Sain Charming Nailsiltä tammikuussa (!) haasteen vastata ystäväkirjaan. Tänä heinäkuisena aamuna löysin vihdoin hetken vastata ^_^ Karkkipäivä - aina ajan tasalla ;)
Yritin vastata kysymyksiin mahdollisimman spontaanisti, eli mitä vain ekana tuli mieleen. :)
Kolme asiaa joita ilman en voi elää
(Kuten Taina, totean että jätetään tästä pois itsestäänselvät eli perheenjäsenet ja ystävät, sillä ilman heitä ei meistä kukaan halua elää.)
Huulirasva, kasvikset, lämpimät vaatteet. (Mä palelen aina. Mies aina vitsailee, tai köh, ei se ehkä ole edes huumoria, että mun ei pitäisi lähteä mihinkään ilman vähintään villamyssyä ja kaulahuivia. Viimeksi sain kuulla tästä kesäkuun alussa Suomenlinnassa.)
Joo, kuva ei ihan liity lapsuuteen mutta... Honfleur oli ihana paikka! :)
Lapsuuteni paras muisto
Hattulan mummon mökin mietiskelykivi jossa istuin aina lapsena. Kivi oli korkean heinikön ympäröimä ja sille mahtui istumaan juuri sopivasti yksi pieni lapsi. Kivi oli pihan reunassa, mökin puunhakkuupaikan vieressä. Istuin siinä aina omassa maailmassani heinänkorsien ympäröimänä, vähän tärkeänä, mietiskellen niin syntyjä syviä kuin nyt alle kouluikäinen lapsi voi mietiskellä. Muistan valokuvan tarkasti miltä mökin pihapiiri näytti kiveltä katsottuna. Selän takana levittäytyi viljapelto ja kaukana siinsi metsänraja. Se oli niin kaukana ettei pieni Sanni saanut sinne yksin lähteä seikkailemaan. Mutta joskus hän kuitenkin karkasi peltoon, piileskeli viljankorsien seassa. Niin että mummu ja äiti saivat huolissaan lähteä etsimään.
Takana kauhea päivä, miten rentoudun?
Kaadan lasin punaviiniä ja laitan Sigur Rósin levyn soimaan.
Jos minun pitäisi syödä vain yhtä herkkua koko lopun elämääni, se olisi...
Hmmm, kuka ei tiedä vastausta tähän? ^_^
Mitä en voi sietää
Tarkoituksellista ilkeyttä ja ylimielisyyttä.
Mikä saa minut hyvälle tuulelle ja nauramaan
Eläimet, esimerkiksi kadulla (tai vaelluspolulla ;)) ohi kulkeva koira.
Ketä ihailen?
Äitiäni ja sisariani, kaikki ovat kulkeneet elämässä omia ei-aina-niin-helppojakaan polkuja ja menestyneet tahoillaan tavoitteissaan ja haaveissaan. Äitini on viisaimpia ja elämänkokeneimpia ja samalla hassuimpia tyyppejä mitä tunnen <3
Ketä en ihaile?
Ketään joka toimillaan tarkoituksellisesti satuttaa muita.
Matkakosmetiikkaa
Jos saisin rajattoman budjetin, mitä tekisin sillä?
Lahjoittaisin eläinten ja lasten hyvinvointiin liittyvälle toiminnalle sekä erilaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin.
Ja kyllä sitä rahaa rajattomasta budjetista varmaan jäisi yli reissaamiseenkin ja omaan taloon ^_^ Ostaisin talon ainakin Kreikasta, ehkä Santorinilta ja palkkaisin oman kokin joka tekisi minulle joka päivä kreikkalaista ruokaa joka on allekirjoittaneen mielestä maailman parasta ruokaa. Ja sit mä teettäisin oman nimikkojuuston ja oman nimikkokosmetiikkasarjan :)
Keneksi tai miksi pukeutuisin naamiaisissa?
Tähän ei oikeasti tule spontaania vastausta! :D En kai tykkää naamiaisista?
Niin ihanaa kuin onkin välillä leikkiä "prinsessaa", olen enemmän itseni vasemmanpuoleisena Sannina :)
.
Kiitos Taina haasteesta :)
P.S. Vaikka patikkamoodissa ollaankin niin joka päivä on ollut kuvan tuotteiden verran meikkiä naamassa ^_^
18 comments on “Ystäväkirja”
Kiva kun ehdit vastailla <3
Ihanaa, jollain muullakin on ollut miettimiskivi. Minun miettimiskiveni on vanhempien pihalla aivan tontin rajalla. Se oli hurjan korkea kivi, jonne kiipeäminen oli oma haasteensa ja sen takia siellä sai olla rauhassa pikkusiskolta. Kiven juurella kasvoi raparperi, jota oli hyvä imeskellä miettiessä.
Heei täällä vielä yksi kellä ollut mietiskelykivi :D onkohan se sitten joku yleisempikin juttu että lapsuudessa ollut noita miettimiskiviä :P Mutta kivelle kyllä liittyy hyviä muistoja ja syvällisiä lapsuuden pohdiskeluja. :)
Hyvin turha kommentti, mut repesin totaalisesti tuolle sun heitolle: "Karkkipäivä – aina ajan tasalla" :D
Olipas kiva postaus ^_^
Hei, minullakin oli miettimiskivi! Tai oikeastaan se on vieläkin mökin pihapiirissä, mutta aivan liian harvoin tulee nykyään sille kiivettyä pohdiskelemaan.
