaisena ja epähoukuttavana (ainakin minun mielestäni), enkä pitänyt Santen edellistäkään uudistusta muutaman vuoden takaa erityisen onnistuneena.

Logonan pakkaukset eivät ole uudistuneet ainakaan sinä aikana kun olen käyttänyt luonnonkosmetiikkaa. Todellakin aika päivittää! Miltä vuodelta nämä ovat, 1983? :D

Logonan uutta ilmettä.

Suuri osa Logonan pakkauksista on edelleen vanhaa "kuosia". Uusi kroppasarja näyttää siltä kuin olisi ihan jonkun eri merkin  valikoimaa :) Oletettavasti uuden ilmeen on tarkoitus pikkuhiljaa kattaa koko sarja.

Eikö ole herkkuja?

Sain valita maahantuojalta minua kiinnostavan testisetin. Tuoksuvaihtoehdoista ei ollut helppo valita, mutta lopulta päädyin Santen Sitrus-Papaijaan ja Logonan Kvitten-Vaniljaan. Lisäksi sain Santen uuden Sheavoi-suihkuvartalovoiteen ja -käsivoiteen.

Tuoksuvalinnat menivät nappiin.

Sitrus-Papaija on juuri niin mehukkaan hedelmäinen kuin toivoin, olematta imelä. En tiedä juuri parempaa vartalotuotteen tuoksua kuin veden kielelle herauttavat sitrushedelmät…

Suihkugeelin koostumus on mukavan jämäkkä vaikkakin kuitenkin luonnonkosmetiikalle tyypillisesti hieman hyytelömäinen. Vaahto on runsaudessaan medium-tasoa.

Vartalovoide on yllättävän täyteläistä, sopii kuivallekin iholle. Tätä saa hieroa ihoon tovin ennen kuin se imeytyy täysin, koostumus on kaukana esimerkiksi edellisenä testaamani Nafhan nestemäisestä express-imeytyvästä laadusta.

Inceistä kiinnostuneet löytävät ne maahantuojan sivulta. Alkoholitietoisille; suihkugeeli on 'holiton, vartalovoide 'holillinen.

In-shower-vartalovoiteet eli märälle iholle käytetyttävät, suihkussa huuhdeltavat vartaloemulsiot ovat tämän hetken ”se” juttu. Näitä pulpahtelee nyt melkein kaikilta merkeiltä. Paras testaamani on edelleen Lushin.

Santen in-shower tuntuu mukavalta levittäessä eikä jätä suihkun lattiaa niljakkaan liukkaaksi niin kuin Lushin (jonka kanssa on paha liukastumisvaara). Kosteustehot eivät kuitenkaan riitä. Iho on pyyhekuivauksen jälkeen miellyttävän tuntuinen enkä tunne välitöntä rasvanlevitystarvetta. Muutaman tunnin kuluttua ihon pinta on kuitenkin jo suomuilla ja vaatii rehellistä, iholle jäävää voidekerrosta.

En ehkä välttämättä ymmärrä täysin in-shower-voiteiden kohdeyleisöä, mutta innokkaita käyttäjiä näyttäisi riittävän ottaen huomioon tuotetyypin kasvavan suosion. Tämän kaltaiset kosteustuotteet sopinevat heille, joiden iho ei ole kuiva ja vain kevyt kosteutus riittää. Lushin Body Conditioner tosin on selvästi kosteuttavampi edustaja tässä tuoteryhmässä.

Käsivoide on suurta rakkautta! Ihanan pehmeä ja täyteläinen, sopii parhaiten yövoiteeksi. Päiväkäyttöön voide jättää hitusen liian rasvaisen pinnan ihoon, ei siis voi heti voidetta laitettuaan jatkaa vaikka koneen naputtelua tai papereiden käsittelyä.

Tuoksu on omalaatuinen. In-shower-tuotteessa on sama tuoksu, mutta miedompana. Ensin tuoksu esittäytyy ihan miellyttävänä mutta sitten se jotenkin raskautuu. Vaikea kuvailla. Ei makea, ei kukkainen, ei mausteinen, ei raikas. Ehkä jotenkin pähkinäinen..?

