Nyt tulee ehkä erikoinen julkaisu. Puhun inspiraatiosta - ja saippuasta.
(Aloitin kirjoittamaan lyhyttä inserttiä Instagramin julkaisuun, ja ennenkuin huomasinkaan, siitä oli kasvanut ylistys palasaippuan kauneudelle.... ja sitten ajattelin, että julkaisen tämän Instagramin sijaan blogissa. Kun se nyt tuli ulos.... :))
Tässä tulee nyt kaksi Nurme-aiheista juttua peräjälkeen, mutta ehkä annatte sen anteeksi... Tämä saippua-asia tuli ulos ihan odottamatta (..."yllätyksenä ja pyytämättä".... :D)
Rakastan valokuvaamista ja tykkään kuvata niin luontoa, ihmisiä, urbaania ympäristöä kuin pieniä, kiinnostavia yksityiskohtia. Nuo yksityiskohdat eivät välttämättä puhuttele muita, mutta vetoavat minuun ja synnyttävät mielihyvän tunteen.
Kun näen tällaisen yksityiskohdan, haluan valokuvata sen, tallentaa sen. Näitä detaljeja voivat olla kankaan laskokset, tapetin kuviot, värien ja varjojen harmonia, sileät rantakivet tai kallion ja kaarnan muodot. Kahvikupit, koiran kuonot, auringon heijastumat seinällä.... kuvaan paljon näitä.
Kuvaan työssäni kosmetiikan markkinoinnissa paljon materiaa ja tuotteita, joista voisi ajatella, että ne ovat minua tavanomaisesti viehättäviin kuvauskohteisiin verrattuna "kylmiä" ja "hengettömiä". Monet niistä ovatkin.
Pidän silti myös niiden kuvaamisesta, sillä muovisen pullonkin voi saada tallennettua siten, että se herättää katsojassa muutakin kuin ajatuksen "muovisesta pullosta jolla voi pestä hiukset". Valo, rekvisiitta (erityisesti valo...!) ja sommittelu tekevät vaikutelman = tunteen, ei välttämättä itse purkki.
En voi sanoa, että muoviset purkit kuitenkaan mitenkään inspiroivat minua kuvaajana. Värikkäät luomivärit ja poskipunat ehkä kyllä, kosmetiikan saralla. Mutta - - erityisesti minua inspiroi.... palasaippua.
Rakastan saippuan kuvaamista. Siitä on muodostunut mielipuuhaani työkuvausprojekteissa.
Nurme ja "kaverit" Telliskiven myymälässä
Olen aina pitänyt virolaisesta Nurme-luonnonkosmetiikkamerkistä. Kohtasin Nurmen sattumalta keväällä 2015 Tallinnan Telliskivessä. "Oi, miten suloisen näköisiä tuotteita..!" ajattelin. Tuolloin Nurmea ei vielä myyty Suomessa.
Nurmen pääasiallinen tuote, koko sarjan sydän, on alusta saakka ollut saippua. Ihastelin Telliskivessä Nurmen yksinkertaista, graafista ilmettä joka oli samalla kodikkaan suloinen ja dekoratiivisesti tyylikäs. En voinut vastustaa vetovoimaa: kaivoin kameran esiin ja kuvasin Nurmen tuotteita siinä myymälän hyllyssä, koin vahvaa halua ikuistaa tämä kaunis, ihastuttava brändi.
Viisi vuotta eteenpäin, ja kuvaan Nurmea työkseni. Enpä olisi sitä voinut edessäni nähdä sinä huhtikuisena hetkenä Tallinnassa, kun tapasin Nurmen ensimmäistä kertaa.
Vaikka en itse käytä palasaippuaa kuin harvoin, rakastan Nurmen saippuoita. Ne puhuttelevat minua. Ne ovat virittyneet taajuudelleni. Mulle tulee niistä hyvä olo. Niiden värit ja muodot vetoavat minuun, ne näyttävät kauniilta ja kotoisilta.
En tiedä voiko joku muu (kuin valokuvaaja...?) samaistua tähän tunteeseen.
Nurmen saippuassa viehättää myös sen henkilökohtaisuus. Nurmen saippuoista kunkin on kehittänyt ja luonut yksi nainen, Marit Tiits, joka lasta odottaessaan aloitti kotonaan saippuan valmistuksen. Jokainen saippua on uniikki, Maritin saippua"lapsi". Näistä lapsista kasvoi Maritin elinkeino, ja yhä saippuat kymmenen vuotta myöhemmin valmistuvat Maritin perheen käsissä.
Saippua on jotenkin niin perustavanlaatuinen juttu, niin arkinen. Useimman meistä elämässä on aina ollut läsnä saippuaa.
Saippua ankkuroi turvallisuuteen ja siihen arkeen, jonka tunnemme. Ehkä vielä tällaisina poikkeuksellisina ja epävarmoina aikoina, kun moni asia ympärillämme ja koko maailmassa on muuttunut, saippuan merkitys rauhoittavana ja maadoittavana elementtinä korostuu.
Kun kaikki tuntuu hullulta ja ahdistavalta, voi tarttua saippuaan ja pestä kätensä.
Saippuan ominaistuoksu, pehmeä vaahto, jollainen syntyy vain palasaippualla.... hieman narskuva tunne iholla, kun saippuan huuhtelee.
Kun itse ajattelen saippuaa ja sen tuoksua, ajatukset vievät lapsuuden Kuopioon ja taloyhtiön saunaan, jossa peseydyin isossa muovisaavissa valkoisella saippualla ja pesusienellä. Meillä käytettiin mun lapsuudessa peseytymiseen vain palasaippuaa. Koska se on niin riittoisaa. Ajatukset vievät myös Hattulan mökin saunaan, jonka hämärillä lauteilla sekoittuivat koivun, ihon ja tervasaippuan tuoksu.
Hyviä muistoja. Lämpimiä muistoja.
Kaikkea tätä ajattelen, kun otan esiin Nurmen saippuat ja kuvaan niitä mökin laiturin portailla, sammalmättäällä tai liiterin seinustalla.
Ehkä vietän viisikymppisenä "harrastelijavalokuvataiteilijan" juhlaa saippualle omistetulla näyttelyllä....
Muistatteko, kun kolmisen vuotta sitten kirjoitin jutun uuden tyyppisistä luonnollisista deodoranteista? 'Uuden tyyppisellä' viittasin sellaisiin, joissa on myös kainaloiden kosteutta ehkäiseviä ainesosia, mitä deodoranteissa ei perinteisesti ole.
Näitä luonnonkosmetiikan deodoranteissa käytettyjä kosteutta hillitseviä aineita ovat erilaiset tärkkelykset ja esimerkiksi arrowjuurijauhe. Lähellekään yhtä tehokkaita ne eivät tietenkään ole kuin antiperspiranttien sisältämät alumiiniyhdisteet, mutta ne ovat luonnollisia, eivät tuki hikitiehyitä ja auttavat ilman muuta pitämään kainalot kuivempina kuin "tavallinen" deodorantti.
Tykästyin tuolloin vuoden 2017 "heräämisessäni" näihin tärkkelyspitoisiin deodorantteihin.
Tämä pohjustus saapuu nyt itse asiaan, eli siihen, että virolainen "saippuasymppis" luonnonkosmetiikkasarja Nurme on tänä keväänä lanseerannut omat deodoranttinsa, ja myös ne ovat tärkkelyspitoisia. 👍 - Ja mun kainaloiden kokemuksella myös todella tehokkaita.
On outoa puhua julkisesti hikensä hajusta, mutta viimeisten parin vuoden aikana olen todennut, että mun hiki on vihdoin alkanut haisemaan pahalle :D No, ei joka päivä, mutta erityisesti kun olen stressaantunut, ja dödö on joko unohtunut tai pettänyt (usein unohtunut...), nousee kainaloista aikamoiset odöörit... Nurmen deodorantti ei ole pettänyt kertaakaan. Kainalot ovat pysyneet täysin tuoksuttomina aamusta iltaan.
(Olen aiemminkin puhunut Karkkipäivässä hiestäni, joka ei juuri haise. Tiesittehän, että kunkin henkilön yksilöllinen hien haju liityy henkilön bakteereihin, hormoneihin ja aineenvaihduntaan. Jonkun tyypin mikrobit ja aineenvaihdunnan tuotokset muodostavat todella voimakkaan hajun, toisen henkilön hiki taas ei välttämättä tuoksahda koskaan...)
Nurmen dödö on koostumukseltaan vahamainen puikko, vahapohjan muodostavat mehiläisvaha, kookosöljy ja sheavoi. Tuoksuja on kuusi erilaista; sitruuna-eukalyptus, mandariini-appelsiini, laventeli-salvia, viherminttu-rosmariini, lime-patsuli ja ylang ylang-bergamotti.
Nurme-deodorantin inci näyttää tältä:
maissitärkkelys - imee kosteutta
kookosöljy - hoitaa ihoa, neutraloi tuoksuja, osa puikon rasvakoostumusta
mehiläisvaha - muodostaa puikon rasvakoostumusta
sheavoi - hoitaa ihoa, muodostaa puikon koostumusta
ruokasooda - neutraloi tuoksuja
jojobaöljy - hoitaa ihoa
eteeriset öljyt - neutraloivat hien tuoksua (antibakteerisia), tuovat deodoranttiin sen ominaistuoksun
auringonkukansiemenöljy - hoitaa ihoa
e-vitamiini - säilöö
Puikon koostumus on korkean maissitärkkelyspitoisuuden vuoksi kuivahko, minkä vuoksi suosittelen levittämään deodorantin hellästi.
Jotkut tämän tyyppiset deodorantit ovat rasvaisempia ja liukuvampia. Ne kenties levittyvät iholle notkeammin, mutta niiden miinuksena on puolestaan rasvainen jälkituntuma. Nurmen dödö jää iholle kuivaksi. Itse teen niin, että vedän puikkoa kainaloon pari vetoa ja levitän aineen sitten vielä sormin.
