Pyörän voi keksiä vain kerran. Ja tietyt meikki- & kauneus”totuudet” eivät koskaan muutu. Oletteko huomanneet lukevanne lehdistä vuodesta toiseen samoja artikkeleita ihonhoidosta ja meikkinikseistä?

Tajuan kyllä, että joka vuosi jutut lukee myös joukko uutta kohdeyleisöä, ja olenhan itsekin joskus ollut 12-vuotias ja kuullut ensimmäistä kertaa että ihoa olisi hyvä kuoria säännöllisesti. Jollekulle tieto on aina uutta. Ja osa meistä kaipaa välillä muistutustakin perusasioista.

En siltikään voi välttää haukotusta kun naistenlehdet esittelevät jokakesäisiä nudemeikkiohjeitaan tai antavat vinkkejä kestävälle meikkipohjalle. ”Voit levittää ihon sävyistä luomiväriä koko luomelle ja harjata ripsiin yhden kerroksen maskaraa.” Aijaa? ”Huulimeikin kestoa voi lisätä rajaamalla huulet.” Ihanko totta?

Entäpä oletteko huomanneet vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvät kauneudenhoidon standardiartikkelit? Jos ette, niin kiinnittäkääpä huomiota mitä lehdissä neuvotaan joka kevät ja syksy. Yllättäen ohjeet niin talven kuin kesänkin kuluttamalle iholle ovat lähes samat.

Talven jälkeen: ”Kirkasta pimeän vuodenajan ja pakkasten samentama ihosi kuorinnalla ja valmista hipiäsi kesään syväkosteuttavalla naamiokuurilla. Vaihda päivävoiteesi kevyempään ja meikkivoiteesi ohuempaan.” Kesän jälkeen: ”Uudista auringonpaahtaman ihosi pinta tehokkaalla kuorinnalla ja palauta ihon kosteus ravitsevilla kosteusnaamioilla. Valmista iho talveen päivittämällä kevyet kosteusemulsiot suojaavampaan, täyteläisempään voiteeseen ilmojen viilentyessä.”

Oli vuodenaika tai tilanne mikä hyvänsä, aina suositellaan kuorintaa ja naamioita. Kesälle sitten ne kevyemmät kosteusvoiteet ja talvelle tanakammat…. Olenkohan kuullut tämän joskus aiemminkin..? Ei mutta niinhän se vain on että ihonhoito ja perusehostus eivät ole niin kuin esimerkiksi vaatemuoti joka vaihtuu joka sesonki. Muotitoimittajien ei tarvitse kahtena syksynä peräjälkeen nostaa esiin samoja asusteita ja trendivärejä. Kaneusreporttereilla on tylsempää… Onneksi on sentään catwalkien inspiroimat trendimeikit ja eri merkkien kausilookit!

Olen havahtunut pohtimaan tätä vakioartikkelien toistumista kirjoittaessani silloin tällöin editorial-juttuja Indiedaysin etusivulle. ID:n päätoimittajan tilatessa minulta juttuja olen usein päätynyt vastaamaan, ”Mutta minähän olen jo kirjoittanut sellaisen viime vuonna…” johon päätoimittaja naurahtaa takaisin että ”Kuules Sanni, tällaista se journalismin maailma on.” Ja tiedänhän minä sen. Hän on tietysti ihan oikeassa ja minä en vain osaa nähdä asiaa ammattitoimittajan näkökulmasta. Minun täytyisi oppia sujahtamaan kirjoittajana eri rooliin kun teen editorial-materiaalia.

Tykkään hurjasti kirjoittamisesta, ja blogiympäristö on minulle se kaikkein luontevin ”media”. Tämähän on tosiaan vähän kuin oma lehteni jota toimitan, ja täällä kirjoittamistani ohjaa halu tehdä juttuja joista itse kokisin saavani hyötyä/kiinnostavaa tietoa/naurunpirskahduksen tai hymynkareen arjen keskelle. Jos olisin fiksu, kierrättäisin vanhoja suosituimpia postauksiani. Minun kannattaisi epäilemättä kirjoittaa aika ajoin uudelleen jutut vaikkapa eri muotoisten silmien meikkauksesta, klassisesta smoky-meikistä, vanhojen tansseihin sopivasta juhlameikistä tai silmien rajauksesta. Mutta en tee niin.

On tietysti melko lailla mahdotonta pitää monta vuotta kauneusblogia sivuamatta koskaan samaa asiaa useamman kerran, mutta punaisena lankana on koko ajan ollut pyrkimys välttää itsensä toistamista. Niinpä olen vähemmän fiksu ja linkkaan smoky- & juhlameikkien kyselijöille vanhoja postauksiani. Eikä Karkkipäivässä tulla koskaan neuvomaan kuinka ihon saa joka kevät kuulaaksi kuorinnalla. Siitä voitte lukea naistenlehdistä.

”Hips don’t lie”, sanoo Shakira. Minä voisin laulaa samaa takamuksestani.

(Ja kerron nyt heti alkuun että tämä postaus ei käsittele mitään jumppaliikkeitä vaan ihonhoitoa. ;))

Minulla ei ole koskaan ollut mitenkään erityisen kuiva iho vartalossa, mutta sääret ja reidet ovat kaivanneet säännöllistä rasvausta. Lisäksi takamuksen iho on ollut kuin eriparia muun ihon kanssa – karhea ja epätasainen. Käsite ”pehmeä kuin vauvan peppu” ei koskaan pitänyt paikkaansa ainakaan minun kohdallani.

Olen käyttänyt ennen luonnonkosmetiikkaan vaihtamista mitä voiteita milloinkin – The Body Shopia, Dermosilia, Yves Rocheria, paljon perus-Niveaakin. Rutiiniin kuului voidella iho aina suihkun jälkeen ja iltaisin. Voiteiden kosteusteho ei kuitenkaan koskaan tuntunut riittävän vuorokauttakaan – seuraavaan iltaan mennessä säärten iho oli taas vaaleiden ”kalansuomujen” peitossa.

Luonnonkosmetiikkaan siirryttyäni iho kuitenkin muuttui. Tiedän, että tämä kuulostaa nyt ihan joltain luonnonkosmetiikka”propagandalta”, mutta hyöty on ollut niin huomattava että jaksan aina siitä intoilla..! :) Kasvojen ihossa en ole havainnut mitään eroa (suurin vaikutus on epäilemättä ollut mineraalimeikeillä), mutta vartalossa todellakin.

Vartalovoidejemmani. Poistuvia Anne Lindejä tuli hamstrattua muutama kappale vuodenvaihteessa....

