Saa nähdä koska mä putoan kesken päivän katuun väsymyksen uuvuttamana.
Olen kolmena viime yönä nukkunut yhteensä alle 10 tuntia. Viime yönä sain nukuttua pisimmät unet kellon näyttäessä neljää kun heräsin. Jesss, ajattelin. Edellisenä yönä makasin silmät apposen auki jo kahdelta aamuyöllä, pään painuttua tyynyyn puoli kahdentoista maissa.
Hullua. Rytmi tuntui soljahtavan niin hyvin uomiinsa kun saapumisiltana väsytti sopivasti Kalifornian aikaa illalla ja menin nukkumaan ennen kymmentä. Kuten joka ilta on nukuttanut "oikeaan aikaan". Mutta kroppa herää aamuyöllä eikä pysty enää rauhoittumaan takaisin lepoon.
Olo on tänä aamuna kuin jossain unideprivaatiokokeessa. Käyn ihan puolikierroksilla ja silmissä tuntuu raskas paino. Silti en pystyisi nukahtamaan vaikka menisin nyt pitkäkseni.
Eilen jaksoin tanssia kolme tuntia putkeen OMCAlla, ei tietoakaan väsymyksestä.
Jään odottamaan koska aivot sammuu ja nukahdan jaloilleni.
Tällaisia kuulumisia.
Univaje poislukien täällä on ollut tosi kivaa. Kuvituksena pari kuvaa San Franciscosta torstailta.
Tänään on Oakland downtown -päivä. Katsotaan näkyykö mielenosoittajia.
Ehkä pitää käydä etsimässä jossain apteekissa melatoniinia...
Olen saanut muutamia kyselyitä siitä millaisissa tunnelmissa Kaliforniassa nyt ollaan presidentinvaalien jälkeen (kalifornialaiset kannattivat Hillary Clintonia). Myös Oaklandin demonstraatioista on tullut jokunen huolestunut viesti.
Kyllä, Oaklandissa on osoitettu mieltä joka päivä ja yö vaalituloksen selvittyä, mutta mielenilmaukset eivät ole väkivaltaisia. Niihin liittyy jonkun verran vandalismia mutta ei täällä turvatonta ole vaikka Oaklandin keskustassa roihuaakin ja protestoijat pitävät ainakin lähinaapuruston hereillä. Ystäväni Sheilan ystävä kuuluu tähän naapurustoon, ja juttelimme tänään hänen kanssaan tilanteesta. "Olen huolissani oikeastaan vain siitä, että mielenilmaisijat jättäisivät lähikorttelini kaupat rauhaan. Alueella on paljon pienten yrittäjien kivijalkakauppoja jotka eivät ansaitse tulla vandalisoiduiksi vaalien tuloksen seurauksena".
San Franciscon puolella on huomattavasti rauhallisempaa. Sheilan ystävän mukaan se johtuu siitä, että Friscossa asuu paremmin toimeentulevia ihmisiä jotka eivät koe olevansa yhtä lailla uhattuja kuin Oaklandissa asuva monikulttuurisempi ja hieman alempiluokkaisempi väestö.
Mutta Oaklandissakin vallitsevaan tilanteeseen yritetään valaa positiivista energiaa.
Tulos on nyt tämä ja sen kanssa on elettävä, vihan ja epätoivon ilmausten sijaan tulisi keskittyä välittämään lähimmäisistään ja toimimaan omassa elämässään epäoikeudenmukaisuutta vastaan.
"Let's not waste time in despair about this outcome.
Let's instead do what we can do in our everyday lives to make this country a better place - to fight injustices when we see them, stand up for LGTB rights, to welcome refugees with open arms and hearts, to fight xenophobia and to respect all of our fellow human beings".
"Rakkaus päihittää (trumps) aina vihan, vaikka Trump olisi presidentti", sanoi yksi Oaklandin rauhallisemmassa mielenilmauksessa nähty kyltti.
