Kirjoitin Instagramiin aamulla, että minulla on valtava ikävä koiria. Olen liukunut surutyössä taaksepäin, ja nyt on taas pahempi olo. Kaikki muistot koirista laukaisevat ikävän, joka särkee koko kehossa. En voi ajatella Tottia ja Viiviä ilman, että minua alkaa itkettää.
(Äsken oli hetki jonka aikana kuvasin värikkäitä kosmetiikkapurkkeja, ja sitten olin aikonut ryhtyä kuvaamaan videota muutamista uutuustuotteista. No, sitten tulin katsoneeksi uudestaan aamulla tekemäni koira-päivitykset. Nyt itken taas niin, että en voi jatkaa videoiden kuvausta.)
Joten käytän tämän ajan vaikka siihen, että kirjoitan ikävästä. Menetyksestä. Ja yksinäisyydestä.
Olen lapsesta saakka pelännyt sairaalloisesti läheisten menettämistä, menetettyäni isäni traumaattisella tavalla. Mikään ei ole minulle hirveämpää kuin se, että joudun luopumaan perheenjäsenestä tai läheisimmän piirin ihmisestä. Se nivoutuu turvallisuuden tunteeseen, jota perhe lapselle (ja tietysti aikuisellekin) tuo. Koska turvallisuuden tunteeni hyvin voimallisella tavalla särkyi lapsuudessa, pyrin alitajuisesti koko ajan saamaan tunteen takaisin ja pitämään siitä kiinni kaikin keinoin.
En ole aikuistuttuani koskaan ollut se tyyppi, joka viettää kaiken aikansa kumppanin kanssa tai tapaa äitiä ja siskoja - tai edes kavereita - joka viikko. Kaikkein tärkeintä on tietoisuus siitä, että perhe on olemassa ja heidän luokseen voi aina mennä. He ovat aina olemassa, kun tarvitsen heitä tai he tarvitsevat minua. Yhteys ja luottamus läheisten tukeen pitää yllä turvaa.
Totti ja Viivi olivat osa perhettäni. Vaikka koirat eivät alkujaan edes olleet minun vaan sisareni, ne ovat olleet osa mun perhettä. Ne viettivät alusta saakka paljon aikaa luonani hoitokoirina ja olivat tuttu ja rakas osa arkeani. Viimeisinä vuosinaan ne asuivat mun luona, sisareni elämäntilanteen muututtua.
Moni lemmikin omistaja voi samaistua tunteeseen, että lemmikki on paljon enemmän kuin "lemmikki". Niistä tulee ihmiselle ystäviä ja hyvin läheisiä. On ihmisiä, joille heidän lemmikkinsä on ainoa ystävä.
Olen viime vuosina oivaltanut itsessäni asian, joka tuli minulle täytenä yllätyksenä. Koska olen tenavasta saakka ollut hypersosiaalinen ja mulla on aina ollut paljon kavereita ja minun on helppo tutustua ihmisiin, oivallus oli hämmentävä. Mä olen itse asiassa aika yksinäinen.
Tajusin tämän, kun avoliittoni päättyi.
Tunsin oloni aivan murskaavan yksinäiseksi, eikä se tunne ole oikeastaan koskaan täysin hälventynyt sen jälkeen.
Nyt tunnistan samaa, kun olen joutunut eroamaan koirista.
Mun suru ja ikävä ei ole vain haikeutta menetyksestä, vaan kumpuaa myös syvällä olevasta yksinäisyyden tunteesta. Koirat olivat mun ystäviä ja mun kämppäkavereita, ne jakoivat mun kanssa elämää 15 vuoden ajan ja sain niistä iloa ja energiaa. Minä pidin niistä huolta ja ne huolehtivat yhtä lailla minusta. Nyt mulla on koirien verran energiaa vähemmän. Totin ja Viivin verran ystäviä lähelläni vähemmän. Viisitoista vuotta on pitkä aika. Se on yli kolmasosa mun elämästä.
Olen miettinyt yksinäisyyden tuntemuksiani paljon viime vuosina. Miten jännä onkaan, että kaikki sosiaaliset suhteet eivät riitä poistamaan yksinäisyyttä. Vaikka kuinka olisi ystäviä ja kavereita, voi silti olla yksin. Kaikki ihmissuhteet eivät osallistu siihen turvan rakentamiseen, jota ihan lähimmät ihmissuhteet tekevät. Ja lähimmät eläinsuhteet.
Olen menettänyt viimeisen neljän vuoden aikana varmaankin tähän astisen aikuiselämäni tärkeimpiin kuuluvat ihmis- ja eläinsuhteet. Tietyllä tasolla käyn nyt uudestaan läpi sitä perusturvallisuuden hajoamista, kuin 6-vuotiaana tyttönä.
Jonkun mielestä voi kuulostaa pateettiselta, että lemmikkikoirien menetys voi laukaista tämän tason ikävää ja tuntemuksia. En itsekään vertaa eläintä ihmisen menetykseen, mutta nyt kuitenkin käyn läpi tunnetta, jolle en osaa antaa parempaa määritelmää kuin suuri yksinäisyys. Jonkinlainen irtoaminen. Perhesuhteet ja läheiset ihmissuhteet toimivat elämässä ankkureina, ja ilman ankkureita olo on aina jollain tapaa ajelehtiva.
Koirat kiinnittivät minua aikaan ja tilaan. Ne olivat kiintopiste, yksi tärkeimpiä sellaisia.
Minulla on niin kovin ikävä koiria. Kovin ikävä.
Elämässä on se hyvä puoli, että aina voi kuitenkin kiinnittyä uudestaan. Turvallisuuden tunne on mahdollista löytää ja palauttaa. Minulla on aineksia siihen, ja yhden uuden ankkurin olen lähelleni jo saanut, ja se on oma koti.
Ehkä jonain päivänä yksinäisyyden tunnekin hellittää.
(Jos joku kysyy, eikö nykyinen parisuhteesi poista yksinäisyyttä, vastaus siihen on, että toivottavasti jonain päivänä. Vielä se ei ole perhesuhteeseen verrattavissa oleva suhde.)
I Love Me -messuja on odotettu viimeiset kolme vuotta kuin kuuta nousevaa. Ainakin allekirjoittanut on odottanut, sillä en tiedä toista yhtä ihanaa ja inspiroivaa työympäristöä. ❤️
Työ näillä messuilla on aina ollut mulle vuoden kohokohtia, ja koronan pakottama tauko on tuntunut todellakin tylsältä. Rakastan asiakkaiden kohtaamista, eikä missään ympäristössä kohtaa näin paljon iloisella mielellä olevia innostuneita asiakkaita jotka saapuvat paikalle varta vasten löytämään ihania tuotteita alehinnoin ja saamaan ammattilaisten vinkkejä tuotteisiin ja ihonhoitoon. Positiivinen tunnelma ja luonnonkosmetiikan - ja itsestään huolenpidon ja arkisen hemmottelun - ihanuus on käsin kosketeltavaa..!
Ja nyt, kun messut viimein palaavat tänä viikonloppuna pitkän tauon jälkeen ja mä odotin innosta soikeana työkeikkaa messujen jokaiselle päivälle....
Tapahtuu tämä. 😭😔
Olen niin sanoinkuvaamattoman harmissani ettei ole tosikaan. No, 'harmissaan' on lievä ilmaisu, kyllä tähän saa vapaasti laittaa joukon voimasanoja. Voisin melkein pillahtaa itkuun kuin pieni lapsi joka menetti karkkinsa.
Sinne meni mun messut. 😔
Mutta minkäs näille voi ja elämä on. On vain niin ironista, että kolmeen vuoteen en ole ollut kipeä ja kolme vuotta olen näitä messuja odottanut, ja sitten mun pitää saada korona lopulta just nyt.
(Mulla ei ole mitään voimakkaita oireita toistaiseksi; kurkku alkoi tuntua oudolta Kreikasta palattua ja tein eilen testin: negatiivinen. Tänään aamulla kurkku tuntui selvästi karheammalta ja korvatkin tukossa. Tein uuden testin: positiivinen. Mutta nuhaa, yskää, kuumetta tai kipuja ei ole.)
No, ottakaa te muut messuille menijät ilosta kaikki irti, kyllä siellä on varmasti tosi mukava tunnelma kun moni on kaivannut tätä tapahtumaa. 💕 Jaan tässä teille nyt joukon messutärppejä mun osastolta eli Jolien osastolta, näitä tuotteita muiden joukossa olisin ollut paikan päällä teille suosittelemassa.
Jolien osasto on numero 6e40 ja sijaitsee ihan lähellä messualueen pääsisäänkäyntiä.
Disclaimer: Jolie on osa Transmeria ja mä puolestaan teen töitä Transmerille.
I LOVE ME MYÖS VERKOSSA
🎉 Myös Jolien verkkokaupassa on meneillään I Love Me -kampanja, joten jos et pääse messuille, verkosta löytyy valtava määrä tarjouksia, jopa -40%. Tarjoukset ovat voimassa 25.10. saakka eli vielä messujen ylikin.
Kurkkaa tarjoukset prosenttiluokittain ja tuotemerkeittäin täältä (ylimpänä ovat supertarjoukset, skrollaa sivua hieman alaspäin niin pääset tuotemerkeittäin listattuihin tarjouksiin.)
Verkon tarjoukset ovat osittain erilaisia kuin I Love Me -messuosastolla Helsingin messukeskuksessa, ja messuilla on sellaisia tarjouksia, joita ei ole verkossa. Kuten päin vastoin. :) Esimerkiksi Cattierin kaikki tuotteet ovat Jolien messukampanjassa -30%, mutta messuilla Cattierilta on vain ihan muutama tuote. Kaikki brändit ei valitettavaasti mahdu mukaan kun meillä on niin valtava portfolio eri brändejä...
Hyvä, kosteuttava kasvovesi on ihonhoitorutiinin tärkeimpiä tuotteita! Kokeilisitko jotain ihan uutta ja jopa ylellistä, vai luotatko vanhoihin suosikkeihin?
Whamisan Deep Rich Toner on kosteuttavien kasvovesien klassikko. (Suosittelisin myös suihkemaista Mist-versiota, mutta se on loppu varastosta.) Deep Rich Tonerin 155 ml koko on messutarjouksessa 35€ (norm. 53,90€). Muuten kaikki Whamisan tuotteet ovat messuilla vähintään -25% tarjouksessa. Verkosta puolestaan voit poimia kaikki Whamisat -30% tarjoushintaan.