Säärten ja reisien kuivuus on ollut muisto vain. Iho pysyy siloisena ja pehmeänä pesujen välisen ajan, eikä kalansuomuista ole tietoakaan. Ja entäs peppu! Se on nyt sileä ja tasainen, ihan eri nahka kuin kolme vuotta sitten. ”Ass don’t lie…!” Oikeasti, mikään aiempi voide ei ole vaikuttanut tuohon ongelmaihoalueeseen.

Mikä luonnonkosmetiikan voiteissa sitten oikein tehoaa? En keksi muuta selitystä kuin sen, että korkeat pitoisuudet aitoja kasviöljyjä pystyvät pureutumaan pehvan paksuun ihoon ja pehmentämään sen. Tavallisen kosteusvoiteen ja luonnonkosmetiikan tuotteen eronahan on se, että tavallisessa kosteusvoiteessa on useimmiten mineraaliöljyjä ja silikoniyhdisteitä, kun taas luonnon tuotteissa on pelkkiä aitoja kasviöljyjä.

Estelle & Thildin vartalovoide tekee ihon kaikkein pehmeimmäksi <3

Mineraaliöljy ja silikonit muodostavat ihon pinnalle silottavan ja pehmeän tuntuisen kalvon, joka estää kosteutta haihtumasta ihosta. Kasviöljyt taas imeytyvät ihoon, ja ravitsevat ihoa syvemmältä. Kummatkin siis kosteuttavat, mutta eri tavoilla. Minun ihooni kasviöljyihin pohjautuvat emulsiot näkyvät tehoavan huomattavasti tavallisia voiteita paremmin. Yleisestikin kuivalle iholle suositellaan aina kasviöljyjä mineraaliöljyjen sijaan.

Lisäksi luonnonkosmetiikan vartalovoiteissa minuun vetoavat aidot, herkulliset tuoksut.

Joskus muinoin ihmettelin Virven vartalovoideobsessiota, mutta nykyään ymmärrän häntä vähän paremmin...! ^_^ Ihan yhtä paljon en kropparasvoja lotraa kuin Virve, mutta nyt voiteilla on merkitystä. Peppu sen varmisti.

Mineraalimeikkipohjistaan tunnettu menestysbrändi Bare Minerals lanseerasi ihonhoitotuotteensa maaliskuussa 2011. Tuotelinjassa on vaikuttavana aineena Active Soil Complex, joka on tuttu BM:n mattameikkipohjasta. Soil Complex on 82 makro- ja mikromineraalista koostuva cocktail, jonka tarkkaa koostumusta ei paljasteta. Mutta ainakin siellä on magnesiumia, kalsiumia ja sinkkiä. Kompleksin luvataan supistavan ihohuokosia, heleyttävän ihoa, häivyttävän juonteita, kiihdyttävän solujen uusiutumista ja yleisesti parantavan ihon rakennetta.

Alkuperäinen tuotelinja koostuu kolmesta kosteusvoiteesta, kahdesta silmänympärysvoiteesta, kahdesta puhdistustuotteesta, yöpuuterista ja jauhemaisesta näpynhoitotuotteesta. Viime syksynä linja täydentyi neljällä suojakertoimellisella (SK20) voiteella, seerumilla ja kuorivalla puhdistustuotteella. Kasvovettä sarjassa ei ole edelleenkään.

BM:n voiteissa on kolme koostumusta; ohut emulsio sekaiholle, hieman täyteläisempi voide normaalille ja kuivalle iholle sekä kaikkein täyteläisin kuivalle iholle. Voiteissa ei ole silikoniyhdisteitä, mineraaliöljyjä, PEG-emulgaattoreita tai parabeeneja, lukuunottamatta SPF-voiteita joihin on lisätty silikonia.

Uusissa suojakertoimellisissa voiteissa on kahta laatua; sävytetty ja sävyttämätön. Koostumukset ovat sekaiholle ja normaali/kuivalle. Sävytetyt versiot eivät peitä, vaan tuovat vain tervettä hehkua ja sävyä kasvoille, vähän samaan tyyliin kuin esimerkiksi Lumenen ja Clarinsin läpikuultavat sävyttävät päivävoiteet.

Olen kokeillut melkein kaikkia linjan tuotteita, ja seuraavassa kokemuksia. Omat suosikkini ovat Purely Nourishing –kosteusvoide sekaiholle sekä yöpuuteri. Yöpuuterista kirjoittelin jo lokakuussa ja viimeksi nyt kesäkuussa. Purely Nourishing -voide pääsi Vuoden 2011 Parhaat -listalleni.

PUHDISTUS

* Deep Cleansing Foam

- mukava tuoksu, laventelia. Pieni määrä vaahtoaa runsaasti, tuntuu iholla saippuamaiselta, samanlaiselta kuin muidenkin sarjojen voidemaiset vaahtoputsarit. Vaahtoa pitää huuhtoa tovi ennenkuin kaikki lähtee iholta, iholle jää sellainen tunne kuin sille jäisi ohuenohut vahamainen kalvo. Vesipisarat iholla näyttävät myös siltä kuin ne olisivat kevyen filmin päällä. Tämän tunteen vuoksi putsarista ei tule suosikkia. Iho jää supernarskuvaksi ja nihkeäksi.

* Purifying Facial Cleanser

- juoksevan geelimäinen, vaahtoaa hyvin niukasti, tuntuu kasvoilla tosi liukkaalta. Poistaa myös silmämeikin kirvelemättä. Suosikkini putsareista, jättää ihon miellyttävän tuntuiseksi.

* Exfoliating Treatment Cleanser

- vähän niinkuin Dermalogican jauhomainen klassikkotuote. Purkissa on siis jauhoa, sitä kaadetaan kämmenelle about puoli ruokalusikallista, lisätään tilkka vettä ja hierotaan syntynyt mönjä kasvoille. Tuote puhdistaa lian ja kevyen meikin ja kirkastaa ihoa kemiallisella kuorinnalla. Olen kokeillut Dermalogicankin versiota ja se jätti muistaakseni ihon vielä sileämmän tuntuiseksi. Kun kokeilin BM:n jauhetta ekat kerrat, laitoin sitä ilmeisesti liian vähän sillä tulos oli todella mitäänsanomaton; kuin olisin huuhdellut kasvot pelkällä vedellä. Reilummalla annostuksella iho jäi mukavan ja puhtaan tuntuiseksi. On tämä sen verran erikoinen tuote että en vaihtaisi  perusputsariani tällaiseen. Sameaihoiset saattavat huomata vaikutuksia, minä en.