Onpas hauskaa että miettimiskivi onkin näin yleinen juttu ^_^ Kai lapsilla on tarve mietiskellä jossain ja istuttavan kokoiset kivet tarjoavat siihen juuri sopivan, lasta miellyttävän paikan :)
Sigur Ros? :-) Jotenkin yllättävää. :-)
Ai, kuis? :) Kuuluuhan Björk'kin mun suurimpiin suosikkiartisteihin <3
En tiedä, olen ehkä jotenkin pitänyt yhtyettä sellaisena hieman ahdistavan (tai no ahdistava on ehkä väärä sana sittenkin) musiikin edustajana, joten siksi sen käyttö rentoukseen yllätti. :) Mutta tunnetusti kaikki rentoutuvat eri tavoin, ja itsellänikin on musiikin käyttö muuttunut aika lailla vuosien aikana.
Nojoo, ymmärrän tavallaan ^_^ Sigur Rósin Ágætis byrjun -levy on mulle yksi tärkeimpiä elämäni levyjä, misteri laittoi sen soimaan eräänä muistorikkaana aamuyönä kun emme olleet vielä tunteneet kovin kauaa emmekä vielä seurustelleet... Levy vie minut aina takaisin tuohon jopa vähän mystiseen tunnelmaan... <3 Kyllä, siinä on surumielisyyttä mutta positiivisella pohjavireellä, kuten tulevaisuus näytti :)
Aa, no sitten pystyn itsekin täysin eläytymään tuohon. :-) :-) Musiikilla (ja tuoksuilla) on ihan valtava voima hyvin elävien ihanien muistojen uudelleenluomiseen. Se on tosi mahtavaa välillä. Tosin hinta jonka tästä ihanuudesta joutuu maksamaan on se, että se toimii yhtä lailla myös ikävien muistojen kohdalla. Onneksi musiikin (ja yleensä tuoksutkin) voi valita. ;-)
Asiasta viidenteen. Saanko tiedustella mitä kulmakynää käytät tällä hetkellä? Vai käytätkö vain tuota geeliä? Sellainen FYI, että se ihan mahtava dermosilin kulmakynän koostumus on muutettu (dermon sivuilla olevan asiakaspalautteen mukaan se on pehmeä ja sottaava, eli en missään nimessä voi käyttää sitä enää). Jos sulla on jotain hyviä vinkkejä korvaavasta tuotteesta, niin otan enemmän kuin mielelläni vastaan :DD
Uusi supersuosikkini kulmakynissä on Urban Decayn Brow Beater, mutta sen loputtua käytän parhaillaan loppuun vanhaa Dermosiliäni. Kummassakin on yhtä hyvä sävy mutta UD on tosi ohut minkä vuoksi se ajoi Dermon ohi
Kiitos paljon, UD testiin siis :) mukavaa kesäiltaa sinulle :)
Samoin sinne :)
Hei Sanni, ja kiitos huippublogista! Olen viettänyt täällä viime viikkoina vähän liiankin paljon aikaa
Haluaisin kysyä oletko kuullut kasvojen päivittäisestä pesusta mineraalisuolalla? Anoppini on kertonut sen parantaneen hänen aikuisiän epäpuhtaan/aknetaipuvaisen ihon. Ymmärtääkseni suolapesu pitäisi tasapainoittaa ihon ph-arvot emäksisemmäksi, mikä hoitaisi ihoa, tosin samalla jonkin verran kuivattaen ihon pintaa.
Minua mietityttää, onko tästä pitkässä käytössä haittaa iholle. Suola kuulostaa aika kovalle päivittäiseen käyttöön, ja samalla olen epäluuloinen siitä kykeneekö suola poistamaan mineraalipohjaa, joten suhdistuksesta tulisi iltaisin tuplapuhdistus.
Arvioisin että minulla on sekaiho. Nenässä ja sen vieressä minulla on näkyvät/laajentuneet ihohuokoset, ja T-alueeni on aina kiiltänyt. Etenkin talvella iho on pintakuiva ja poskillani/leuassani esiintyy kerran kuussa hormonaalisia näppylää. Olen 33-v, jos sillä nyt tässä asiassa on merkitystä
Kyllä, ja kokeillutkin. Sain eräästä emäksiseen ihonhoitoon erikoistuneesta hoitolasta kerran näytteen mineraalisuolapesujauheesta ja niin hullulta kuin ajatus jauheella pesusta tuntuukin, se toimi ja iho jäi todella hyvän tuntuiseksi. Kyllä sillä meikkikin lähti :) (Silmämeikkiin en tietenkään kokeillut, vain kasvoille ja mineraalipohjan poistoon.)
Siitä, onko suolapesusta pitkässä juoksussa haittaa iholle, en osaa sanoa. Itse en kuitenkaan haluaisi jatkuvasti käyttää suolapesua, olen sellaiseen aivan liian kosmetiikkaelämysfriikki ja tykkään kokeilla ja vaihdella erilaisia puhdistustuotteta :) Lisäksi valmiiksi geelimäisessä/nestemäisessä/vaahtomaisessa muodossa oleva tuote on miellyttävämpi annostella kuin suola joka on sekoitettava kämmenellä veteen.
Mahtavaa. Kiitos vastauksesta. Jatkan siis kokeilemista, ja blogin lukemista