Logonan Kvitten-Vanilja-tuoteduo on koostumuksiltaan aivan kuin Santen, erona käytännössä siis vain tuoksu. Kvitten-Vaniljan tuoksu on hienostuneempi kuin Sitrus-Papaijan, kevyen makea ja puuterinen. Pakkaus-design’kin on asteen elegantimpi. Sante on nuorekas, Logona klassisempi.

.

Hintatietoja:

Logonan suihkugeeli 9,90 € / 200 ml ja vartaloemulsio 13,90-19,00 € / 200 ml (Granaattiomena-tuoksu on jostain syystä kalliimpi).

Santen suihkugeeli 8,40€ / 200 ml ja vartaloemulsio 8,40 € / 150 ml.

Santen in-shower –vartalovoide 9,35 € / 200 ml ja käsivoide 4,35€ / 50 ml.

Noniin. Kävi ilmi, että keskiviikkona esittelemäni "kesän ihanin hohdepuuteri" ei ehtinyt edes nähdä kesää kaupoissa.

Puuteri oli tullut Suomessa myyntiin ainoastaan nettikauppaan toukokuun alussa ja myytiin saman tien loppuun - koko varasto. Koska kyseessä on limited edition -erä, puuteria ei ole enää saatavilla lainkaan. (Paitsi täällä manner-Euroopassa, täällä sitä kyllä näkyy myymälöissä.)

Yves Rocherilta pahoiteltiin kovasti aiemmin annettua väärää tietoa.

Huvittavaa - saadessani itse puuterin toukokuussa, se oli jo tuolloin loppuunmyyty. PR-toimistolla ei tiedetty tilannetta.

Pahoittelen omastakin puolesta että esittelin turhaan ihanan tuotteen jota ei enää ylipäänsä ollut saatavilla :(

Kesätuote jota ei edes riittänyt kesään.... Onkohan mikään tuote koskaan myynyt Rocherilla näin nopeasti loppuun?

Heitetään tähän väliin poiminta Yves Rocherin kesän limited edition -tuotteiden joukosta.

Tää hohdepuuteri!!! Lööööv!

Nämä kuvioidut tai marmoroidut pinnathan on yleisesti tehty vain esteettisenä houkuttimena - mutta kyllä se kuulkaa toimii! ^_^ Minä kuulun niihin kuluttajiin joita kaunis pinta meikkituotteessa vetää puoleensa kuin kukat mehiläisiä.

Rocherin pinkki kaunokainen jättää iholle hohdon lisäksi myös sävyä, mikä ei aina ole itsestäänselvää sävyllisissä hohdetuotteissa. Tämän puuterin voi nähdä joko highlighterina tai hyvin voimakkaasti hohtavana, huurteisen vaaleanpunaisena poskipunana. Toimii poskipunana etenkin vaaleaihoisilla. Kaikkihan eivät tietenkään pidä näin hohtavista poskipunista, mutta niillekin on paikkansa...

Ah, mä tykkään tästä tosi paljon! Hohdekoostumus juuri mun makuun - enemmän helmiäistä, vähemmän kimallusta ja juuri sopiva häivähdys sävyä niin että toimii poskilla yksinäänkin. Yleensä olen kesäisin taipunut käyttämään kultaisena hohtavia highlightereita, tänä kesänä on raikkaan pinkin vuoro! Slurps! Pinkin seassa olevat kultaiset suonet tuovat juuri sen verran lämpöä mukaan ettei sävy jää liian kylmäksi.

Kuvassa puuteria poskilla, luomilla ja kulmaluulla.

Yves Rocherilla ei olla ihan selvillä, millä nimellä tuotetta pitäisi kutsua. Pakkauksen kannesta löydämme eri kielillä tekstin jossa lukee mm. Bronzing Powder / Hohtava Aurinkopuuteri / Highlighter Puder. Englanniksi ja suomeksi tuote on siis mukamas aurinkopuuteri (häh?? Kyllä ne mun mielestä on tähän saakka olleet ruskeita sävyltään), ja monilla muilla kielillä taas kuulto/highlighting-puuteri.