KOSTEUTUS

* Purely Nourishing Moisturizer for Combination Skin

- ihana voide! Todella hyvä, miellyttävä koostumus ja persoonallinen, kevyen laventelinen tuoksu. Superpitkä inci! Voide jättää ihon kauniin kuultavaksi vähän samaan tapaan kuin Oliv' Antioksidanttivoide, mutta miedommin. Incissä ei kuitenkaan ole micaa, joten hohteen täytyy tulla muista mineraaleista (soil minerals).

* Advanced Protection SPF 20 Moisturizer for Normal/Dry Skin

- hurjan nihkeä ja paksu koostumus, levittyy todella kankeasti. Jättää vahamaisen tunnun iholle ja iho jää hieman kiiltäväksi. Liian paksua iholleni, en pidä koostumuksesta. Oletan, että jähmeähkö koostumus johtuu jauhomaisesta UV-suojasta (mineraalit).

* Advanced Protection SPF 20 Moisturizer for Combination Skin

- hyvin ohutta ja helposti levittyvää, kuitenkin tässä aistii mineraali-UV-filtterin jähmeän fiiliksen Purely Nourishing -voiteeseen verrattuna.

* Advanced Protection SPF 20 Sheer Tint for Normal/Dry Skin

- kullanbeige sävy, ei peitä vaan tuo iholle hyvin kevyesti tervettä hehkua. Koostumus notkeaa mutta levittyy iholle hieman jähmeästi (sama homma siis kaikissa näissä BM:n suojakertoimellisissa voiteissa). Jättää iholle aavistuksen vahamaisen tunteen. Vettähylkivä vahamainen kalvo näkyy selvästi kun pesee käsiä voiteen levityksen jälkeen, ennen käsien saippuoimista kalvo näkyy sormenpäissä kiiltävänä ja vesi kerääntyy sen päälle pisaroiksi. Imeytyy kuitenkin kasvoille hetken kuluttua, iho jää suojatun tuntuiseksi. Voiteessa on miellyttävä tuoksu niinkuin koko BM-voidelinjassa.

* Advanced Protection SPF 20 Sheer Tint Moisturizer for Combination Skin

- täyteläisempi kuin sekaihon Purely Nourishing -voide, koostumus melkein moussemainen. Levittyy kuitenkin notkeasti ja imeytyy hyvin. Sävyä tulee näkyvästi, hiusrajaa täytyy varoa. Pronssisempi sävy kuin normaalin/kuivan ihon versiossa. Koostumus on myös hyvin valoaheijastava, mahdollisesti jopa liian hohtava jonkun makuun. Sopii hyvin mineraalimeikkipohjan alle.

* Active Cell Renewal Night Serum

- jättää iholle hieman kalvomaisen, napakan tunteen. Ei ihan minun mieleeni. Ei tunnu syväkosteuttavalta, ei poista iholta kireyttä yksinään niinkuin lemppariseerumini. BM:n seerumi saattaa tietysti hoitaa hommansa eli auttaa soluja uudistumaan yön aikana, mutta minun kaltaiselleni kuluttajalle tuotteen fiilis iholla on tärkeintä.

Onko teillä kokemuksia BM:n ihonhoidosta?

Minusta linjan design on oikein tyylikäs, koostumukset aika onnistuneita, tuoksut mukavia ja mineraalien hoitava vaikutus varmasti havaittavissa. Plussaa siitä että kaikki kosteusvoiteet yhtä lukuunottamatta ovat pumppupulloissa. Mutta kuten niin monen tuotesarjan kohdalla, hinnoittelu Suomessa sijoittaa sarjan meidän markkinoilla ihan eri ryhmään kuin kotimaassaan (USA). Se on harmillista.

Ensin myötätunnon sana teille lukijoille: tiedän kuinka tylsää on lukea samoista tuotteista blogi toisensa perään. :/ Samat tuotelähetykset kolahtelevat yhden sun toisenkin bloggaajan postiluukusta ja sitten lukijat altistetaan tuotteen X kuville ja arvosteluille joka paikassa. Itse pyrin välttämään ihan hurjan monessa blogissa esiintyneistä tuotteista kirjoittelua koska se on, no, tylsää. Mutta nyt tulee juttua jo useammassa blogissa näkyneistä puteleista, pahoitteluni ja toivottavasti jaksatte silti lukea. ^_^

Eli testissä siis itseruskettajia. Ymppäsin mukaan viime vuoden keväällä testaamani Rocherin ruskettajan niin saadaan vertailuun kolme eri tyyppistä tuotetta; suihke, vaahto ja voide. Neljäs tuote on kasvoille.

Olen kyllä joidenkin testikertojen jälkeen ollut oikea kävelevä itserusketuskatastrofi ranteiden ja käsivarsien kohdalta. Arvatkaa oliko nolo mennä töihin myymään itseruskettajia käsivarret läikillä? :D Vaikutin varmaan tosi ammattilaiselta.... Yhtä kämmenselkäfiaskoa jouduin peittelemään meikkivoiteellakin...! Kertokaa minulle, te itseruskettaja-maestrot, millä ihmeellä käsivarsien sisäpinnan ja etenkin ranteet & kämmenselät saa käsiteltyä niin että tulos on tasainen? Kun kädet on pakko pestä voiteen levityksen jälkeen, millä estää ranteiden ja kämmenselkien raidoittuminen?

LOVEA Itseruskettava suihke. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa porukassa edustaa Lovea, jonka raaka-aineista 100% on luonnollisia. Olen ihmetellyt miksei monillakaan luonnonkosmetiikkafirmoilla ole valikoimassaan itseruskettajia, kun rusketuksen aikaansaava aine DHA:han on mitä luonnollisin aine eli sokeri  (sitä syntyy kasvi- ja eläinkunnassa sokeriaineenvaihdunnan välituotteena). "Normikosmetiikkaan" DHA:ta valmistetaan kuitenkin useimmiten synteettisesti.

Tuoksu: alkoholi on incissä ensimmäisenä, ja sen haistaa. Voimakkaahko tuoksu jossa voi aistia gardenian kun alkoholin ensipuraisu on haihtunut.

Tuntu: suihke jää ikävä kyllä iholla vähän tahmeaksi.

Tulos: tasainen, luonnollisen sävyinen rusketus kaikkialla muualla paitsi käsivarsissa, ja yhtenä testikertana suihkin ainetta piiikkaisen liian innokkaasti kainaloiden alueelle - tuloksena läikkä-deluxe.

LUMENE Natural Bronze Itseruskettava vaahto. Vaahtomaista "itsaria" (kiitos nauruista, Tanja) en ole ennen kokeillutkaan, ja kokemus osoittautui erittäin positiiviseksi.

Tuoksu: raikas, ei perinteisellä kookos/gardenia-linjalla. Tuoksussa ei erotu yhtään DHA = kaikin puolin miellyttävä.