Laveran Hydro Sensation Mist on edullisten kasvovesien rakastettu tähti. Yksi eniten kiitosta blogin lukijoiltakin saanut kasvosuihke sisältää mm. hyaluronihappoa, levää, ksylitolia ja viinirypäleuutetta. Messuosastolla tämä kasvovesi odottaa sinua hintaan 8€, verkossa hintaan 7,63€.
Novexpertin suositut kasvovesisuihkeet ovat saaneet rinnalleen kiinnostavan uutuuden, Perfect Glow Mistin. Perfect Glow Mist'n pääpointti on kirkastaa ihoa ja tuoda antioksidanttista suojaa, mutta toki suihke myös kosteuttaa.
Tästä tuli heti mun oma suosikkisuihke Novexpertilta! 😍 EGCG:tä (vihreästä teestä saatava antioksidantti), ruskolevää, merinarsissiuutetta sekä intialaista balanites roxburghii -puun siemenöljyä sisältävä suihke lupaa jopa häivyttää pigmenttimuutoksia, ei pelkästään heleyttää. Suihke on osa Novexpertin uutta Polyphenols-nimellä kulkevaa antipigmentaatio-sarjaa. Novexpertin käyttämä EGCG on 200% stabiilimpaa kuin tavanomainen EGCG. 💪 Kiitosta suihke saa myös ihanan omenaisesta tuoksustaan!
Perfect Glow Mist on messutarjouksessa ainoastaan verkossa hintaan 20,93€ (norm. 29,90€). Messuosastolta puolestaan löytyy vanha tuttu Hyaluronic Smoothing Mist -suihke hintaan 15€ (norm. 25,20€).
Täydennä varastot ihanilla seerumeilla!
Aloitetaan eniten suosittelemallani kaksikolla, mahdottoman hyvillä Mádaran jelly-seerumeilla. Nämä kaikille sopivat pehmeän geelimäiset herkut niittävät suosiota, eikä ihme. Nerokkaan simppeli koostumus tuntuu hyvältä ja toimii! (Ja sopii täydellisesti pariksi öljy/seerumi-sekoitukseen!)
Alkuperäinen Time Miracle Hyaluron Jelly sisältää korkeamman pitoisuuden hyaluronihappoa ja on kaksikosta anti-age-vaikutteisempi. SOS-linjan Rose Jelly on vaikutukseltaan rauhoittavampi ja sopii herkemmälle ja helposti ärtyvälle iholle. Kumman tahansa valitset, saat taatusti erinomaisen ihon kosteuttajan. Messuhinta Time Miracle -jellylle on 27,93€, Rose-jellylle 25,50€. Sama tarjous on voimassa sekä Messukeskuksessa että verkossa.
Whamisan Cactus-seerumi edustaa omalla tavallaan Mádara-jellyjen eksoottista vastinetta. Idea ja vaikutus on pitkälle sama: tehdään äärimmäisen kosteuttava ja simppeli koostumus, joka rauhoittaa ihoa ja tuo ihoon antioksidantteja. Whamisan Cactus-seerumissa tämä saavutetaan 99% kaktusviikunauutepitoisuudella. Jännän siirappimainen ja röyhkeän pätevästi kosteuttava koostumus on ihastuttanut suomalaiset ja seerumista on tullut meillä bestseller. Kokeile tätä, jos kaipaat vaihtelua hyaluronihapposeerumeille!
Messuilla Cactus-kosteuttajan saa hintaan 35€, verkossa tarjous on 34,91€ (norm. 52,90€). (Verkossa saatavilla on myös limited edition 100 ml pullo, nyt tarjouksessa 63€.)
Urangin hienostuneet ampulliseerumit jatkavat korealaista osaamista. Vaaleanpunainen, italianolkikukkaa ja kvinoaproteiinia sisältävä Pink Everlasting -seerumi on oma henkilökohtainen ykkössuosikkini luonnonkosmetiikan anti-age-seerumeista. Messutarjous tästä ihanasta seerumista on 55,12€ (norm. 68,90€), sekä osastolla että verkossa.
Muut kolme ampullia löydät vain messukeskuksen tarjouksista, ja ne lähtevät aivan huikeaan 30€ tasarahahintaan. 🔥
Turkoosi Cica Soothing –”pallero” sisältää runsaasti rauhoittavaa ja kosteuttavaa centella asiaticaa, ja on valintasi, jos etsit laadukasta kosteusseerumia herkästi reagoivalle ja ärtyvälle iholle. Cica-ampulli toimii mainiosti myös yleiskosteuttajana kosteusköyhällä iholla.
Sininen Blue Power Ampoule taas vahvistaa vaurioitunutta suojabarriääriä ja sopii iholle, joka on syystä tai toisesta ajautunut stressitilaan ja epätasapainoon. Blue Power sisältää kaktusviikunauutetta, mutta eri lajiketta kuin Whamisan Cactus-seerumi. Blue-ampulli tuo avun, kun ihollasi tuntuu olevan ”kaikenlaista ongelmaa”, etkä oikein osaa määritellä mikä mättää. Usein stressitila johtuu heikentyneestä suojamuurista ja iho normalisoituu, kun barriäärifunktio saadaan eheytettyä.
Keltainen Yuya Vita -ampulli sopii kirkastamaan ja tasapainottamaan rasvoittuvaa ja sekaihoa. C-vitamiinipitoinen yuzu-hedelmäuute kirkastaa ihoa sekä hillitsee epäpuhtauksia ja liiallista talintuotantoa.
Novexpertin C-vitamiiniseerumi ei paljon esittelyjä kaipaa. Tämä oranssin värinen C-vitamiiniklassikko tuntuu iholla ihanan raikkaalta, kosteuttaa, heleyttää ja suojaa ihoa vapailta radikaaleilta. Tämä on se ”jos pitäisi valita vain yksi seerumi”… Messuilla tämän hedelmäisen tuoksuisen tehotipan saa hintaan 35€, verkossa hinta on 35,14€. (Muutamien senttien erot hinnoissa johtuvat siitä, että messuilla moni tuote on saatavilla tasarahahintaan kun taas verkossa pätee prosenttialennus.)
Edullisten seerumien puolelta Laveran Hydro Sensation, Laveran Firming ja Mossan Glow Cocktail ovat loistava kolmikko. Kosteuttavan Hydro Sensationin tuntee moni, mutta oletko vielä kokeillut bakuchiolilla rikastettua juonteita silottavaa Lavera Firming-seerumia tai Mossan pigmenttimuutoksia häivyttävää, lakka- ja kvittenuutetta sisältävää Glow Cocktail Illuminating -seerumia? Kokeilepa joskus, näissä on äärimmäisen miellyttävä maitomainen ja pehmentävä koostumus.
Hydro Sensation -seerumin saat messuilla hintaan 10€ 🥳 ja Firming-seerumin hintaan 20€ (verkkohinnat 12,74€ ja 20,90€). Mossan Glow Cocktail -seerumi on verkossa messutarjouksessa 9,94€, messukeskuksessa on vähintään -21% normaalihinnasta.
Vähemmän tunnettuna tärppinä heitän ruotsalaisen korkealuokkaisen ”raakaluonnokosmetiikkasarja” Tash Sisterhoodin Epic Deep Nourishing Glow-seerumin. Erittäin mielenkiintoinen ja miellyttävän maitomainen koostumus sisältää mm. harvinaisempaa tupakka-kasvin uutetta jonka vaikutus on superantioksidanttinen. Muita aktiiviaineita tässä hienostuneessa emulsiomaisessa seerumissa ovat oliiviuute, arganuute, granaattiomenan siemenöljy sekä merellinen superyrtti merifenkoli.
Messuhinta tälle ylelliselle seerumille on 60€ (norm. 84,50€), verkosta pullo irtoaa vähän tyyrimpään tarjoushintaan 67,60€.
Alima Puren upea premium-mineraalimeikkipohja, joka muuten on Jolien myydyin meikkipohja, on messuilla hintaan 25€ (norm. 37,90€). Tämä on oma nykyinen suosikkimineraalipohjani, tai on ollut jo pitkään, koska se on kaikista tuntemistani mineraalipohjista peittävin ja silkkisin. Lisäksi Alimalta on löytynyt mun jatkuvasti tummenevalle iholle täydellinen sävy (Beige 4). Verkkokaupan I Love Me -hinta Aliman-mineraalipohjalle on 26,53€.
Absolutionin Le Multi Correcteur on ihan paras luonnonkosmetiikan peiteaine. Se on erittäin peittävä ja koostumukseltaan miellyttävän voidemainen. Huom: Abson peiteaine on sen verran kostea, että vaatii ihanteellisesti kevyen kiinnityksen puuterilla. Verkossa peiteaineen tarjoushinta on 27,12€. Messujen tarkkaa hintaa en itse asiassa ole saanut käsiini, mutta alennus on vähintään sama kuin verkossa tai enemmän.
Kjaer Weis Im-Possible Mascara on yksi parhaista luonnonkosmetiikan maskaroista. Ellei jopa paras, mutta kuten todettua, tätä nykyä luonnokosmetiikan ripsareiden taso on kohonnut kauttaaltaan monella merkillä. Im-Possible-ripsarin saat messuilta hintaan 25€ (norm. 37,40€). Ei tarjousta verkossa.
Couleur Caramel on toinen hyvä tärppi mitä tulee luonnonkosmetiikan maskaroihin, ja kaikki sarjan ripsarit odottavat sinua messuilla hintaan 17€ (norm. 25,30€). Verkossa tarjous on 17,71€. (Kaikki CC:n meikit ovat Jolien verkkokaupassa -30%.) Couleur Caramelin ripsariesittelyni löydät täältä.
Ja totta kai Mádara! Mádaran ripsarit ovat CC:n tavoin -30% tarjouksessa niin messuilla kuin verkossa. Muita Mádaran meikkitärppejä ovat ihana Skin Equal -meikkivoide sekä törkeän ihanat Glossy Venom -huulikiillot.
Laveralta messuilla on mukana erä huulipunia hintaan 5€, samoin suositut kulmageelit maksavat vain vitosen. Ihanat poskipunat maksavat kympin. Charming Rose on ehkäpä maailman paras ja imartelevin poskipunasävy!