Nimityksestä viis, puuteri on kaunis. Hintaa kiekolla on 13,90€ ja sen pitäisi olla ilmestynyt YR-liikkeisiin nyt toukokuussa. Omani sain Yves Rocherin PR:ltä.

Nyt kun olen tässä asialla, niin heitänpä samaan syssyyn muutaman suosikkini Yves Rocherin uudistuneista kynsilakoista. Vanhatkin kyllä olivat niin hyviä, että en tiedä voiko laadusta saada velä paremman? ;) No, ainakin valikoimaan on tullut nyt myös viimeisen huudon mukainen geelilakka, eli pidempään kynsillä pysyvä, todella korkeakiiltoinen lakka. Ei tarvitse millään lampuilla kovetella.

(Itse en kuitenkaan ole ihan tätä 'geeli'-nimitystä ymmärtänyt itsestäänkuivuviin lakkoihin liitettynä, kun kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen geeliteknologian lakka...)

Nämä ihanaiset sävyt lähtivät myös mukaani taannoiselta Rocher-vierailulta: Beige Radieux (geelilakka, tunnistaa hopeisesta korkista), Melon, Corail Doux ja Or pailleté. Tulenko koskaan kyllästymään noihin korallisiin ja persikkaisiin lakkoihin? En kai. Ei ole näkyvissä.

Ja hei, tuo kultahippulakka vaikuttaisi olevan hyvin samankaltainen kuin mun suosikki, Snow Crystalin Sparkling Champagne. :)

Päädyin muuten eilen täällä Bruggessa (maa on siis vaihtunut Belgiaan ja vaihtuu tänään myöhemmin Ranskaan) Yves Rocherin myymälään ja löysin sieltä vielä pari ehdottomasti houkuttavaa sävyä uutuuksien joukosta; Anthracite Iridescent (liilaan shiftaava antrasiitinhamaa) ja Magnolia Nacré (jännä monisävyisenä hohtava kultabeigepinkki). Näitä ei ollut PR-toimistolla. Saattaa joutua kotiuttamaan nuo. :)

En muuten tiedä mikä minua vaivasi eilen, mutta Bruggen katselusta ei meinannut tulla mitään - kun ajauduin koko ajan kauppoihin. Siis minä! Teki hirveästi mieli ostaa kaikkea. Etenkin sitruunankeltaisia asioita. Toivottavasti parannun tunteesta pian. ;D

Kokeilin eilen ensimmäistä kertaa täysin luonnonmukaista kynsilakkaa.

Muistatteko, kun kerroin aiemmin keväällä Logonan kehittäneen maailman ensimmäisen luonnollisen kynsilakan?

No, nyt kyseinen lakka pääsi vihdoin testiin.

Kyllä, lakka käyttäytyy eri tavalla kuin ei-luonnollinen. Se selvisi testipäivän iltaan mennessä.

Mutta ensin....

Oooo...!! Välitön ihastuminen.

Sävy, koostumus, peitto, kuivuminen... kaikesta kiitettävä arvosana!

Sain maahantuojalta sävyt Deep Berry ja Pink Blossom sekä päällyslakan. Päällyslakka on kynnellä keltaisesta väristään huolimatta täysin sävytön.

Lakan koostumuksesta ei välttämättä arvaisi, että kyseessä on luonnonmukainen lakka. Se ei ole vetisen ohutta niinkuin jostain syystä itse odotin, vaan paksuus on juuri sopiva; ei kökköisen tanakkaa eikä myöskään vesimäisen lirua.

Lakka tekee tasaisen peittävää jälkeä jo yhdellä kerroksella.

Lakan sanottiin kuivuvan hitaasti ja jäävän kiillottomaksi, mutta minusta lakka kuivui päinvastoin jopa vähän nopeammin kuin mihin olen tottunut. (Minulla lakat kuivuvat aina keskimääräistä hitaammin.)