Valitsin itselleni tuon Laventeli-Salvia-tuoksun. Tuoksu on tosi mieto, ja saisi mun makuun olla vielä tuoksuvampikin..! :)
Appelsiini-Mandariini-tuoksu on mun toinen suosikki, ja kolmas Viherminttu-Rosmariini.
Kussakin deodorantissa on siis nimensä mukaiset eteeriset öljyt jotka sekä hajustavat deodorantin, että neutraloivat antibakteeristen ominaisuuksiensa puolesta hien hajua. Pääasiallinen hien hajua poistava vaikuttava aine on ruokasooda.
Kuinka moni teistä käyttää luonnollista deodoranttia? Minkä tyyppistä käytätte? Ovatko tällaiset tärkkelyspohjaiset teille tuttuja?
Haluan vielä vinkata Nurmen ihanista saippuoista, koska ne ovat tämän vuoden ajankohtaisin tuote - tiedämme kyllä minkä vuoksi...
Saippuaa kuluu nyt enemmän kuin koskaan. Nyt kesällä, kun poikkeusolot ovat vähän hellinneet ja ihmiset taas jonkin verran tapaavat toisiaan, on saippua mitä parhain lahjaidea kesän pieniin illanistujaisiin tai mökkivierailuille. :)
Nurmen saippuat ovat yhtä suloisia kuin tyylikkäitä, ja huolellisesti mietityt koostumukset todella poikkeavat toisistaan. Kukin saippua on oma pikku-persoonansa erilaisilla rasva- ja öljypohjillaan, tuoksuillaan ja aktiiviaineillaan. Erona ei siis tosiaan ole vain pelkkä tuoksu, myös vaahdot ovat erilaisia, samoin pesevyys.
Kokeile esimerkiksi teepuuöljysaippuaa kutiavan, ärtyneen tai akneihon puhdistukseen, toimii..!
Mökkituliaiseksi koivusaippua on onnen omiaan..! :)
Vinkkaanpa vielä, että Nurmen kaikki saippuat ovat nyt -29% tarjouksessa Hyvinvoinnin Tavaratalossa.
Nurmen deodorantti maksaa jälleenmyyjästä riippuen 12,50€, saippuat noin 7€.
Aion tänä kesänä testata ennätysmäärän aurinkovoiteita, ja laitan niistä raportteja blogiin pitkin kesää. Kesän lopussa teen yhteenvedon ja rankingin.
Joukossa on sekä vanhoja tuttuja että uusia - tai ainakin Karkkipäivän kirjoittajalle uusia - aurinkovoiteita.
Tulen tänä kesänä viettämään aikaa veneillen, mikä tarjoaa vielä ihan erityisen hyvät puitteet testata aurinkovoiteiden suoritusta.
(Toisaalta - jo tämän viikonlopun UV-indeksi, maallisesta tai merellisestä sijainnista huolimatta, on tarjonnut loistavat testiolosuhteet... :D)
Rusketun todella helposti ja nopeasti, ja eniten valolle altistuvana naama on aina eri paria muun kropan kanssa...
Aloitan parhaasta kasvoaurinkovoiteesta.
ALOEDERMAL FACE SUN CREAM SPF 20
UV-suoja: kemiallinen
Olen hehkuttanut tätä tuntematonta, ei-juuri-missään-myytävää aurinkovoidetta sen jälkeen kun tutustuin siihen vuonna 2016.
Mikä siinä on niin fantastista, on supermiellyttävä (vaikkakin apteekkimaisen tuoksuinen) täysin tahmattomaksi kuivuva koostumus. Vaikka voide on koostumukseltaan semitäyteläistä, se kuivuu iholla (sekä voidetta levittävissä sormissa...!) täysin rasvattomaksi ja "tunnuttomaksi".
En voi sietää tahmeutta, ja koen en-niin-lievää ärtymystä siitä, kun joka kerta ulkona aurinkovoidetta lisätessä pitäisi aina päästä pesemään kädet. Useimmat aurinkovoiteet jättävät kädet pysyvästi tahmeiksi kunnes peset ne. Paljon valokuvaavalle ihmiselle tällainen ei vain käy. En halua käpälöidä kameraani, lompakkoani tai puhelintani tahmanäpeillä.
No, ainahan on Savetteja, mutta nekin saattavat loppua tai ei muuten vain jaksa kaivaa niitä esiin. Aloedermal on tarjonnut siihen hermoja säästävän, ihoystävällisen, kosmeettisesti miellyttävän ja tehokkaasti auringolta suojaavan ratkaisun.
Tylsää kyllä, tätä voidetta ei oikein myydä missään. Ilmeisesti valtayleisö ei ole löytänyt sitä hurmosta, jonka mä olen löytänyt. Sain voiteen muinoin testiin PR-toimistolta, eli yritystä Aloedermalin maahantuojalla on ollut voiteen promoamisen suhteen.
Tällä hetkellä sitä kuitenkin saa enää maahantuojan omasta verkkokaupasta, osoitteessa finherb.fi. Sivulla lukee; "Aloedermal Solar -tuotteet -50% niin kauan kuin tuotteita riittää", eli ovatkohan hekin luopumassa sarjasta? Tilasin voidetta kaksi tuubia, kun se maksaa nyt vain 12,47€. Vieläköhän sitä uskaltaisi muutaman tilata jemmaan... jos ne lopettaakin sarjan maahantuonnin... Ei varmaan järkeä, kun käytössä menisi kuitenkin 3-4 vuotta.
Finherbin verkkosivulla muuten puhutaan virheellisesti suihkutettavasta aurinkovoiteesta, ja kuvitus Aloedermal Sun Face Creamin ulkopakkauksessakin viittaa suihkeeseen. Kyseessä on kuitenkin pumpputuubissa oleva voide.
Pisteytys Aloedermal Sun Face Cream SPF 20:
Levittyvyys: 9,5
Ihofiilis: 10
Tuoksu: 4
Tehokkuus: 9,5
LAVERA SENSITIV FACE SUN CREAM SPF 30
UV-suoja: fysikaalinen
Lavera on uudistanut aurinkovoiteensa perusteellisesti tänä keväänä, ja vihdoin voi puhua onnistuneista tuotteista! Rehellisyyden nimissä, Laveran taival aurinkotuotteiden maailmassa ei ole ollut menestyksen siivittämä... Jos joku teistä on kokeillut Laveran aiempia aurinkosuojatuotteita, tiedätte mistä puhun. Heiltä on selkeästi puuttunut osaamista tällä alueella, mutta nyt talo näyttää viimein hankkineen tuotekehitystiimiinsä modernien, luonnollisten aurinkosuojakoostumusten kovaa osaamista.
Esittelen Laveran vartaloaurinkovoiteet toisessa postauksessa, mutta tänään valokeilaan pääsee kasvoille kehitetty SPF 30 -voide.
Aurinkovoiteen kosmeettisen miellyttävyyden kriittinen raja menee yleensä SK 20:n ja SK 30:n välillä. SK 20 saattaa vielä olla notkeasti levittyvä, mutta 30 jo jähmeää ja vaalean pinnan jättävää. (SK 50:stä puhumattakaan..)
Tämän tietäen korkkasin Laveran uuden SPF 30 -kasvoaurinkovoiteen jännityksellä. "Pliis, olettehan nyt viimein onnistuneet..? Joohan, joohan...?"
Vastaus ilmeni saman tien. Nyt on löydetty reseptiikka miellyttävästi levittyville ja samalla tehokkaille SPF-voiteille. 👍 Vartalovoiteet ovat nestemäisiä emulsioita, kasvovoide semitäyteläistä voidetta. Voide levittyy erittäin helposti eikä mineraalifiltterin tuomasta jähmeydestä ole tietoakaan. Jos alussa näyttääkin, että iholle jäisi pieni aavistus vaaleaa kajoa (se tulee mineraalifiltteri titaanidioksidista), se katoaa pian voiteen imeytyessä ja asettuessa iholle.
Voide kuivuu himmeäksi eikä jää tahmean tuntuiseksi. Ja se tuoksuu tosi hyvälle..! Tykkään tosi paljon Laveran koko aurinkotuotelinjan tuoksusta.
Ultimaattiset testausolosuhteet tarjoutuivat viime viikon pirjehduksella, kun purjehdimme yhtenä päivänä putkeen seitsemän tunnin legin. Oli Lavera-kasvoaurinkovoiteen testausvuoro. Olin koko seitsemän tuntia kannella suorassa auringonpaisteessa, ja myönnän, että en lisännyt voidetta kertaakaan.
En palanut. Kasvoilla ei näkynyt häivähdystäkään punoitusta. Hyvin suoriuduttu, Lavera! 👍
UV-suodattimina Laveran kasvoaurinkovoiteessa on käytetty sekä mineraaleja (perinteiset sinkkioksidi ja titaanidioksidi) että hoitavaa kasviöljyä (karanjaöljy, joka on yksi luonnollisen UV-säteilyä neutraloivan vaikutuksensa puolesta yksi luonnollisen ihonhoidon tähtiainesosia).
(Vartalon SPF 20 -suihke ei suoriutunut yhtä hyvin tällä viikolla, mutta siitä lisää seuraavassa aurinkovoidepostauksessa. Normaalisti minulle riittää SPF 20 Kreikassakin, mutta poikkeuksellisen korkea UV-indeksi loi Suomeen loppuviikolla todella haastavat aurinko-olosuhteet.)
Pisteytys Lavera Sensitiv Face Sun Cream SPF 30
Levittyvyys: 9
Ihofiilis: 8
Tuoksu: 10
Tehokkuus: 10
LIERAC SUNISSIME EYE CARE SPF 50
UV-suoja: fysikaalinen (sisältää nanopartikkeleita)
Tämä on ihan huippu-tuote! Sävytetty aurinkovoidepuikko, joka on kehitetty silmänympärysiholle. Suojakerroin on korkein mahdollinen eli SPF 50, mikä on ehdoton suositus ohuelle silmänympäryksille heillekin, joiden iho muuten sietää aurinkoa hyvin.
