Maisemat ovat taas vaihtuneet.
Olen Normandian rannikolla Deauvillessa.
Loma. <3
Viikko huipentuu ystäväni häihin pienessä satulinnassa Normandian kauniilla maaseudulla.
.
Lähdin matkalle ei-niin-pienenkään stressin ja vähän apean mielen saattelemana (alkukesän työkuvioihin liittyneet moninaiset jutut saattoivat liittyä asiaan) ja pakkasin tavaroita suunnilleen vielä kun mies soitti taksia lentokenttäbussille. Vihaan pakkaamista. Lennollakin pelotti taas tuttuun tapaan ja rentouduin yhtä tuttuun tapaan viinilasillisella ja - kiitos Norskin netin - myös lukemalla eteenpäin teidän lukijoiden esittelyjä. Kiitos seurasta :)
Tämäkin aamu alkoi vielä pienellä murinalla kun aamiainen näytti tältä:
...ranskalaiset aamiaiset... :/
Tiesittekö, että Ranskassa esimerkiksi kananmunilla ei ole paikkaa aamiaisella vaan munakkaita tilataan lounaaksi tai esimerkiksi illallisella alkuruoiksi? Ranskassa myöskään kasvikset eivät kuulu aamupalapöytään vaan leivän (tai croissantin, pullien ja pasteijoiden) päälle laitetaan meille rakkaiden kurkun ja tomaatin sijaan hilloa.
Järkytin keittiötä pyytämällä, enkö mitenkään voisi saada jotain kasviksia ja keitettyä kananmunaa, ja ärsytin samalla miehenkin jonka mielestä maassa kuuluu syödä maan tavalla. Hän on tavallaan ihan oikeassa, kyllä minä ymmärrän että tapani syödä näyttäytyy välillä ihan älyttömänä jääräpäisyytenä. Mutta siinähän olen jääräpäinen, mä haluan kunnon ruokaa enkä vehnähöttöä ja hilloa aamiaiseksi. Silloin mä käyttäydyn vaikka kuin aasi.
Ja kyllä mulle sitten tuotiin keittiöstä kaksi tomaattia ja arviolta 18 minuuttia keitettyjä kivikovia kananmunia. :)
Kahvi oli hyvää. Niinkuin se aina on Ranskassa. <3
Alkumatkakin meni vielä vähän harmaissa tunnelmissa. Kunnes...
...hetkeä myöhemmin taivas kirkastui.
Ja mieli alkoi keventyä.
Viimeistään seistessäni Deauvillen kultahiekkaisella rannalla aloin päästä lomamoodiin.
Simpukkakulhon äärellä istui vähän tavallista vaitonaisempi mutta iloinen Sanni. Ja opin tänään uuden asian Mr. Karkkipäivästä, kaikkea uutta oppii vielä 12 vuoden jälkeenkin.
"Simpukat on vähän niinkuin munuaisia ja osterit vähän niinkuin sisäfile". -"Täh?" -"Niin. Simpukat on itse asiassa ihan älyttömän pahan makuisia. Ne on vähän niinkuin seafoodin munuaiset". - "Ööö, ihan totta? Siis sä et tykkää simpukoista? Miksi sä sitten tilasit mun kanssa tän kulhon puokkiin?" - "No kun sinä halusit niitä."
En tosiaan ole tiennyt että avopuolisoni ei pidä simpukoista ^_^ Sainpahan itse enemmän :D
Loma.
Tiedän kyllä mitä kaikkea on vielä luvassa. Kauniita maisemia, hyviä viinejä, kyyneleitä häissä ja seuraavalla viikolla vaellusmonoa toisen eteen alppimaisemissa. Mutta ihan varmasti myös vääntöä illallisbudjeteista ja hotellien tasoista. Tällaista on loma rakkaan kanssa, me ollaan niin erilaisia ja samalla... niin hyvä köysistö <3. Kai se erilaisuus pitää kaiken tuoreena ja kiinnostavana vuodesta toiseen. :)
Oi mitä ihanuuksia!
Mádaran uudet syväkosteuttavat SOS-tuotteet antoivat odottaa paljon - ja lunastivat odotukset.
Arvostelussa mukana myös samaan aikaan SOS-tuotteiden kanssa ilmestynyt uusi hemmotteleva Oil-to-Milk Scrub, joka kosteuttavuutensa puolesta sopii loistavasti SOS-kaksikon seuraan.
Olen saanut tuotteet Mádaran maahantuojalta.
SOS Hydra Repair Intensive Serum 39,80€ / 30 ml
Tuotekuvaus: "ammatillisen voimakas seerumi joka palauttaa rasittuneen ja kuivuneen ihon syvempien kerrosten kosteuden ja kosteustasapainon. Tieteellisesti todistettu parantavan ihon kosteuspitoisuutta ja suojaavan ihoa vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta".
Seerumi on koostumukseltaan ohutta emulsiota ja tuntumaltaan juuri sellainen mille meikäläinen nyökkäilee tyytyväisen ihastuneena; seerumimaisen ohut ja kevyt mutta kuitenkin sen verran täyteläinen että koostumuksessa tuntuu mukavasti öljymäisten ja rasvamaisten ainesosien tuoma pehmentävyys. Tämä seerumi ei humahda ihoon ja jätä heti kiristävää tunnetta niinkuin jotkut hyvin vesimäiset tai geelimäiset seerumit. (Sen tyyppisten seerumien vaikutus on jännä; ne lisäävät ihon kosteuspitoisuutta mutta eivät käytännössä tunnu siltä ja toimivat ihanteellisesti voiteen alla. Toiset, täyteläisemmät seerumit riittävät yksinäänkin.)
SOS-seerumi on alkoholiton ja sen tuoksu on raikas ja epäyrttinen, täysin erilainen kuin Mádaran normilinjan ruohoinen signature-niittytuoksu. Näen tuoksut usein väreinä, ja minusta SOS-seerumi tuoksuu siltä miltä näyttää; vienon vaaleanpunaiselta :)
SOS-seerumi sopii kaiken ikäisille ja kaikille ihotyypeille jotka kaipaavat lisäkosteutta säännöllisesti tai kausiluonteisesti. Sopii erinomaisesti myös ihotyypille joka on pinnalta rasvainen mutta syvemmältä janoinen. Joskus rasvoittuvaihoinenkin tuntee, että ihoa kiristää vaikka se näyttää päältä päin rasvaiselta. Kuten on tullut monesti todettua, talin ylituotannosta kärsivää ihoa ei ole mielekästä hoitaa paksun rasvaisilla koostumuksilla, mutta aina täysin rasvattomat ja öljyttömätkään hoitotuotteet eivät riitä. Tällöin yksi ratkaisu on ohut, kosteuttava seerumi.
SOS Hydra Recharge Cream 37,50€ / 50 ml
No nyt nappasi! Kuulostaa ehkä liioittelulta, mutta pakko sanoa että tässä on nyt varmaan kosteuttavimman tuntuinen voide jota olen koskaan kokeillut. 'Kosteuttava' ei ole synonyymi täyteläisen kanssa, vaikka tokihan oikein kunnon rasvainen voide jättää ihon pinnan kostean ja ravitun tuntuiseksi - ja tahmean, jos iho ei ole tarpeeksi kuiva imeäkseen seoksesta kaikki rasvat ja öljyt itseensä. Kosteuttavalla tarkoitan voidetta, joka sammuttaa ihon janoisuuden jättäen ihon täydellisen miellyttävän ja tasapainoisen tuntuiseksi vailla mitään ylimääräistä; ei piiruakaan kiristävää tunnetta tai pintatahmeutta.