Demonstraatiot Oaklandin downtownissa jatkuvat tälläkin hetkellä, mutta aggressiivinen tunnelma ei tunnu kaikkialla kaupungissa. Muutaman kilometrin päässä mielenosoituksista vietimme itse eilen (täällä on juuri vaihtunut perjantai lauantaiksi) iltaa Oakland Museum of Californian Friday Nights At OMCA -tapahtumassa. Siellä tanssittiin, laulettiin ja iloittiin ja jonotettiin street food -rekoille.
"Kiitos että tulitte tänään tänne ja jaoitte positiivisuutta tähän hetkeen", illan houst sanoi. "Tätä me tarvitsemme".
Trump on tapahtunut, ja sen kanssa on nyt elettävä. Ja mieluummin keskittyen vaalimaan positiivisia asioita ympärillään. Se täällä Oaklandissa tuntuu pettymyksen ja epäuskon keskellä olevan pääasiallinen tunnelma.
Esittelyssä Laveran Basis Sensitiv -linjan Q10-kasvotuotteita.
En olekaan pitkään aikaan testannut uusia kasvotuotteita Laveralta, mutta kaikki aiemmat kokemukset ovat olleet miellyttäviä. Q10 ei tehnyt poikkeusta.
Basis Sensitiv on Laveran edullinen peruslinja, sisältäen niin vartalo- kuin kasvotuotteitakin. Olen kokeillut vuosien varrella tosi monet Basis Sensitiv -linjan tuotteet ja nyt jo edesmennyt Porkkanavoide kuuluu suuriin suosikkeihini. Samoin tykkään tosi paljon paksusta, "niveacrememäiseen" peltipurkkiin pakatusta All-Round Creamista joka on tosi hyvä mm. kuiville jaloille.
Yleisesti mainitsen Basis Sensitiv -linjasta sen tuoksun, johon olen erityisen ihastunut. Linjan tuoksu on miedosti parfymoitu ja jotenkin hyvin epäluonnonkosmetiikkamainen, ehkäpä vähän apteekkityyppinen, ja tavallaan sellainen ettei siinä pitäisi olla mitään erityistä. Jostain syystä olen kuitenkin koukuttunut tuoksuun ja se on yksi kosmetiikkasarjojen lempituoksujani kautta aikojen. Jo pelkkä tuoksu itsessään tekee Basis Sensitiv -linjan tuotteiden käytöstä mukavaa :)
Ikääntyneelle iholle tarkoitettu Q10 -linja sisältää neljä tuotetta: päivä- ja yövoiteen, silmänympärysvoiteen ja naamion, joista tänään esittelyssä voiteet. Olen saanut tuotteet Laveran maahantuojalta.
Naamion testauksen jätän talveen, tiedätte että olen edelleen vähän "naamiorajoittunut" mitä tulee kosteuttaviin naamioihin. Paksun rasvakerroksen levittäminen kasvoille on aina tuntunut vastenmieliseltä (ja tarpeettomaltakin, kun iho on ollut hyvässä kosteustasapainossa), mutta nyt kun iho on selvästi alkanut iän myötä kuivua, minun on aika alkaa opetella naamioiden käyttöä ^_^
Q10 Anti-Ageing Moisturising Cream 20,50€ / 50 ml
(tuotteiden hintatiedot ovat Hyvinvoinnin Tavaratalosta)
Sannin suosikki! Voide on samettisen täyteläistä ja kermaista ja levittyy miellyttävän liukkaasti. Tuntumaltaan ylellinen, jos vertaa edellisiin testivoiteisiin eli Yliopiston Apteekin poppooseen.
