Tapasin viikon alussa äitiäni.
70-vuotias äitini tervehti minua meikissä, joka oli kuin vanhoilta Karkkipäivä-ajoilta konsanaan :)
Vihreää ja kirkasta turkoosia :)
"Ai sinä haluat ottaa kuvan, näin ruttuisista luomista..."
Äiti ilmaisi havaintonsa siitä, kuinka luomille on yhä vain vaikeampi levittää meikkiä. Silti tämä rouva on löytänyt etenkin värikkäiden meikkien ilon vasta 60+ vuotiaana, eikä anna ihon veltostumisen haitata tahtia :)
Minusta tuntuu että aina kun tapaamme, äidillä on yhä säihkyvämpiä meikkejä silmissään. Kerroinkin täällä aiemmin (Äidin kosmetiikkasuosikit -jutussa), kuinka hän ihastui joku aika sitten metallisiin, voidemaisiin luomiväreihin. Mattaiset, hillityt ruskeat sävyt joita hänelle ennen lahjoitin, ovat jääneet ihan hohtavien ja värikkäiden luomivärien jalkoihin. Myös värikkäät rajaukset ovat kova juttu. Hauskaa ja sympaattista :)
Yleensä kauneushörhöilyjutut ehkä menee niin, että jotain periytyy äidiltä tyttärelle, mutta meidän perheessä se onkin mennyt toisin päin ^_^
Juuri kun taas hiljattain kirjoitin vanhojen meikkituotteiden jemmauksesta, voin kertoa seuraavaa... Äidin meikkiin on käytetty 60-luvulla ostettua luomiväripalettia :)
Vanha rouva laittaa jemmauksessa vielä minua paremmaksi ^_^ Tosin mun volyymit on aika omaa luokkaansa... :/
Huomioin, että äidin meikki oli sävy sävyyn hänen puseronsa ja hameensa kanssa. Kävikin sitten ilmi, että look oli huolellisesti suunniteltu illan esitystä varten :)
Äidin lauluklubilla oli illalla esitys, jossa esiintyjien pukukoodina oli värikkäät vaatteet. :)
Olipa ilo katsoa ja kuunnella iloisia, värikkäitä laulajia ja etenkin äitiäni :) Siellä hän seisoi ja näytti kauempaa kuin nuorelta tytöltä innokkaine olemuksineen ja pirteine, vihreine vekkihameineen.
Ja turkooseine silmänrajauksineen ^_^ Eipä ne rutut ja rypyt kauemmas näy, vain ihmisen olemus. <3
Kun katselin äitiäni, minulle tuli taas mieleen keskustelumme parin vuoden takaa.
Istuimme lapsuudenkotini sohvalla ja puhuimme iän tuntemuksista. Sanoin, että en näe itseäni minkään ikäisenä, ettei minusta tavallaan tunnu yhtään sen aikuisemmalta kuin 10 tai 15 vuotta sitten. Kuin mitään kalenteri-ikää ei olisikaan. Äiti vastasi, että hänestä tuntuu ihan samalta.
"Ei se muutu 69-vuotiaanakaan. Omassa mielessäni olen nuori. Vasta peiliin katsoessa muistaa, että onkin eri ikäinen.”
Kippis sille ja iättömyydelle - ja värikkäille tädeille :)
Eikös kaiveta mekin esiin kirkkaimmat eyelinerit kevään kunniaksi :)
35 comments on “Värikkäät tädit keväässä”
Äitisi vaikuttaa ihastuttavalta, hän on kaunis nainen! Tästä tuli hyvälle tuulelle. :)
Tuo rajaus ei voisi olla täydellisempi! Ja upeat värit vaatteissa!
Ihana asenne! :) Ja upeat, turkoosit rajaukset!
Mä mietin tätä ikäasiaa just eilen kun ajelin kotiin. Mietin, että en todellakaan tunne itseäni ikäisekseni, ja että muuttuuko tää fiilis joskus? Ja tunteeko kaikki samalla tavalla? Nyt mä vielä näytänkin nuorelta, mutta tuleeko mulle joku kriisi sitten kun olen paljon vanhempi..?
Tää on asia, joka mietityttää mua aika usein...
Minulle on tullut kriisi, kun ulkoinen olemukseni ei vastaa mielikuvaani ulkonäöstäni. Kotona ollessa olo on ok, mutta ulkona ihmisten ilmoilla tulen aivan liian tietoiseksi siitä, että olen äkkiä vanhempi kuin mitä minun "kuuluisi" olla ja monet "ikäiseni" vastaantulijat ovatkin nuorempia. Ja kuinka minua nuoremmat voivat olla jo erikoistuneita lääkäreitä ja perheenäitejä tms. sekin ihmetyttää.
Tuo sopii aivan täydellisesti äidillesi!
Äidit on ihania.
Arvaa kenen äiti käyttää kirkkaanpunaisella sävytettyä Joikin huulirasvaa...
Vaikka väitti, ettei hänen ikäisensä voi niin huulia maalailla.
Kun ne nuoretkin sanoi et puna sopii silmälasiensankoihin...
Jess, mahtavaa ^_^ Ja tosiaan sopii hänen silmälaseihin..! :)
Ihana kuulla että vierailulta jäi tällaistakin inspiraatiota "käteen", tai huuliin :)
Ihana äitisi, ihan sinun oloisesi <3
Ihana postaus ja ihana äiti! <3 Oikein sopiva ajoitus näin äitienpäivän kynnyksellä.
Komppaan sinua ja äitiäsi siinä, että en itsekään muista olevani jo näin vanha... Tunnen olevani jotenkin iätön, mutta (onneksi) kuitenkin kehittyvä persoona. Peili tosin paljastaa totuuden... Ja erinäiset muut kolotukset.