Tuotekuvaus: "Tehokkaasti kosteutta sitova voide. Kosteuttaa, elvyttää ja rauhoittaa kuivunutta ja rasittunutta ihoa sekä palauttaa sen nuorekkaan hehkun. Tämä täyteläinen voide toimii suojakerroksena ympäristötekijöiden vaikutusta vastaan, häivyttää hienoja juonteita ja kosteuttaa ihoa optimaalisesti."
Voiteen koostumus on mielestäni todella onnistunut; se on täyteläinen olematta paksu tai rasvainen. Se ei tunnu liian raskaalta edes minun kesäihollani. Voide sisältää alkoholia, minkä voi arvata osaltaan vaikuttavan koostumuksen epärasvaiseen tuntumaan.
Olen täällä usein kuvaillut, kuinka seerumi riittää kosteuttamaan ihoni kesäisin, mikä pitääkin paikkansa. Mutta pakko myöntää, että kun vertaan minkä tahansa seerumin jättämää tunnetta SOS-voiteeseen, niin kyllä iho kieltämättä tuntuu voiteen jäljiltä paremmalta. Suosin kesällä seerumeita koska voiteet eivät yleensä imeydy ja jäävät tahmeiksi, mutta SOS ei tee niin. SOS-seerumi = ihana, SOS-voide = vieläkin parempi. Ja voin vain kuvitella mitä tämä tehoduo tekee yhdessä kuivalle, rasittuneelle iholle. :)
Ihan atooppisen kuivalle iholle en usko näiden kuitenkaan riittävän, sillä atooppinen iho vaatii useimmiten niitä rehellisen rasvaisia, paksukoostumuksellisia hoitotuotteita. Kuten esimerkiksi Daily Defence -voiteet Mádaran valikoimassa.
Exfoliating Oil-to-Milk Scrub 24,90€ / 60 ml
Öljypohjainen, ylellisen ja hellivän tuntuinen kuorintavoide. Kaiken kruunaa yllättävä, makea tuoksu, tällaista ei odottaisi Mádaran tuotteelta. Bongaan incistä sukroosiyhdisteitä eli sokeria, tuleekohan tuoksu niistä..? Kiitos sukroosin, voide myös maistuu makealta :)
Suomenkielisessä tuotekuvauksessa puhutaan virheellisesti vaahdosta vaikka kyseessä on öljystä maidoksi muuttuva koostumus. Muutos ei ole ihan niin selkeä ja voimakas kuin esimerkiksi Flow Kosmetiikan puhdistusöljyssä jossa on sama idea, Mádaran kuorinta vaalenee vain kevyesti joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Tämä on kuitenkin tietysti sivuseikka tuotteen toimivuuden ja ihanan ihofiiliksen kannalta ;D
Maitomaiseksi muuttuminen tekee sen, että öljypohjainen tuote huuhtoutuu iholta jättämättä rasvaiselta tuntuvaa pintaa, minkä esimerkiksi tavanomaiset öljypohjaiset vartalokuorinnat tekevät. Mádaran Oil-to-Milk Scrubin hellävarainen raekoostumus ei ole tiheä ja karnaubavahasta koostuvat rakeet ovat isohkoja mutta eivät karkeita. Iho jää kuorinnan jäljiltä pehmeäksi vailla kiristävää tunnetta.
Ihan niin siloiseksi ja hiotun tuntuiseksi iho ei odotetusti jää kuin tiheällä mikroraekoostumuksella varustettujen kuorintavoiteiden jälkeen, mutta kaikki eivät tällaista vahvaa kuorintaa kaipaakaan. Mádaran Oil-to-Milk Scrub on enemmänkin ylellinen hoitotuote hemmotteleviin elämyshetkiin kuin funktionaalinen "nyt kuoritaan!" -tuote. :)
*
Käytän tilaisuuden hyväkseni ja muistutan tässä samalla syyskuun lukijamatkasta Riikaan. :) Matkalla pääsemme tutustumaan Latvian viehättävän pääkaupungin lisäksi Mádaran tehtaaseen ja tuotteiden valmistukseen. Ehdimme pysähtyä matkalla myös Tallinnassa shoppailemassa - jos joku haluaa hyödyntää Vironkin kosmetiikkatarjonnan samalla reissulla :)
Lisätietoja ja tarkka matkaohjelma täällä. Matkan ajankohta on perjantai-illasta sunnuntaihin 2.-4. syyskuuta.
Maisemanvaihdos.
Lauantai.
# Sara Hildénin taidemuseo / Ron Mueck. Käykää.
# Annoskateus ravintola Kivi.
# Hurahdus apteekissa.
Oli tarkoitus vain vähän nuuhkaista kun olin muilla asioilla apteekissa... "Kokeilen noita sitten ensi vuoden puolella kun on niin paljon muitakin jonossa." No, joo.
Kassa: "Hei sä kokeilet koko sarjan, kiva juttu! Saat kaupan päälle huulirasvan!"
Yliopiston Apteekin oma sertifioitu kotimainen luonnonkosmetiikkasarja <3
.
Miksi-mä-olen-kirjoittamassa-tätä-enkä-esimerkiksi-ulkona-terassilla-kun-on-näin-kaunis-ilma?
# Bloggaajuus.
Tässä tulee opas Maarianhaminan ruokapaikkoihin, olkaa hyvä :) Ehkäpä jokunen teistä on vielä tänä kesänä - tai tulevina - suuntaamassa Ahvenanmaan lomalle ja vinkeistä on hyötyä :)
Hyötyä tai ei, ainakin itselleni on ilo näitä kirjoittaa ^_^
Ahvenanmaalla melkein kaikki on kalliimpaa kuin mantereella eivätkä ravintolat tee poikkeusta. Jos haluaa mennä ihan "ravintola-ravintolaan" eli muualle kuin pikaruokaloihin tai lounaspaikkoina tunnettuihin kotiruokatyyppisiin paikkoihin, on keskihinta pääruoalle jossain 25 euron paikkeilla. Lasi viiniä + kaksi ruokalajia irtoaa harvoin alle viidellä kympillä Maarianhaminassa.
Vähän edullisempiakin paikkoja kuitenkin on, kun tietää mihin mennä :) Jaottelin ravintolat kolmeen ryhmään niiden hintatason mukaan. Oppaassa ei luonnollisestikaan ole mukana ihan jokainen Maarianhaminan murkinamesta mutta valitsin mukaan suosituimmat ja itsestäänselvimmät, tai sellaiset jotka mielestäni ansaitsevat olla mukana. Lopussa on lista Maarianhaminan ulkopuolella sijaitsevista tärkeimmistä ravintoloista.
Älkää antako hintojen pelästyttää, Ahvenanmaa on tunnettu erinomaisesta paikallisia ja pitkälle luomuja raaka-aineita suosivasta ruoastaan ja löytyypä saarelta myös yksi Suomen parhaimpiin lukeutuvista ravintoloista. Kyllä tänne passaa tulla syömään ja naatiskelemaan :)
MAARIANHAMINAN RAVINTOLAT
EDULLISET
Yksi kaupungin suosituimmista ja vakiintuneimmista ravintoloista, Dino's tarjoili rentotunnelmaisessa miljöössä messeviä pihvejään ja burgereitaan jo vuonna 2003 kun itse muutin kaupunkiin. Paikan konsepti on mielenkiintoinen; se on kaupungin rock-kansan suosima elävän musiikin rock-baari JA perheystävällinen, rento ruokaravintola. Tunnelman täydentää tatuoitu (ja ystävällinen) henkilökunta, joskus mietin onko Dinosin työllistymisehdoissakin vaatimus tatuoinnista... :) Tämä jos mikä on Maarianhaminan kaiken kansan paikka, jos et keksi minne mennä syömään ja tykkäät rehdistä, konstailemattomasta ruoasta joka täyttää vatsan, tule Dinosiin.