Pinta?

Ei mattainen, vaan kauniin himmeä. On tietysti makuasia miten kiiltävästä pinnasta lakkauksessaan tykkää, mutta minusta pinta oli kauniimpi ilman päällyslakkaa. Etenkin Pink Blossomin suloinen vanhan roosan sävy on minusta nätimpi himmeänä kuin kiiltävänä.

Tässä lakkaus päällyslakalla.

Olin todella positiivisesti yllättynyt luonnollisen lakan suorituksesta. Myös sävy on aivan ihastuttava, voin jopa todeta ettei minulla ollut entuudestaan juuri tämän sävyistä roosaa. ^_^

Ajattelin: huomenna voin julistaa Logonan uudet lakat blogissa ällistyttävän hyviksi. Nämähän ovat yhtä hyviä kuin mikä tahansa muu laatulakka..!

Mutta. Mutta.

Päivän aikana lakka paljasti eronsa tavanomaiseen kynsilakkaan.

Iltaan mennessä pinta näytti tältä.

Jätin toisen käden kynnet päällyslakkaamatta testimielessä, ja tässä päällyslakaton puoli.

Päällyslakallinen puoli ei kestänyt sen paremmin.

Jokaisesta kynnestä oli irronnut lakkaa kärjistä ja palasina keskeltä kynttä, varmaankin kohdista joihin oli osunut jotain. Minulla ei ole ikinä tapahtunut minkään kynsilakan kanssa tällaista.

.

Tiedän, että joillain ihmisillä kaikki kynsilakat käyttäytyvät näin, ja lakan kesto on suuri ongelma. Minulla tätä ongelmaa ei ole, etenkään nyt, kun kynsissäni on geelipinnoite. Tavallinen kynsilakka pysyy geelipinnalla moitteettomana vaikka kaksikin viikkoa, kuluen vain kärjistä. Geelittömälläkin kynnellä lakan pinta pysyy siistinä vähintään viisi päivää.

Siksi Logonan lakan irtoaminen jo yhden päivän aikana kertoi laadusta paljon. Tässä siis on täysluonnollisen kynsilakan heikko puoli; kesto.

Vähän harmillinen juttu. Näin huonolla kestolla lakkaus on uusittava jo seuraavana päivänä, ja 4 millin lakkapullo kuluu todella nopeasti. Hintaakin kun pullolla on 19,90€, niin ei tule luonnollinen lakkaus halvaksi.

Mutta - sille kuluttajaryhmälle, joka ei synteettisiä lakkoja kynsilleen laita "suurin surminkaan", on tarjolla nyt vihdoin vaihtoehto. Kynsilakat ovat hiusvärien ohella yksi eniten haitallisia aineita sisältäviä ja allergisoivimpia kosmetiikkatuoteryhmiä, ja pidän erittäin hyvänä asiana sitä, että vihdoin on pystytty kehittämään täysin luonnollinen vaihtoehto vailla "myrkkyjä". Joku tästä vaihtoehdosta varmasti mielellään maksaa. Ja saahan kynsilleen ainakin yhdeksi illaksi mitä kauneimman lakkauksen...!

Aion testata Logonan lakkoja vielä tavallisella, synteettisellä päällyslakalla ja katsoa, josko se lisäisi lakan kestoa. Toisaalta myönteinen tulos ei merkitsisi mitään lakkojen kohderyhmälle; mitä järkeä olisi käyttää luonnollista lakkaa ja kuorruttaa se synteettisellä tuotteella?

Onko kukaan muu ehtinyt testaamaan Logonan lakkoja? Millainen pysyvyys on ollut teillä?

Kevään "Zuii-sarjan" viimeisessä osassa lähemmän tarkastelun alla meikkivoide - ja yllättäen loistavaksi osoittautunut luonnonkosmetiikan meikinpohjustusvoide.