(Tiesittehän, että kaikki yli 50:n väitetyt aurinkosuojaluvut ovat ihan bullshittiä eivätkä tuo viittä kymppiä korkeampaa suojaa. SPF 50 suodattaa 98% UV-säteistä, eikä sen korkeampaan suojaan pääse kuin jäämällä sisätiloihin tai verhoutumalla paksuun haalariin... Kosmetiikan keinoin on mahdotonta tuoda 100% suojaa UV-säteille, en ole kuullut puhuttavan edes 99 prosentista.)
Puikkomaisia aurinkosuojia on monellakin merkillä, mutta näin hyvään koostumukseen en ole muilla merkeillä tärmännyt. Lieracin puikko levittyy kuin meikkituote konsanaan, koostumus on ohut ja erittäin mukavasti liukuva. Sävy asettuu iholle tasaisesti ohuen voiteen tavoin, puikossa ei ole mitään vahamaista tai jähmeää.
Sävy on neutraali vaalea beige jossa on aavistus hohtoa. Silmien alle ei jää helmiäisenhohtoista pintaa, vaan sävy on hyvin hienovarainen ja läpikuultava.
Tälle iso peukku! Helppo lisätä päivän mittaan ilman, että sormet sotkeentuvat. Olen käyttänyt tätä veneillessä myös "viiksialueen" hyperpigmentaatioalueelle.
Pisteytys Lierac Sunissime Eye Care SPF 50
Levittyvyys: 10
Ihofiilis: 10
Tuoksu: tuoksuton
Tehokkuus: 10
CATTIER FACE TINTED SUN PROTECTION CREAM SPF 50
UV-suoja: fysikaalinen
Tämän mainion tuotteen olen jo esitellytkin keväällä. Cattierin kasvoaurinkovoide on täysin ainutlaatuinen laatuaan: siinä on korkein suojakerroin SPF 50, mutta se on lähes nestemäisen ohutta ja levittyy kuin seerumi. (= levittyy kuin unelma..!)
Vedetön tuote pohjautuu camelliaöljyyn joka on yksi ”kuivimmista” ja kevyimmistä kasviöljyistä eikä tunnu iholla raskaalta. UV-suodattimena on käytetty titaanidioksidia.
Voide on kevyesti sävytetty eikä jätä hitustakaan vaaleaa pintaa iholle - mutta ei juuri väriäkään. Ainakin minun iholleni voide asettuu hyvin näkymättömästi, ja tuo vain kaunista, hienovaraista hehkua.
Kosmetiikkakemistien ylläpitämästä The Beauty Brains -podcastista olen oppinut, että öljy on itse asiassa paras mahdollinen pohja aurinkosuojatuotteelle, sillä aurinkosuojafiltterit asettuvat öljyyn tasaisemmin kuin vesipohjaiseen emulsioon. Ja saattoikohan vielä olla niin, että öljymäisen, vedettömän aurinkotuotteen kestävyyskin oli parempi kuin emulsion... Joka tapauksessa, kemistit totesivat, että jos pitäisi valita yksi paras kosmeettinen aurinkosuojapohja, se olisi öljy.
Cattier-kasvoaurinkovoide iholla
Hoitavan öljypohjansa vuoksi olen sanonut, että Cattierin kasvoaurinkovoide sopii parhaiten kuivalle ja ikääntyneelle iholle. Se jättää ihon hieman kiiltäväksi, mutta toisaalta samalla myös hehkuvan kauniiksi.
Mitä enemmän olen Cattierin kasvoaurinkovoidetta käyttänyt, sitä enemmän olen siihen tykästynyt. Vaikka se on öljyistä, se on "kuivaöljymäistä" ja hyvin miellyttävää iholla. Olen oppinut levittämään sitä hyvin ohuen kerroksen kerrallaan, ja sitten lisään kerroksia. Näin voide (tai "voide", teknisestihän tämä on öljy vaikka muistuttaa olemukseltaan ohutta emulsiota) imeytyy parhaiten.
Cattierin kasvoaurinkovoiteen etu on myös sen luonnollinen, ei-meikkimäinen tuntuma. Useimmat sävytetyt kasvoaurinkovoiteet, kuten alla oleva Lierac Sunissime, ovat koostumukseltaan kevyesti meikki- tai BB-voidemaisia. Ne voivat tuntua meikkaamattoman tai hyvin kevyeen meikkiin tottuneen iholla jopa pakkelimaisilta. Cattier ei tunnu ollenkaan siltä. Se on hyvin, hyvin ohutta ja ihotuntuma on vain sellainen, kuin levittäisit kasvoille kuivaöljy-tyyppistä seerumia.
Minulla on ollut tätä kasvoilla nyt korkean UV-indeksin päivinä, ja siinä missä muita osia kropasta on kärähtänyt, kasvot (jotka ovat eniten auringossa), ovat säilyneet täysin "vaurioitta" :)
Tuote on ollut tosi suosittu (eikä ihme), ja on parhaillaan lopussa maahantuojalla. Tiedotan, kun sitä saadaan lisää. Tämä on aarre!
Pisteytys Cattier Face Tinted Sun Protection Cream SPF 50
Levittyvyys: 10
Ihofiilis: hyvin riippuvainen ihotyypistä, mun iholla 7-8
Tuoksu: 9
Tehokkuus: 10
Lieracin sävytettyä SPF 50-kasvoaurinkovoidetta en vielä arvioi "kunnolla", sillä se on minulla kavoilla tänään ensimmäistä kertaa. Laitoin siitä postaukseen kuvan vain tehdäksen nopean vertauksen Cattieriin, tässä kun on kaksi saman tyyppistä mutta samalla hyvin eri tyyppistä kasvoaurinkovoidetta. Kumpikin on sävytetty, anti-age-vaikutteinen ja suojakertoimella SK 50.
Lieracin UV-suoja on kemiallinen, Cattierin fysikaalinen.
Lierac on meikkimäinen ja vahvemmin sävyttävä, Cattier on huomaamaton ja ei-meikkimäinen.
Lierac on koostumukseltaan emulsiovoidetta, Cattier juoksevaa.
Lierac on ollut minulla tänään kasvoilla puolesta päivästä saakka, ja olen ollut auringossa kolmesta saakka. Katsotaan miltä naama näyttää illalla :)
Aurinkovoideraportit jatkuvat taas pian, stay tuned!
Äitini on viettänyt koronteeniaikaa lukien läpi vanhoja päiväkirjojaan ja selaillen läpi valokuva-albumeita.
Viime viikkoina äiti on lukenut minun syntymäni ja taaperovuosien aikaisia päiväkirjoja. Eräänä päivänä sain sähköpostia; äiti oli koonnut minulle paletin päiväkirjamerkintöjä minusta ja persoonastani 1-4-ikävuosien ajalta..!
Se oli hauskaa, liikuttavaa ja herätti paljon "Ai tämä piirre näkyi mussa jo pienestä saakka..!" -ajatuksia.
Mutta merkinnöissä ilmeni myös paljon sellaista, jota lienee syytä tutkiskella lisää (....terapiassa). Kirjoitin hiljattain siitä, kuinka suuttumuksen ilmaisu ja käsittely on minulle äärimmäisen vaikeaa ja vastenmielistä, enkä osaa riidellä. Lapsena suuttumuksen ilmaisussa ei näemmä ole ollut mitään vaikeuksia. Jotain on tapahtunut lapsuuden ja aikuisuuden välillä, mikä on tukahduttanut kykyäni ilmaista negatiivisia tunteita ja suuttumusta. No, tiedänhän tietysti mitä siinä on tapahtunut.
27.1.80 Sanni täyttää 1 vuotta
"Sannin synttäreitä juhlittiin päiväkodissa marmeladin voimalla (Sanni tarjosi koko talolle) ja kotona oli kääretorttua – jota Sanni piti liian makeana. - - Muuten Sanni on melko vähäsyöntinen, ei pidä nykyisin lihasta, tuntuisi elävän päiväkaudet pelkällä viilillä ja ”teksillä” (=keksi =näkkileipä). Mutta itse kai tuo rajansa tietää, energiaa kumminkin tuntuu, näyttää ja kuuluu riittävän."
Aikuisen Sannin huomio: haha - makea ja liha eivät ole maistuneet 1-vuotiaallekaan...! 😀
20.7.80 (Hattulan mökillä) - Sanni 1 v 6 kk vanha
"Sanni on sopeutunut mökkielämään mainiosti. - - Päivän lounaslistalla oli nakkiperunoita, joista Sanni yllättäen ei huolinutkaan, pisteli sen sijaan poskeensa purkillisen viiliä.
Sanni muuten kehittyy silmissä, omaksuu uusia sanoja päivittäin, matkii puheitani ja toimintojani, tunnistaa tuttuja juttuja kuvista (esim. kissa!).
Iloinen, huumorintajuinen ja pippurinen – ja suuttuessaan tai loukkaantuessaan aivan hillitön. Siinä parhaat sanat luonnehtimaan Sannin nykyolemusta."
Aikuisen Sannin huomio: "iloinen, huumorintajuinen ja pippurinen" - kiteyttää minut edelleen hyvin! "Suuttuessaan hillitön" taas ei....
11.12.80 - Sanni 1 vuotta 11 kuukautta
"Uhmaikä taitaa olla alullaan: Sanni on mahdottoman herkkä loukkaantumaan, 'vastoinkäymisten' sietokynnystä ei tunnu olevan ollenkaan. Jos ruokaliinaa ei löydy sillä punaisella minuutilla kun pitäisi ruveta puuron syöntiin, jos sukka putoaa jalasta, jos isä ja äiti vaihtavat sanan keskenään eikä hänen kanssaan – kaikki kelpaa itkun aiheeksi."
Aikuisen Sannin huomio: nojoo, kärsivällisyys loppuu nykyäänkin aika nopeasti jos jotain tavaraa ei löydy tai punaiset valot kadulla kestää liian kauan..! :D
23.12.80 - Sanni 1 vuotta 11 kuukautta
"Mielialat ovat Sannilla herkässä, kuten kai kaikilla lapsilla. Mutta Sanni on niin raju ilossaan, pettymyksissään, kaikissa tunteissaan.