Erityishuomio: burgereistaan tunnettu Dino's yllättää kaupungin luovimmalla kasvisruokamenullaan! Täällä kasvisruokailijan ei tarvitse tyytyä tavanomaisiin risottoihin ja salaatteihin, kesän listalla komeilee mm, get this: tempehiä..!! Kasvisruoasta kiinnostuneena kävin testaamassa Dinon vegeannoksia ja vaikutuin, niistä juttua myöhemmin loppukesällä (suunnitteilla kasvisruoalle omistettu teemaviikko...)
Pääruoat 15,90€ - 29,80€.
En tiedä älyäisikö monikaan turisti suunnata tänne syömään, sillä paikka on itse asiassa minigolfradan yhteydessä. Koko nimi kuuluukin Ångbåtsbryggans Äventyrsgolf eli "Höyrylaivalaiturin Seikkailugolf" :D (Alueella sijaitsi muinoin kaupungin höyrylaivasatama.).
Ei-kulinaristisesta assosiaatiostaan huolimatta golf on supersuosittu myös ruokapaikkana, ja ravintola voi ylpeillä kaupungin halvimmilla hinnoilla. Ruoan tyyli on toki sen mukainen, ja Bryggan (kuten paikkaa puhekielessä kutsutaan) onkin jotain "kunnon" ravintolan ja pikaruokapaikan väliltä. Plussaa kasvisruokavaihtoehdoista, listalta löytyy mm. tofua. Mutta älkää odottako huolella harkittuja makuyhdistelmiä ;)
Pääruoat 12,50€ - 19,90€.
Kävelykatu-Torggatanin pienessä kauppakeskuksessa sijaitsevaa Sittkoffska Gårdenia voi suositella mitä lämpimimmin lounaspaikaksi tai miksei illallisellekin jos tykkää illastaa vähän varhaisemmin (ja jos kauppakeskusmiljöö vastaa toivettasi illallispaikasta...). Keittiö sulkee kello 19.30 ja ravintola kello 20.00.
Tunnelmallisesti sisustettu ravintola tarjoaa päivittäin maistuvaa lounasta lähiraaka-aineista ja listalla on aina liha-, kala- ja kasvisvaihtoehto. Ravintolan yhteydessä toimii delicatessen-puoti joka myy ahvenanmaalaisia herkkuja kuten mustaa leipää, juustoja ja leikkeleitä.
Lounas 10,50€, à la carte 15€ - 20€.
Ja sitten vähän pizzaosastoa:
Suosittu Niska itäsataman Merikorttelissa tarjoilee ahvenanmaalaisesti "plåtbröd"-nimellä kulkevaa pizzaa persoonallisilla täytteillä, ei kotipizza-meininkiä. Pizzan lisäksi listalla myös salaatteja ja uuniperunaa. Auki kesäisin.
Lyömättömällä paikalla auringonlaskun puolella kaupungin länsisatamassa museolaiva Pommernin kupeessa. Jos haluat pizzasi kaupungin parhaalla maisemalla (olettaen että tykkäät merestä ja veneistä ja tunnelmallisista auringonlaskuista), tule Albiniin. Niskan tavoin myös Albinin pizzat edustavat raikkaampaa, persoonallisempaa täyteideologiaa kuin perushalpispitserioiden tarjokkaat. Auki kesäisin.
Kotipizza
Löytyy täältä Kotipizzakin sen tutun ja turvallisen ystäville :)
Kotipizzan naapuri Diablo tarjoilee Maarianhaminan ainoat kiviuunipizzat kaupungin keskeisimmällä paikalla.
Länsisatamassa lähellä Vikingin ja Siljan terminaalia sijaitseva suosittu sport-baari ja pizzeria samannimisen hotellin yhteydessä. Miksi tulla tänne? No, ehkä katsomaan jotain matsia pizzan mätön ohella :)
.
KESKIHINTAISET (= kalliihkot, Ahvenanmaalla kun ollaan)
Kiistatta yksi Ahvenanmaan suosituimmista ja mukavimmista paikoista, Indigo on valintasi jos haluat varman nakin mutta naapuri-Dinosin "rock meets Rosso" -konsepti ei ihan iske ja haluat jotain asteen fiinimpää.
Yläkerran baarissa ja kesäterassilla voi tilata edullisemmalta ja simppeliltä bistro-listalta, alakerran ravintolassa harkitummalta ja hinnakkaammalta à la carte -menulta. Yläkerran hämyisä baari on viikonloppuisin supersuosittu alkuillan istuskelupaikka DJ'llä tai elävällä musiikilla höystettynä. Indigo kuuluu M:haminan ehdottomiin lempipaikkoihini ja tarkempi esittely paikasta löytyy täältä. Samalla tyylikäs, samalla kotoisa, samalla fiini, samalla rento, tänne voi tulla kahville, viinilasilliselle, tanssimaan, illallistreffeille tai vaikka tekemään töitä kun netti ei toimi kotona :D Indigo on ihan kaikkea <3
Pääruoat à la carte 21€ - 32€
Uudistuneen Hotelli Pommernin yhteyteen viime vuonna avannut Kvarter-vitonen Ålandsvägenillä on vuoden aikana voittanut puolelleen paikallisten suopeuden, vaikka ei suosiossaan Indigon ja Dinosin kanssa kilpailekaan. Hotellimiljöö antaa paikalle väistämättä leimansa, mutta ollakseen hotellin ravintola on "Vitonen" kuitenkin oikein viihtyisä ja erottautuu Maarianhaminan muista ravintoloista viini- & snacks -konseptillaan. Laadukkaan à la carte -listansa lisäksi paikka houkuttelee asiakkaita ahvenanmaalaisten tapasten ja viinilasin ääreen Indigon ohella kaupungin parhaalla viinilistalla.
Edit 2018 - vuoden 2018 aikana Kvarter 5 kapusi ruokansa puolesta minulle henkilökohtaiseksi suosikkiravintolaksi, ja etenkin kasvisruoka-annokset vakuuttavat mielettömän vivahteikkailla mauillaan ja fine-diningia lähestyvine kokoonpanoineen. Toivottavasti kasvisruoan taso säilyy tällaisena, ihan huipputasoa!
Terassi vilkkaasti liikennöidyn läpikulkuväylä Ålandsvägenin varrella ei ole ihan itsestäänselvä hitti (kuka haluaa katsella lasillisensa äärellä autotietä ja ruokakaupan seinää?), mutta Kvarter 5:n terassi onnistuu kummasti olemaan varsin viehättävä ja vetää ainakin allekirjoittanutta helposti puoleensa ilta-aurinkoisuudellaan. Muut keskustan terassit jäävät varjoon jo päivällä tai alkuillasta.
Pääruoat 14€ - 32,50€. Kvarter 5:n tarkempi esittely ruokakokemuksineen täällä.
Supersuosittu "auringonlaskupaikka" länsisatamassa ja kaupungin vanhimpia ravintoloita. Paviljongenin terassin tunnelmaa ei voita mikään aurinkoisena kesäiltana.<3
Rakastan tätä paikkaa vaikka hinta ja laatu eivät aina kohtaa; annosten koot vaihtelevat ja olen saanut Paviljongenissa niin naurettavan pikkuruisen taideahvenannoksen josta tuli vain vihaiseksi kuin hervottoman katkarapusalaatin jossa ällistyttävän valtava rapukeko hukutti alleen kaikki vihannekset. Mutta ruoka on täällä (minulle) melkein sivuseikka sillä paikka on tunnelmassaan ainutkertainen eikä näkymää veneiden mastojen taakse valuvasta auringosta lämpimänkultaisine hämyineen voita mikään. Auki kesäisin.