Zuii-look:

Meikkivoide sävyssa Natural Medium

Poskilla luomiväri Rose Mist

Luomilla vaaleita sävyjä Radiance-paletista, kultaa Sunset-duosta ja solo-luomivärit Tawney ja Rose Mist

Huulilla Sheerlips-huulipuna sävyssä Dahlia

Okraista kultaa ja kullanruskeaa yhdistävä Sunset-duo on sinisilmäisten varmoja nakkeja. Sävyt sopivat myös upeasti tummanruskeille silmille.

Tawney on "likainen taupe" eli sellainen vähän kellertävämpi taupe-ruskea.

Rose Mist on kultaan taittava pinkkipersikka, toimii loistavasti myös poskipunana.

Sheerlips-punat ovat kosteuttavampia ja ohuempikoostumuksellisia kuin Zuiin perushuulipunat. Sheerlipsit eivät kuitenkaan ole niin rasvaisia kuin vaikkapa Laveran Brilliant Care -punat.

Tykkään Sheerlips-koostumuksesta enemmän kuin Zuiin peruspunasta, ne ovat aavistuksen kuivakoita.

Sitten pohjan tehokaksikko.

Kuten Hauschka-meikkivoiteen arvostelussa jo totesin, nyt alkaa löytyä näitä Laveralle pärjääviä, hyviä luonnonkosmetiikan meikkivoiteita. :) Zuiin meikkipuuteri ei oikein ollut mun juttu, vaikka muuten puuterimaista meikkipohjaa suosinkin, mutta Zuiin meikkivoide - kyllä, kiitos! :)

Koostumus on kosteuttavan tuntuinen ja jättää ihon kauniin kuulaaksi, juuri sellaiseksi vähän kasteiseksi mistä tykkään. Ei kiiltäväksi, se on eri asia. ;) Peittoaste on läpikuultava, sanoisin, että kevyin kolmikosta Hauschka, Lavera ja Zuii.

Entäs primer? Ensimmäinen kohtaamani luonnonkosmetiikan meikinpohjustaja kasvoille. Siitä lisää alempana, höpistään ensin meikkivoideosuus.

Sävyvertailua: Hauschkan ja Laveran vaaleimmat meikkivoidesävyt vs. Zuiin Natural Medium. Hauschka on selvästi neutraalein ja Zuii punertavin. Kasvoillani nämä kaikki kolme näyttävät kuitenkin yhtä sopivilta ja luonnollisilta.

Sain valita minulle sopivan sävyn viidestä näytteestä, jotka lähetettiin minulle ennen varsinaista testituotelähetystä. Näytteet olivat sävyistä Olive Light, Natural Fair, Natural Medium, Beige Fair, ja Beige Medium. Nettisivun kuvien perusteella olisin veikannut Olive Lightin sopivan minulle parhaiten, mutta se olikin liian vaalea. Myös Natural Fair oli liian vaalea, Beige Fair ja Medium taas liian tummia.

Jäljelle jäi Natural Medium, joka on sävyistä neutraalein. Muiden Zuii'den rinnalla se ole yhtään punertava, mutta Laveran ja Hauschkan seurassa mitä selvimmin.

Maahantuojan nettikaupan sivuilla oleva sävykartta ei anna ihan oikeaa kuvaa sävyjen tummuusasteista toisiinsa nähden. Esimerkiksi Natural Fair näyttää sävykartassa paljon tummemmalta kuin onkaan.

Kokemukseni mukaan Zuiilta löytyvät kuitenkin luonnonkosmetiikkamerkkien vaaleimmat meikkivoidesävyt. Olive Light esimerkiksi on huomattavasti Laveran, Hauschkan ja Santen vaaleimpia sävyjä vaaleampi. Light Rosen ja Porcelainin pitäisi käsitykseni mukaan olla vieläkin vaaleampia (en ole nähnyt niitä livenä).

Pinta on kyllä kaunis. :)

Etenkin, kun sen levittää primerin päälle.

Miten luonnonkosmetiikan pohjustaja oikein toimii, kun siinä ei voi olla kestoa pidentäviä silikoniyhdisteitä?