Aloitin Q-kymppien testauksen ensin kesällä, mutta silloin ne tuntuivat liian täyteläisiltä. Kreikasta tultua ja auringon paahtaman ja pintakuivattaman ihon jouduttua Suomessa saman tien kohtaamaan kylmän ilman, tuntui Q-kympin koostumus heti huomattavasti sopivammalta. Voiteita kannattaa todellakin vaihdella vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan, sama voide ei välttämättä toimi ihanteellisesti vuoden ympäri. Oman ihoni tarpeet ovat etenkin nyt ikääntymisen myötä muuttuneet selvästi todella erilaisiksi vuodenajan mukaan. Ihosta tulee iän myötä herkemmin reagoiva.
Q10-voide on kehitetty ikääntyneelle iholle ja sanoisin, että sopii noin 30+ vuotiaille. (Mutta kuten aina, ei se mitään hallaa tee nuoremmallekaan iholle. Nuorempi iho vain ei samaan tapaan hyödy/hyödynnä anti-age-ainesosia kuin ikääntynyt iho.)
Voiteen aktiiviaine koentsyymi Q10 eli ubikinoni on vitamiinin kaltainen, rasvaliukoinen aine jota ihossa on luonnostaankin. Se toimii antiosidanttina ja kuuluu ihonhoidon aktiiviaineiden tunnetuimpiin "hyviksiin". Varmasti monille teistä tuttu, koska sitä käytetään ihonhoitotuotteissa niin laajasti.
Voiteen muita hoitavia ainesosia ovat oliiviöljy, sheavoi, jojobaöljy, manteliöljy ja aloe vera. Tuttuja tehokkaasti pehmentäviä ja kosteuttavia ainesosia. Voide sisältää myös alkoholi (etanolia), joka tekee osaltaan koostumuksesta miellyttävämmän ja vähemmän tahmean.
Verrattuna toiseen anti-age- suosikkipäivävoiteeseeni Laveralta, My Ageen, Basis Sensitiv Q10 on paksumpaa ja kermaisempaa. Tuntumaltaan hemmottelevampaa. Oikein kuiva tai pintakuiva iho vaatinee voiteen alle myös seerumin tuomaan lisäkosteutta, sillä Q10 Mosturizing sisältää enemmän lipidejä kuin kosteutta sitovia ja/tai vesimäisiä ainesosia. Se tuntuu täyteläiseltä ja pehmentää ihanasti, mutta todella janoinen iho tarvitsee vielä rasva-ainesosien lisäksi myös kosteutta, ja tässä seerumi tulee apuun.
Kaiken kaikkiaan todella ihanan, miellyttävän tuntuinen voide erinomaisella hinta-laatusuhteella. Luonnonkosmetiikan anti-age-päivävoiteeksi Q10 on hyvin edullinen.
Q10 Anti-Ageing Night Cream 22,50€ / 50 ml
Yövoide on tuntumaltaan hyvin samankaltainen kuin päivävoide, mutta paksumpi - kuten yövoiteelta voi odottaakin. Rasvakoostumus on hieman erilainen yövoiteen sisältäessä mm. soijaöljyä ja päivävoidetta korkeamman pitoisuuden auringonkukansiemenöljyä, jotka osaltaan tekevät yövoiteeseen rasvaisempaa koostumusta.Tietysti myös veden ja rasvojen suhde vaikuttaa.
Q10-yövoide tuntuu ainakin nyt syksyllä vielä liian tuhdilta iholleni, tai sitten kyse on vain siitä yleisestä vastenmielisyydestäni paksuja rasvoja kohtaan, mikä ei välttämättä ole linjassa ihon todellisen tarpeen kanssa.
Q10 -silmänympärysvoide 20,50€ / 15 ml
Huomattavasti ohuempi koostumukseltaan kuin kasvovoiteet. Olisin odottanut kermaisempaa koostumusta sarjan muiden voiteiden pohjalta, mutta on tämäkin oikein miellyttävä. Silmänympärysvoide jättää hitusen nahkean jälkituntuman kun se alkaa imeytyä.