Tuntu: vaahto on kermavaahtomaisen pehmeää ja liukasta, tuntuu mukavalta iholla, levittyy notkeasti ja imeytyy nopeasti. Kuivuu hetkessä!! Ei jätä minkäänlaista pintatuntua, siitä extrasuuret plussat.

Tulos: tasainen, kaunis ja luonnollinen rusketus - paitsi käsivarsien sisäpinnalla. Kollegatkin kehuivat tämän päivetyksen väriä.

YVES ROCHER Itseruskettava emulsio. Tätä kokeilin pari kertaa jo viime vuonna, sitten se jäi kaappiin koska itseruskettajat eivät vain ole mun juttu.

Tuoksu: tiraré eli gardenian kukka täälläkin - mutta Yvesin voiteessa läpi tunkee myös DHA:n tuttu makea tuoksu.

Tuntu: kosteuttava, nopeasti imeytyvä emulsio. Porukan kosteuttavin.

Tulos: suhteellisen tasainen ja luonnollinen tämäkin, tosin ei ehkä ihan yhtä tasainen kuin kilpasiskonsa. Käsivarret jäävät jälleen läikikkäiksi - tosin vika taitaa olla levittäjässä eikä tuotteissa.

LUMENE Natural Bronze Itseruskettava kasvovoide.

Tuoksu: raikas ja miellyttävä.

Tuntu: koostumus on kevyt ja geelivoidemainen, imeytyy nopeasti ja jättää ihon miellyttävän sileäksi. Riittää kosteuttamaan yksinään ei-kuivaa ihoani. Koostumus vaikuttaa jonkun verran epästabiililta, sillä melkein joka kerta kun tuubia puristaa tulee ensin ulos pelkkää vettä ja sitten vasta voidetta.

Tulos: mieto, luonnollinen päivetys, hyvin samaa luokkaa kuin säännöllisesti käyttämäni Yvesin kasvoruskettaja. Ei jätä rajoja, voi levittää huoletta varomatta sen kummemmin kulmakarvoja kuin hiusrajaakaan (ainakaan minulla ei rajoja ole jäänyt kertaakaan). Tykkäilen tästä kovasti, varmasti tulee käytettyä loppuun viimeistään sitten kun Yves-purkki on saatu tyhjäksi.

Tässä yhden testikierroksen jälkiä.... Läntti oli kuvanottohetkellä jo ehtinyt vaalentuakin, aluksi se oli vielä hirveämpi. Kun heräsin käsi tämän näköisenä, yritin hulluna kuoria ihoa ja liuottaa sitä öljyssä toivoen että sävy vähän tasoittuisi, mutta turha luulo.... Työkaveri vinkkasi että sitruuna vaalentaa ihoa, ja niinpä laitoin seuraavana yönä pahimman väriläiskän päälle laastarin jonka tyynyyn olin imeyttänyt sitruunamehua. (Saa nauraa...!) Kun aamulla repäisin laastarin, lähti väri kyllä teippikohdista, mutta ei tyynyn kohdalta.... Aaargh!!

Onneksi itserusketus irtoaa nopeasti ja viiden päivän kuluttua minun ei enää tarvinnut yrittää piilotella kättäni töissä. ^_^

Onko teillä jakaa jotain hauskoja "itserusketus gone horribly wrong" -juttuja? :)

P.S. Kropparuskettajista voiton vei kirkkaasti mousseversio eli Lumene! Ei minusta kuitenkaan koskaan tulisi itseruskettajan rutiinikäyttäjää (muualle kuin kasvoihin), sen takaa vähintään aamuisin ilmassa leijuva DHA:n lemu. Sillä vaikka "itsari" ei iholle levittäessä tuoksuisikaan DHA:lle, muodostuu haju kyllä yön aikana kun voide alkaa vaikuttaa iholla. Oli tuote sitten mikä hyvänsä - edes paksulla lompakolla ei voi ostaa täysin hajutonta itseruskettajaa.

* * *

P.P.S. Mikrobloggaus reaaliajassa: arvatkaa mitä juuri kolahti postiluukusta? No Lumenen BB-voide. Kuka yllättyi tästä tuoteuutuudesta? ^_^ Jaksaako kuluttaja vielä innostua BB-uutuuksista...? Jäämme mielenkiinnolla tarkkailemaan Lumenebeebeen vastaanottoa. Luuletteko että BB-buumin huiput on jo koettu vai voisiko Blemish Balmin kulta-aika olla Suomessa vielä edessäpäin..? Syksyllähän markkinoille on hivuttautumassa vielä ainakin Cliniquen BB, ja tuskin jää viimeiseksi.............

Allekirjoittanut vieraili viime perjantaina elämässään ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä. :)

Sain joku aika sitten yhteydenoton suomalaiselta Flow Kosmetiikalta (ääks, kielipoliisi minussa haluaisi vimmatusti laittaa tuohon väliviivan...! ^_^). Minulle tarjottiin kokeiltavaksi yrityksen tuotteita, mutta koska hukun jo valmiiksi testituotteisiin keksin itse paremman idean. Mitäpä jos tulisin tutustumaan Flow'n pieneen tehtaaseen Hyvinkäälle? Minua on aina kiinnostanut päästä seuraamaan kosmetiikan valmistusta ja tutustua kosmetiikan "tekniseen" puoleen. Flow'lta toivotettiin minut tervetulleeksi.

Flow'n myymälä Hyvinkään kauppakeskus Willassa.

(Ja jos joku fiksu siellä taas pyörittelee silmiään kun Karkkipäivä "alentuu" tällaiseen räikeään mainostukseen niinkuin Lustans-hoitolan yhteydessä, niin voin kertoa että tähän juttuun minulla meni matkoineen, lounaineen, kuvien käsittelyineen ja kirjoituksineen yhteensä 41,97 euroa ja 10 tuntia, ja sain palkkioksi nolla euroa,  roppakaupalla kiinnostavaa, ammattitaitoani kasvattavaa informaatiota ja ilon jakaa juttu teidän kanssanne. :))

Flow Kosmetiikka markkinoi itseään ennen nimellä Vihreä Kosmetiikka, ja se on suomalaista luonnonkosmetiikkaa. Flow ei ole ostanut merkille sertifikaattia, mutta kaikki raaka-aineet täyttävät eurooppalaiselta luomukosmetiikalta vaadittavat kriteerit.

Tuotantotilat sijaitsevat Hyvinkään Vanhalla Villatehtaalla. Yritys työllistää viisi henkeä.