Zuiin primerin toimintaidea onkin ihan muu kuin varsinaisesti kiinnittää meikki. Se on itse asiassa kevyt kosteustuote, joka valmistelee ihon meikkivoidetta varten täyttämällä ihon pinnan janon tarpeen juuri ennen meikin levitystä. Kun ihon pinnan kuivuus on poistettu kevyellä, vähärasvaisella tuotteella välittömästi ennen meikin levitystä, meikki levittyy optimaalisesti, sillä se ei takerru kuiviin kohtiin.

Luonnonkosmetiikan meikkivoiteiden heikkona kohtanahan on levittyvyys, niistä puuttuessa levittyvyyttä helpottavia synteettisiä liukastajia. Tällaisia liukastajia ei ole (ainakaan toistaiseksi) ollut mahdollista valmistaa luonnonkosmetiikan keinoin. Jos ihon pinnassa on vähänkään kuivuutta, luonnonkosmetiikan meikkivoide tarraa heti kiinni kuiviin kohtiin ja tuloksena on epätasainen, kuivakan näköinen pinta. Tähän tyyliin (kuvissa luonnonkosmetiikan BB-voide).

Rose Mist -kombo poskilla ja luomivaossa = tykkään.

Eikö kevyt kosteusvoide sitten aja samaa asiaa kuin Zuiin primer? kysytte.

Kenties. Koostumuksesta riippuen jotkut varmasti toimivatkin samaan tapaan. Zuiin primerin koostumus on kehitetty nimenomaan meikin alle, eli se sisältää optimaalisessa suhteessa vettä, rasvoja ja humektantteja. Liian rasvainen voide vaikuttaa päinvastaisella tavalla liuottaen meikkiä irti.

Olen käyttänyt Zuiin pohjustajaa nyt pari kuukautta ja koen ehdottomasti, että se on parantanut kaikkien luonnonkosmetiikan meikkivoiteiden levittyvyyttä. Tuotetta voi mainiosti käyttää myös yksinään kosteustuotteena, mutta itse olen laittanut sitä päivävoiteen päälle. Primerista jää iholle todella miellyttävän tuntuinen sileä pinta. Se myös tuo iholle kevyttä kuultoa (ja lupaa tasoittaa ihon sävyä, mitä itse en kylläkään allekirjoita. Tuote on vaaleaa emulsiota vailla mitään sävyä).

Zuii Flora Foundation Primerille siis täältä isot peukut! :)

Loppuun vielä silmämeikki Sunset-duolla.

Liikkuvalla luomella duon okrakulta, luomivaossa kullanruskea.

.

Hintatietoja:

Meikkivoide 40,50€ / 30 ml

Primer 32,25€ / 30 ml (valikoimassa on myös sävyä korjaavia CC-pohjustajia)

Luomiväriduo 31,20€ / 3,5 g

Solo-luomiväri 24,80€ / 1,5 g

Sheerlips-huulipuna 28,50€ / 2 g

Iloinen aurinkonarkomaani täällä hei!

Pääsin tänään täysin yllättäen uuteen Visia-kuvaukseen. Ja olen sen jäljiltä varsin iloinen! :)

Joku teistä varmaan muistaa syväluotaavan, ihon pinnan alaisia kerroksia erityiskameralla kuvaavan Visia-analyysin, jossa kävin lokakuun lopussa. Kyseinen analyysi paljasti ihoni todellisen kunnon pinnan alta, ja tulosten mukaan ihoni oli erittäin UV-vaurioitunut. Arvo oli järkyttävät 17 asteikolla, jossa 50 on keskiarvo ja sitä ylemmät luvut hyviä ja alemmat huonoja.

Lokakuun analyysin yhteenveto

Analyysin suorittanut Taina Heikkinen totesi tuolloin, että arvoon huonoon vaikutti osaltaan se, että olin juuri viettänyt seitsemän viikkoa Kreikan auringon alla. Analyysiin saapuessa matkasta oli vain runsas viikko. Heikkisen mukaan arvot todennäköisesti ovat erilaiset talvella.