Q10-silmänympärysvoide sisältää kasvovoiteista poiketen myös hyaluronihappoa. Kosteutustuntuma on oikein hyvä, mutta voide ei ole yhtä ylellisen tuntuinen kuin täyteläisemmät kasvovoiteet. Ja eihän sen tarvitsekaan, mutta mä tykkään aina huomioida näitä koostumusten välittämiä fiiliksiä :)
*
Seuraavana kasvotuotteiden testijonossa "taistelevat" Neal's Yard Remedies ja Oriflamen Ecobeauty -voiteet. :) Katsotaan kumpiko lähtee ensimmäisenä kierrokselle kun palaan joulukuun alussa Suomeen.
Huomenet Oaklandista, Kaliforniasta :)
Olin tiistaina huolissani Suomen sääolosuhteista ja siitä kulkevatko junat ajallaan, mutta todellinen huoli odottikin vasta Ruotsin puolella, kun heräsimme keskiviikkona Tukholmassa lumikaaokseen.
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Tukholmassa oli ollut kunnon lumimyräkkä johon kaupungin julkinen liikenne ei ollut varautunut (eikö Ruotsissa osata tulkita sääennusteita..?). Paikallisliikenne oli ihan kaaoksessa. Bussit eivät kulkeneet, rekkoja oli jumissa monessa risteyksessä tukkimassa muiden autojen kulkua ja oli vähällä ettemme missanneet lentoa. Jo siihen, että pääsimme pois satamasta, meni toista tuntia.
Kun Värtanin satamahenkilökunta ilmoitti puolen tunnin odottelun jälkeen että bussi saattaisi hyvällä tuurilla ehkä tulla 45 minuutin kuluttua, kiiruhdimme taksitolpalle jossa pirssiä sai vielä odottaa rapiat 30 minuuttia. Lopulta saavuimme Arlandaan kello 12 ja selvisimme portille 30 minuuttia ennen boardausta, huh..! Olimme ostaneet etukäteen liput Flygbusseniin, mutta sillä emme olisi lennolle ehtineet koska liikenne oli Tukholman keskustassa niin tukossa etteivät bussit päässeet ulos kaupungista.
Minun oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus myös treffata Virve City-terminaalissa, mutta Virve-ressu ei monen muun tukholmalaisen tavoin päässyt keskiviikkoaamuna kotoaan mihinkään, ei töihin saati meitä tapaamaan.
No, nyt lumimyräkkä on muisto vain ja olen herännyt tällaisiin maisemiin Oaklandin Rockridge Hillsillä:
Heräsin paikallista aikaa 04.21 ja tunnin pyörittyäni tassuttelin keittiöön aamukahville. Olen käsitellyt kuvia tulevaan Lavera Q10 -postaukseen ja juonut neljä kuppia kahvia, joiden valmistus mörisevällä Nespresso-keittimellä vähän arastutti aamuyön hiljaisuudessa. Talo on onneksi niin suuri ettei kahvimökäni ilmeisesti kuitenkaan herättänyt talon isäntää ja emäntää...
Kello on nyt 7.20 ja sisareni on myös herännyt. Tänään ohjelmassa San Francisco -turisteilua. :)
Saavuimme ystäväni Sheilan luokse eilen pimeydessä ja nyt aamulla on ollut ihana katsella millainen maisema ympärillä avautuu. Itse talokin on aiheuttanut aikamoista ihastelua; Sheila ja hänen miehensä asuvat aidossa, alkuperäisessä 60-luvun pool party -talossa. Sheila kertoi että talo on ihan oikeasti rakennettu alkujaan bilekäyttöön, ja alakerrassa on asiaan kuuluva, ihan "pikkuinen" uima-allas... ^_^
Talolta avautuvat näkymät lahden yli Golden Gate ja Bay Bridge -silloille eivät myöskään mitenkään verota kämpän charmia. Voi olla, että talosta on tehtävä ihan oma postauksensa ^_^ Kiehtovaa, miten erilaisia koteja ihmisillä onkin :)
Lentomatka ruokatarjoiluineen on hiilihydraattitietoiselle tilanne, jossa ruokavaliota on käytännössä mahdoton noudattaa. Lentoateriat kun pohjautuvat 90-prosenttisesti riisiin, perunaan ja pastaan, ja kyljessä tulee leipää, välipalojenkin koostuessa vehnäisestä pullasta tai croissantista. Hyvällä lykyllä (lihaa syömättömän kannalta) proteiinin lähteenä voi olla kalaa, mutta pari ruokalusikallista eväkästä ei riitä pitämään kylläisenä 10 tuntia.