Aimée de Marsin 12 top seller -tuoksua ovat messutarjouksessa 30€. 😍 Mun suosikeista mukana ovat pirskahtelevan sitruunainen Divine Émeraude, shampanja-puuterinen Mystique Amethyste sekä lämpimän puinen unisex-tuoksu Terra 21. Myös jännittävän marjainen oriental-tuoksu Sensuel Rubis on liittynyt vahvasti Aimée-suosikkeihini; sen yllättävä, vadelmainen alkunuotti tuo vahvan suitsukkeiseen, nahkaiseen ja pippuriseen kroppaan yllättävän twistin. Rubis on saattanut jopa kiriä alkuperäisen itämaisen Aimée-suosikkini Sensuelle Sulisin ohi. 💯
Muut messutarjoustuoksut ovat Belle Aphrodite, Petillante Aurore, Douce Ophelia, Belle Rose, Mythique Iris, Lily Ambre, Doux Saphir ja Eau 21.
Verkossa Aiméet ovat niin ikään -40% tarjouksessa, ja muistattehan pienet näytekoot (1,5ml), joiden kautta on kiva tutustua tuoksuun ennen täysikokoisen ostopäätöstä. Näytekoot maksavat 2,40€ (norm. 4,20€).
Nämä tarjoukset ovat saatavilla vain verkossa.
Ykkössuosikki silmämeikinpoistoon, Cattierin ihana hellävarainen (ja silti kestävänkin silmämeikin poistava) Pulpe Fondante -miselligeeli, on verkon messutarjouksissa hintaan 11,90€ (norm. 17,00€) Huom: ei poista vedenkestävää ripsaria. WP-ripsarin poistaa Cattierin BiPhase-silmämeikinpoistoaine, sekin mainio tuote.
Haut-Ségalan supertehokas yhden raaka-aineen ruusunmarjaöljy on verkossa tarjouksessa 18,84€ (norm. 31,40€). Tämä pullo sisältää 100% Rosa Rubiginosa -laadun ruusunmarjansiemenöljyä, joka on koostumukseltaan ruusunmarjaöljyistä kaikkein A-vitamiinipitoisin ja täten eniten anti-age-vaikutteinen. Täyteläinen koostumus sopii loistavasti myös kuivalle iholle.
Nurmen superihanat, hemmottelevat suola- ja sokerikuorinnat lähtevät messujen kunniaksi -40% hintaan 11,85€ (norm. 19,75€). Mun suosikki on varmaan Tyrni-Appelsiini, ihan vain kiitos tajuttoman herkullisen appelsiinin tuoksunsa.
Kaikki Jolien I Love Me -verkkotarjoukset löydät täältä.
***
Mä jään tänne kotiin nuolemaan haavojani ja olemaan hieman suruinen, mutta seuraan messutunnelmaa somessa ja olen etänä hengessä mukana.
Kuinka moni teistä on menossa paikan päälle Helsingin messukeskukseen? Onko ollut ikävä I Love Me'ta? Mä olen ollut messuilla töissä jo silloin, kun niiden nimi oli simppelisti "Kauneusmessut" ☺️ Ja hei, muistan, kuinka luonnonkosmetiikan brändit mahtuivat muinoin messuilla yhdelle pienelle käytävän pätkälle...! Kyllä ovat ajat muuttuneet..!
Nyt tulee kuulkaas iloisia uutisia! 🤗 Ainakin hajusteherkille. :)
Laveran Basis Sensitiv -linja uudistuu, ja uudistuksen myötä Laveran valikoimassa on vihdoin saatavilla myös hajusteettomia tuotteita! Hajusteeton vaihtoehto on puuttunut Laveran kansainvälisiltä markkinoilta jo usean vuoden ajan, kun Lavera päätti jättää hajusteettoman Neutral-linjansa ainoastaan Saksan markkinoille. (Voi vain ihmetellä miksi.)
Täällä Suomessakin asiakkaat aika ajoin kysyvät Lavera-tuotteita hajusteherkälle tai -allergiselle iholle, ja nyt viimein voimme monen vuoden tauon jälkeen vastata: kyllä, meillä on vaihtoehto myös sinulle! :)
Disclaimer: olen töissä Laveran maahantuojalla.
Kuva: Lavera
Laveran core-ihonhoitolinja Basis Sensitiv on käynyt tänä vuonna läpi uudistuksen. Koostumuksia on parannettu, pakkauksia päivitetty raikkaammiksi ja valikoimaa hiottu, sisällyttäen mukaan nyt myös kolme hajusteetonta tuotetta. Uutuuksiin kuuluu myös kasvovesi, jollaista Basis-sarjaan onkin kaivattu. Nyt Basis Sensitiv -linjan kokonaisuus on looginen ja kaikki ihotyypit ja ihon perustarpeet kattava.
Basis Sensitiv -linjan pääraaka-aine on yhä aloe vera, ja pehmentävinä öljyinä tuotteissa käytetään manteliöljyä sekä sheavoita. Kaikki klassisia herkän ihon ainesosia luonnonkosmetiikassa. Basis Sensitiv -tuotteiden pääfunktio on ihon kosteuttaminen. Linjaan kuuluu myös Q10 Anti-Age-sarja.
Basis Sensitiv -tuotteilla on yhtenäinen ulkonäkö. Eri ihotyypin tuotteet erottaa helpoiten tuotteen nimen värikoodista ja anti-age-linjan kohdalla Q10-logosta:
💠 Normaali iho: turkoosi teksti
🌸 Kuiva iho: vaaleanpunainen teksti
💜 Hajusteherkkä iho (hajusteettomat tuotteet): violetti teksti
🟡 Ikääntyvä iho: keltainen Q10-logo
Olen toistaiseksi ehtinyt tutustua sarjan uuteen kasvoveteen, hajusteettomaan päivävoiteeseen sekä hajusteettomaan puhdistusvaahtoon. Hajusteettomiin tuotteisiin kuuluu myös yövoide.
PÄIVÄVOIDE 15,90€ / 30 ml
Uusi hajusteeton Calming Moisturising Cream edustaa tuttua, miellyttävää Basis Sensitiv -voidekoostumustyyppiä. Kuten kaikki Laveran kasvovoiteet, tämäkin on helposti levittyvä ja nopeasti imeytyvä ja iholla kaikin puolin miellyttävän tuntuinen.
👉 Uudet hajusteettomat Basis-tuotteet tuovat ilouutisen myös kosmetiikan alkoholia välttäville asiakkaille: hajusteettomat päivä- ja yövoide (sekä putsari) on formuloitu vailla alkoholia.
Nämä kolme muodostavat siis poikkeuksellisen trion, ollen ainoat kolme alkoholitonta sekä hajusteetonta tuotetta koko Laveran valikoimassa. Kuriositeettina: aiemmin Laveralla on ollut vain yksi alkoholiton ihonhoitotuote: kosteuttava meikinkiinnityssuihke.
Calming Moisturising Creamin hoitaviin aineisiin lukeutuvat luomu- aloe veran ja -sheavoin ohella kosteuttava ja rauhoittava ektoiini (superaine, jota mm. suomalainen herkän ihon sarja Laponie käyttää), luomumanteliöljy, luomuoliiviöljy ja luomuauringonkukkaöljy.
PUHDISTUSVAAHTO 10,90€ / 150 ml
Hajusteeton Cleansing Foam oli minulle henkilökohtaisesti vielä voiteitakin ilahduttavampi uutuus. Olen kaipaillut Laveralle pumppuvaahtoa, ja nyt sellainen on jälleen saatavilla. Laveralla on aikaisemmin ollut pumppuvaahto Neutral- ja My Age -sarjoissa, mutta nämä ovat jääneet kauan sitten pois. Jos multa kysytään, pumppuvaahto saisi geelimäisen vaahtoputsarin sijaan olla ihonhoitosarjojen standardi-putsari..!
Basis Sensitiv -puhdistusvaahto edustaa ohutta ja ns. arkisempaa puhdistusvaahtolaatua, vähän samaan tapaan kuin Mádaran Purifying Foam. Tuntuma iholla on aika pesevä, kuitenkin miedompi kuin Laveran geeli-putsarilla. Iho ei jää nitisemään. Puhdistavina aineina on kookos-pohjainen sulfaatti sekä sokeripohjainen tensidi. Kosteuttaviakin aineita löytyy iso liuta: soijaöljyä, glyserolia, aloe veraa, manteliöljyä, merikaalin öljyä ja skvalaania.
Nyt kun Laveralle vielä tulisi öljyputsari, löytyisi Laveralta meikäläiselle sopiva putsarisetti :)
GENTLE FACIAL TONER -KASVOVESI 10,90€ / 200 ml
Uutuus-kasvovesi on ominaisuuksiltaan puhdistava, virkistävä ja tasapainottava. Kosteuttaviakin aineita on mukana, mutta ykkösfunktio on puhdistaa erityisesti epäpuhtauksiin taipuvaista ihoa. Huom: tämä tuote ei ole hajusteeton ja alkoholiton.
Basis-kasvoveden koostumuksessa on glyserolia, natrium-pca:ta, aloe veraa, manteliöljyä, puuvillauutetta sekä malvankukkauutetta. Kuulostaa kosteuttavalta, mutta minun ihollani tämä tuntuu ennen kaikkea virkistävältä. Tässä ei ole sitä liukkaan hoitavaa tuntumaa, jollainen on Hydro Sensation -kasvovedessä.
Tiivistäisin Laveran kahden kasvoveden ominaisuudet siten, että uusi Basis-kasvovesi on perinteisempi puhdistuksen viimeistelyyn kehitetty kasvovesi, kun taas Hydro Sensation on hoitava ja kosteuttamaan kehitetty kasvovesi.
*
Alevinkki: Joliella on Laveran koko valikoima -30% alennuksessa tämän viikon ajan I Love Me -kampanjassa. :) Hajusteettomia Basis-uutuuksia saa tällä hetkellä vain verkkokaupasta, joten jos kiinnostuit niistä, nyt niihin voi tutustua alehintaan. Esim. hajusteeton päivävoide maksaa 11,13€, hajusteeton yövoide 11,83€ ja hajusteeton putsari 7,63€
Kivijalkamyymälöihin uutuudet rantautuvat vasta myöhemmin, isompiin marketteihin vuodenvaihteessa.
*
Miltäs Laveran uutuudet kuulostavat? Löytyykö ruudun toiselta puolelta hajusteettomia Laveroita kaipailleita?
Kaupallinen yhteistyö: Bio-Oil
Ahh, mielenkiintoista! Pääsin tekemään yhteistyötä tuotteesta, johon olen halunnut tutustua tarkemmin jo pitkään: maineikas Bio-Oil, joka tunnetaan erityisesti raskausarpien häivyttäjänä ja ehkäisijänä. Blogissakin kysellään aika ajoin mun arviota Bio-Oilista, ja täältä sellainen nyt tulee oikein pidemmän kaavan mukaan!