Lustansin tavoin myös täällä raaka-ainepurnukat näyttävät kuuluvan enemmänkin keittiöön. :) Flow'n käyttämät raaka-aineet tulevat osittain Suomesta ja osittain eurooppalaisista luomutukuista silloin, kun vastaavaa luomutasoista raaka-ainetta ei ole mahdollista saada Suomesta. Esimerkiksi luomualkoholia ei saa Suomesta.

Yrityksen perustaja Riitta Jänkälä aloitti toiminnan saippuoiden valmistuksella vuonna 2004. Hän oli aiemmin toiminut kampaajana ja muissa kauneudenhoitoalan töissä ja innostui eteeristen öljyjen hoitavista vaikutuksista opiskeltuaan aromaterapeutiksi. Sitrionella-nimen alla hän valmisti hoitavia saippuoita, ja alkoi pikkuhiljaa tehdä myös voiteita ja salvoja. Vuonna 2007 yritys sai nimen Vihreä Kosmetiikka, ja brändinimi vaihtui Flow'ksi keväällä 2012.

Saippua on edelleen yrityksen ydintuotteita, ja viime vuonna Flow'n tehtaalla valmistui 40 000 palaa saippuaa.

Riitta ja laborantti Viivi tarkastelevat voiteen reseptiä. Tänään valmistuu hamppuvoidetta.

Kosmetiikan valmistus on tosiaankin kuin kokkaamista.... :)

Olisikohan meikäläisestäkin tällaiseksi valkotakiksi...? ^_^

Esimerkiksi saippua valmistuu näin:

Yrtit ja rasva-aineet (kuten kookosrasva) laitetaan kattilaan ja sekaan kaadetaan lipeä. Rasva sulatetaan alle 40 asteessa ja viimeisenä lisätään eteeriset öljyt (niiden hoitavat aineet katoaisivat kuumentaessa). Saippuaseos kaadetaan muotteihin ja annetaan jähmettyä vuorokausi. Sitten saippua leikataan paloiksi ja palat jätetään lepäämään 3-4 viikoksi. Sitten ne ovat valmiit pakattaviksi.

Flow työllistää myös Riitan tyttären Suvin sekä Suvin aviomiehen. Riitta vastaa itse edelleen kaikesta tuotekehittelystä ja kaikki reseptit ovat hänen käsialaansa.

Viivi näyttää miten hamppuvoide pakataan tuubeihin. Valmiin tuotteen puhtaus varmistetaan ottamalla tuotteesta paikan päällä bakteeriviljely. Flow'n henkilökunta valvoo itse koko tuotantoprosessin alusta loppuun.

Opin päivän aikana mm. sellaista, että kosmeettisen tuotteen allergiatestaus ei suinkaan ole pakollista. (Olin itse ollut siinä uskossa että se on lain mukaan pakko tehdä.)

. . .

Kierroksen päätteeksi minulta kysyttiin, enkö kuitenkin haluaisi joitain tuotteita mukaani kokeiltavaksi. Pyysin Suvia suosittelemaan kiinnostavimpia ja suosituimpia tuotteita. Flow Kosmetiikan kaikkein myydyin artikkeli on Hamppu-turve-shampoopala, joka sopii erilaisiin päänahan ongelmiin kuten kutinaan, hilseeseen ja ärtyneeseen päänahkaan. Minulla ei kuitenkaan ole tuollaisia hiuspohjan ongelmia, joten Suvi suositteli minulle kuivien ja normaalien hiusten Kehäkukka-shampoopalaa ja vaaleita hiuksia kirkastavaa Blondi-shampoopalaa.

Shampoopalojen matkaan Suvi laittoi minulle myös Nokkos-hiushuuhtelun. Tästä kokeilusta tuleekin jännää, sillä olen vielä aivan "shampoopalaneitsyt". Asia on ollut sarjassamme "Haluan joskus kokeilla, mutta kun shampoovarastot........" ^_^

.

Tehtaanmyymälä.

Lopulta mukaani lähti sitten tällainen satsi tuotteita; Hamppu-hoitovoide, Savi & Yrtti -kasvosaippua, Kehäkukka- ja Blondi -shampoopalat, meikinpuhdistusöljy, Mustikkavoide, Kehäkukka-hiustehoitoaine, Nokkos-hiushuuhtelu, Laventeli-Shea-vartalovoi, Ruusu-kasvovesi sekä mineraalimeikkipuuteri (Flow valmistaa sellaisiakin!).

Näistä tulee arvioita myöhemmin kesän tai alkusyksyn aikana kun ehdin testailemaan niitä kunnolla. (Apua, siis meitsin elämä voisi tosiaan olla yhtä uusien tuotteiden testausta... ^_^) Etenkin shampoopalakokeilu on hyvä ajoittaa lomaan jolloin ei ole niin väliä miltä hiukset näyttävät - hiuksilla menee nimittäin jonkun aikaa tottua saippuapesuun ja ne saattavat aluksi näyttää hyvinkin lähmäisiltä.

Mutta tällaista juttua tälle sunnuntaille! Toivottavasti vierailu kosmetiikkatehtaalla oli teistä yhtä kiinnostava kuin minusta. :)

Tänään ajattelin kertoa päivittäisestä kasvojenhoitorutiinistani.

Kuvassa päivittäin käyttämäni putelit. Päivittäiseen ihonhoitoon käytän 10 tuotetta. Kuvasta jäi puuttumaan se tuote mitä minulla kuluu kaikkein eniten, eli silmämeikinpoistoaine.

AAMU

Aamulla puhdistan kasvoista mahdollisen hien ja yön aikana ihon pintaan nousseen ihotalin kasvovedellä. Nyt käytössä hiljattain esittelemäni Weledan Villiruusukasvovesi.

Seerumia olen alkanut käyttää säännöllisesti vasta viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä laitan aamuisin Yves Rocherin Culture Bio -seerumia, josta en tosin niin hurjasti pidä. Etsinnässä on joku mieluisempi kosteusseerumi päivävoiteen alle.

Päivävoiteita minulla on neljää erilaista joita vaihtelen kausittain. Tällä hetkellä käytössä on pienen tauon jälkeen Oliv'in antioksidanttivoide. Oliv'in tuotteethan ovat muuten uudistuneet, ja kävin testaamassa Ruohonjuuressa uuden antioksidanttivoiteen koostumuksen. (Harmillisesti voide on nyt pakattu pumppupullon sijaan kannelliseen purkkiin, mikä on säilyvyyden kannalta huono muutos.) Koostumus tuntui ihan samalta kuin vanhakin, vaikka tuotteen kuvaus on vaihtunut (ennen kaikille ihotyypeille, nyt "for dry skin").