Joskus hermostun, kun olen aamukiireissäni tai jotain muuta muka tärkeää menollaan, ja Sanni, joka ei tunne saaneensa tarpeeksi huomiota kitisee jaloissa tai nostaa oikein kunnon metakan selälleen heittäytymisineen kaikkineen. - - Mutta sellaisina hetkinä kun ei ole kiirettä, kun katsellaan kuvakirjoja (Sannin himoharrastus) tai puuhataan dominopelin tai muun parissa; ne hetket ovat mahtavia. Pieni vilkas silkkipää istuu sylissä ja suukottelee ja nauraa ja sirkuttaa. - - Tuo pikkuinen on niin luottavainen, ei pelkää ketään eikä mitään, uskoo vielä että maailma on hyvä ja turvallinen paikka hänelle elää ja kasvaa."
Aikuisen Sannin huomio: tunteet ovat olleet voimakkudessaan äärimmäisiä jo lapsena... Ja kuvat ovat kiehtoneet jo tuolloin..! ❤️
Tää on mun lempikuva..! Pieni Sanni leluankkoineen Kuopion legendaarisilla toripöydillä
7.8.81 - Sanni 2 vuotta 6 kuukautta
"Uhmaikä jatkuu täydellä voimalla. 'Eikä'-kohtauksia tulee joka päivä. Mutta muuten likka on suloinen, energinen ja vireä pakkaus yhä edelleen.
Sanni on 'kamala komentamaan' mutta myös myötätuntoinen ja herkkä eläytymään toisen mielialoihin. Jos isä tai äiti on väsynyt tai allapäin, hän tulee halaamaan ja ”rohruttamaan”.
Nykyinen lempinimi Eemeli on muuten hänen pikku persoonaansa hyvin kuvaava: yhtä täynnä kujeita ja ilkikuria kuin Astrid Lindgrenin kirjan sankari. Kova laulamaan, tanssimaan ja karkailemaan kaupungilla, jos suinkin mahdollista. Älykäs, tuikea, omapäinen.
Ei mikään hiljainen filosofityyppi: kovakourainen, pitää leikkiautoista, kauhakuormaajista ynnä muista sellaisista – toisaalta kyllä myös hellii nukkejaan ja nallejaan."
Aikuisen Sannin huomio: herkkä eläytymään toisten tunteisiin, check... Mutta: kovakourainen? Pitää kauhakuormaajista? 😄
24.9.81 - Sanni 2 vuotta 8 kuukautta
”Sanni on edelleen herkkä, empaattinen, havaintokyvyltään tarkka tuimakatseinen lapsi. Ne silmät todella leimuavat, jos Sanni katsoo oikeudentajuaan loukatun.
Tarhassa Sanni on sosiaalinen, vireä, ilmeisesti myös suosittu kavereitten kesken. Ja huumorintajua ja nokkeluutta on."
Aikuisen Sannin huomio: kyllä, silmät leimuavat edelleen kun koen epäoikeudenmukaisuutta. Se on asia, jota siedän vähiten maailmassa.
24.2.82 - Sanni 3 vuotta
"Sanni on nyt kolmevuotias ja elää hurjaa minä itse -vaihetta. Ilmetty aamuäreä tyyppi, herää miltei aina kiukkuisella päällä.
Sanni on kyllä ilmiselvästi keskivertaista pippurisempi luonne. On oppinut kiroamaan kuin rantapiru ja on raivoisan itsepäinen edesottamuksissaan. Ei ole ainakaan nynnymäisyys eikä alistuvuus uhkaamassa…"
Aikuisen Sannin huomio: apua, "kiroaa kuin rantapiru..?!" No joo, saanhan kieltämättä yhä kuulla, että on tosi hämmentävää, kun muuten puhun niin kiltisti mutta saatan yhtäkkiä käyttää todella kovia voimasanoja kun olen erityisen innostunut tai erityisen pöyristynyt jostain.
11.5.82 - Sanni 3 vuotta 3 kuukautta
"Sanni viihtyy tarhassa erinomaisesti, hänellä on siellä omat parhaat ystävät Jouni, Pasi ja Nina, ja reippautensa ansiosta hän tuntuu muutenkin olevan suosittu kaveripiirissä. Aina aamulla tarhaan tullessa pihalla olevat lapset virittävät tervetulohuudon: ”Sanni Sanni Sanni!”
Aikuisen Sannin huomio: "Sanni Sanni Sanni...!" 🤗❤️ Muistan Jounin edelleen, hän oli mun eka bestis..! Leikimme aina yhdessä tarhassa.
16.2.83 - Sanni 4 vuotta
"Sanni on terve ja elinvoimainen – ja herkkä. Hän saa yhä öisiä itkukohtauksia silloin tällöin, huutaa ja huitoo aikansa kuin transsissa eikä ota vastaan mitään kontaktia ennen kuin paine on saatu puretuksi. 'Normaalitilassaan' hän on, kuten on koko ajan ollut, hyvin seurallinen, hellyydenhaluinen ja omapäinen.
Aikuisen Sannin huomio: itkuherkkyys tuntuu jatkuneen läpi iän... 😟 Mutta niin on seurallisuus, hellyydenhaluisuus ja omapäisyyskin...
9.5.83 - Sanni 4 vuotta 4 kk - pikkusisko on syntynyt..!
"Sanni on todella ensi hetkestä lähtien ottanut pikkusiskon suojelukseensa, halii ja suukottelee väsymättä ja toimii tunnollisena 'tutinvartijana'.
Minkäänlaista mustasukkaisuusoiretta ei ole (vielä) ilmennyt – yllätys.! - - Sanni onkin empaattisempi kuin ”rouheesta” päällyspuolesta luulisi."
Aikuisen Sannin huomio: olemme yhä Jennin kanssa parhaat ystävät 💕
Tuo "empaattisempi kuin päällyspuolesta luulisi" pitää myös paikkansa edelleen. Joskus saan kuulla, että vaikutan ulospäin niin temperamenttiselta, suorasukaiselta ja kiivaalta, että luonteeni tunneherkkyys ja paikoin jopa kuormittava myötätuntoisuus (kun ei pysty erottamaan itseään toisten tunteista) tulee yllätyksenä.
30.6.83 - Sanni 4 vuotta 5 kk
"Sanni on ihana lapsi, terve ja älykäs ja ulospäin suuntautunut; ja luja oma tahtokin on vain hyväksi tässä maailmassa. Mutta niin armottoman itsepäinen hän on, että konflikteja tulee väistämättä. Kun molemmat vanhempansakin sattuvat olemaan itsepäisiä."
Aikuisen Sannin huomio: niin armottoman itsepäinen... Yhä. Aina.
Mä haluan saada tahtoni läpi. Jos mä haluan jotain tai jonkin toteutuvan, vaikka se olisi maailman tyhmin idea, niin mä teen kaikkeni, että se onnistuu. Kuten pidän vuokra-asuntoa Ahvenanmaalla, koska mä olen kiintynyt saareen ja siihen asuntoon. Ei siinä ole mitään järkeä. Mutta ei minussa aina olekaan järkeä - hullua, tunteellista sydäntä sitäkin enemmän.
.
Kiitos äiti tästä matkasta pieneen Sanniin. Siellä se sama pippurinen ja herkkä veijari lymyilee edelleen.
Mukavaa aurinkoviikonloppua kaikille...!
Lupa olla luonnollinen – lupa olla juuri sellainen kuin olet. Se on Biodellyn kesän teema.
Teema nostaa esiin kauneuden kokonaisvaltaisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omilla valinnoilla. ”Ulkonäkö huomataan, mutta itsevarmuus on se, mihin ihastutaan” – sanotaan Biodellyn kampanjasivulla. Totta, mutta minä muokkaisin tätä näkemykseni mukaan muotoon persoonallisuus on se, mihin ihastutaan. ❤️
Itsevarmuus on toki hyve, mutta epävarmakin ihminen voi olla ihana ja kiinnostava!
Tässä postauksessa esittelen erityisesti Nuin uusia luomivärejä.
Meikkijuttujen jälkeen on tilaa muutamille ajatuksille kauneudesta ja mitä se minulle merkitsee - ja miten kauneus itsessäni on elämän aikana muuttunut.
Nuin meikkivalikoima kasvaa hitaasti, ja viime vuonna se laajeni puuterimaisilla luomiväreillä. Ja oi, miten kauniita sävyjä kokoelmassa onkaan..! Sain kokeiltavaksi seitsemän sävyä, ja valkkasin esittelyyn sekä värikkäitä, rohkeampia sävyjä että luotettavia neutraaleita.
Luomivärien finish vaihtelee täysin mattaisesta kevyesti hohtavaan ja reilusti hehkuvaan. Tosi kivaa, että 18 sävyn joukossa on huomioitu sekä värikkäämmät että klassisemmat meikkisävyt, jokaiselle jotakin.
Kiitosta myös kartonkisista pakkauksista joissa ei ole käytetty lainkaan muovia.
Suosikkini ovat nämä kolme sävyä sekä punakuparinen Tiana.
Luomivärin hinta on 21,50€ / 2,5 g.
Omaka on just sellainen ”oikean” värinen laventeliliila (tykkään enemmän sinertävistä kuin punertavista violeteista).
Kumara on hillittömän upea oliivinen kulta (ns. ”vanha kulta”). Kumara on kaikista testaamistani Nuin luomivärisävyistä pigmenttisin, sen koostumus on peittävin ja sellainen jopa vähän voidemaisen tuntuinen. Jälki on voimakkaan hohtavaa.
Hana on kesätäydellinen merenneito-turkoosi.
Marama on perusmeikin klassikkosävy; mattainen ihonsävyinen vaalea.
Tohungaa kuvaillaan Biodellyn sekä valmistajan teksteissä ”hohtavaksi aprikoosiksi”, mutta minä kuvailisin sitä vaaleaksi, helmiäisenhohtoiseksi shampanjan sävyksi, aprikoosia en siinä näe.