"Karppaajan" (en pidä tästä sanasta, tiedätte, mutta helppo käyttää) ruokavalio ei ymmärrettävästikään ole niin mainstreamia, että lentoyhtiöt tarjoaisivat erikoisruokavaliovaihtoehdoissaan vhh:ta. Niinpä vähähiilarinen matkustaja ottaa lennoille aina omat eväät. Euroopan sisäisen lennon pärjää vielä jotenkuten proteiinipatukalla, mutta Atlantin yli lentoa ei.
Mun eväskassi koostuu näistä:
Tonnikalaa, kananmunaa, kirsikkatomaattia, porkkanaa, selleriä, paprikaa, Koskenlaskija-juustoa, kaura-minihiilarileipää ja proteiinipatukoita.
Muistan kun joskus aiemmassa blogijutussa kerroin ottavani usein lentokone-evääksi tonnikalaa, joku älähti että "Eihän lentokoneeseen saa ottaa kalaa, kun joku voi olla allerginen". Esimerkiksi Norwegianin itse tarjoamissa aterioissa on vaihtoehtona kala. Kalaevään mukaanottaminen ei siis ole kiellettyä. Jäin nimittäin tuon aiemman kommentin jälkeen huolestuneena miettimään, että olenko oikeasti tietämättäni tuonut koneeseen kiellettyä ruokaa, mutta niin ei sitten olekaan.
Leipä ei tunnetusti kuulu säännöllisesti syömääni ruokaan, edes näinä minihiilari-versioina, mutta eipä sitä käy kieltäminen että eväänä leipä toimii älyttömän hyvin. Siemennäkkärikään kun ei ole reissuystävällistä ruokaa (murenee reppuun saman tien), tartun evästilanteissa mielelläni näihin kaupan valmiisiin vhh-leipiin.
Hienoa että nyt vhh-trendin laskettua muutama vähähiilihydraattinen leipätarjokas on kuitenkin säilynyt kaupoissa, toivon että ne eivät koskaan katoa. Ja nythän on tullut niitä uusia vatsaystävällisempiä leipiäkin, eivät vhh:ta mutta muuten viljalaadun kannalta vatsaystävällisemmiksi kehitettyjä. Minusta on hyvä juttu että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, vaikka kaupoista tuntuukin etenkin rahka- ja jogurttituotteiden kohdalla kohta loppuvan hyllymetrit... ^_^
Minulla kulkee reissussa aina mukana vakiosetti siveltimiä. Ainoastaan meikkipohjasivellin vaihtuu sen mukaan, onko mukana mineraalipohja vai nestemäinen meikkivoide.
Kotona meikkipöydällä on telineellinen kaiken maailman siveltimiä joita käytän vähän eri tarkoituksiin (ja osaa en ollenkaan). Matkalle valitsen yleiskäyttöisimmät siveltimet ja kasvosiveltimistä vähiten tilaa vievät.
Otin nämä kuvat Lumene-kiertueella. Sama setti lähtee mukaan myös Jenkkeihin.
Vakiosetti.
Siveltimet kulkevat tällaisessa Bed Headin vanhassa sivellinkotelossa. Tigillähän ei enää meikkituotteita taida ollakaan.... värikosmetiikkakokeilu jäi lyhytaikaiseksi.
Silmämeikkiin MACin eeppinen #239 on ihan must. Yksikin kyllä riittäisi mutta käytän toista vaaleampiin, toista tummempiin sävyihin. Tämä on todellakin se ainoa sivellin jota suosittelen kaikille jos joku halua ostaa vain yhden ainoan silmämeikkisiveltimen.