Pääruoat 19€ - 32€
Suosikkipaikkani itäsatamassa - ja muuten ainoa paikka itäisellä puolella jossa voi nauttia (ulkokannella) auringosta lähes sen laskuun saakka. Tärkeä tekijä aurinkofriikille ;) Muut itäsataman paikat jäävät varjoon jo alkuillasta.
Laivaravintola Von Knorringissa on monien muiden maarianhaminalaisravintoloiden tapaan kaksi menua, yksinkertaisempi terassi/ulkokansimenu ja arvokkaampi à la carte -lista. Paikan marinoitu munakoisoannos saa Sannilta (alias munakoiso-aficionado) täydet pisteet. Laivan kansi on ÅSS Paviljongenin jälkeen minulle mieluisin paikka nauttia lasillinen ilta-auringossa :)
Pääruoat 14,60€ - 30,90€
Kuva: Visitaland
Maarianhaminan yöelämän keitaassa eli hotelli Arkipelagin ("Arken") yhteydessä sijaitseva Arken Garden mainostaa itseään kaupungin suosituimpana kesäravintolana. Suosio perustunee Arkenin yökerhon ylivertaiseen dominanssiin koko Ahvenanmaan viihde-elämän keskuksena. Allekirjoittaneen mielestä katettu terassi hotellirakennuksen varjossa ei ole erityisen tunnelmallinen, mutta se on suosittu kuin mikä ja monelle etenkin viikonloppuisin itsestäänselvä illanaloituspaikka. Pääseehän Gardenista myöhemmin illalla ilmaiseksi yökerhoon joraamaan ;)
En tiedä onko Arken Garden turistille mikään erityisen persoonallinen Maarianhaminaelämys, mutta suosion paikallisten keskuudessa ymmärtää kun "täällähän ovat kaikki". Garden on yhtä lailla näyttäytymis- kuin ruokailupaikka. Yhdeksästä alkaen terassilla soi trubaduurimusiikki.
Pääruoat 15€ - 30€ (myös mukava valikoima kasvisruokavaihtoehtoja)
.
KALLIIT
White Guiden noteeraama, Ahvenanmaan arvostetuin, paras ja samalla tietysti kallein ravintola. Nautical on kohde sinulle, jolle ruokahetki on kulinaristinen elämys, ei pelkästään nälästä eroon hankkiutumista. Jos vain kukkaro sallii, suosittelen Nauticalin kuuden ruokalajin maistelumenua viiniparituksineen. Ravintola on tunnelmaltaan klassisen hienostunut valkoisine pöytäliinoineen ja hovimestari-tyylisine tarjoilijoineen. Palvelua saa myös suomeksi ja erityisruokavaliot huomioidaan maistelumenun yhteydessä kun niistä ilmoittaa varauksen yhteydessä. Itse söin lihattoman version maistelumenusta toukokuussa 2013, taivaallinen makumatka josta kerroin kuvineen täällä.
Nautical sijaitsee länsisataman puolella samassa rakennuksessa kuin Merenkulkumuseo.
Pääruoat 34€ - 41€, maistelumenu 75€.
Jos yläkerran arvokkaampi "pönötys" - ja hinnat - eivät ole sinun juttusi (vaikka ei täällä tosiaan tarvitse pönöttää :D), valitse alakerran rennompi terassibaari Nauticaltan joka on auki juhannuksesta kesäsesongin loppuun. Altanilla tarjoillaan maukasta terassiruokaa terassihinnoin, Nauticalin korkeasta laadusta tinkimättä. Jos käyt syömässä Ångbåtsbrygganilla ja tulet sitten Nauticaltaniin jossa nautit samanhintaisen annoksen, voit vain miettiä mistä h*mmetistä ylipäänsä maksoit Brygganilla ;)
.
Hyviä ravintoloita Maarianhaminan ulkopuolella
Manner-Ahvenanmaa
HavsVidden, Geta - Upeassa ja uniikissa miljöössä meren ja karun luonnon keskellä, kaukana kaikesta muusta :) Hotelli HavsViddenin ravintolan keittiö tunnetaan Nauticalin ohella Ahvenanmaan parhaana. HavsViddenin esittely täällä.
Smakbyn, Sund - Ahvenanmaan oman tähtikokki Michael Björklundin ruokaelämyskeskus Kastelholman linnan kupeessa.
Soltuna, Geta - sympaattinen Soltuna Geta-"vuoren" huipulla ei prameile ulkonäöllään mutta tarjoaa erinomaista, huolella valmistettua ja kauniisti esillepantua ruokaa. Soltunan joulupöytä on Ahvenanmaan suosituimpia.
Pub Stallhagen, Finström - Stallhagenin panimon yhteydessä sijaitseva gastropub on yksi henkilökohtaisia suosikkejani, aina takuuvarman hyvää ruokaa rennossa, tunnelmallisessa miljöössä. Hinta-laatu-suhde etenkin lounaalla on aivan huikea. 2-3 annosvaihtoehdosta koostuva lista vaihtuu päivittäin. Stallhagenin esittely täällä.
Kuva: Seagram
Saaristo
Seagram, Föglö - kalaherkkuja notkuvasta saaristolaisbuffetistaan tunnettu erittäin suosittu ravintola Degerbyn keskustassa lähellä vierassatamaa. À la carte -listalla myös liharuokia, kasvisvaihtoehto puuttuu.
Glada Laxen, Kumlinge - omalla pienellä Bärön saarella sijaitseva kalaruokiin erikoistunut kotoisa ravintola. Bäröön pääsee omalla veneellä tai tilaamalla ilmaisen kuljetuksen, Laxenin omistaja Henrik hakee vieraat Kumlingen satamasta. Ei kasvisruokia.
Salteriet, Sottunga - saariston tuoreimpia krouveja, kesällä 2014 Sottungan vierasvenesatamaan avattu kotiruokaravintola Salteriet on noussut nopeasti suosioon.
Brudhäll, Kökar - Karlbyn vierassataman yhteydessä sijaitsevan hotelli Brudhällin tyylikäs ravintola tarjoilee suussasulavaa saaristolaisruokaa. Brudhäll ja Kökar kuuluvat paikkoihin joita suosittelen ehdottomasti osaksi Ahvenanmaan vierailua jos vain aikaa riittää retkeillä manner-Ahvenanmaan ulkopuolella. Brudhällin laiturista lähtee kesäisin taksivene Källskärin pikkusaarelle jota ei pidä missata, tämän uniikimpaa paikkaa saa hakea!
.
P.S. Olen vihdoin saanut päivitettyä aiemmat Ahvenanmaan "lomaoppaani" niin että tiedot ovat nyt ajan tasalla. :)
Löydät vinkit Ahvenanmaan ja Maarianhaminan vierailuille täältä:
Kun on kuvannut naamaansa blogiin melkein joka päivä ja on tehnyt sitä jo seitsemän vuotta, huomaa ihon ikääntymisen poikkeuksellisen tarkasti. Kolmikymppisenä saavuttaa iän, jossa ikääntymisen merkit alkavat lisääntyä vuosi vuodelta ja näkyä yhä selvemmin. Seuraavalla vuosikymmenellä niiden pitäisi sitten ihan reilusti kiihtyä, sitä odotellessa... :) Jos vain vielä bloggaan 4-kymppisenä niin saatte varmasti todistaa reaaliajassa mun veltostumista ^_^
Tältä näytti Karkkipäivä-Sannin naama blogin ensimmäisenä vuonna, meikittä ja meikin kera:
Ei tietoakaan punoituksesta ja pigmenttiläiskiäkin on vielä hyvin miedosti. Nykyään vasemman posken pieni couperosa-alue kuultaa jo meikkipohjankin läpi ellen pakkeloi sitä peiteaineella. Harmillisesti en blogin alkuaikoina ottanut juuri koskaan kuvia meikittömistä kasvoistani ja löysin vain tuon yhden pienen "aamunaama"-kuvan. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä oikein tarkka ja isompi kuva natural-kasvoistani 7 vuotta sitten.