Bio-Oilin on kehittänyt saksalainen ja Etelä-Afrikassa vaikuttanut kemisti Dieter Beier. Klassikkoöljyn syntyyn johti kiinnostava taustatarina: Beier itse kärsi kuivasta ja kutiavasta ihosta, jonka hoitoon hän käytti 70-luvulla sveitsiläisen Vitamol-sarjan vitamiinipitoisia ihonhoitotuotteita. Vitamol oli maailman ensimmäisiä vitamiineihin pohjautuvia ihonhoitosarjoja ja koostui voiteista sekä yhdestä öljystä. Beier huomasi Vitamol-öljyn olevan ylivertaisesti sarjan tehokkain tuote, ja se kohensi ihon kuntoa paljon paremmin kuin voiteet. Havainto inspiroi Beierin aloittamaan oman tutkimuksensa keskittyen öljyihin ja vitamiineihin ihonhoidossa.
Tutkimuksissaan Beier löysi öljyistä paljon kuivan ihon hoitoa laajemmalle ulottuvia vaikutuksia, ja yli 10 vuoden tutkimusten tuloksena Bio-Oil näki päivänvalon vuonna 1987. Kasviuutteet tulivat mukaan reseptiin Beierin homeopatia-kiinnostuksen kautta.
Bio-Oil oli ensin saatavilla vain rajatusti, mm. Etelä-Afrikan markkinoilla, kunnes se vuonna 2002 lanseerattiin maailmanlaajuisesti. Tänä päivänä Bio-Oil on maailman johtava arpia ja raskausarpia häivyttävä hoitoöljy.
Koska itsekin vannon öljyjen nimeen ihonhoidossa, Bio-Oiliin perehtyminen oli mitä kiinnostavin tehtävä. Olin aiemmin vilkaissut tämän kulttituotteen inciä sen verran, että tiesin sen sisältävän parafiiniöljyä ja kasviuutteita. Minua oli jäänyt mietityttämään, mikä tästä öljystä teki niin taianomaisen - eihän parafiiniöljy häivytä arpia..?
No, ei häivytäkään, ja nyt olen viisaampi! :)
Bio-Oilin koostumus on todella mielenkiintoinen. Mineraaliöljy toimii pohjaöljynä, jonka tehtävä yhdessä PurCellin-öljyn kanssa on kuljettaa ihoon Bio-Oilin varsinaiset hoitavat komponentit eli kasviuutteet ja vitamiinit. Kaksi vuotta sitten lanseerattiin myös täysin luonnollinen, 100% kasvipohjaisista öljyistä koostuva Bio-Oil Natural.
Miten Bio-Oil vaikuttaa iholla?
• Kosteuttaa ja pehmentää ihoa
• Häivyttää raskaus- eli venymäarpia ja parantaa ihon elastisuutta
• Vähentää kaikenlaisten arpien näkyvyyttä ja parantaa arpikudoksen joustavuutta
• Vaalentaa auringon ja hormonaalisten muutosten aikaansaamia pigmenttimuutoksia ja parantaa epätasaista ihonsävyä
• Häivyttää juonteita ja ryppyjä
Kuva: Ricardo Moura / Unsplash
Erilaisia arpia
Bio-Oil tepsii niin raskausarpiin kuin vaikkapa leikkaushaavan tai finnien jättämiin arpiin.
Arpijuovat eli raskausarvet liittyvät tilanteeseen, jossa iho venyy raskauden, painonnousun tai lihasten kasvun seurauksena ja sidekudos repeää. Ihon säännöllinen öljyäminen auttaa pitämään ihon joustavampana, jolloin iho kestää venymistä paremmin eikä arpia välttämättä synny lainkaan. Ja jos syntyy, Bio-Oilin ansiosta ne pysyvät miedompina.
Tulehduksellisen tilan aiheuttamiin arpiin (esimerkiksi palovammat ja leikkaushaavat) emme usein pysty ennalta vaikuttamaan, mutta voimme häivyttää niitä jälkeenpäin. Mikään kosmetiikkatuote ei pysty poistamaan arpia kokonaan, mutta arpia voidaan tehokkaasti häivyttää ja vaalentaa kosmetiikan keinoin, jolloin ne eivät erotu yhtä selvästi.
Omassa lähipiirissäni on kokemus Bio-Oilista, kun sisareni käytti öljyä leikkauksesta jääneisiin arpiin. Kyseessä oli huomattavan näkyvät arvet joiden häivyttymistä rehellisesti epäilin, olivat niin punoittavat. Sisareni käytti Bio-Oilia säännöllisesti ja niin vain arvet olivat runsas vuosi myöhemmin vaalentuneet aivan ihon värisiksi ja muutenkin kutistuneet. Nyt niitä ei juuri erota, ellei erikseen tiedä etsiä niitä sisareni kehosta.
Olen itse Bio-Oilin testijaksolla testannut tuotetta palovammasta jääneeseen arpeen, joka on mulla vatsassa (!). Onnistuin paistelemaan lohta vatsa paljaana, ja paistinpannusta roiskahti iholle kiehuvaa öljyä.
Arpi on nyt vuoden vanha, ja olen hoitanut sitä Bio-Oililla 8 viikkoa. Öljy on minulla mukana myös täällä Kreikan matkalla. (Ja onpa se toiminut myös muutenkin vartalon ihon kosteuttajana.) Bio-Oil lupaa näkyviä tuloksia kolmen kuukauden käytön jälkeen, joten tästä ajasta on nyt mennyt kaksi kolmasosaa. Postauksen lopussa ennen/jälkeen-kuva.
Kun ollaan Karkkipäivä-blogissa, perataan tietysti auki Bio-Oilin inci! :)
Mikä PurCellin..?
Yksi Bio-Oilin tärkeistä ainesosista on PurCellin Oil. Mystinen PurCellin on itse asiassa kauppanimi esteriöljyjen Cetearyl Ethylhexanoate ja Myristyl Myristate yhdistelmälle. Cetearyl Ethylhexanoate mullisti 60-luvulla kosmetiikan tuotekehitystä, kun sen avulla saatiin muuten rasvaisen tuntuisesta tuotteesta kevyemmän tuntuinen ja helpommin imeytyvä. Se myös auttaa kuljettamaan aktiiviaineita ihoon, - suurimolekyylinen mineraaliöljy ei ole kovin pätevä tässä hommassa. PurCellin’ia pidetään yhtenä alkuperäisen Bio-Oilin merkittävistä ainesosista koska juuri se tekee Bio-Oilista niin hyvin levittyvän ja helposti imeytyvän ja saa aktiiviaineet kulkeutumaan ihoon.
Öljypohja:
Paraffinum Liquidum – parafiiniöljy (mineraaliöljy). Miksi käytetään? Koska on hyvin säilyvä ja siedetty eikä hapetu yhtä herkästi kuin kasviöljyt
Triisononanoin – emollientti, koostumuksen parantaja, esteriöljy
Cetearyl Ethylhexanoate – koostumuksen parantaja, PurCellin-esteriöljyn komponentti
Isopropyl Myristate – emollientti, koostumuksen parantaja, PurCellin-esteriöljyn toinen komponentti
Vitamiinit:
Retinyl Palmitate – A-vitamiinijohdannainen (tuttu myös hiljattain esitellystä L300-uutuussarjasta), uudistaa ihoa ja korjaa kudosta
Tocopheryl Acetate – E-vitamiini, ihoa rauhoittava ja kosteuttava antioksidantti
Kasviuutteet- ja öljyt:
Auringonkukkaöljy – toimii A-vitamiinin kuljettimena. Myös itsessään hoitava aine, sisältää runsaasti E-vitamiinia ja linolihappoa.
Kamomillaöljy – rauhoittaa ja viilentää ihoa
Laventeliöljy – uudistaa ja korjaa kudosta
Rosmariiniöljy – antioksidanttinen ja ihoa tasapainottava öljy
Kehäkukkauute – uudistaa ja korjaa kudosta
Muut:
Soijaöljy - pehmentävä öljy, sisältää runsaasti linolihappoa
Bisabolol - ihoa rauhoittava aine
Tocopherol – E-vitamiini, auttaa tuotetta säilymään paremmin
CI 26100 - väriaine
Hajusteet:
Parfum, Alpha-Isomethyl Ionone, Amyl Cinnamal, Benzyl Salicylate, Citronellol, Coumarin, Eugenol, Farnesol, Geraniol, Hydroxycitronellal, Limonene, Linalool
(Näistä moni tulee tuotteeseen kasviöljyjen sisältämien eteeristen öljyjen mukana)
Miksi Bio-Oil toimii?
Nyt kun olen perehtynyt Bio-Oiliin, näen, että oli ihan turha kurkkia ainesosalistan alkupäätä. Kuten yllä mainitsin, mineraali- ja esteriöljyt toimivat tämän tuotteen kuljettimina, eivät vaikuttavina aineina. Bio-Oilin tärkein arpia korjaava aktiiviaine on A-vitamiini eli retinyylipalmitaatti, joka parantaa myös ihon elastisuutta ja rakennetta kokonaisvaltaisesti. Bio-Oilin kasviuutteiden puolelta kehäkukka ja laventeli ovat tärkeimmät ihon arpikudosta hoitavat aktiiviaineet.
Kuitenkin kaikilla Bio-Oiliin valituilla uutteilla ja vitamiineilla on roolinsa tuotteen vaikutuksessa, ja yhdessä ne toimivat synergisesti parantaen vaurioituneen kudoksen rakennetta rauhoittaen, korjaten ja kosteuttaen ihoa.
Bio-Oil on itse asiassa yhtä lailla arpienhoitoöljy kuin anti-age-tuote. 👍 Se on ihoa uudistava, antioksidanttinen, kosteuttava ja rauhoittava.
Miten Bio-Oilia käytetään?
Bio-Oilia voi käyttää sekä kasvoilla että vartalolla, tosin vartalo ja erityisesti raskausarvet ovat tämän öljyn yleisin käyttökohde. Parhaiden tulosten saamiseksi öljyä on hyvä levittää hoidettavalle alueelle kahdesti päivässä. Bio-Oilia ei saa levittää rikkinäiselle iholle, vaan odota, että iho esimerkiksi haavan tai palovamman päällä on eheytynyt ennen kuin aloitat Bio-Oilin käytön.