Pienikärkinen rajaussivellin on Kicksistä, sitä käytän luomivärirajauksiin.
H&M:n synteettinen sivellin on peiteaineelle, se on tämän hetken ykkössuositukseni kun joku kysyy hyvää peiteainesivellintä. Ihan älyttömän hyvä; juuri sopiva napakkuus ja koko silmänalusille. En pidä liian löysistä peiteainesiveltimistä, napakkuus on tärkeä ominaisuus.
Urban Decayn niinikään synteettinen sivellin on suosikkini voidemaisten luomivärien levitykseen. Puuterimaisiin käytän mieluummin aitokarvaista. UD:n sivellin toimisi muotonsa, materiaalinsa ja napakkuutensa puolesta myös peiteainesiveltimenä
(Arkistokuva meikkipöydältäni)
Kasvomeikissä käytän kolmea sivellintä: meikkipohjaan, poskipunaan ja korostukseen.
Nyt mukana kulkee BB-voidesivellin kabukin sijaan, kun käytän nestemäistä meikkipohjaa (Natural Coden CC-voide). Kicksin pyöreäpäinen BB-voidesivellin on suosikkini BB- ja CC-voiteiden levitykseen, ja se toimii hyvin useimpien meikkivoiteidenkin kanssa.
Poskipunasiveltimenä matkakäytössä on ollut jo vuosia Ecotoolsin lyhytvartinen, viisto poskipunasivellin (kuvassa etummaisena).
Korostuksiin käytän Bare Mineralsin minikokoista Flawless Face -sivellintä. Ihan täydellinen kokonsa puolesta.
.
Montako sivellintä teillä kulkee matkoilla?
Olisi taas lähtö edessä.
Tällä kertaa ei käsimatkatavaralla ;) ^_^
Minun oli tarkoitus tehdä tänään juttu luottosiveltimistäni jotka kulkevat aina matkassa mukana, mutta huomaan että olen jotenkin niin lähtöhermostunut että en oikein pysty keskittymään bloggaukseen. Jospa saan sivellinpostauksen valmiiksi huomenna junassa - jos nyt edes junatkaan kulkee kun VR on ilmoittautunut varautuvansa tiistaina "haastaviin keliolosuhteisiin"... Asuminen Helsingin ulkopuolella tuo aina oman lisäjännityksensä matkustuspäiviin kun aina on se pieni vaara että junat ei kuljekaan tai juuttuu kinoksiin matkan varrella.
Olisikohan fiksumpaa kokeilla bussia....
.
Lattialla makaa hyvin epäsannimainen läjä. Mietin tänään kaupassa että mitähän jos joku blogin lukija näkee mun täyttävän koria karkilla ja leivällä ja ajattelee että "No just, se siitä sokerittomuudesta ja viljattomuudesta"... ^_^ No ei, huumoriahuumoria. :)
Kasa on menossa tuliaisiksi ystävälleni Sheilalle. Viimeksi tapasimme San Franciscossa joulukuussa 2012. Tämän jälkeen Sheila miehineen on muuttanut lahden toiselle puolelle Oaklandiin, ja sinne olemme siis matkaamassa.
Minulta kysellään aina vinkkejä edulliseen matkustukseen, ja tässä voin taas sellaisen jakaa. Taikasana on jälleen Norwegian. Luulimme saaneemme onnekkaankin diilin kun buukkasimme lennot jo viime keväänä ja suora lento Tukholmasta Oaklandiin irtosi hintaan 150 euroa. No, nyt kahta päivää ennen matkaa, sama lento maksaa 130,70€.