Listasin kasvoilleni blogivuosien aikana piirtyneitä ja ilmestyneitä ikääntymisen merkkejä. Esimerkiksi melasma eli hyperpigmentaatio oli minulle ihan tuntematon riesa kun aloitin bloggaamisen. Mutta ei mennyt kuin pari vuotta niin "aurinkoviikset" astuivat estradille.
Kasvojen ihon kuivuminen on toistaiseksi ilmennyt vasta talvisin, mutta esimerkiksi käsieni iho on muuttunut lähes atooppisen kuivaksi vuoden ympäri.
Melasma eli hyperpigmentaatio poikkeaa "tavallisista" pigmenttiläiskistä siten, että se tulee esiin vain UV-säteilyn vaikutuksesta ja katoaa kun iho ei ole alttiina vahvalle UV-säteilylle, eli Suomen leveysasteilla talviaikaan. Tavalliset pigmenttiläiskät jäävät iholle pysyvästi ilmestyttyään, ellei sitten hoidata niitä järein konstein hoitolassa esimerkiksi happohoidoilla.
Melasmaa voi tulla mihin kohtaan ihoa tahansa, mutta huulten ympärys on hyvin yleinen alue. Ainoa ase melasmaa vastaan on erittäin korkeasuojakertoimellinen voide ja melasmaan taipuvainen ihoalue on voideltava sillä joka kerta kun käy ulkona kesäaikaan auringon paistaessa, vaikka kävisi suunnilleen vain roskat viemässä. Näin ainakin minulla, lyhytkestoinenkin suora UV-stimulaatio saa melaniinin ylituotannon aktivoitumaan.
Ylläolevassa kuvassa tämänkesäinen hyperpigmentaatio on vielä miedossa vaiheessa. Otin kuvan ennen juhannusta mutta sitten tuli juhannuspäivä helteineen... Oltiin veneilemässä ja suojavoide jäi mökkiin... Nyt mulla on kaksi ruskeaa länttiä amorinkaaren yläpuolella ja voin hyvästellä ne vasta talven tullen. :P
Oletteko te tarkkailleet tai huomioineet ikääntymisen merkkejä omalla ihollanne? Onko ikääntyminen vaikuttanut esimerkiksi ihonhoitorutiineihinne? Kuinka moni myöntää ostaneensa "ryppyvoiteen" kun ensimmäiset juonteet tulivat näkyviin..?
.
Muuten, yksi hassu ihoon liittymätön ikääntymisen merkki jonka olen pannut merkille:
YleX:n ja Radio X3M'n aamushow'n jutut, joita ennen kuuntelin kovinkin innoissani, kuulostavat nykyään auttamatta hemmetin tylsiltä ja suorastaan lapsellisilta. Samoin mitään hittiradioiden juontajien juttuja ei jaksa yhtään kuunnella. Vanhuuden merkki se tämäkin :D
Loppuun vielä toinen, positiivinen ikääntymisen lieveilmiö:
Muuttuu lempeämmäksi itseään kohtaan ja arvostaa itseään enemmän. :)
Kesän tuote-esittelyt jatkuvat tuoksupainotteisina. Tänään vuorossa jälleen yksi klassisen kesätuoksun eli kookoksen ympärille kehitetty sarja, mutta tämä sarja tuoksuukin erilaiselle kookokselle.
Urtekram Coconut.
Sarjaan kuuluu kahdeksan vartalotuotetta, joista sain testiin seitsemän: shampoon ja hoitoaineen, hiuksiin jätettävän hoitosuihkeen, käsisaippuan, vartalovoiteen, käsivoiteen ja deodorantin. Kahdeksas tuote on suihkugeeli.
Urtekramin sivulla tuoksua kuvataan makeaksi, millaiseksi useimmat kookoksen mieltävätkin. Mutta tuoksu ei ole makea, ainakaan minun mielestäni. Se on raikas ja vesimäinen, hyvin erilainen kuin ne raukean vaniljaiset, täyteläiset kookostuoksut joihin olemme tavanomaisessa kookoskosmetiikassa tottuneet. Urtekramin kookostuoksu on enemmänkin pähkinäinen kuin makea. Se tuoksuu... luonnolliselta. Tuotetiedot eivät kerro, tuleeko tuoksu tuotteissa käytetyistä kookosraaka-aineista (kookosöljy ja -nektari) vai onko tuoksu lisätty hajusteilla, joita tuotteissa myös on.
Joka tapauksessa, päädyin siihen arvaukseen, että tämä raikas, vesimäinen ja "raaempi" kookostuoksu on kookosveden tuoksu, siinä missä se makeampi, täyteläinen kookostuoksu on hedelmälihasta (josta kookosmaidot ja -kermat valmistetaan). Jokaista kosmetiikan käyttäjää tällainen tuoksuanalysointi ei varmastikaan kiinnosta, mutta tätä käyttäjää kyllä ^_^
Ja sen makean, kermaisen kookostuoksun ystäviä ehkä kiinnosti kuulla, että Urtekramin Kookos-sarja ei edusta tätä tuoksua. :)
Aloitetaan mun suosikeista.
Vartaloemulsio 8,80€ / 245 ml
Käsivoide 5,80€ / 75 ml
(hintatiedot Hyvinvoinnin Tavaratalosta, mä katson aina sieltä missä on halvimmat.)
Suosikit eivät tulleet yllätyksenä, sillä olen jo aiemmin ylistänyt Urtekramin vartalo- ja käsivoiteiden koostumuksia. Ne ovat täyteläisyysasteeltaan light/medium-tasoa eli eivät maitomaisen ohuita mutta eivät paksun rasvaisiakaan. Urtekramin Nordic Birch -vartalovoide on ollut jo pitkään valintani niinä aamuina kun kroppa pitää saada rasvattua erityisen nopeasti --> voide levittyy ilman antaumuksellisempaa hieromista ja imeytyy nopeasti jättäen pukeutumisystävällisen pinnan.
Kookos-vartalovoide on aavistuksen Pohjolan Koivua täyteläisempi, mutta ei siltikään mainittavan rasvaista. Iho ei jää tahmeaksi tai kiiltäväksi. Voidetuotteissa on Kookos-sarjan tuotteista pehmein tuoksu, vaikkei tämäkään minun nenääni varsinaisesti makea ole. Etenkin käsivoiteesta tulee mieleen joku älyttömän tuttu, lähes nostalginen tuoksumuisto... Olen yrittänyt koko kesän saada siitä kiinni :D Ajatukset kulkeutuvat lapsuuden jouluihin ja konvehtirasioihin... Olikohan Aladdin- tai Paradis -suklaarasiassa joku kookoskonvehti..?
Käsivoide on vartalovoidetta paksumpaa ja vaatii hieman pidempää työstöä jättäen ihoon valkoisen pinnan jos voidetta annostelee kerralla paljon. Mutta kaiken kaikkiaan erittäin hyvä, miellyttävän tuntuinen käsivoide. Urtekramin käsi- ja vartalovoiteet ovat todellakin luonnonkosmetiikkamarkkinoiden parhaalla hinta-laatusuhteella varustettuja!