Tuloksia voi odottaa kolmen kuukauden jälkeen.
Bio-Oil on saatavilla kolmessa pakkauskoossa: 60 ml, 125 ml ja 200 ml. 60 ml koko maksaa noin 12€ jälleenmyyjästä riippuen.
Natural-öljyssä on osittain samoja vaikuttavia aktiiviaineita kuin alkuperäisessä Bio-Oilissa, mutta synteettiset A- ja E-vitamiinit on korvattu A-vitamiinipitoisella ruusunmarjaöljyllä ja E-vitamiinirunsaalla vehnänalkioöljyllä.
Natural-version suurin ero alkuperäiseen luonnollisten vitamiiniensa ohella on yleisesti monipuolisempi kattaus antioksidantteja, vitamiineja sekä rasvahappoja. Nämä ravintoaineet tulevat kasviöljyjen mukana. Natural-versio tuntuu hieman alkuperäistä Bio-Oilia ravitsevammalta eikä ole yhtä ohut, koska ei sisällä esteriöljyjä. Se kuitenkin imeytyy hyvin.
Sitä, onko Natural alkuperäistä Bio-Oilia tehokkaampi arpien häivytyksessä, eivät rasvahapot ja antioksidantit kerro. Natural-versio on minun silmääni yleisesti ottaen alkuperäistä hoitavampi (ja myös paremman tuoksuinen!), mutta ilman testausta on mahdoton sanoa, tepsiikö se yhtä hyvin arpiin. Varmaa on, että myös Natural-öljy auttaa pitämään ihon joustavana ja kosteutettuna ja se sisältää ihoa uudistavia ainesosia. Ainesosiensa puolesta sillä on ehdottomasti potentiaalia lunastaa lupauksensa.
Päädyin itse testaamaan alkuperäisen Bio-Oilin, enkä voinut sekoittaa kokeiluun Natural-versiota jotta pystyisin toteamaan juuri alkuperäisen koostumuksen vaikutukset.
BIO OIL NATURALIN AINESOSAT:
Perus/pohjaöljyt:
Soijaöljy – pehmentävä ja ravitseva öljy, sisältää runsaasti linolihappoa
Auringonkukansiemenöljy – (mukana myös osana kehäkukkauutetta) sisältää runsaasti E-vitamiinia
Safloriöljy – kosteuttava ja ravitseva öljy
Erityisöljyt:
Jojobaöljy – ihoidenttinen kosteuttava ja ihoa tasapainottava öljy
Chiansiemenöljy – runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävä ihoa rauhoittava ja kosteuttava öljy
Granaattiomenan siemenöljy – uudistaa ihoa ja auttaa ihoa paranemaan nopeammin, superantioksidanttinen
Sacha inchi -öljy – antioksidanttinen ja rauhoittava öljy, korkea omega-3-rasvahappopitoisuus
Vitamiiniöljyt:
Vehnänalkioöljy – sisältää runsaasti E-vitamiinia, kosteuttaa ja pehmentää ihoa
Ruusunmarjaöljy – sisältää runsaasti A-vitamiinia, kosteuttaa ja uudistaa ihoa
Kasviöljyt- ja uutteet:
Kehäkukkauute – uudistaa ja korjaa kudosta
Laventeliöljy – uudistaa ja korjaa kudosta
Rosmariiniöljy – antioksidanttinen ja ihoa tasapainottava öljy
Kamomillaöljy – rauhoittaa ja viilentää ihoa
Patsuliöljy – tuoksuaine
Bisabolol – rauhoittava aine
Tocopherol - E-vitamiini (säilyvyyttä parantava aine)
Bio-Oil Naturalia myydään vain apteekeissa, saatavilla 25 ml (8,30€) ja 60 ml (16,40€) koot.
Entä mun oma Bio-Oil-kokeilu?
En ole ehtinyt käyttää tuotetta kolmea kuukautta, mutta mielestäni arpi on jo jonkin verran vaalentunut kahdeksan viikon aikana. Erityisesti arven reunat ovat muuttuneet epäselvemmiksi.
Mitä te sanotte? Jälkeen-kuva on otettu eilen.
Aion jatkaa Bio-Oilin käyttöä ja raportoin myöhemmin talvella, mitä arvelle kuuluu.
Huom: tulokset ovat tietysti yksilöllisiä, ja vaihtelevat eri ihoilla.
Onko lukijoiden joukossa Bio-Oilin käyttäjiä? Millaisia kokemuksia teillä on Bio-Oilista?
Minä ja Rhodos kohtasimme jälleen, kun minun oli vietettävä kaupungissa yksi päivä päästäkseni Symille.
Muistan, että en edellisilläkään vierailuilla ihastunut saaren pääkaupunkiin, ja nyt tunne vain vahvistui. Erityisesti vanhaakaupunkia kohtaan.
Se mitä jälleen kerran Rhodoksen vanhassa kaupungissa näin jäi vaivaamaan minua siinä määrin, että tekee mieli lausua aiheesta muutama sana. Aihe on: upeat kohteet ja ylituristillisuus.
Aloitan sanomalla, että Rhodoksen vanhakaupunki on mielettömän hieno ja ainutlaatuinen paikka. Muurien ympäröimä upeasti säilynyt keskiaikainen linnoituskaupunki on päässyt myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Tämän tunnelmallisen keskiaikaisen kylän mukulakivisillä kujilla tallustellessa voisi todella kuvitella, miltä tuntui elämä 1400-ja 1500-luvulla. Niin... voisi mahdollisesti, jos 800-vuotiset muurit, holvikaaret ja kadut eivät olisi peittyneet rantapyyhkeiden, t-paitojen, magneettien ja peniksen muotoisten avaimenperien alle ja joka puolelta ei kuuluisi "Hyvvä päivä terve terve tulkaa tänne syömään!"
Rhodoksen vanhakaupunki tunnetaan yhtenä Kreikan suurimmista turistirysistä. Vielä lokakuussakin siellä on ihmisiä tungokseksi asti. Skandikieliä, saksaa ja ranskaa huutavat kuppiloiden sisäänheittäjät vaanivat ohikulkijoita joka puolella.
Olin astunut arvokkaaseen maailmanperintökohteeseen, mutta näin ympärilläni loputtomiin t-paitoja, kangaskasseja, huiveja, koruja, muovileluja, tauluja, jääkaappimagneetteja, kylpypyyhkeitä ja isoja värikkäitä kuvia ruoka-annoksista.
Ahdistuin välittömästi astuttuani muurien sisäpuolelle.
Etsin shortsien ja irvokkaiden mallinukkien läpi tieni hotellilleni, jonka olin varannut vanhastakaupungista vain, koska alue sijaitsee lähimpänä satamaa ja laivani lähti aamulla kello 8.00. Se, että jopa hotellin sisäänkäynti on turistimyymälän peitossa, sai minut viimeistään melkein suuttumaan.
Löydä kuvasta hotelli ja kylä 1400-luvulta
Miksi paikalliset ovat tehneet tämän upealle, historialliselle perintökohteelleen..??
Ja asia on juuri näin, mitä enemmän olen asiaa mietiskellyt.
Rhodoksen vanhankaupungin meiningin vastenmielisyys ei johdu itsessään turisteista, vaan siitä maailmasta, jonka paikalliset matkailuyrittäjät ovat sinne vierailijoille luoneet. Turistit ostavat mielellään matkamuistoja ja syövät ravintoloissa, se on selvää, mutta tämän rakenteen voi toteuttaa monella tapaa. Miksi se täytyy toteuttaa näin?
Totta kai turistit saapuvat kauniisiin paikkoihin. On turha "suuttua" turisteille siitä että he 'pilaavat' jonkin paikan massaläsnäolollaan, koska onhan meillä kaikilla yhtäläinen oikeus tulla vierailulle kauniisiin ja ainutlaatuisiin paikkoihin. Jos mun mielestä esimerkiksi Santorini on upea, niin kyllä mä voin ymmärtää, että se on upea 10 000 muunkin tyypin mielestä.
Maailmassa on paljon tällaisia huikeita paikkoja, jonne matkustaa tuhansittain ihmisiä. Mutta kaikista ei tule leimallisesti "turistirysiä". Miksi joistain tulee?
Mun oletus on, että se on ennen kaikkea paikallisten matkailuyrittäjien ja -päättäjien käsissä. Matkailupalveluita ja -elämyksiä voi tarjota hyvin monella tapaa.
Kysymykseni kuulu: eivätkö paikalliset vaikuttajat esimerkiksi Rhodoksella lainkaan välitä siitä - tai valvo sitä -, miten historiallisesti merkittävää kohdetta käytetään ja hyödynnetään? Miten sallitaan, että upeasti säilynyt arvokas keskiaikainen kylä peitetään halvan rihkaman alle?
Ei hemmetti, oikeasti mua alkaa suututtaa taas ihan vain kun kirjoitan tästä. Matkustan Kreikkaan ihailemaan luontoa, kyliä ja satoja, jopa tuhansia vuosia vanhoja hienoja historiallisia kohteita, koska ne ovat niin upeita. Ja sitten joissain paikoissa kreikkalaiset kohtelevat näitä ainutlaatuisia kohteitaan näin..?
Rhodoksen vanhakaupunki ei ole ainoa ylituristillisuuden pilaama paikka, täällä on muitakin. Hanian vanhakaupunki tulee heti mieleen toisena surullisena esimerkkinä. Ja - onhan Ateenan Plakassakin monia krääsäkatuja, joille Sokrates ja kumppanit varmasti pyörittelisivät silmiään.
Kulutus, kaupallisuus, voitto.... Lopulta kaiken takana on tietysti voiton maksimointi ja hyötyminen. Turisteista täytyy hyötyä kaikin tavoin, joten heille myydään-myydään-myydään. Kalliita laatutuotteita ei osteta niin herkästi kuin edullisia made-in-China-matkamuistoja, joten niillä mennään.
(Sain Instagramissa oleellisen kommentin: "kuka näitä ostaa?" Aivan. Sekin jää ilmaan. Ostaako näitä lopulta kukaan..? Tai ostetaanko kaikkea tätä krääsää lopulta sellaisella volyymilla, että tuotoilla voisi perustella historiallisen miljöön pilaamisen?)
Totean lopuksi, että ei, asia ei ole niin yksipiippuinen. Matkailu on jonkun elinkeino. Monen elinkeino. Lukemattomat ihmiset elättävät itsensä I Love Rhodos / Tel Aviv / New York -t-paidoilla ja penis-avaimenperillä tai turistitavernan gyros-lautasilla. Keitä me olemme kritisoimaan jonkun tapaa saada leipää pöytään.