Kahden kympin menetys ei nyt ehkä niiin hirveästi jää vaivaamaan ^_^
Kun näkee Ruotsiin tai Norjaan hankkiutumisen vaivan, pääsee Norskilla ihan älyttömän halvalla Jenkkeihin ja pariin kohteeseen Karibiallakin suorilla lennoilla. Bongasin kerran lipun Tukholmasta Puerto Ricoon 80 eurolla, nyt halvin lippu joulukuussa maksaa 140,90€.... Ihan kreisiä.
Edullisen matkustuksen "salaisuuksiin" kuuluu hyvien lentodiilien, self catering-ruokailun ja ihanteellisesti halvan kohdemaan ja lisäksi myös mahdollisuus majoittua tuttujen sohvilla. Me olemme menossa USAan neljäksi viikoksi, joista asumme maksullisessa majoituksessa vain noin viikon päivät.
Kirjeenvaihtoharrastus nuoruudessa on tuonut mukanaan syvien ystävyyksien lisäksi useita "koteja" ympäri maailmaa :) Monissa maissa on paikka minne mennä ja rakkaita ystäviä toivottamassa tervetulleeksi sohvalleen ^_^
*
Loppuun vielä nopea innostus jota en malta olla jakamatta, sitten pitää palata pakkaamaan. Olin tänään tapaamisessa koskien kotimaisen Lifehair-merkin tulevaa luonnonmukaista kosmetiikkasarjaa, ja kuulkaas, mä pääsen mukaan tuotekehitykseen :) En nyt millekään pääjakkaralle tietenkään sanelemaan millaisia koostumusten täytyy olla, mutta mukaan kuitenkin, ja ehkä mun näkemyksillä on jotain vaikutustakin..? ^_^
Hur som helst mutta vähänkö mahtavaa ja kiinnostavaa päästä seuraamaan jonkun tuotesarjan kehitystä ideoista purkkiin ja kaupan hyllylle saakka :) Jos jotain, niin saan arvokasta ja huippukiinnostavaa ammattitietoa :) Olen pikkuisen mukana jopa pakkausdesignin suunnittelussa...! Ihan sairaan kiinnostavaa saada tutustua tähänkin osaan kosmetiikkatuotteen valmistuksessa.
Sain mukaan testinäytteet yhdestä tuotteesta; shampoon kahdella eri tuoksuvaihtoehdolla. Jatkan sarjan muiden tuotteiden koe-erien testausta USAsta palattua.
Tarkka lanseerausajankohta on vielä auki mutta sarja ei ole mikään salaisuus joten sain sen täällä paljastaa, vaikka tuotteet ovat vasta kehitysasteella. Saimme ideasta jo vähän kuullakin vuosi sitten järjestetyllä tehdasvierailulla. Nyt ollaan päästy kehitysvaiheeseen :)
Eli stay tuned... :)
.
P.S. Vähän jännä ajankohta mennä Jenkkeihin juuri presidentinvaalien jälkeen... Minkähänlaiset pössikset siellä on...
Eilinen juhlalook kokonaisuudessaan:
Jess, laadukasta kuvaa à la kännykkäselfie. ;) Minulla ei ollut kunnon kameraa eilen ollenkaan mukana joten kaikki räpsyt ovat puhelimella otettuja.
Mekko oli lainassa siskoltani, hän on sen itse ommellut. Tosi nätti mekko mutta siskoni on vähän eri kokoa kuin minä, ja sain kiskoa pukua ylöspäin koko illan... ^_^ Kun nopeasti sovitin mekkoa siskon luona se tuntui sopivan hyvin, mutta eihän mun rintavarustus sitä sitten kunnolla täyttänytkään ja mekko valui koko ajan... Pöh.
Yritin kovasti saada lookista ei-selfie-kuvaa miehen ottamana, mutta ei vain onnistunut. Tai joo, kyllähän mä ikuistuin kuviin, mutta millä lailla....