Äitiäsi ei kyllä 70-vuotiaaksi uskoisi parhaalla tahdollakaan! Kaunis tyyli hänellä.
Oikein hyvää äitienpäivää Sannin äidille ja Sannille! <3
PS: Aivan mahtavat nuo 60-luvun luomivärit! Kyllä mäkin siis voin ihan hyvin käyttää noita alle 15 vuotta vanhoja luomivärejäni :)
Kiitos, samoin teille sinne pohjoiseen :)
Kyllä äiti on varmaan ilahtunut näitä kommentteja lukiessaan <3 Rakas äiti. <3
Todellakin ^_^ ;)
Äitisi on todella kaunis ja viehkon oloinen! (Plus tuo hiusmalli on yksi suosikeistani kenellä tahansa!)
<3
Äidit ❤
Niinpä <3
Ihana! <3
Ihana teksti. Kiitos! :)
Äidilläsi on ihana asenne ikään ja ikääntymiseen!
http://westendmum.fi
Ihana hyvän mielen postaus! :)
Onpas äidilläsi tosiaankin upean värikäs asukokonaisuus ja siihen täydellisesti sointuva meikki! Ihanalta persoonalta vaikuttaa näin ruudun välityksellä :)
Aivan ihana postaus.
Värikäs kynärajaus on kyllä kätevä. Toimii sellaisenaan. Ja toimisi nyt vuotavankin silmän aikana, kun ei leviä samalla tavalla kuin luomiväri. Innostuisiko sitä kokeilemaan...
Käyn äitini luona nyt viikonloppuna ja viemisinä on mm. hiusverkko ja linimenttivoide :)
Hyvää äitienpäivää myös sinun äidillesi!
Silmään vähän pistää ristiriita tekstin sävyn ja äitisi toteamuksen siitä, että tuntee edelleen itsensä samanlaiseksi kuin nuorempana, välillä. Vanhoista ihmisistä aletaan usein kirjoittaa, ajatella ja puhua vähän siihen sävyyn kuin vanhat ihmiset olisivat lapsia. Se on haitallista.
Muuten hauska juttu, turkoosi silmänrajaus näyttää mukavan kirkkaalta.
Hmm.... puhumme varmaan nyt eri asioista. Ihminen voi toki tuntea itsensä sisimmältään samanlaiseksi kuin vaikka 25-vuotiaana, vaikka kalenteri-ikä olisi 50 vuotta enemmän. Ja ulkopuolelta; henkilön olemus voi olla jotain muuta kuin mitä kalenteri-iän perusteella saatetaan ajatella tai odottaa, esimerkiksi tietynlainen käytös. Tämä on ainakin minun mielestäni ihan eri juttu kuin ajatella vanhemmista ihmisistä, että he ikääntyessään taantuvat lapsen tasolle.
Tuo iättömyys juttu. Minäkin odotin sitä kauan, että tuntisin oloni aikuiseksi. Vielä kolmikymppisenä tuntui noin 15-vuotiaalta. Mutta sitten tuli jokunen rankempi vuosi, joiden jälkeen tunsin olevani ikäisiäni henkisesti vanhempi. Mutta sekin varmaan yksilöllinen juttu miten vaikeudet vaikuttaa. Oli teininäkin vaikeaa, mutta en tuntenut siitä oloani vanhemmaksi, vaan avuttomammaksi.
Luulisin kuitenkin, että useimmat tuntee itsensä raastavan aikuisiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun joutuvat järjestämään jonkun läheisensä hautajaiset. Ja useimmille meistä se tulee eteen, jos tarpeeksi vanhaksi saa elää.
Itsellä oli vielä niin että tuo pois mennyt henkilö oli minua nuorempi.
Vastuu ei kuitenkaan tuntunut mitenkään pahalta, vaan aikuiselta ja tärkeältä ja ennen kaikkea oikealta.
Osanotto <3
Vielä aikuisuudesta; kun mietin asiaa, niin ehkä ennemminkin muotoilisin asian nykyään niin, että sen sijaan etten "tunne itseäni vanhemmaksi tai aikuisemmaksi", sanoisin, että odotukseni aikuisuuden ja kertyvän iän kokemukselle olivat vain vääränlaiset. Pitääkö iän ja aikuisuuden ylipäänsä tuntua joltain erityiseltä? Asianhan voi ajatella myös niin, että me vain olemme, kehitymme ja muovaudumme niiden vuosien aikana, jotka meille on annettu. Ja tämän kehityksen tunne, onko se sitten tunnetta "vanhuudesta" tai "aikuisuudesta"? Ei välttämättä. Ei ainakaan minun kohdallani. Minä vain olen Sanni. :) Erilainen nyt kuin 20 vuotta sitten, mutta en koe kuvaavaksi käyttää ilmaisua 'vanha'.
Heheh, tilasin turkoosin silmämeikkikynän juuri ennen tänne kuin klikkasin blogiisi. :> Äitisi on kaunis!
Miten kauniit ja sirot kädet hänellä onkaan! Tulipa hyvä mieli :)
Voi äiti ja tädit <3 Teidän silmissä ja katseissa on sitä jotain samaa elämänilon pilkettä :) <3
:) <3
Oih! Mistä tuo ihana vekkihame?
Taitaa olla jostain 60-luvulta sekin, veikkaan... :D (En ihmettelisi ^_^) Kysyn äidiltä.
Vastaus: "Hame on vanha, hyvinkin 40 vuotta, en muista. Pesulapussa lukee Miss TS Made in Finland. "
:)
Kiitos molemmille vastauksesta! Ei siis muuta kuin kirppiksiä kiertelemään! :D
Voi että, tää oli niin ihana postaus! Tuli tosi hyvä mieli tätä lukiessa :) Äidit <3
Ihana Äiti-Karkkipäivä! <3