Silmänympärysvoiteena olen käyttänyt viimeisen vuoden ajan Laveran My Age -voidetta. Se kestänee minulla vielä ainakin tämän vuoden loppuun. ^_^

ILTA

Iltarutiiniin kuuluu seitsemän tuotetta. Kuvasta puuttuu siis unohtamani silmämeikinpoistoaine.

Pesen kasvoista meikin ja lian yhdellä tuotteella, en harrasta kaksoispuhdistusta. Tosin saatan välillä suorittaa pesun kahdesti varmistaakseni kaiken meikin irtoamisen. :) Suosin vaahtoavia, veden kanssa käytettäviä tuotteita ja tällä hetkellä on käytössä viimeisiään vetelevä Sanctumin puhdistusvaahto. Silmämeikin puhdistan aina erillisellä tuotteella, suosikkini on Natural Coden edesmennyt geelimäinen putsari joita minulla on vielä jemmassa monta kappaletta.

Viimeistelen puhdistuksen kasvovedellä, jolla varmistan että kasvot ovat varmasti puhtaat. En siis sinänsä ajattele kasvoveden vaikuttavan ihon pH:hon tai mitään sellaista. Jos kasvovedellä kostutettuun vanulappuun jää likaa, puhdistan kasvot uudestaan. Ihon puhtaus on aina ollut minulle supertärkeää, en todellakaan koskaan ole mennyt nukkumaan meikit naamassa. Ei vaikka olisi millaiset promillet! ^_^

Illalla käytössä sama silmänympärysvoide kuin aamullakin, eli Laveran My Age.

Yövoiteena käytän Sanctumin Moisture Replenish -voidetta. Huulten ympärille levitän Lumenen Time Freeze -huulihoitoa, joka ei varmaankaan oikeasti tee iholleni yhtään mitään ja on ihan turha tuote, mutta käytän sitä kun sain sen joskus aikoinaan koulutuksesta. Minullahan on tosi "kärsinyt" huultenympärysiho joka näyttää about 10 vuotta vanhemmalta kuin muu kasvojeni iho. :(

Iltarutiinin viimeistelee Bare Mineralsin hoitava yöpuuteri, jota levitän nenään, leukaan ja poskille niihin kohtiin joissa on näkyvimmät ihohuokoset. Samoin taputtelen yöpuuteria mahdollisten näppyjen päälle. Yöpuuteri supistaa ihohuokosia ja kuivattaa epäpuhtauksia. Jos jonain iltana unohdan laittaa tätä, on ero aamulla yleensä selvä kun ihohuokoset ammottavat avonaisina.

Muutamana iltana viikossa laitan Sanctum-voiteen sijasta itseruskettavaa, ja käytössä on ollut Yves Rocherin Summer Glow Moisturizer joka päivettää vain hyvin kevyesti - lähes huomaamattomasti. En pidä selvästi näkyvästä "tekorusketuksesta".

Olen muuten viimeisen kuukauden aikana testaillut muutamia uusia itseruskettajia kropalle ja siitä on tulossa piakkoin raporttia. Voin kertoa että ei minusta kyllä tulisi koskaan itseruskettajien rutiinikäyttäjää...... :)

. . .

Montaako tuotetta te käytätte kasvoillenne päivittäin? Mitä kuuluu teidän ihonhoitorutiiniinne?

Mitä kuorintaan ja naamioihin tulee, kuorin kasvot n. kerran kahdessa viikossa. Naamioita en käytä juuri koskaan. Ehkä pari kertaa vuodessa jotain syväpuhdistavaa. Vain koska se jähmettyvän saven tunne kasvoilla on kiva...! ^_^

BB-voidekuume sen kuin jyllää, ja kevään aikana Suomen markkinoille on ilmestynyt kaksi selektiivistä versiota tästä hittituotteesta. Jos et tiedä mitä ovat BB-voiteet (onko joku voinut välttyä siltä...?), lue ensin tämä postaus.

Seuraavassa arviot Diorin ja Estee Lauderin BB-voiteista.

DIOR Hydra Life BB Creme SPF 30 (50 ml 65,50€)

Diorin BB-voiteesta on vain yksi sävy, joka on perusvaalealle suomalaiselle hiukan liian tumma. Minut tämä sävy saa näyttämään selvästi ruskettuneelta. Olenkin vitsaillut että Diorin BB on viime aikoina toiminut minulla kuin itseruskettavana, sävy on sen verran kaunis ja tasainen että menee päivetyksestä eikä näytä pelkästään vääränsävyiseltä meikkivoiteelta.

Ruskettuneen lookin saaminen jääkin omalla kohdallani ainoaksi positiiviseksi kokemukseksi tästä voiteesta. Voiteen kuiva, puuterinen tuntu ei ole yhtään mieleeni. Voiteen koostumus näyttää ohuelta ja notkealta kun sen pumppaa ulos pullosta, mutta kasvoille levittäessä aine onkin yllättävän jämäkkää ja kankeasti levittyvää. Sanalla sanoen; kuivaa. Vaikka BB-voiteen olisi tarkoitus korvata myös kosteusvoide, on tämän beebeen alle laitettava vähintään kosteusseerumi tai kuivemmalla ihotyypillä kosteusemulsio tai -voide. Saara Sarvas oli tullut omassa arviossaan samaan tulokseen, tosin hän oli kaiken kaikkiaan ihastunut voiteeseen tajuttuaan laittaa alle seerumia.

Vertasin mielenkiinnosta Hydra Life BB Cremeä samaisen linjan sävyttävään päivävoiteeseen (Hydra Life Pro Youth Skin Tint, arvio täällä). Ja huhheijaa että Skin Tintin koostumus tuntuu minun ihollani miellyttävämmältä kuin BB Cremen. Peittävyys on melkein samaa luokkaa, tosin BB jättää ihon tasaisemmaksi puuterisen koostumuksensa ansiosta. BB:ssä on myös korkeampi suojakerroin.

ESTEE LAUDER DayWear BB Antioxidant Creme SPF 35 (30 ml 43€)

Siinä missä Diorin BB-voide näyttää ohuelta mutta käyttäytyy iholla jähmeästi, näyttää Lauderin BB paksummalta mutta tuntuukin iholla huomattavasti Dioria notkeammalta ja kosteuttavammalta. Lauderin etuna on myös kaksi eri sävyvaihtoehtoa; Light ja Medium. Light sopii pohjoismaalaisen vaalealle iholle, ei kuitenkaan lumikki-hipiäiselle.

Lauderin BB:ssä on myös (ainakin toistaiseksi) Suomen markkinoiden korkein suojakerroin - 35. Joillekin se on tärkeää.