Tiana on ihana, kevyesti hohtava kupari.
Makere on mokkainen, kevyesti hohtava taupe.
Multi-Stickit ovat ihana tuote kesään, niitä voi käyttää niin poskilla, huulilla kuin silmäluomilla. Halpoja nämä eivät ole, normihinta on 39,90€.
Parhaiten ne kuitenkin soveltuvat poskile, ja sävyistä erityisesti Mawhero on super..! Hohtava shampanjan sävy sopii täydellisesti korostamaan ruskettunutta ihoa – joko highlighterina tai yksinään. Oikein vaalealla iholla Mawhero toimii poskipunana. Nuin stickit muuten tuoksuvat aivan ihanalle..!
Puikoissa on mun makuun ihanteellinen koostumus; ei liian kuiva, ei liian rasvainen, ja ne toimivat myös huulilla tuntumatta epämukavalta.
Mawhero on varmasti mun suosikki kaikista koskaan testaamistani voidemaisista poskipuna/highlighter-tuotteista.
Sen beigeen taittava sävy on hienovarainen eikä ”hyppää silmään”, eikä hohde mene överiksi. Postauksen meikkikuvat puhuvat toivottavasti puolestaan, Mawhero on yksinkertaisesti todella kaunis, helppo ja luonnollisesti mun ihonsävyyn sulautuva sävy!
Puuterimaisten luomivärien rinnalla Nuin valikoima on täydentynyt myös puuterimaisilla poskipunilla (36,90€). Valitsin niistä viileän roosapinkin sävyn Anahira. Kaunis ja hyvin klassinen, naisellinen sävy.
Koostumus levittyy kauniisti ja tasaisesti, ja sävy näyttää luonnolliselta. ”Miten levittyy huono poskipunakoostumus”, ehkä kysytte. Se levittyy jauhoisesti, niin että iholle jää näkyvää kuivaa puuteri”pölyä”, ja/tai sen pigmentti levittyy epätasaisesti tai liian miedosti tai voimakkaasti.
Laadukas ja hyvä poskipuna levittyy silkkisesti, sen koostumus ei pölyä ja sävy levittyy tasaisesti ja pigmentin määrä on säädetty mukavasti kerrostettavaksi, niin että parilla sipaisulla saa jo sävyä, ja lisäkerroksilla voi hallitusti rakentaa toivomansa sävysyvyyden.
PUNAKUPARINEN MEIKKI
Meikkipohja:
Nui Cosmetics -meikkivoide, sävy Intense Taiao
Multi-Stick, sävy Mawhero
Silmät:
Nui-luomvärit Tiana (koko luomella ja alaluomella), Makere (ulkonurkassa), Marama (kulmaluulla) ja Tohunga (sisänurkassa).
Huulet:
Multi-Stick Pititi (koko huulilla) ja Mawhero (huulten keskiosassa)
.
Osana kampanjaa minut haastettiin pohtimaan kauneuteen littyviä juttuja; mitä kauneus minulle merkitsee, miten kauneus on itsessäni muuttunut ja miten sen koen. Mielenkiintoista!
Kauneus muodostuu monista asioista, eikä pelkästään symmetrinen tai harmoninen kauneus ole mielestäni kaunista.
Kauneuden kokemukseeni liittyy vahvasti henki ja tunne. Erotan toisistaan myös esteettisen ja abstraktin kauneuden. Esteettinen kauneus muodostuu tietystä symmetriasta ja siihen liittyvästä tunteesta (lämmin / kylmä, luokseenkutsuva / etäinen) sekä kohteesta riippuen väreistä, graafisista elementeistä ja valosta.
Abstrakti kauneus muodostuu tunnelmasta, sanattomasta tai sanallisesta kommunikaatiosta, hyvästä tahdosta ja sisäisestä hyvän olon tunteen kokemuksesta. Siihen ei välttämättä liity mitään visuaalista.
VIHREÄ-LIILA MEIKKI
Meikkipohja:
Nui Cosmetics -meikkivoide, sävy Intense Taiao
Multi-Stick, sävy Mawhero (poskipäillä)
Poskipuna, sävy Anahira
Silmät:
Luomivärit Hana (liikkuvan luomen keskellä), Kumara (liikkuvan luomen sisä- ja ulkonurkassa ja luomivaossa), Marama (kulmaluulla) ja Omaka (alaluomella). Rajaus: Nui Gel Eyeliner.
Huulet:
Sekoitus Multi-Stickin sävyä Pititi sekä Kicks Lip Plumper -huulikiillon sävyä Sweet.
Kauneus minussa itsessäni on muuttunut sekä ikävuosien, kypsyyden että asenteen mukana. Negatiivisesti asennoitunut ihminen on harvoin kaunis. Mitä kypsemmäksi tulin, sitä kauniimpana itseni koin. Tai voi sanoa, että sitä enemmän esteettisesti vajaiksi kokemani asiat minussa menettivät merkitystään.
Sen sijaan, että toivoisin ihanteellisen kauniiksi kokemiani esteettisiä ominaisuuksia itselleni, aloin ihailla näitä ominaisuuksia toisissa tuntematta, että minunkin pitäisi olla sellainen. Aloin tunnistaa vahvuuksiani. Pidin niistä, ja niiden myötä muodostui nykykokemukseni omasta ’kauneudestani’.
Biodellyn teemaan liittyen, kauneus on myös valinta olla uskollinen itselleen. Sen myötä tulee myös sitä paljon arvostettua itsevarmuutta. Kun tunnistaa, missä itsellä on hyvä olla, niin arvomaailmallisesti, tyylillisesti kuin sosiaalisesti, ja elää sen mukaisesti, se näkyy ulospäin vetovoimana ja hyvänä energiana, joka kutsuu toisia luokseen.
Se on sen kaltaista kauneutta, jota tavoittelen ja arvostan.
Mitä on luonnollinen kauneus? Se ei lopulta ole sitä, että käyttää mahdollisimman vähän meikkiä, ei käy kampaajalla tai pukeutuu hillitysti. Luonnollinen kauneus on rohkeutta olla luonnollisesti oma itsensä - tatuoituna ja rakennekynsillä tai pelkällä hymyllä ja kivipestyillä farkuilla! :)
Liikkuvalla luomella Hana, luomivaossa Makere ja kulmaluulla Marama. Rajaus Indelible Gel Eyeliner, sävy Oceanic. Ripsiväri: L'Oreal Paradise Ecstatic, sävy Fleur Fantasy.
* Sis. mainoslinkkejä
Hoppla! Kävelin eilen pitkästä aikaa Kicksin ohi, pistäydyin sisään lähinnä tsekkaamaan tämän hetken luonnonkosmetiikkavalikoiman tilanteen, ja päädyinkin shoppaamaan talon oman brändin tuotteita 50% tarjouksesta.
Tässä saalis. Ostin suosikkisilmänalusgeelilappujani ja suosikkihuulikiiltojani, ja läjän happotuotteita.
Koko Kicksin oma sarja, * Kicks Beauty, myydään nyt -50% alennuksella sillä sarja tulee uudistumaan täysin, kertoi Kicksin myyjä. Mitä tulee tilalle ja milloin, sitä myyjä ei osannut sanoa.
Vähän harmi, koska sarjassa on muutamia ihan huipputuotteita joiden katoamista tulen suremaan, mutta eihän vielä tiedä, jos osa tuotteista tulee säilymään ja ne vain uudelleenlanseerataan uusilla pakkauksilla.
Anyways, laihialaisena tarjoushaukkana vinkkaan totta kai innoissani, kun suosikkituotteitani tai muuten vain kiinnostavia tuotteita saa edullisesti! Jos teilläkin on suosikkeja Kicksin oman sarjan tuotteissa, ei muuta kuin kipin kapin liikkeeseen tai verkkokauppaan tekemään hankintoja puoleen hintaan. Verkkokaupassa ei muuten ole tällä hetkellä toimitusmaksuja, eli verkko-ostos on saman hintainen kuin kivijalkamyymälässä. 👍
* Kicks Lip Plumper -huulikiilto 6,95€ / 6 ml
Olen näiden "plumper"-tyyppisten, huulilla kevyesti kihelmöivien huulikiiltojen fanaattinen käyttäjä. (Kihelmöintihän on yksi syy miksi olen koukussa myös Blistex- ja Carmex -huulivoiteisiin...)
Kicksin Lip Plumper Instant Volume on ollut yksi lemppareitani tämän tyypin huulikiilloissa. Olen muuten muinoin kirjoittanut perusteellisen postauksen näiden huulta turvottavien (tai sitä lupaavien) huulikiiltojen vaikutusmekanismista. Kaikki eivät suinkaan turvota huulta, tai vaikutus on yksilöllinen, ja esimerkiksi minun huuliani Kicksin Lip Plumper ei pullista mitenkään.
Mutta koostumus on todella hyvä ja mehumainen, läpikuultava ja erittäin luonnollinen sävy on JUST mun juttuni! Käyttämistäni sävyistä Sweet (persikka) ja Darling (nuderoosa) tulee huulille vain aavistus sävyä. Sävyjä on muutettu vuosien varrella - ekat kappaleet Sweet-sävyä jotka olen käyttänyt, olivat beigepinkkejä! 
Happojen ystäville! Kicksin omassa sarjassa on ollut aivan tosi hyvältä vaikuttava kattaus erilaisia happotuotteita! On BHA:ta, AHAa ja PHA:ta - kaikki ovat edustettuina!
Erityisen vaikuttunut olen ollut PHA:sta, jonka harvinaisuudesta markkinoilla olen marmattanut täällä blogissa. PHA eli polyhydroksihappo kun on ihonhoidon "ihmehapoista" se käytännössä parhaaksi toitotettu, koska sillä on AHA-hapon ikääntymisen merkkejä häivyttäviä ominaisuuksia, mutta PHA:n koostumus on paljon hellävaraisempi ja siedetympi, jolloin se sopii myös herkemmälle iholle.