Ja silti. Tässä mä olen kritisoimassa.
En sano enkä halua, että yrittäjien pitää vaihtaa työpaikkaa koska mä en viihdy tietyissä Kreikan suosituissa turistikohteissa. Toivoisin vain, että matkailuyrittäjät voisivat löytää arvokkaampia ja kohdetta arvostavampia tapoja hyötyä meistä turisteista. Kohteen vetovoima on kuitenkin se, minkä vuoksi sinne saavutaan, eivät halpojen matkamuistojen shoppailumahdollisuudet.
On epäkunnioittavaa Rhodoksen hienoa keskiaikaista linnoituskylää kohtaan kaupallistaa se tällä tavalla. Tietyllä tapaa se on epäkunnioittavaa myös sinne saapuvia turisteja kohtaan. Ottakaa meiltä rahat pois, tienatkaa voi leivän päälle, mutta ei tällä tavoin.
Tämä on mun mielipide.
Tiedättekö, mikä on jossain määrin tylsää lyhemmillä Kreikan matkoilla? Sen lisäksi tietysti, että matka on lyhyt?
Se, että ei ehdi bloggaamaan reissutunnelmista, koska ns. luppopäiviä tai -hetkiä ei juuri jää. Olen aamusta iltaan ulkona hyödyntämässä käytettävissä olevaa aikaa. Silloin kun tein pidempiä monen viikon reissuja, oli helpompi nipistää päivistä aikaa blogille.
No, ei auta kuin kirjoittaa pidemmät tunnelmoinnit sitten kun olen taas Suomessa.
Tämän matkan ehdottomaksi helmeksi on noussut Kastellorizo, joka hurmasi minut jokaista solua myöten. Edellisessä postauksessa kirjoittelin hitaasta maisemamatkailusta, ja Kastellorizo jos mikä tarjoaa mitä hienoimmat puitteet tällaiseen matkailuun.
Saaren ainoa asutuskeskus, suurta hevosenkengän muotoista luonnon satamaa halaava pääkylä Kastellorizo (toiselta nimeltään Megisti), on viimeistä kulmausta myöten niin kuvauksellinen, että voi pysähtyä mihin tahansa ja edessä on täydellinen postikorttinäkymä. Saaren toisessa maailmansodassa maan tasalle pommitetut ja nyt huolella restauroidut talot ovat karamellimaisessa suloisuudessaan melkein liikaa. Ensimmäiset tunnit (tai koko ensimmäinen päivä) saarella kuluu siihen, että seisahdut joka kolmannella askeleella huokailemaan ja painamaan kameran laukaisinta.
Paikka on niin tyrmistyttävän kaunis, että mun piti jäädä hotellihuoneeseen hetkeksi kokoamaan itseäni saavuttuani saarelle. Mulla meni ihan pasmat sekaisin kylän kuvauksellisuudesta (…. erityisherkkyys….). Olen aiemmin kokenut yhtä vahvaa aistien esteettistä ylikuormitusta vain Santorinilla ja Monemvasiassa.
Viivyin saarella kolme päivää ja olisin mielelläni viipynyt pidempäänkin, mutta viime viikolla peruuntuneen laivayhteyden sotkettua kuviot oli valittava, jätänkö Symin tällä reissulla kokonaan väliin vai lähdenkö Kastellorizosta tänään. Ja kyllä mä haluan nähdä myös Symin, joten jätin Kastellorizolle haikeat hyvästit ja istun nyt laivassa kohti Rhodosta.
Jaan yhden sympaattisen detaljin Kastellorizosta.
Kun saavuin saarelle maanantaina, kuulin jonkun huutavan nimeäni rantakadulla. ”Sani, Sani, Sani..!” Katselin ympärilleni miettien, kuka täällä tietää minut nimeltä, kunnes tajusin huudon kohdistuvan lempeän näköiselle spanielille, jota kutsuttiin kahvilan pöytään rapsuteltavaksi. Viimeisenä Kastellorizon iltana tutustuin saarella yli 30 vuotta vierailleisiin israelilaisiin, ja he kutsuivat minut lempiravintolaansa illalliselle. Kävi ilmi, että Sanni-koira on kyseisen ravintolan isännän Giorgoksen koira. Jotain sielujen sympatiaa Sanni tuntui kaimaansa kohtaan tuntevan, sillä se istui tiukasti vieressäni koko illan. ☺️
Oli muuten valtavan mielenkiintoista tavata ihminen, joka on käynyt Kreikan lempisaarellaan yhtäjaksoisesti 37 vuotta. Israelilaisnainen oli saapunut Kastellorizoon ensimmäisen kerran vuonna 1985, kokenut kenties samanlaisen veret seisauttaneen hurmaantumishetken kuin minä laivasta astuessani, ja on palannut saarelle joka vuosi sen jälkeen. Sittemmin naisen ystäväkin ihastui saareen ja on vieraillut siellä hänkin vaatimattomat 25 vuotta. Nykyään matkaseurueeseen kuuluu myös puolisoita ja muita ystäviä.
Kun kerroin uusille ystävilleni aikovani kirjoittaa Kastellorizosta blogiini, naiset sanoivat, ”Älä tee sitä!” He eivät halua suuren yleisön löytävän Kastellorizoa, jotta saaren rauhallinen ja omintakeinen tunnelma säilyy. Rauhoittelin heitä kertomalla, että valtaosa suomalaisista Kreikan kävijöistä on uskollisia pakettimatkalaisia, eikä minun kirjoitukseni varmastikaan tuo saarelle ei-toivottua massaturismin aaltoa.
Ilman muuta jaan tällaisen helmen. 🙏🏻 Jos kastellorizolaisilta itseltään kysytään, he ovat vain iloisia kun turistit löytävät saarelle. Koska saarella ei ole massoja tyypillisesti houkuttavia hiekkarantoja, jo se takaa tietynlaisen turismin tason, joka tuskin koskaan on vaarassa muuttua ”Zakynthoksen Laganasiksi”.
Tämä matka on ollut mulle opettavainen.
Minulla on aiemmin ollut se useiden reissuviikkojen tuoma etu, että reitin ja kohteet on voinut suunnitella suhteellisen vapaasti eikä niin haittaa, jos juuttuukin huonojen tai peruuntuneiden yhteyksien takia jollekin saarelle pidemmäksi aikaa. Kun aikaa on enemmän, on enemmän vapautta. Nyt kun käytettävissä on vain 13 päivää, harmittaa luonnollisestikin menettää matkapäiviä huonon suunnittelun tai ei-toteutuneiden laivayhteyksien takia.
Jos nyt saisin varata koko tämän matkan uudestaan, lentäisin ilman muuta Tampereelta suoraan Rhodokselle. Jos suunnitelmissa on Dodekanesian saarille suuntautuva reissu, ei kannata lentää Ateenaan vaan Dodekanesian sydämeen Rhodokselle. Okei, puolustuksekseni voin todeta, että varatessani näitä lentoja maaliskuussa minulla ei vielä ollut hahmotelmaa mille saarille olin tällä kertaa menossa. Luulin myös viipyväni neljä viikkoa, mutta moneen kertaan siirretty matka kutistui lopulta kahteen viikkoon. En myöskään maaliskuussa tiennyt, että Air Baltic alkaisi lentää kotikaupungistani reittilentoja Kreikkaan.
No, ensi kerralla teen asiat toisin. Olen jo kovaa vauhtia suunnittelemassa reissua keväälle, jolloin tekisin Rhodokselta käsin Dodekanesian saarihyppelyn ja kävisin pitkästä aikaa taas ihanalla Karpathoksella. ❤️ Sekä Tiloksella ja Chalkilla, jotka ovat vielä mulla näkemättä.
✈️ ✈️ ✈️
Yleisesti ottaen annan myös sellaisen vinkin, että lennot Ateenasta kauimmaisille saarille kuten Rhodokselle, Kreetalle ja Karpathokselle ovat paljon edullisempia kuin laivat. Minusta olisi ihana aina tehdä saarihyppelyitä vain laivoilla, mutta jos hintaeroa alkaa olla toista sataa euroa, tulee harkinta kysymykseen. Tällä matkalla päädyin lopulta varaamaan lennon takaisin Ateenaan (68€), kun saatavilla olevat hytit Pireuksen laivassa olisivat maksaneet melkein 200€. Halvinkin laivalippu ilman hyttiä oli 79€. Minusta on todella tylsää, että laivat (ja junat!) ovat niin kalliita lentämiseen nähden. Tällä hintakehityksellä ihmisiä ei ainakaan rohkaista vähentämään lentämistä.
Tänään minun on vietettävä päivä Rhodoksella, koska tälle päivälle ei enää ole laivayhteyksiä Symille (huokaus). Eli menetän jälleen yhden Symi-päivän. Rhodos Town ei ole turistillisuudessaan suosikkipaikkani, mutta ihan uteliaana odotan mitä fiiliksiä kaupunki nyt herättää. Edellisestä vierailusta on 9 vuotta.
Palaan Kastellorizon pariin myöhemmin omassa saarelle omistetussa postauksessaan. 💕
Minusta on tulossa – ja tullutkin jo - hyvin erilainen matkailija kuin nuorempana. Huomaan tämän paremmin joka vuosi. On tietysti luonnollista, että tarpeet ja mieltymykset muuttuvat ihmisen tullessa vanhemmaksi, mutta oma muutokseni liittyy varmasti myös herkistyneeseen stressitasooni ja taipumukseen uupua runsaasta stimulaatiosta.
Kaipaan matkailulta nykyään kasvavassa määrin rauhallista tempoa ja viipyilevyyttä. Haluan tehdä asioita hitaasti, ja tämä näkyy kaikilla elämän alueilla. Kiire ja nopeat aikataulut syövät keskittymistäni ja kykyäni nauttia. Haluan viipyillä. Haluan asioiden imeytyvän minuun hitaasti, niin että ehdin - ja pystyn - vastaanottamaan – kuten myös tekemään.
Matkoilla tämä näkyy siten, että en tykkää etukäteen päättää aikatauluja, koska aikataulut stressaavat ja kutistavat vapautta. En halua suunnitella ennalta, kuinka kauan viivyn missäkin kohteessa – jos kyse on useamman kohteen reissusta kuten saarihyppely – tai mitä teen minäkin päivänä, jos olen menossa yhden kohteen matkalle.