Olin kaikissa kuvissa puhumassa, heiluttamassa päätä, kiskomassa mekkoa ylöspäin tai muuten vain nyrjähtäneessä asennossa. Jos olinkin johonkin kuvaan onnistunut jähmettymään siedettävään poseerausasentoon, oli kuva otettu sellaisesta kulmasta, että mittasuhteet vääristyivät ja pää oli valtava ja alaruumis pieni. :) Tai naama varjossa jne.
Muutama viimeisenä otettu kuva näytti ensin onnistuneelta, kunnes paljastui, että niissä näkyi rintsikat tai puvun kainalosta roikkuva mekon ripustuslenkki tai sekä että.... Huokaus! ^_^
Miksi miehille (tai ainakin tälle yhdelle miehelle) on niin haasteellista nähdä, milloin nainen näyttää kuvassa hyvältä? Tai vähintään, ettei rintaliivit olisi esillä kuvassa tai nenästä kasva retiisi? :D
En tiedä mutta lopulta oli otettava kuva itse peilin kautta. :)
Itse Awards-gaalasta ei tullut otettua paljon kuvia mutta tässä muutama fiilisräpsy.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa ihastuttavat leidit Maija ja Suvi, oikealla aina niin häikäisevissä meikeissä edustavat kauneusblogikollegani Julia ja Heidi.
Ihana (kulmakarvaidolini ^_^) Mami Go Go -Minttu voitti Lifie-kategorian. <3
.
Ja koska rakastan hiusjuttuja, laitan tähän vielä parit hiuskuvat. :) Luottokampaajani, ystäväni Leena teki minulle tällä kertaa hattarakampauksen:
(Täytyy muuten sanoa että niin hullulta näyttää nyt nuo Leena-linkin postauksen kullanvaaleat hiukseni... Kumman nopeasti sitä tottuu pois koko elämän ajan mulla olleesta väristä :) Linkin postauksessa Leena teki minulle makean ompelukampauksen :))
Miehen mielestä hiukset oli ihan "ysärit". :) No mutta sehän on vain trendikästä nyt, eikö...?
Hiukset tänä aamuna. :)
Monen silmään kenties tosi yksinkertainen, tavallinen look mutta minulle jotain ihan erilaista kun hiukseni ovat normikuosissaan niin lättänät ja päänmyötäiset.
Pienistä asioista iloa! :) Ihailen kuohkeaa tupeeraustani vielä tämän päivän ajan ^_^
.
Mun mielestä muuten juhlalookeissa on parasta se, että joku laittaa mun hiukset ^_^ Ei se, että saa laittaa mekon tai jotain ns. parempaa päälle. :) Pukeutumisjutuissa en ole lainkaan mukavuusalueellani ja "hienommat vaatteet" saa olon aina epävarmaksi, mutta ihanat hiukset taas kohottavat itsevarmuutta ja ikäänkuin tasapainottavat tilanteen ^_^
Päivän violetti gaalalook (+ viimeisin violetti hiussävy):
(Olen menossa illalla Inspiration Blog Awardsiin)
Silmämeikissä kuusi luomiväriä. Päällimmäisenä tietysti suuri rakkaus Urban Decay Tonic <3
Tämä on tällainen nopea junassa naputeltu postaus.... ^_^
Viimeisin testaamani violetti hiusväri on Crazy Colorin Violette. Oli ostettava sinisempää sävyä, kun Color Mask Paintin Deep Purple osoittautui liian puneravaksi, kuten pelkäsinkin.
Crazy Colorin Violette on todella sininen violetti, juuri sitä mitä hain. Ensimmäisellä kokeilukerralla sekoitin joukkoon muutaman pisaran Color Mask Paintin Purple Rain -sävyä, ja tuloksena oli tällainen aavistuksen räikeä violetti, joka on nyt menossa poispäin siitä ponipastellista jollaista mieluiten pitäisin. Mitähän sävyjä seuraavaksi miksaisin että pääsisin takaisin poniliilaan.... :)
No, väreillä leikki on ihan hauskaakin ^_^
Illan lookista kokonaisuudessaan mahdollisesti lisää kuvia huomenna :)