En oikein osaa sanoa EL:n versiosta muuta kuin että "tuntuu ihan kivalta". Tämän alle en tarvitse erillistä kosteusvoidetta ja se peittää ja tasoittaa ihoa meikkivoiteen tavoin. DayWear-linjan tyypillinen tuoksu tuntuu voimakkaasti. Täytyy sanoa, että pidän kuitenkin edelleen eniten Garnierin BB-voiteen koostumuksesta. Lauderin, Diorin ja Garnierin välillä valitsisin Garnierin. Se on kolmikosta vähiten puuterisin ja eniten tavallisen sävyttävän päivävoiteen kaltainen. Minä en kai sitten oikein kaipaa kosteusvoiteeseeni puuterisuutta...

Markkinoille on tullut yksi apteekkiversiokin BB-voiteista, Vichyn Neovadiol Lumiere. Tätä en ole kokeillut, mutta netin arviot kertovat voiteen olevan hyvin läpikuultavaa ja tuovan iholle lähinnä tervettä hehkua varsinaisen tasoituksen ja virheiden peiton sijaan. Voiteessa ei myöskään ole lainkaan suojakerrointa,  mikä on epätyypillistä BB-voiteelle. Tuubin koko on 40 ml ja hinta 29,30. Onko joku lukijoista kokeillut Vichyn BB:tä..?

Markettipuolella markkinoita on hallinnut yksin Garnierin BB, mutta se on juuri saanut "kilpailijan" saman talon eli L'orealin Nude Magique BB Creamista (30 ml 16,90€).

L'orealin versiossa on Garnierin tavoin kaksi sävyä, mutta muuta yhteistä niillä ei olekaan. Nude Magique on enemmänkin kuin markettiversio Estee Lauderin klassisesta DayWear Sheer Tint -voiteesta. Se tulee tuubista vaaleanharmaan sävyisenä (tai vaaleana jossa on harmaita "rakeita"), mutta muuttuu ihon lämmön vaikutuksesta rusehtavaksi. Markkinointikielellä voide "imitoi ihon tekstuuria ja hehkua luoden täydellisen paljaan ihon vaikutelman". Tuotteessa on suojakerroin 12.

Nude Magique on erittäin ohutta, melkein fluidimaista, eikä sillä ole juurikaan peittokykyä. Kuten Lauderin Sheer Tint, se tuo iholle lämmintä sävyä ja tervettä hehkua ja tasoittaa ihon sävyä ehkä hitusen. Kalpealla iholla efekti muistuttaa kevyttä rusketusta.

Tätäkään en ole vielä kasvoille kokeillut, ainoastaan kämmenselälle.

Muuten, aiemmin esittelemäni alkuperäinen Schrammekin BB-voide on osoittautunut täydelliseksi näppyjen nirhaajaksi! Jos ihossa näkyy epäpuhtauksien alkua, levitän yöksi päälle Schrammekia ja iho on viimeistään parin käsittelyn jälkeen kunnossa. :) Madeiran matkalla hoidin Schrammekilla myös auringonpolttaman nenänvarren. Tulehdus laski heti!

* * *

Meidänkin hyllyjen tyhjentyessä jatkuvasti BB-voiteista voin vain hymyillen todeta, että on tämä markkinoinnin maailma sitten ovelaa. Esimerkiksi Garnierin BB-voide on ollut Suomessa ihan mieletön menestys, mutta mitäs luulette, vietäisiinkö se käsistä jos se olisi lanseerattu "sävyttävänä kosteusvoiteena"? Kaikki uusi ja erikoinen kiehtoo kuluttajaa, ja kun BB-termin ympärille kehitettiin taitava härdelli ja saatiin voide kuulostamaan joltain ihan uudelta tuotteelta - ja ennenkaikkea erottumaan joukosta, niin johan tyhjenee hyllyt. Mahtavaa! Näitä juttuja on vain niiin kiehtovaa seurata.

Tein muuten sivupalkkiin aiheen inspiroimana uuden kyselyn.

Nyt taas moni hygieniafriikki kokee puistatuksia lukiessaan seuraavaa.

Käytän tällä hetkellä kasvovettä, jonka parasta ennen -päiväys oli lokakuussa 2010.

Löysin kasvoveden varastoistani edellisen kasvoveden loppuessa viime kuussa. Muistin saaneeni sen töistä juurikin syksyllä 2010, kun tuote piti poistaa myynnistä päivämäärän mennessä vanhaksi. Miksi se on jäänyt jemmoihini pyörimään - ken tietää.

Kyseessä on Weledan Villiruusu-kasvovesi.

Olin jo aikeissa heittää 1,5 vuotta sitten vanhentuneen putelin pois, kun uteliaisuus vaati minua kokeilemaan sitä.

Nuuhkaisin pulloa; ei haise pahalle. Ja sehän on säilytetty omassa pakkauksessaan viileässä ja avaamattomana. Okei, nythän on kysymys luonnonkosmetiikasta jossa ei ole muita säilöntäaineita kuin alkoholi ja eteeriset öljyt, mutta päätin silti kokeilla.

Pullo jäi käyttöön. :)

Weledan Villiruusu-kasvovesi on ehkä paras kasvovesi mitä olen kokeillut. Ainakin se jättää ihon hämmästyttävän pehmeäksi ja sileäksi. Jos en tietäisi paremmin, kuvittelisin että se jotenkin kuorii ihoa. Iho on kertakaikkisesti älyttömän sileä. En voinut heittää pulloa menemään.

Etenkään, kun tätä ei enää valmisteta. Weledan ihonpuhdistustuotteet uusiutuivat...hmm...varmaankin joskus vuosi sitten, ja Villiruusukasvovettä ei enää ole. Tämän käytän kyllä viimeistä pisaraa myöten. Ja pisaroita ei kovin runsaasti olekaan, sillä pullon tilavuus on vain 100 ml.

Paula Begoun ei ainakaan missään nimessä juhlisi kasvoveden ainesosaluetteloa. Yksinkertainen inci pitää sisällään vettä, alkoholia, taikapähkinätislettä, myskiruusu-uutetta ja sekoituksen eteerisiä öljyjä kuten iiristä, mimosa-absoluuttia, neilikkaa, geraniumia, greippiä ym.

Alkoholia sisältäviä kasvovesiä ei yleisesti suositella kuivalle iholle (tai joidenkin asiantuntijoiden kuten Begounin mielestä ei millekään iholle), ja Weledankin tuoteselosteessa neuvotaan käyttämään Villiruusukasvovettä kuivalle iholle vain kerran päivässä tai joka toinen päivä. Mielenkiintoista. Sittenhän on myös niitä valmistajia, kuten vaikkapa Clinique, jotka kiven kovaa väittävät että heidän käyttämänsä alkoholi ei kuivata ihoa, vaan haihtuu ennenkuin tuote ehtii iholle. (Ketunmarjat, sanon minä! ;) Jos alkoholi haihtuisi tuotteista tuolla nopeudella ei esimerkiksi hajuvesistä ehtisi iholle puoliakaan kun niitä suihkauttaa....)