Hoitolasarjoista erityisesti Exuviance on tunnettu PHA-tuotteista, mutta tavallisilla kuluttajamarkkinoilla PHA on yhä verrattaen harvinainen, AHA:n dominoidessa.
* Kicks 10% AHA + 10% PHA Concentrate -seerumitiiviste 14,95€ / 30 ml
Ostin tämän eilen, joten voin kommentoida ainoastaan, että inci näyttää erittäin hyvälle; glukonolaktonia (PHA) ja glykolihappoa (AHA), rauhoittavaa arginiinia ja allantoiinia sekä vielä joukko miedompia AHA-happoja (omena-, viini- ja maitohappoa). Koostumus on ohutta geelifluidia ja iholla miellyttävän ja siloisen tuntuinen - vailla silikonia! Tiiviste on myös hajusteeton.
AHA & PHA -tiivistettä käytetään iltaisin seerumin tavoin; yövoiteen alla, tai sitä voi halutessaan sekoittaa yövoiteeseen tai muuhun voide/emulsiotuotteeseen. Näin kannattaa toimia etenkin, jos iho ei ole tottunut happoihin. Aamulla iho suositellaan huuhdeltavan, jotta seerumin jämät ja irronnut ihosolukko saadaan pois. (Sannin huomio: hmmm, en itse ehkä käyttäisi näin vahvaa happotuotetta joka ilta....)
* Kicks 15% AHA Treatment -kuorinta 9,95€ / 50 ml
Tämän tuotteen nimi voisi olla AHA & PHA Treatment, sillä se sisältää myös korkean pitoisuuden glukonolaktonia eli PHA:ta.
Treatment on käytännössä saman tyyppinen ja samalla lailla vaikuttava tuote kuin Concentrate, mutta tätä käytetään vain 1 - 2 kertaa viikossa ja annetaan vaikuttaa 10 minuuttia, minkä jälkeen se huuhdellaan pois. Se on siis voimakkaampi kuin Concentrate.
Tämän ehdin testata, ja on todellakin tehokas tuote! Treatment on hajustettu, siinä on vähän lääkemäinen, "kliininen" tuoksu, ei mikään ns. kosmeettisesti parfymoitu.
Näitä kahta ei enää ole saatavilla verkkokaupassa, mutta myymälöistä niitä vielä saa (toki vaihtelee myymälöittäin mutta ainakin Sellon Kicksissä näitä oli runsaasti).
Niacinamide Treatment 9,95€ / 50 ml
Niasiiniamidi on sekin näitä hypetettyjä ja hyvin tutkittuja the-ainesosia, jotka parantavat ihon kuntoa monin tavoin. Niasiiniamidi kuuluu C-vitamiinin ohella niihin aktiiviainesosiin, joista hyötyy käytännössä joka ihotyyppi.
Niasiiniamidi tekee hyvää rasvoittuvalle, epäpuhtaalle, isohuokoiselle, epätasaisen sävyiselle, ikääntyneelle ja samealle iholle. Se uudistaa, kirkastaa ja tasoittaa ihoa. Kicksin Niacinamide Treatment on koostumukseltaan voidemaista ja siinä on mieto, ihan miellyttävä tuoksu. Tuotetta voi käyttää 1-2 kertaa viikossa yövoiteen (tai yönaamion) tavoin, ja se huuhdellaan aamulla pois.
BHA 2% Treatment 9,95€ / 50 ml
BHA taitaa olla se tutuin happo tavalliselle kuluttajalle; rasvalukoinen BHA on erityisesti rasvoittuvan ja epäpuhtaan ihon sankari ja pystyy hajottamaan huokosten talikertymiä ja mustapäitä.
Kicksin BHA-tuotteessa on 2% salisyylihappoa, eli sitä tehokkainta BHA:ta (Koreassa käytetään usein miedompaa betaiinisalisylaattia). Mukana myös 20% taikapähkinävettä (jonka ihohuokosia supistavasta vaikutuksista ollaan tasaisesti eri mieltä) sekä 8% savea, joka vielä vahvistaa tuotteen puhdistavaa vaikutusta.
BHA Treatment on koostumukseltaan voidemaista ja sitä käytetään 1-2 kertaa viikossa naamion tavoin. Naamion annetaan vaikuttaa 10 minuuttia ja se huuhdellaan pois. Tuoksu on kevyesti lääkemäinen.
Firming & Plumping Hydrogel Under-Eye Patches 9,95€ / 20 paria
Mun superrakkaustuote..!! Ostin Kicksin silmänalusgeelilaput pari vuotta sitten, ja näistä on tullut mun luottotuote silmänalusturvotukseen.
Hassua kyllä - nämä alkoivat toimia kaikkein parhaiten kun purkki oli ollut auki pari-kolme kuukautta, ja purkin sisältämä seerumi vähän haihtunut. Kun laput eivät enää valuneet seerumia, kuten alussa, ne alkoivat pysyä iholla paremmin eivätkä enää liu'u paikoiltaan.
Jos aamulla herään megasilmäpusseilla, lyön Kicksin hydrogeelilaput silmien alle ja tunnin kuluttua silmäpussit ovat muisto vain! Iho on tasainen ja raikkaan näköinen. Firming & Plumping -laput sisältävät paljon hyaluronihappoa, joka täyttää silmänympärysihon pienet juonteet kosteudella ja tekee ilmeestä todella levänneen ja sanoisinko nuorekkaan näköisen.
Jätän laput vaikuttamaan jopa tunniksi, kunnes kaikki neste on imeytynyt ja laput täysin kuivuneet. Olen huomannut, että tällä tavoin vaikutus on kaikkein tehokkain ja silmäpussit katoavat käytännössä kokonaan.
Hassua kyllä, näitä lappuja on kahta eri laatua, ja itse asiassa se toinen (Rejuvenating) on se, joka lupaa häivyttää silmänalusturvotusta! Niitä en ole käyttänyt, mutta nyt tuli ostettua niitäkin, kun kerran ovat puoleen hintaan. Mielestäni Firming & Plumping -lappujen inci näyttää paremmalta ainakin kosteutuksen puolesta, mutta kokeillaas nyt näitä toisiakin :)
Hydrogeelilappuja ei enää ole Kicksin verkkokaupassa, mutta myymälöissä kannattaa käydä kurkkimassa.
* Kicks Liquid Lipstick 6,95€
Parhaat mattahuulipunat jos multa kysytään..! 😍 Ainakin kauneimmat sävyt, NIIN ihania...! 💗
Sävyt esitelty tässä postauksessa.
* Your Lips But Better (mun suosikki!)
* Kicks Foaming Face Wash 2,95€ / 50 ml (verkkokaupassa jäljellä vain tätä pienempää matkakokoa)
Ihana, vaahtoava kasvoputsari! Nämä olivat Sellossa lopussa, muuten olisin ostanut. Täytyy vielä käydä katsomassa Tampereella tai tilata netistä.
* Thirsty Skin Starter Kit 5,50€ / putsari 50 ml, seerumi 15 ml, päivävoide 20 ml, yövoide 20 ml
Jos kiinnostuu tuosta putsarista, kannattaa melkein ennemmin ostaa tämä hävyttömän halpa kitti, jossa saman putsarikoon lisäksi saa matkakokoisen (reilut koot..!) seerumin, yövoiteen ja päivävoiteen. Kaikki tämä 5,50€..!
* Kicks BB-meikkivoidesivellin 6,95€
Eniten käyttämäni meikkivoidesivellin. Tekee peittävää ja todella tasaista jälkeä..! Käyttöä ei tarvitse rajoittaa BB-voiteisiin :D
* Kicks Brush Cleanser -sivellinputsari (3,45€ / 150 ml) on alalla kultaa, tätä käyttävät melkein kaikki tuntemani ammattimeikkarit (minä mukaanluettuna) ja kun putsari viime vuonna oli jonkin aikaa lopussa, oli moni hyvin huolissaan :D
Loppuun taas kivaa teille ^_^
Kotiin päästyä (tai siskon luokse itse asiassa, olen ollut Espoon työtapaamisten takia nyt pääkaupunkiseudulla :)), huomasin ostoskoriin päätyneen yhden ylimääräisen hydrogeelipakkauksen.
No, annan lahjaksi, ajattelin.
Tai, arvo lukijoille, sanoi Karkkipäivä-Sanni. :)
Arvotaan! :)
Voit osallistua Hydrogel Under-Eye Patches -pakkauksen arvontaan lähettämällä jotkin hyvän mielen kesäterveiset kommenttilaatikossa! Osallistua voi sunnuntaihin 14.6. saakka.
Edit. Voitto osui Karolle, onnea! :)
P.S. Niin... se alkuperäinen syy miksi menin Kicksin liikkeeseen... luonnonkosmetiikka... Selvisi, että Kicks luopuu luonnonkosmetiikasta kokonaan (!!), ainakin siis kivijalkaliikkeissä. Tyrmistys...! Aikamoinen kannanotto, kun muut myymälät päin vastoin lisäävät vihreän kosmetiikan osuutta. Viimeinen jäljellä oleva lk-brändi Kicksissä on Estelle & Thild, jota nyt myydään pois.
KILPAILUN SÄÄNNÖT
Viehättääkö sinua ajatus lomasta täydessä rauhassa, keskellä kauneinta luontoa ja samalla keskellä ei-mitään?
Tykkäätkö kalastuksesta, vaelluksesta, hiihtämisestä tai vain rauhallisen olemisen kokemisesta vailla stressiä ja loputtomien must-nähtävyyksien listaa?
Tykkäätkö kodikkaasta tunnelmasta ja henkilökohtaisesta kohtaamisesta?
Silloin luulen, että viihtyisit Giellajohkassa.
Tule mukaani ihanalle viikonloppureissulle ja anna ajatusten lipua pohjoisimman Lapin lumen peittämiin erämaamaisemiin, vaikka ulkona tällä hetkellä näyttää jo kesäiseltä.