Kaikki ennalta suunnittelu tuntuu hyvin stressaavalta. Tämä on ominaisuus, joka alle 3-kymppiselle Sannille olisi ollut täysin vieras. Nuorempi Sanni rakasti suunnittelua, tehokkuutta ja minuuttiaikatauluja. Matkoilla hän halusi mahduttaa reissupäiviin niin paljon näkemistä ja tekemistä kuin mahdollista. 25-vuotias Sanni olisi varmaan kiitänyt saaria läpi ”kerään niin monta kuin ehdin!” -mentaliteetilla - ja nauttinut siitä. En ollut koskaan stressaantunut ennen Internetin valtakautta.
(Ja kyllä, pidän nettiä ja teho/tietoyhteiskuntaan siirtymistä ilman muuta suurimpana tekijänä kuormittumisessani. Netti mahdollisti mun tiettyjen hyvien ominaisuuksien kääntymisen itseään vastaan.)
Nykyään mun matkailutyylissä korostuu ajanvietto kauniilla maisemapaikoilla. Oli se sitten kattoterassilla sijaitseva kahvila, idyllinen majatalo, kallioinen kukkula tai tunnelmallinen rantabaari. Hakeudun mielelläni paikkoihin, joissa voi yhdellä istumalla saada paljon: saan viipyä, mutta samalla vastaanottaa palkitsevaa stimulaatiota virikkeellisen maiseman myötä.
Kauniit näköalat inspiroivat minua. Parhaita ovat korkealta avautuvat maisemat. Kun saan pysähtyä idyllisen tai jollain tavoin puhuttelevan maiseman ääreen rauhoitun, ja minulle tulee hyvä olo. Maisema voi liittyä luontoon, tai se voi liittyä kaupunkiin. Maisemaan voi kuulua muita ihmisiä, tai sitten ei. (Mielellään kyllä saa kuulua, etenkin urbaanissa miljöössä, sillä ihmiset ovat mielenkiintoisia ja ihmisten tarkkailu on hyvin antoisaa.)
Tämän uuden tendenssin myötä mun matkailuun on liittynyt uudenlainen toive, tai ehkä jopa tarve, majoituksen suhteen. Haluan majoittua kauniilla näköalalla. Ennen tällaisella asialla ei ollut mitään merkitystä, koska kävin kämpillä vain nukkumassa tai tekemässä töitä. (Tai kokkaamassa ruokaa, alhaisimman budjetin matkoilla, kun en syönyt lainkaan ulkona.)
Nyt maisemasta on tullut minulle tärkeä lisäarvo. Sellainen, josta olen valmis maksamaan.
Toki edelleen olen reissuillani myös aktiivinen enkä lähde Kreikkaan vain istumaan hotellin terassilla, mutta maisemahengailu on bonus, jonka hyvin mielelläni liitän matkakokemukseeni.
Ja olenpahan löytänyt kohteita, joissa majapaikan näkymät ovat sitä luokkaa, että niiden äärellä viipymistä voi todellakin pitää itsessään lomana. Egialis-hotelli Amorgoksella on yksi sellainen, samoin Santorinin luolahotellit ja viime syksynä Monemvasiasta löytynyt Hotel Bastione Malvasia, jonka terassia ajattelen yhä kiihkeällä kaipauksella. Tuo paikka oli sellainen, että veret suunnilleen seisahtuivat. Harvoissa paikoissa olen kokenut yhtä voimakkaita tunteita maiseman äärellä.
Tällä matkalla olen valikoinut majapaikkoja puhtaasti maisema-spekseillä. Ateena on kattoterassien luvattu maa, ja siellä voi tehdä harrastuksen uusien katto-paikkojen etsiskelystä. Muutamia sellaisia olen aiemmin esitellyt tässä postauksessa, sekä tässä. Tämän kertainen hotelli oli hotellina aika tympeä ja epätunnelmallinen, eikä kattoterassillakaan ollut palveluja, mutta näkymät olivat todellakin upeat. Ja säästäähän siinä tietysti kun voi viedä katolle omat drinksut ja eväät..! ☺️
Spetsesillä valitsin hotellin, joka oli niin lähellä merta ja rantaa kuin vain Spetses Townissa olla voi. Poroksella majoituin tutussa majatalossa, jonka hienot maisemat tarjoava kattoterassi on tuttu jo kahdelta aiemmalta vierailulta. (Päädyin Spetsesiltä Porokselle, koska Spetses oli todellakin täyteen varattu viikonlopuksi.) Symille olin myös varanut kattoterassillisen paikan – kodikkaalta näyttävän tunnelman ohella ennen kaikkea myös siksi, että kyseisellä terassilla on myös aurinkotuolit. 🙏🏻
Kastellorizon majapaikka oli etsautunut päähäni jo muutaman vuosi sitten. En ole koskaan käynyt Kastellorizolla (-ossa..?), mutta näin eräässä kreikkalaisessa matkailunedistämislehdessä pari vuotta sitten artikkelin Kastellorizosta, ja artikkelin kuvissa esitelty hotelli maisemineen kaivertui aivokuorelleni pysyvästi. Tuonne oli päästävä!
En kuitenkaan lopulta varannut huonetta juuri tästä hotellista, vaan sen viereisestä. Syy? Artikkelin hotelli osoittautui saaren kalleimmaksi eikä hotellin huoneisssa ole jääkaappia/minibaaria (tai vedenkeitintä), seikka, joka on minulle ratkaisevan tärkeä. (Sain hotellista myös hyvin tylyyn sävyyn kirjoitettuja vastauksia tiedusteluihini, joka tuntui äärimmäisen epäkreikkalaiselta ja varmisti, että vien asiakkuuteni toiseen paikkaan.)
Viereinen hotelli ei ole yhtä värikäs ja persoonallinen, mutta se on paljon halvempi, sieltä vastattiin heti erittäin ystävällisesti ja siellä on huoneissa jääkaapit ja vedenkeitin. Ja tietenkin siellä on sama maisema kuin naapurilla..!
Huomenna selviää, lunastuvatko maisemalliset odotukset Kastellorizon suhteen. Tämä päivä kuluu myös stressiä lievittävän hitaissa merkeissä, sillä istun koko päivän laivassa. Mietin pitkään, olisinko kuitenkin lentänyt Rhodokselle, koska se on nopeuden lisäksi puolet halvempaa kuin laiva. Mutta… ei. Kyllä laiva kuuluu olennaisesti mun Kreikan saarihyppelyyn. Hitaassa matkustamisessa on jotain meditatiivista.
Joten: täällä sitä nyt istutaan 23 tuntia. Mutta ei se mitään.
Nautin merimaisemasta. ❤️
.
P.S. Postauksen kuvat ylintä lukuunottamatta ovat tältä reissulta: Ateenasta, Spetsesiltä ja Porokselta. Ylin kuva on Serifokselta 7 vuoden takaa.
P.P.S. Kastellorizon maisemat eivät todellakaan pettäneet, tässä auringonnousu huoneestani tiistaina. 🙏🏻
Terveiset Kreikasta.
Mun saarihyppelyn alku meni tällä reissulla mönkään.
Tätä kirjoittaessani istun laivassa matkalla Spetsesille, vaikka mun piti olla huomenna Symillä. Sääolosuhteet. 😔 Symin laiva peruttiin kovan tuulen vuoksi, ja seuraava lähtee vasta vuorokauden päästä (jos lähtee, kukaan ei tiedä tuulesta huomenna..)
Mua harmittaa ihan erityisesti, koska olin ensin aikonut lähteä eilisillan laivalla, mutta sitten päätin viime hetkessä venyttää Ateena-oleiluani vielä yhdellä päivällä… ja seuraus oli tämä. Ei laivan peruuntumisessa muuten olisi mitään suurempaa haittaa, mutta tämä matka on mun mittapuulla sen verran lyhyt (13 päivää), että yhden-kahden vuorokauden viivästykset suunnitelmissa vievät arvokkaita matkapäiviä. Etenkin, kun kohteena ovat Dodekanesian perimmäiset saaret, joille matka itsessään kestää lähes vuorokauden. Lisäksi olin jo ehtinyt varata Symille majoituksen huomisesta maanantaihin, enkä saa yhteyttä paikan omistajaan jotta saisin siirrettyä varausta. Jos se ylipäänsä onnistuu.
No voihan höh, sanon vain. Olen tänään hengaillut Pireuksen satamassa kello 14.00 lähtien yrittäen päättää, pitäisikö lentää Rhodokselle, sekä odotellen tietoa illan toisesta Rhodoksen suuntaan kulkevasta laivasta, joka *mahdollisesti* olisi saattanut lähteä. Mutta lopulta sekään ei lähtenyt, ja mä koin liian stressaavana lähteä satamasta lentokentälle koska olin henkisesti valmistautunut laivamatkaan. (Muutenkin inhoan lentämistä. Ja Kreikan saarihyppelyyn kuuluu mulle olennaisesti just laivat..!)
On se toisaalta vähän ironista. Lento Rhodokselle kestää tunnin, ei ole riippuvainen merenkäynnistä ja maksaa samana päivänäkin ostettuna alle 100€. Laivamatka kestää 20 tuntia ja maksaa 150€ ( jos haluaa hytin. Ja kyllä, mä haluan hytin noin pitkälle matkalle).
Nomutku!! Saarihyppely on laivamatkailua..! ⛴
(Saas nähdä joudunko oikeasti vielä muuttamaan mieleni…)
Anyways. Nyt istun heilahtelevassa katamaraanissa kohti Spetsesiä, koska en halunnut enää jäädä Ateenaan yhdeksi päiväksi odottelemaan. Yritän sunnuntaina uudestaan Rhodoksen laivaan. Tällä hetkellä voin vain todeta, että onneksi oli pahoinvointitabletteja mukana. Hetken aikaa oli epävarmaa, lähteekö tämäkään ”vene” koska sää on niin tuulinen.
Vasta laivassa tajusin, miten huono idea oli valita juuri Spetses kaikista Argo-Saronian saarista. Ensinnäkin Spetses on Saronian saarista kallein (mahdollisesti vielä Hydraakin kalliimpi) ja koska viikonloppu on edessä, Spetsesin majapaikat olisivat todennäköisesti ihan täynnä. Ja niin ne ovatkin. Tein päätöksen Spetsesille lähdöstä niin viime hetkessä, että aloin etsiä hotellia vasta laivaan päästyäni. Ja tilannehan ei näytä hyvältä. Sain varattua majapaikan täksi yöksi, mutta huomenna on edessä ”ovelta ovelle kolkuttelua” tai sitten siirtyminen toiselle Saronian saarelle. Huokaus.