Shampoo 6,50€ / 250 ml
Hoitoaine 6,50€ / 250 ml
Kookos-sarjan hiustenhoitotuotteet on tarkoitettu normaaleille hiuksille. Nämä on nopeasti arvioitu: niiden koostumus ei ole tarpeeksi hoitava ja selvittävä minun kuivalle ja huokoiselle hiuslaadulleni joka kaipaa mieluusti shampooltakin edes vähäistä selvitystehoa. Hoitoaineen täytyy olla erittäin silottava ja selvittävä, etenkin silloin kuin shampoo on vähemmän hoitava. (Hoitava shampoo kompensoi heikompaa hoitoainetta ja päinvastoin :))
Liian mieto hoitoteho jättää hiukseni karheiksi ja sähköisiksi, vaikka takkuun ne eivät kuivuttuaan jää juuri koskaan. Minua on siunattu lähes itsestään selviävällä hiuslaadulla :)
Shampookokemus: liru, tyypillinen luonnonkosmetiikan shampoon koostumus. Epäelämyksellinen tuoksu (hiustuotteissa kookoksen tuoksu on lähes olematon), vaahto perusluokkaa. Kaiken kaikkiaan hyvin "perus", ei mitään ihmeellisyyksiä. Pesee nitisevän puhtaaksi, ei tunnu hoitavalta.
Hoitoainekokemus: niinikään liru koostumus, ei tunnu hiuksissa liukkaalta eikä selvittävältä. Mitäänsanomaton tuoksu. Hoitavuudeltaan selvästi alle keskitason, sanoisin tämän sopivan normaaleille ja hyväkuntoisille tai lasten hentoisille hiuksille. Hoitoteho ei parane antamalla aineen vaikuttaa pidempään naamion tavoin.
Kun kurkkaa Kookos-shampoon ja -hoitiksen incejä, ymmärtää niiden kevyen hoitotehon. Hiusten selvityksessä ja silotuksessa taikasanoja ovat silikonit ja kvatit (eli kvaternääriset ammoniumyhdisteet) joista ensinmainitut tietysti vain normikosmetiikan puolella. Kvatit ovat sallittuja tiettyjen sertifikaattitahojen sertifioimassa luonnonkosmetiikassa. Urtekramin Kookos-shampoossa ja -hoitoaineessa ei ole kvatteja joten hoitotehojen mietous ei yllätä.
Shampoihin ei selvittäviä ainesosia aina edes lisätä, mutta hoitoaineissa niitä luonnollisestikin odottaisi näkevänsä. Kosmetiikan kemian ekspertti en ole, mutta sillä tietotaidolla jonka omaan, en löydä Kookos-hoitoaineesta yhtäkään selvittävää ja silottavaa ainesosaa, ainoastaan pehmentäviä ja kosteuttavia.
Itse asiassa, kun lukee tuotteiden pakkaustekstin, niin nehän eivät lupaa sileyttä ja kammattavuutta ;) "Helps to nourish and moisturize normal hair". Hyvä on sitten, ei apua takkuihin näillä tovereilla :)
Hiuksiin jätettävä hoitosuihke 7,80€ / 250 ml
Tämä oli yllättäen hiustuotteista minulle eniten mieleen. Sanon 'yllättäen', koska en yleisesti kuulu spray-tyyppisten hiuksiin jätettävien hoitoaineiden käyttäjiin muutoin kuin talven pahimpana "kaulahuivitakkuaikana".
Toisin kuin poishuuhdeltava Kookos-hoitoaine, spray-versio onnistuukin jonkun verran myös selvittämään ja silottamaan hiuksia. Tähän löytyy vastaus ainesosasta distearoylethyl dimonium chloride, se on, ta-daa, kvatti. :) Jos saisin nyt Urtekramin hiustuotekehittelijän langan päähän, kysyisin, miksi tämä hoitoaineille ilman muuta tärkeä ainesosa on jätetty pois tavallisesta, poishuuhdeltavasta hoitoaineesta. Erikoista logiikkaa formuloinnissa.
Normikosmetiikan hiuksiin jätettävien hoitosuihkeiden tehoa Urtekramin Kookos-spray ei vastaa, mutta kyllä mä tätä aika hyvänä hoitoaineena pidän omassa kategoriassaan luonnonkosmetiikan puolella. Suihke on kevyt ja hyvin vetinen mutta jo muutama suihkaus selvittää ja liukastaa hiuksia selvästi. Yliannostelu johtaa klähmätukkaan, niinkuin minkä tahansa jätettävän hoitiksen kohdalla. Omaan pitkään tukkaani olen kokenut 3-4 suihkauksen riittävän oikein hyvin.
Käsisaippua 6,80€ / 380 ml
Deodorantti 8,50€ / 50 ml
Käsisaippuassa on hiustuotteiden tavoin hyvin mitäänsanomaton, vetinen tuoksu. Se on koostumukseltaan hyvin nestemäistä, vaahtoaa miedosti ja ja tuntuu luonnonkosmetiikan nestemäisille saippuoille tyypillisesti hellävaraiselta.
Deodoranttien kohdalla kuvailen enää vain koostumuksen, koska tehoista ei ole mun "hikiprofiililla" koskaan mitään sanottavaa. Kookos-deodorantti on emulsiomaista, märkää ja hitaasti kuivuvaa. Tuoksu miellyttävä.
...oikeinkirjoitus ei aina ole helppoa... ;)
.
Pahoitteluni muuten huonolaatuisista kuvista, Maarianhaminan heikkovaloisessa ruokapöydän ja leivinpaperin muodostamassa "studiossa" on haastavaa saada aikaiseksi hyviä, tarkkoja kuvia :p
Tänä kesänä minulla ei ole ollut aikaa käydä salilla säännöllisesti tai harrastaa liikuntaa muutenkaan samaan tahtiin kuin kevään FitFarm-valmennusjakson aikana. Aiemmin olen tehnyt kotona tätä "jumpanvihaajan aamujumppaa" silloin kun ei ole mahdollisuutta käydä salilla, mutta tänä kesänä tunnin vääntäminen on vaihtunut 15 minuutin supersimppeliin korkean sykkeen tempaisuun.
HIIT - eli high intensity interval -treeni on ollut tapetilla jo pitkään, mutta itse en ole siitä ollut järin innostunut. Käytyäni kerran liikuntakeskuksen hiit-tyyppisellä tunnilla olin "boot camp" -höykytyksen jälkeen niin poikki että hyvä jos tiesin nimeäni. Jooei, tällainen verenmaku suussa ja keuhkot halkeamispisteessä riuhtominen ei ole minun juttuni.
Odotellessani tuossa yhtenä kevätpäivänä FitFarm-toimiston odotushuoneessa vuoroani, osui silmiini eräässä kuntolehdessä pieni artikkeli treenaamisesta matkoilla. Siinä luki:
"Vaikka oma salisi ei kulje matkatavaroissa, treenata voit aina. Tarvitset vain 10-15 minuuttia ja pari neliömetriä niin voit tehdä oman kehon painolla tehokkaan harjoituksen, joka kiihdyttää aineenvaihduntaa jopa seuraavat 24 tuntia."
Tallensin treenivinkin kännykkään ja se muistui mieleeni kesän kynnyksellä. Kokeilin jumppaa ensimmäisen kerran laiskana mökkipäivänä "kun ei lenkkipolullekaan nyt oikein jaksais..." ja hämmästyin vaikutuksista; mitäs hittoa, kolmen liikkeen älyttömän yksinkertainen varttitunnin treeni tuntui seuraavana päivänä koko kropassa ihan kuin olisi tehnyt kunnon painoharjoittelutreenin salilla..! Whaat?