- Paitsi jos luet tätä Pohjois-Lapissa! Soitin eilen Giellajohkaan, ja sielläkin on vielä jonkin verran lunta. :)
Tämän talven piti olla minulle Lapin Talvi. Se ehti sitä ollakin kolmen reissun verran, ja kolme jäi pandemian vuoksi tuntemattomaan tulevaisuuteen. Tänään kuulette talven viimeiseksi jääneestä Lapin matkastani.
Kohde oli Giellajohka pohjoisessa Inarissa.
Matkaseurana minulla olivat sisareni ja hänen puolisonsa. Matka alkoi epäonnella:
VR petti jälleen, ja saavuimme Rovaniemelle 2 tuntia 17 minuuttia aikataulusta jäljessä - eli puolitoista tuntia sen jälkeen, kun päivän ainoa bussiyhteys Rovaniemeltä Giellajohkaan oli lähtenyt.
Giellajohka sijaitsee 400 km päässä Rovaniemeltä, eikä VR:ltä irronnut taksilippua. Joutuisimme hankkiutumaan perille omalla kustannuksella ja parhaaksi katsomallamme tavalla, ja hakemaan korvausta VR:ltä jälkikäteen. Kiva! Taksihan olisi epäilemättä maksanut 4-numeroisen summan.
Lähdimme selvittämään Matkahuoltoon asiaa, ja kaikeksi onneksi kävi ilmi, että pääsisimme samalla bussilipulla myöhemmin lähtevään Ivalon bussiin. Giellajohka puolestaan järjestäisi meille (maksua vastaan) kuljetuksen Ivalosta perille Kielajoelle. Ivalostakin sinne on matkaa vielä 100 km.
Kello viiden sijaan saavuimme perille kymmeneltä illalla.
Mutta miten lämmin, tervetulleeksi toivottava näky meitä odottikaan loputtomien pimeiden teiden jälkeen.
Giellajohka. Lomakylä keskellä-ei-mitään, Inarin pohjoisosassa lähellä Utsjoen rajaa, tien varrella Kaamasen ja Karigasniemen välissä. Toisella puolella Muotkatunturin erämaa-alue, toisella puolella Kevon kansallispuisto. (Voi, Kevo....)
Olin löytänyt Giellajohkan netin ihmemaasta - kyllä, senkin. Harvalla tutullani on antaa Lapin vinkkejä, ei oikein kellään. Kysyin vinkkejä Instagramissakin, enkä saanut sitäkään kautta vinkkejä (ehkä IG-seuraajissani ei ole lappilaisia..?). Joudun siis luottamaan Googlen "matkatoimistoon". Onneksi sieltä on löytynyt oikein hyviä kohteita! :)
Giellajohka on saamea ja tarkoittaa Kielajokea, jonka rannalla matkailuyritys sijaitsee.
Olin lukenut netistä paikan poikkeuksellisen lämpimästä ja kodikkaasta tunnelmasta, mikä oli juuri se syy joka minutkin tänne away-from-it-all houkutti.
Todellakin, sitä tämä paikka on: Lapin vierailijan koti, jonne saapuessa tuntuu, että sinuahan täällä on odotettukin, "Käy sisään, maistuisiko kalakeitto tai lämmin kaakao? Vai käytkö ensin saunassa?"
Onni-koira kiepsahtaa jalkoihisi ja ehkä jäätkin hetkeksi istumaan Onnin ja paikan residenssitaiteilija-asiakkaidenviihdyttäjä-Hennun kanssa sohvalle takkatulen ääreen. Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä!
Jouni ja Anita Järvelin. Kuva: Lapinkeino
Giellajohka on rovaniemeläisen perhe Järvelinin luomus.
Idean alullesaattajana toimi perheen poika Jouni. Norjassa leirintäalueilla kesätöissä viihtynyt kalastukseen ja pohjoisiin maisemiin hurahtanut nuorukainen tuumaili, että tällaisen yrityksen hän perustaisi mielellään itsekin.
Nähdessään Giellajohkan olevan myynnissä, Jouni ehdotti yrityksen ostamista perheelleen. Jo matkailualalla töitä tehnyt ja alan koulutuksen omaava Anni-sisko oli heti mukana, äiti-Anita mietti asiaa vähän pidempään.
Anitalla oli takanaan pitkä ura järjestötyössä ja vakaa, tasainen elämäntilanne. Lopulta hän totesi, että kun kaikki on kunnossa ja turvallista, miksi ei juuri silloin hyppäisi johonkin ihan uuteen ja erilaiseen? Lopulta painavin syy oli perheyrittäjyys ja mahdollisuus tehdä töitä omien lasten kanssa. Tuohon aikaan etelässä asunut Anita pakkasi kamansa ja muutti pohjoiseen aloittaakseen uuden seikkailun erämaassa keskellä pohjois-Lappia, aivan uudella alalla.
Giellajohka avasi ovensa Järvelinien omistuksessa vuonna 2015.
Uskallus kannatti, ja Järvelinit löysivät pian sekä uskollisen asiakaskunnan että paikallisten arvostuksen. "Meidät otettiin todella hyvin vastaan", Anita kertoo.
Elämä erämaan keskellä osoittautui odotettua sosiaalisemmaksi, ja Giellajohkan ravintolasta on tullut monelle paikallisellekin kuin olohuone. Iltaisin ravintola täytyy lämpimästä puheensorinasta, jossa sekoittuvat monen kansallisuuden kieli ja paikalliset Lapin murteet.
Anita nauttii luonnosta, pihapiirissä kulkevista eläimistä ja pohjoisen kiireettömästä tunnelmasta. "Lapissa kaikilla on paljon tekemistä, koska täällä pitää selviytyä myös talvella, mutta kenelläkään ei ole kiire," Anita kertoo Saariselän Sanomien haastattelussa. "Toinen ihminen nähdään lahjana ja ihmiset pysähtyvät oikeasti juttelemaan."
Voi helposti nähdä, miten kaukana Giellajohkan yrittäjien konsepti ja ajatusmaailma on Kakslauttasen kaltaisista resorteista.
No, se meidän reissu! ❤️
Heräsimme ensimmäisenä aamunamme tähän maisemaan. Illalla myöhään saapuessamme emme olleet juuri nähneet mitään pihapiiristä. Paljon lunta..! Se oli tietysti selvää.
Majoituimme ensimmäisenä yönämme Giellajohkan alkuperäisessä majatalossa, Ahkussa. Tästä paikka on saanut alkunsa. Ahkun lisäksi Giellajohkassa on alusta saakka ollut myös leirintäalue.
Kolme talvea sitten majoituskapasiteetti täydentyi kolmella joenrantamökillä, jotka on suunnattu "luksuksempaa" hakeville asiakkaille. Mökeissä on kaikissa täysi varustus omine saunoineen sekä isot lasi-ikkunat jotka tarjoavat esteettömät näkymät ympäröivään maisemaan - sekä lokoisat mahdollisuudet revontulien ihailuun, kun ne suvaitsevat taivaalle ilmestyä..! (Itsehän en nähnyt revontulia yhdelläkään tämän talven Lapin reissullani.)
Aamiaista tarjoillaan Giellajohkan ravintolassa, joka toimii myös vastaanottona. Aamiainen ei kuulu hintaan vaan sen voi ostaa lisämaksusta. Kaikki ruokavaliot otetaan muuten huomioon, kun niistä ilmoittaa ennakkoon. Vegaani-seuralaiseni kehuivat vuolaasti heille järjestettyä vegaanisten ruokien kirjoa, kaikki oli hoidettu niin perusteellisesti että tuli jo melkein olo, maksammeko edes riittävästi tällaisesta vaivannäöstä.
Minä mutustelin tuttuun tapaan munakkaani, juustoni ja kasvikseni ja kumosin aivan liian monta kuppia kahvia ^_^
Onni-koira ja muut Giellajohkan nelijalkaiset tuovat ravintolan tunnelmaan lisäarvoa meille eläinten ystäville ❤️
Koira- ja kissa-allergisille ravintola ei sovi, ja olettaisin, että allergisille vieraille järjestetään toiveesta aamiainen Ahkuun, mökkeihin tai leirintäalueelle.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli lumikenkäilyä. Sisko puolisoineen meni edeltä, kun bloggaaja-neiti jäi koneensa ääreen... mutta en pitkäksi aikaa..! ;)
Itse asiassa lähdinkin kenkäilemään mieluummin yksin, sillä halusin minulle tyypillisesti viettää omaa aikaa rauhassa ajatusteni kanssa.
Seurassa keskittyy helposti seuraan ja jutteluun, yksin - vaikka niiden ajatustensa kanssa - pystyy havainnoimaan ja vastaanottamaan ympäristöä paljon paremmin. Tunnen rauhaa oikeastaan vain, kun olen yksin. Silloin kaikki muu suodattuu. Muiden seurassa tunnen muiden tunteet, ja ne vaikuttavat minuun.
Kävelin hiljaisen metsän ja vaarojen keskellä ja oli niin sanoinkuvaamattoman kaunista. Vastaan ei tullut ketään. Kuulin vain lintujen laulun ja lumen narskeen lumikenkieni alla.
Giellajohkasta saa lainata lumikenkiä ja suksia, ne kuuluvat majoituksen hintaan.
Haluaisin jonain päivänä kertoa teille enemmän tämän päivän ja hetken tuntemuksista, mutta vielä ei ole sen aika. Tai sitten sen aika ei ole koskaan. Olen jo oppinut, että joskus kerron liikaa silkasta kertomisen ilostani. Kun koen jotain erityisen kaunista tai koskettavaa, haluaisin aina jakaa sen, jotta muutkin saisivat tuntea siitä osan. <3 Kauniin kokemiseen kuuluu myös halu lahjoittaa sitä eteenpäin.
Tuo päivä, perjantai 6. maaliskuuta, oli juuri sellainen päivä. Niin täynnä kauneutta ja iloa, että koin melkein irtoavani maasta. ("Olet niin dramaattinen", kuulen äänen sanovan...) Sinä päivänä koin jonkinlaisen viimeisen irtaantumisen viime vuosien vastoinkäymisistäni.
Koin puhdasta onnea ja keveyttä.