Miksi en vain mennyt Porokselle tai vaikka Agistrille… Näillä saarilla on aina tilaa – ainakin off-sesongilla - koska eivät ole niin trendikkäitä.
Spetses
Miksi sitten valitsin Spetsesin? Koska se on mulle Saronian saarista vielä vähiten tuttu. Olen käynyt siellä kerran ja viivyin pari päivää, ja totesin, että paikka oli tosi upea mutta hervottoman kallis. Spetses on vähän sellainen ”Kreikan Beverly Hills”. Se mikä siellä on kivaa on kreikkalaisuus, eli turistit ovat pääosin kreikkalaisia. Ulkomaista pakettiturismia Spetsesillä ei ole lainkaan.
Spetses on Argo-Saronian saarista kauimpana Ateenasta ja matkaa sinne on 2,5 – 3 tuntia laivayhteydestä riippuen. Saari on ihan manner-Kreikan Porto Helin vieressä. Pitäisiköhän viikonloppuna vaikka käydä tsekkaamassa Porto Heli jos Spetsesille ei ”mahdu” – tai Spetses ei mahdu mun budjettiin…
Tällaista kreikkailua tällä kertaa. Mun pääkohde? Se on tällä matkalla pikkuinen, kuvankaunis Kastellorizo, ihan Turkin kainalossa.
Jos haluat seurata reissua, päivitän matkatunnelmia reaaliajassa Instagram-tilini stooreissa. :) Laitan Instaan myös oman kohokohdan Kreikalle. Blogiinkin tulee juttua, mutta IG:n virtaan päivittyvät jokapäiväiset kuulumiset.
.
Edit. Perjantaiaamun terveiset Spetsesiltä:
Selvisi, että täällä on tänä viikonloppuna suuri maratonitapahtuma, ja sen vuoksi kaikki hotellit/majatalot täynnä.
Kaupallinen yhteistyö: Mádara
Happokuorinnat sen kuin kasvattavat suosiotaan, ja tähän trendiin vastaa myös Mádara. Sarja on saanut vahvistusta kahdesta uudesta AHA-happo-tuotteesta, joiden myötä Mádaralla on nyt varsin kattava hydroksihappotuoteportfolio.
Mikä hydroksihappo? AHA, BHA ja PHA -hapot ovat hydroksihappoja, ja näillä hapoilla on keratolyyttinen eli kuoriva ominaisuus. Kosmetiikassa käytetään valtavasti erilaisia happoja (on aminohappoa, rasvahappoa, hyaluronihappoa, askorbiinihappoa...), mutta vain pieni osa niistä kuorii ihoa. Alfa-, beta- ja polyhydroksihapot kuorivat ihoa, kun pitoisuus on riittävän korkea ja tuotteessa tietty pH.
Suosituin ihonhoidossa käytetty hydroksihappo on AHA eli hedelmähappo. AHA-happoja on useita erilaisia, joista tehokkain ja pienimolekyylisin on glykolihappo. Seuraavaksi tehokkain on maitohappo, joka on molekyylikooltaan hieman suurempi kuin glykolihappo. Kiitos suuremman kokonsa, se on myös hellävaraisempi. Maitohappoa on ihossa luonnostaankin osana ihon luontaista kosteustekijää NMF:ää. Mádaran AHA-tuotteet pohjautuvat maitohappoon.
Jo pitkään valikoimassa ollut Brightening AHA PEEL Mask saa nyt seuraa Creamy Clay AHA Peel -naamiosta sekä Intense Peel -seerumista. Uutuudet ovat alkuperäistä AHA-naamiota voimakkaammin kuorivia. Sarjan kasvaessa Mádara haluaa tuoda selvemmin esiin tuotteiden vahvuuserot, ja tuotteiden AHA-happoprosentti on painettu näkyvästi pakkauksiin. Myös vanha Peel-naamio tulee saamaan prosenttimerkinnän: se sisältää 5% maitohappoa. Uusi Creamy Clay AHA -naamio sisältää 7% maitohappoa ja Intense Peel -seerumi 10%.
CREAMY CLAY AHA PEEL MASK 36,90€ / 60 ml
Savi-maitohappo-naamio on suosikkini uutuuksista. Tässä tuplavaikutteisessa naamiossa yhdistyvät mekaaninen ja entsymaattinen kuorinta: kaoliini-savi imee ihosta epäpuhtauksia, maitohappo liuottaa kuolleita ihosoluja ja hienojakoinen hiilijauhe kuorii ja silottaa ihon pintaa.
Mielenkiintoisesti, Creamy Clay -naamio aikaansaa ihollani hienoisia tuntemuksia, mutta sarjan voimakkain tuote, AHA-seerumi, ei tunnu iholla lainkaan. Savi-maitohapponaamio ei suoranaisesti kihelmöi, mutta hapon vaikutuksen kuitenkin tuntee pienenä lämpönä ja hyvin kevyenä nipistelynä iholla. Tämä on normaalia happotuotteiden yhteydessä.
Hiilijauhe on niin hienojakoista ja mukana sen verran maltillisella pitoisuudella, että sen läsnäolon tuntee vain hyvin hienoisesti. Itse asiassa: kun ensimmäisen kerran testasin naamiota, en edes tajunnut sen sisältävän myös rakeita.
Olen savi/muta-naamioiden ystävä, joten tämä savea ja hedelmähappoja yhdistävä uutuus on oikein mieleinen. Naamio ei kuivu iholla vaan jää kosteaksi ja voidemaiseksi. Naamion annetaan vaikuttaa iholla 3-10 minuuttia (ihon happo-tottumisasteesta riippuen), minkä jälkeen se huuhdotaan vedellä. Naamiota suositellaan käytettävän 1-2 kertaa viikossa.
INTENSE PEEL SERUM 36,90€ / 30 ml
Päheän punaisen värisessä AHA-happoseerumissa on 10% maitohappoa seuranaan 1% kosteuttavaa ja ihoa täyteläistävää hyaluronihappoa. Seerumin punainen väri tulee retiisinjuuriuutteesta, jonka vaikutus iholla on supistava.
Intense Peel -seerumi silottaa ihoa ja häivyttää ikääntymisen merkkejä sekä pigmenttiläiskiä. Näin tehokas pitoisuus hedelmähappoja uudistaa ihoa ja sopii erinomaisesti osaksi anti-age-ihonhoitorutiinia. Seerumilla ei kuitenkaan ole ”ikärajaa”, vaan sitä voi käyttää, vaikkei iholla näkyisikään juonteita tai muita ikämuutoksia. AHA-kuorinta sopii myös samealle ja epäpuhtaalle iholle, vaikkakin BHA-kuorinta on aina parempi näppyiselle iholle jossa on esimerkiksi mustapäitä.
(Mádaralla on 2% BHA-tuote Acne-sarjassaan, vinkki, jos etsit happotuotetta epäpuhtaalle iholle.)
Intense Peel -seerumia voi käyttää 1-2 kertaa viikossa, ja se levitetään kasvoille iltaisin. Tuote on kaikkein tehokkain, jos sen jättää vaikuttamaan iholle yksinään, mutta halutessaan päälle voi levittää myös kosteusvoiteen. Huuhdo kasvot aamulla vedellä. (Tuote ei jätä iholle tahmeaa tunnetta, mutta kuorivan yötuotteen jäljiltä iholta on hyvä huuhtoa aamulla kuolleet ihosolut.)
Huolehdi kasvojen aurinkosuojasta, jos menet suoraan auringonvaloon seerumin käytön jälkeen.
MIKÄ PEEL-TUOTE SOPII MINULLE?
➕ Alkuperäinen AHA Brightening Peel Mask – ”perinteisin” linjan tuotteista, sopii kaikille ihotyypeille poislukien oikein herkkä ja hauras iho. 5% pitoisuus maitohappoa kirkastaa ja uudistaa ihoa. (5% alempi pitoisuus maitohappoa ei enää kuori, vaan ainoastaan kosteuttaa.)
➕ Creamy Clay AHA Peel Mask – monipuolisempi kuin Brightening Peel Mask; sisältää samat hyödyt kuin alkuperäinen, mutta on ihoa puhdistava ja tehokkaammin silottava ja uudistava. Sopii erityisen hyvin epäpuhtauksiin taipuvaiselle, samealle ja/tai karhealle iholle. Ei sovi herkälle ja hauraalle iholle.
➕ Intense Peel Serum – tuotteista kaikkein tehokkain on erityisen hyvä tuote tukemaan anti-age-ihonhoitorutiinia ja lievittämään pigmenttiläiskiä. Tai iholle, joka on jo tottunut miedompiin AHA-kuorintoihin ja etsit jotain tehokkaampaa. Henkilölle, joka mieluummin käyttää ei-huuhdeltavaa happokuorintaa kuin naamiota.
MÁDARAN MUUT KUORIVAT HAPPOTUOTTEET
Time Miracle Sleep & Peel Overnight Serum – aktiiviaine: laktobionen (PHA) happo. Emulsiomainen hienostunut seerumi kosteuttaa, silottaa, rauhoittaa ja uudistaa ihoa. Ikääntyneelle iholle. Miten tämä eroaa Intense Peel -seerumista? Time Miracle -yökuorinta on hellävaraisemmin kuoriva sekä ainesosiltaan paljon monipuolisempi ja hoitavampi; se sisältää C- ja E-vitamiinia, koivunmahlaa, bisabololia, hyaluronihappoa, tyrniöljyä sekä jojobaöljyä. Käytetään kolmesti viikossa tai kuukauden mittaisena intensiivikuurina 2-3 kertaa vuodessa.
Intense Blemish & Pore Treatment – aktiiviaine: salisyylihappo (BHA). Tämä maitomainen hoitotuote sisältää 2% BHA-happoa ja auttaa tehokkaasti pitämään huokoset puhtaina ja epäpuhtaudet loitolla. Kirkastaa ihoa. Voidaan käyttää aamuin illoin ihon ongelma-alueilla kosteusvoiteen alla.
AHA + Mineral Body Peel – aktiiviaine: maitohappo. Ihana tuplavaikutteinen vartalokuorinta sisältää perliittirakeita sekä 10% maitohappoa.
Mádaran PEEL-uutuudet ovat nyt saatavilla Jolien ja Mádaran verkkokaupoissa, sekä syksyn aikana kivijalka-jälleenmyyjillä.