Asenteeni boot camp -rääkkiä kohtaan muuttui kertaheitolla.
Olen nyt vetänyt treeniä koko kesän 2-3 kertaa viikossa ja hitsiläinen, kyllä HIIT taisi ajaa yli aiemman perinteisen kotijumpan. Varttitunnin tsemppi vaikuttaa kroppaan paljon tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin kuin tunnin maltillinen vääntäminen, ja olo hiitin jälkeen on aivan mieletön!
Tämä on ihan täydellinen herättelijä kun on istunut monta tuntia koneen äärellä ja koko kroppa tuntuu vajonneen kankeaan horrokseen. HIITin jälkeen olet kuin uudesti syntynyt: kropassa oikein hyrrää ja tunnet kuinka veri kohisee :) Pääkoppakin on tuulettunut ja mieli on pirteä ja energinen.
(Ei, en poseeraa tässä esitellen mielestäni hienoa kroppaa. Kyllä mä tiedän että joidenkin mielestä mä olen liian luiseva. Mutta se on mun vartalo sellaisena kuin se on. Vähän liian miehekäs minunkin makuun mutta sellainen mulle on annettu ja sitä pitää arvostaa, ja hyvin se jaksaa mua elämässä kuljettaa <3)
Lehdessä vinkattu jumppa on oikeastaan "HIT" ilman toista i:tä eli intervallia, sillä tässä jumpassa ei ole taukoja vaan liikkeet vedetään putkeen. Halutessaan liikkeiden välillä voi tietysti hengähtää joitain sekunteja mutta itse olen vetänyt setin ilman taukoja.
Ja tällainen se on:
Toista 10-15 minuuttia vuoron perään niin monta kierrosta kuin mahdollista:
10 x etunojapunnerrukset
10 x kyykyt
10 x burpee-hypyt
Jos ei ole tottunut kovasykkeiseen liikuntaan (kuten meikäläinen) niin kyllä, tämä vartti vetää ihan sippiin. Jossain 7 minuutin jälkeen tuntuu jo että ei hitto, miten tätä enää jaksaa ja on niin hengästynyt että on pakko puuskuttaa täyteen ääneen. Mutta tiedättekö, kyllä sitä vain jaksaa, koska 15 minuuttia on lopulta niin lyhyt aika. Ainakin minulla juuri tämä tietoisuus saa jaksamaan, kyllähän nyt viisitoista minuuttia jaksaa mitä tahansa rääkkiä. :) Etenkin kun jumpan lopussa huomaa, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan ihan niin paha koettelemus :)
Olen tehnyt kyykkyjä olosuhteiden mukaan välillä kehonpainolla, välillä 8 kilon kahvakuulan kera.
Vedät ihan täysillä niin että hiki tirskuu ja keuhkoissa polttaa (yritin ylläolevassa kuvassa ikuistaa treenin jälkeistä hien määrää iholla :D). Et välitä vaikka kroppa huutaa hoosiannaa, teet vain vaikka kuinka hidastuu ja liikkeet muuttuvat kömpelömmiksi. Ei haittaa. Pääasia että jatkat sillä tahdilla millä pystyt ja syke pysyy korkealla. Oksennukseen tai kipuun ja huimaukseen saakka ei pidä tietenkään tehdä, kyse on kuitenkin terveydestä eikä masokismista :)
Ja lopulta... kun ajastin hälyttää, tuntuu että vartti menikin tosi nopeasti ja oivaltaa, ettei vielä edes ollutkaan ihan lopussa. ^_^ Tykkään tässä jumpassa juuri siitä, että sitä tehdessä tuntuu kuin vetäisi itsensä ihan äärirajoille, mutta 15 minuutin tultua täyteen huomaa, että vielä olisi jaksanut pinnistellä lisää. Kun treeni on niin lyhyt, niin tsemppiä jotenkin riittää ihan eri lailla kuin tavanomaisissa pidemmissä liikuntasuorituksissa.
Parasta treenissä on se, että se kehittää samalla niin aerobista kuin lihaskuntoa. :) Voin kertoa että treeni on tuntunut lihaksissa joka kerran jälkeen, etenkin pepussa ja selässä.
HIIT-treenin tehokkuus perustuu harjoituksen aikaansaamaan hormonaaliseen vasteeseen. Täysillä vetäminen aiheuttaa kropassa hormonaalisen reaktion, joka saa aineenvaihdunnan käymään kierroksilla tuntikausia. Asiantuntijoiden mukaan vartin hiit-rutistus vastaa energian kulutukseltaan tunnin lenkkiä. Ja tähän päälle saa vielä lihastreenin, toisin kuin jos vain juoksee :)
Ai että mä olen innostunut :)
HIIT-hiki :D Tässä kuvassa onnistui, hahah... Ja juuri värjätyt kulmakarvat, mä tiedän, ne on tosi karut!! ^_^
Näin hiessä en ole edes juoksulenkin jälkeen. :)
*
Mitä valmennuskokeiluprojektiin tulee, ennätin käydä vasta yhdessä Optimal Performance -tapaamisessa ennen Ahvenanmaan kesätöihin lähtöä, ja joudun tunnustamaan, että en ole kyennyt noudattamaan annettuja suosituksia. :/
Vaikka OP-valmennus on vasta aluillaan, olen jo ehtinyt tekemään monia huomioita FitFarmin tyyppisen "paperivalmennuksen" tietyistä eduista minun kaltaiselleni valmennettavalle OP:hen verrattuna. Tai oikeastaan nuo edut liittyvät tavoitteisiin ja siihen, mitä valmennukselta hakee. Yllätyin huomioista ja samalla olen joutunut hieman pettymään itseeni. Ja toteamaan, että lopulta voi ehkä olla mielekkäintä vain hyväksyä vallitsevat olosuhteet, kuunnella kehoaan ja sitä mikä tuo itselle luontaisesti hyvää oloa - ja luovuttava joistain tavoitteista. Kirjoittelen OP-projektista ja näistä huomioista myöhemmin kesällä kun tapaan valmentajaani seuraavan kerran heinäkuun lomien jälkeen.
Tämä on todennäköisesti itsestäänselvä vinkki, mutta jaanpa sen kuitenkin. :)
Monilla meistä on kesäisin aivan eri sävyinen iho kuin talvisin, kiitos auringon. Osa ratkaisee ongelman meikin kannalta käyttämällä talvi- ja kesäaikaan eri meikkipohjasävyjä. On olemassa myös toinen tapa, josta olen aiemmin vinkannut nestemäisen/voidemaisen meikkipohjan käyttäjille Lumenen Sun Radiance Perfect Tan -tuotteen muodossa. Se on hohdoton, ruskea ihonsävyn heleyttäjä jota voi sekoittaa mihin tahansa voidemaiseen tuotteeseen (tai tietysti voi käyttää myös yksinään) ja näin saada meikkipohjaan sopiva tummuusaste.
Luonnonkosmetiikan vastine Lumenen Perfect Tanille on Dr. Hauschkan Bronzing Fluid.
Mineraalipohjan käyttäjille vastaava tuote ja oma lempparini on Bare Mineralsin Warmth All-Over Face Color. Kai tätä voi aurinkopuuteriksikin kutsua.
Kyseessä on syvyysasteeltaan sen verran tumma puuteri, että mielestäni se toimii tavanomaisia aurinkopuutereita paremmin meikkipohjan sävyn tuunaajana. Sekoitan Warmthia mineraalipohjaan ja saan syvemmän sävyn, täydellistä :)
Nyt kun saavutaan heinäkuuhun ja aurinkokin on paistellut tänä kesänä varsin mukavasti, alkaa Everyday Mineralsin 3W Golden Beige jäädä minulle pikkuhiljaa liian vaaleaksi. Ripaus Warmthia hoitaa tilanteen.