Itse olen ilmeisesti yleisen "aivopesun" seurauksena aina halunnut välttää alkoholipitoisia kasvovesiä, ja Paulan juttuja luettuani myös taikapähkinä on alkanut arveluttaa. Siitä huolimatta luotan Villiruusukasvoveden kohdalla enemmän ihofiilikseen, ja kun iho tuntuu samperin hyvältä niin kyllä mä tämän putelin käytän ilolla vaikka se sisältääkin jonkun kosmetiikkaekspertin tuomitsemia ainesosia.

Ainiin - tuo otsikko. Miten niin ruma?

No mun mielestä Weledan tuotteet on aina olleet rumia. Pakkaussuunnittelu on todella vanhanaikaista ja pullot näyttävät kuuluvan enemmän mummoni kuin minun kylpyhuoneen kaappiin. Hiljattain tapahtunut "facelift" ei juuri auttanut, ja pullot ovat yhä auttamattoman karuja verrattuna modernimpiin, nuorekkaampiin kilpailijoihinsa kuten vaikka Mádaraan ja Estelle & Thildiin. Nuori, uuteen vihreään aaltoon kasvava kuluttajakunta valinnee ennemmin raikkaan vaalean ja linjakkaan purkin kuin  yskänlääkepulloa tai hammastahnatuubia muistuttavan kosmetiikkapakkauksen. Vaikka värjätyt lasipullot ja alumiinituubit kuinka säilövät sisältönsä huomattavasti muovipulloa paremmin.

Saa nähdä mitä Weledan designille tapahtuu tulevaisuudessa. Pitääkö firma kiinni vanhanaikaisesta, lääkkeenomaisesta imagostaan vai antautuuko se uusien tuulien vietäväksi. Kuluttajathan sen loppupeleissä määräävät.

Kumpiko pullo teistä on miellyttävämpi = herättää enemmän ostohalua? (Sillä ostohalun luomisestahan pakkausdesignissa on aina pohjimmiltaan kyse, vaikka säilyvyysseikat siihen luonnonkosmetiikassa vaikuttavatkin.)

Välillä sitä tekee omalla työpaikallaan hieman odottamattomia löytöjä. Ei, nyt en löytänyt mitään minulta piiloon jäänyttä superkallista tuotetta, vaan tajusin erään minulle hyvinkin tutun tuotteen järkyttävän litrahinnan.

Kuluttajat eivät minun kokemukseni mukaan juurikaan välitä litrahinnoista. Eivät ainakaan kosmetiikan kuluttajat. Kosmetiikkaostoksilla olevaa henkilöä kiinnostaa tuotteen kappalehinta, ja vain sillä on merkitystä hintoja vertaillessa. Esimerkiksi hajuvesien kohdalla on useimmiten täysin turhaa selventää asiakkaalle, että 50-millisen litrahinta on 30-millistä edullisempi, sillä 30-millinenhän kuitenkin keventää asiakkaan kukkaroa vähemmän juuri sillä ostoskerralla. Täysin ymmärrettävää.

Ihonhoidon puolella litrahinnoilla voi kuitenkin olla jo järkevämpää merkitystä. Eräässä tuoteryhmässä tämä näkyy erityisen hyvin, ja se on kasvonaamiot. Kasvovoiteet ovat lähes kaikilla merkeillä samaa standardikokoa eli 50-millisiä, jolloin kappalehintaa on helppo verrata. Mutta kasvonaamioissa koot vaihtelevat yllättävän paljon. Pakkaukset näyttävät ulkoapäin kuitenkin suhteellisen samankokoisilta, eikä kuluttaja tule ajatelleeksi litrahintaa vaan katsoo tuttuun tapaan pelkkää hintalappua.

Meillä on myynnissä useita kalliihkoja selektiivisiä merkkejä kuten Lancômea, Dioria ja Clarinsia, sitten meiltä löytyy sitä perus "markettitavaraa" (jota kosmetiikka-alalla kauniisti halutaan kutsua semiselektiiviseksi ettei purkkiraukoille tule paha mieli) sekä kolmantena segmenttinä sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.

Vertailin tässä eräänä päivänä kosteuttavien naamioiden hintoja. Kappalehinnat vaihtelivat välillä 5,70€ ja 51,45€. Odotin itsestäänselvästi Diorin vetävän "kilvassa" pisimmän korren, mutta eipäs vetänytkään.

Hyllystä löytyy naamio, jonka litrahinta on yli kaksi kertaa Diorin litrahinnan arvoinen - 1473€!

Millilitra tätä kosteuttavaa ihanuutta kustantaa 1,47 euroa. Naamio on Dr. Hauschkan Créme Packung.

Tiedän kyllä, että luonnonkosmetiikan raaka-aineet ovat keskimäärin normikosmetiikan ainesosia kalliimpia, ja tiedän myös että Hauschka kuuluu niihin tyyriimpiin luonnonkosmetiikan merkkeihin, mutta ihan tällaista litrahintaa en osannut odottaa. Herranjestas, totesimme järkyttyneinä kollegojen kanssa, että aina kun annamme asiakkaalle näytepurkin Créme Packungia, se on 7,35€:n arvoinen!! (Purkkiin mahtuu 5 ml.)

Vertailuna todettakoon, että esimerkiksi Cliniquen 100 ml:n tuubissa myytävä kosteusnaamio on 30-milliseen Hauschkaan verrattuna Lidlin hintatasoa 350€:n litrahinnallaan!

Muutkin luonnonkosmetiikkamerkit sijoittuivat arvokkaaseen päähän, esimerkiksi Weledan viattoman halvan näköinen Manteli-naamio on litrahinnaltaan myymälämme toiseksi kallein, ja ohittaa Diorin melkein sadalla eurolla. Kolmanneksi sijoittui Weledan Iiris, joka on samanhintaista Diorin kanssa.

Mietittekö te koskaan litrahintaa kosmetiikkaostoksilla? Oletteko tulleet ajatelleeksi, että tietyissä tapauksissa vaikkapa Lumene voi olla jotain Clarinsia tyyriimpi?

P.S. Huh että teitä osallistujia riitti tuohon Benecos/Sante-arvontaan! Odotin oikeasti ehkä jotain viittäkymmentä halukasta.... :P Suoritan arvonnan nyt seuraavaksi ja julkistan voittajan tuossa samassa arvontapostauksessa.