Kävin tänään osana Exuviancen testijaksoani Exuviance-hoidossa, ja ihan yllärinä hoidon aluksi suoritettiin Visia-analyysi. Nyt arvot olivat UV-säteilyn ja porfyriinien osalta aivan erilaiset, ja muutkin arvot kauttaaltaan parempia.

Mun iho ei olekaan niin vaurioitunut...!

UV-läikkäarvo oli lokakuussa 17 - nyt 78!!

Arvo 100 on siis paras, 0 huonoin.

Tässä kuvassa tulokset lokakuulta.

Arvot nyt toukokuussa ovat:

Läikät 91 (silmin nähtävät, ihon pinnassa olevat läikät)

Rypyt 89

Pinta 96

Huokoset 97

UV-läikät 78 (pinnan alla olevia, ei silmin havaittavia)

Ruskeat läikät 82 (pinnan alla olevia, ei silmin havaittavia)

Punaiset kohdat 91

Porfyriinit 75

Minulle hoidon suorittanut kosmetologi Heli Kariniemi totesi, että ihoni on erittäin hyvässä kunnossa eikä minun tarvitse olla huolissani UV-vaurioista - kunhan vain suojaan ihoni hyvin jatkossakin.

Mitä tästä opimme? Aurinko vaurioittaa ihoa todella paljon - mutta iholla on myös kyky palautua auringon heikentämästä tilasta ja korjata vaurioita. Ainakin osalla ihotyypeistä. Aivan kuten ihotautilääkäri Tapio Rantanen kertoi taannoin haastattelussani.

En tietenkään laiminlyö ihon kunnollista suojausta vastaisuudessakaan tämän tiedon valossa, mutta en aio vältellä aurinkoa. Suojarasvat naamaan ja ulos nauttimaan! :) (Mutta en sano että kaikkien pitäisi niin tehdä, on aivan yhtä ok valita suojata ihonsa vaatteilla ja jäädä varjoon.)

Olen tainnut löytää uuden lempparituotteen!

Mikään ei ole niin karsea hiusjuttu (itselle) kuin tyvikasvu. Tällä hetkellä en saa värjätä hiuksiani kiitos Mago-tuuhennuksen, ja tyvikasvu on aika jäätävä. Tumma tyvikasvu saa hiukset jatkuvasti näyttämään likaisilta, mikä on pahinta.

Mutta nyt tähän on löytynyt apu. Kolme minuuttia kylppärin peilin edessä - ja tyvi on himmennetty! Vailla mitään hiuksia vahingoittavia kemikaaleja!

Joo, eihän se kokonaan tietenkään katoa, mutta sävyn tasoitus on melkoinen - ja näyttää luonnolliselta.

Kyseessä on viime viikolla Helsingin vierailulla saamani Color Wow - puuterimainen tyvikasvun peiteaine.

Niin nopea laittaa, niin näppärä! Eikä tulos jäänyt lainkaan jauhomaiseksi niinkuin PR-toimistolla suoritetussa demossa, siellä taidettiin laittaa ainetta vielä paljon enemmän.

Minun ei tarvinnut harjailla mitään jauheita pois. Ihan uskomatonta että jauhemainen aine voi käyttäytyä näin hiuksessa..! Siveltimen veto, ja väri jää hiukseen.

Tästä tulee ehdottomasti vakkarituote hiustuotekaappiini...! Nyt saan aina tarpeen vaatiessa tyvikasvun häivytettyä parissa minuutissa. Ja jauhe lähtee hiuksista seuraavassa pesussa.

Niin nopeaa, niin vaivatonta, eivätkä hiukset kärsi. Voiko olla hyödyllisempää tuotetta meille, joille tyvikasvu on jatkuva seuralainen?

Color Wow'ta saa kuudessa eri värissä; puhtaanvaalea (minun sävyni), vaalea, vaaleanruskea, ruskea, tummanruskea ja musta. Hintaa on noin 39,90€ ja tuotetta saa kampaamoista ja tavaratalojen kampaamotuoteosastoilta.