Olen joskus muinoin saanut Warmthia pikkuisen näytepurkin töistä, ja sitä tarvitsee käyttää niin vähän kerrallaan että purkki on riittänyt kaikki nämä vuodet.
Kuvasta näette, että Warmth on yksinään aika hohtavaa. Hohdon tuo BM:n suosima synteettisesti valmistettu bismuth oxychloride eli vismuttioksikloridi. Se on näitä välillä (tarpeetonta) hysteriaa aiheuttaneita kosmetiikan raaka-aineita, kun jotkut vetivät yhtäläisyysmerkin vismuttioksikloridin ja puhtaan vismutin välille. Puhdasta vismuttia (metallinen alkuaine) ei kosmetiikkateollisuudessa käytetä, vaan turvallisiksi luokiteltuja johdannaisia.
Käyttökokemukset kertovat, että vismuttioksikloridi kuitenkin aiheuttaa toisten iholla kutinaa ja ärsytystä. Tämä johtuu Paula Begounin mukaan yhdisteen kristallisesta rakenteesta. Jokainen voi todeta ainesosan vaikutukset omalla ihollaan ja tehdä käyttöpäätöksen sen perusteella ;)
Itselleni ainesosa ei käytännössä merkitse muuta kuin että jos sitä on jossain mineraalituotteessa, ei tuote ole 100% mineraalia. Ja tietysti sen, että tuote todennäköisesti hohtaa voimakkaasti.
Kuvat: BareMinerals
Bare Mineralsilla on myös kaksi muuta aurinkopuuteria, Faux-Tan ja A Little Sun. Näitä en ole itse kokeillut, mutta netistä lukemieni vertailujen mukaan Warmth on näistä tummin ja oranssisin, Faux-Tan ilmeisesti neutraalein. Minun ihollani Warmth ei näytä yhtään oranssilta, mutta se on lämmin sävy kuten nimikin kertoo. A Little Sunin kuvauksessa lukee "light brown with a pinky tone", eli se lienee viileä. Faux-Tanin taittosävyä ei määritellä.
Kaikissa kolmessa on vismuttioksikloridia eli ne hohtavat (BM:n purkkikuvassa Warmth näyttää harhaanjohtavasti matalta). Mattainen olisi kenties vieläkin parempi meikkipohjasävyn miksaaja, joten jos joku tietää hyvän ja tarpeeksi tumman mattaisen mineraaliaurinkopuuterin niin vinkkiä jakoon vain :)
Useimmat aurinkopuuterit ovat lopulta vähän liian mietopigmenttisiä että niillä saisi kunnolla syvennettyä meikkipohjan sävyä, siksi olen itse tykännyt BM:n Warmthista joka on tarpeeksi tumma. Mitenkähän on esim. Everyday Mineralsin Gimme A Kissimmee -sävyn laita, onko joku kokeillut sitä? Sitä kuvaillaan runsaspigmenttiseksi ja tulosta "voimakkaan tummaksi".
Hankkimalla yhden tällaisen tumman mixerin ei enää tarvitse tuskailla väärän värisen meikkipohjan kanssa eri vuodenaikoina, sen kuin vain sekoittaa talvimeikkipohjaansa sopivan määrän mixeriä ihon päivetyksen mukaan ja se on siinä :)
Ihmettelen tätä aina ollessani Ahvenanmaalla. Mutta se ei liity Ahvenanmaahan vaan kahvipannuihin.
Valmistan kahvini aina pressopannussa. Manner-kotona meillä on käytössä litran vetoinen pannu (samanlainen kuin kuvassa vasemmalla), Maarianhaminan asunnolla käytän taas useimmiten 3,5 desin pannua (oikeanpuoleinen).
(...ja hmmm.. ehkä voisin luopua tuosta 'manner-koti'-ilmaisusta, kai se on jo käynyt selväksi että toinen kotini on Tampereella... Moni kun sen tietää jo muutenkin. Jotenkin tuo epämääräisyys mantereen kotipaikan suhteen on jäänyt päälle kun en blogin alkuvuosina halunnut että esimerkiksi työpaikkani olisi helppo selvittää. Mutta joo, eiköhän ole jo aika alkaa puhua Tampereesta vailla kiertoilmaisuja :D)
Isompaan pannuun valmistan kahvia aina kerralla puolen litran annoksen, ja tämä annos jakaantuu tasan kahteen mukilliseen. Juon kahvini ns. lattena eli mukana on vielä puolitoista desiä (soija/manteli)maitoa per mukillinen.
Kotona käytän neljän desin vetoisia mukeja koska rakastan isoja kahveja. Jos teen kahvin yleisimmin käytettyyn kahvimukikokoon eli 3 desin, muki tyhjenee liian nopeasti. Esimerkiksi kaksi "muumimukillista" aamukahvia ei tunnu miltään ja pitää kaataa kolmas.
Vaikka minulla on Maarianhaminassakin litran pannu, minulle on muodostunut tavaksi valmistaa kahvi pienempään pannuun, koska täällä ollessa on harvoin mieskään mukana aamukahviseurana.
Mysteeri on siinä, miten kolmen desin kahvi täällä juotuna tuntuu enemmältä kuin puoli litraa Tampereella.
En nimittäin saa kolmen desin kahviani täällä edes loppuun, vaan siitä riittää kahteen mukilliseen ja vielä jää ylikin. En vain pysty käsittämään.
Mun piti lopulta mitata Maarianhaminassa käyttämäni mukin vetoisuus, joka osoittautui 3,5 desiksi. Selityksen täytyy olla se, että koska muki näyttää yhtä suurelta kuin kotona tavallisesti käyttämäni iso muki, aivoni ja sen kahvikylläisyyskeskus tulkitsevat juomani määrän olevan sama kuin Tammer-kotona, vaikka sen sisältö on melkein puolet vähemmän. Jos juon saman määrän kahvia paljon pienemmältä näyttävästä muumimukista, kahvikylläisyyskeskus ei tyydyty.
:D
Joo, kaikkea mä mietinkin.
Mutta tämä ihmetyttää mua aina Maarianhamina-aamuina.
Jos joku uudempi lukija muuten miettii, mikä tämä mun kahden kodin kuvio on, niin olen avannut sitä aikoinaan postauksessa Rikas köyhä.
*
Käytän tässä tilaisuuden kiittää kun niin moni on jättänyt esittelyn Keitä te olette 2? -postaukseen. "Minielämäkertojanne" on ollut mukavaa lukea :) Tällä hetkellä julkaisematta on vielä 168 esittelyä, lukijani Ulpu eilen ihmettelikin minne hänen kommenttinsa on kadonnut. Siellä se on, odottamassa :) Käyn esittelyjä läpi pikkuhiljaa hetkinä kun on aikaa. Ja vastaan jokaiseen. :)
Tällä viikolla olen viettänyt aikaa töiden lisäksi äitini kanssa joka on Maarianhaminassa vierailulla. Joka ilta olemme tehneet ihanan verkkaisen kävelyn Maarianhaminan satamiin. Eilen suuntasimme itäsatamaan Merikortteliin jossa voi tutustua perinteiseen puuveneiden ja laivanrakennukseen.
Venevajoilla kohtasimme kaksi vanhaa veneenrakentajaa, Hassen ja Håkanin. Tämä kaunotar on valmistunut Hassen käsissä tänä kesänä.
Juttelimme miesten kanssa pitkään.
"Mitään muuta ei elämässä tarvitse kuin polkupyörän ja veneen", Håkan sanoi. "Että pääsee kotoa veneelle ja veneellä ulapalle".
<3