En koskaan unohda tuon päivän tunnetta. Kulkiessani vaarojen yli, ylitin jonkin näkymättömän rajapyykin elämässäni.
Giellajohkalle palattuani pääsimme muuttamaan kahden seuraavan yömme majapaikkaan, eli Routa-mökkiin.
Maisemaikkunan takana virtaa kesällä Kielajoki, nyt se oli lumen peitossa.
Mökki oli juuri sen näköinen kuin kuvissa, kodikas modernilla tvistillä, siisti ja tyylikäs.
Sisareni ja hänen miehensä olivat ehtineet käydä vielä hiihtämässäkin. Vaihdoimme päivän kuulumisia ja kaikki olivat yhtä haltioituneita ympäröivästä luonnonkauneudesta ja rauhallisuudesta. Täällä tuntee, että on todella jossain kaukana kaikesta. Ei hiihtokeskuksia, ei after-ski-baareja, ei kauppoja, ei juuri asutustakaan. Lähin naapuri on 10 km päässä, lähin asutuskeskus Karigasniemen kylä Norjan rajalla 30 km päässä.
Lähdimme vatsat kurnien kohti ravintolan lämpimiä patoja. Vaikka mökissä oli oma keittiö, tänä iltana hemmottelisimme itseämme Annin ja Anitan kokkaamalla ruoalla Giellajohkan kodikkaassa ravintolatuvassa.
Ehkä sanoitusta ei niin paljon tarvita. Kuvat kertovat lämpimästä tunnelmasta, hyvästä seurasta ja mielestä ❤️
Vegaanivieraat tilasivat hampparit, kalansyöjä kalaa :)
Jälkiruoaksi kuumaa juotavaa!
Illallisen jälkeen menimme Hennun kanssa kodalle joen rantaan.
Päädyimme istumaan tulen äärellä aamu-kolmeen. Se oli kuin niitä iltoja 19- ja 20- vuotiaana, kun jäi baarin jälkeen jonnekin jatkoille, joissa oli vain muutama hyvä ystävä, ja vietettiin koko aamuyö henkeviä jutellen, elämäntarinoita jakaen ja lisää viiniä kaataen. Väliin aina pari muistoja tihkuvaa, merkityksellistä biisiä.
Hennun tarina jää ikuisesti mieleeni. Sivusin sitä kryptisesti seuraavana aamuna, ilmeisen krapulaisena (?) IG-stooreja siteeraavassa lyhyessä postauksessa, syvällisen yökokemuksen rohkaisemana.
Puhuin Hennun kanssa siitäkin, että ehkä kirjoittaisin hänen tarinansa joskus kokonaan. Olen tarinankertoja, ja Hennun tarina on sellainen, jonka mielelläni jakaisin.
Hennu on Giellajohkan "allt-i-allo" (sanottaisiin ruotsiksi, onkohan se suomeksi sitten "joka paikan höylä"). Hän vetää asiakkaille ohjelmaa, tekee hiihtolatuja ja kelkkareittejä, sytyttää illalla tulet kotaan, noutaa asiakkaita Ivalosta tai Inarista. Osallistuu Giellajohkan yleisen hyvän tunnelman luomiseen.
Hennu on myös taiteilija. Rantamökkien ja ravintolan seinillä on Hennun taidetta.
Ostin mukaani Hennun pienen työn, jossa on karhu ja lintu. 💕
Seuraavana päivänä tein jotain odottamatonta.
Lähdin hiihtämään. Olen hiihtänyt - tai tehnyt onnettoman yrityksen hiihtää - tasan kerran ikävuoden 12 jälkeen.
Nyt tuntui siltä, että halusin taas kokeilla. Eikä yritys ollut lainkaan hullumpi..!
Hiihdin noin 7 km. Mulle aika suuri juttu! Jonkinlainen tekniikkakin löytyi hetken sauvoilla sohittuani ja rytmiä etsittyäni.
Kaikkein parasta oli ulkona olo. Hiihtäminen on yksi tapa viettää aikaa ulkona luonnossa. Suksilla pääsee paikkoihin joihin ei kävellen pääse. Voisin oppia tykkäämään siitä..! Hyvää teknistä tai suorittavaa hiihtäjää ei minusta varmasti tule, mutta ulkoiluhiihtäjä... miksei..! ☺️
Kun pääsin takaisin Giellajohkaan, oli aurinko jo laskemassa.
Vietimme illan mökillämme chillaillen ja saunoen.
(Ja missä Sanni & sauna -yhdistelmä - siellä nykyään aina myös Pirkan Val de Rance Cidre Brut -siideri..! 😘)
Ei revontulia tänäkään yönä.
Mutta tulet olivat sisällä.
Lähtöaamumme valkeni jälleen kauniin aurinkoisena. Pakkasimme tavarat ja veimme kassiröykkiöt mukanamme aamiaiselle. Päivän ainoa bussiyhteys Rovaniemelle lähtisi yhdentoista jälkeen.
Söimme aamiaista ja tunsimme vaikeutta sekä haikeutta lähteä. Juttelin Anitan kanssa ja sain vinkkejä Utsjoen visiittiäni varten - vierailua, joka sitten siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Hennu, Jouni sekä tyttöystävänsä Emma kävivät hekin vielä sanomassa heipat.
"Seuraavalla kerralla sitten näytätkin jo meille, miten hiihdetään...!" Jouni sanoi.
Hahah...! Ainakin palaan tänne jonain päivänä ja laitan sukset jalkaan, muusta en tiedä...! ^_^
Rovaniemen bussi noukki matkalaiset pian kyytiinsä, ja jätimme Muotkatunturin maisemat taaksemme.
Talven paras loma...!
Näin paljon maksoi kolmen yön reissu Helsingistä Giellajohkaan:
(matkustin tällä kertaa Helsingistä käsin Tampereen sijaan sillä minulla oli siellä töitä sekä ennen että jälkeen reissun :))
EPILOGI
Vain kaksi viikkoa vierailuni jälkeen kaikki muuttui, kiitos koronan.
Suomen matkailuelinkeino on kokenut historian pahimpiin kuuluvan kevään ja tilanne näyttää erityisen epätoivoiselta Lapissa, jossa jopa joka kolmas yritys taistelee nyt selviämisestään. On todettu, että moni ei tule selviämään, sillä loppuvuosi ei ehdi tuoda helpotusta.
Miten Järvelineillä ja Giellajohkalla on mennyt pandemiakriisissä..? Soitin heille eilen ja sain puhelimeen Anni Järvelinin.
Anni kertoo, että tilanne ei ole ihan katastrofaalinen, vaikka Giellajohka menettikin maaliskuun lopun ohella koko huhtikuun, joka on normaalisti heille todella hyvä sesonki. Toukokuussa Giellajohka on perinteisesti muutenkin kiinni.
Anita, Anni ja Onni-koira. Kuva: Terhi Tuovinen
Giellajohka on avannut ovensa jälleen 1. kesäkuuta, ja vaikka varaustilanne on odotetusti tavallista huonompi, Anni kertoo, että varauksia on alkanut tulla jo ilahduttavasti. Tämän kesän pitäisi olla the kesä kotimaan matkailulle, kun moni normaalisti ulkomailla lomaileva suuntaa nyt katseensa kotimaisiin vaihtoehtoihin.
Anni kertoo, että kesäsesongin vieraat ovat normaalistikin enimmäkseen Suomesta; Giellajohkaan saapuu paljon karavaanareita ja kalastajia. Talvella suurin osa vierailijoista taas on Aasiasta ja Euroopasta. Vaikka tämä vuosi näyttää vielä menevän, Anni on mietteliäs ensi vuoden suhteen.
"Seuraava talvi saattaa olla Lapin matkailuelinkeinolle vieläkin kohtalokkaampi", hän miettii. "Jos ulkomaalaiset eivät pääse tulemaan Suomeen, mitä meille tapahtuu...?"
Vertailussa tänään kolme kiinteää meikkivoidetta! :)
Blogissa on ollut tällä viikolla hiljaista, sillä olen omistautunut vaativaan aurinkovoidetestaukseen ääriolosuhteissa... nojoo, ei nyt ihan.. :D
Aurinkovoiteita on kyllä tullut testattua, enkä ole vielä lomallakaan, mutta tämä viikko kului vesillä purjehtimassa. Purjeveneen kajuutassakin TEAMS-palaverit sujuvat - vähintään Postafenin voimalla -, netti toimii ja läppäri laulaa.
Espoon Gåsgrundetissa kävin mm. kuvaamassa kesäistä luontokuvamateriaalia meidän mainoskuvissa käytettäväksi. :)
Purjehtiminen muuten tosiaan ON vaativimpia mahdollisia ympäristöjä ihon kannalta - jos on koskaan katsonut purjehtijan naamaa niin kyllä tietää :D
Pääsen tänä kesänä mahdollisuuksien mukaan useamminkin veneilemään, ja mukana kulkee kassillinen testattavia aurinovoiteita ^_^ Tämän viikon voiteiden suoritusraportti on tulossa ensi viikolla :)
Mutta nyt päivän aiheeseen eli kiinteisiin meikkivoiteisiin. Vertailussa ovat Lily Lolon, Laveran ja Bohon meikkivoiteet.
Kiinteät meikkivoiteet ovat lähtökohtaisesti nestemäisiä peittävämpiä (eivät aina), mutta muuten niillä ei juuri ole eroa. Makuasia siis, tykkääkö käyttää kiinteää vai nestemäistä.
Olen saanut Lily Lolon meikkivoiteen House Of Organicilta, Bohon meikkivoiteen Bohon maahantuojalta ja Laveran omalta työpaikaltani. House Of Organic myy myös Bohon ja Laveran meikkipohjia.
Laveran kiinteää meikkivoidetta on vain kahta sävyä, Lily Lololla sävyjä on 13 (Suomessa myynnissä 10) ja Boholla neljä.
Boholta sävyä valitessa maahantuojakin myönsi, että niistä oli vaikea löytää juuri sopiva iholleni. Sävyt 01 ja 02 ovat minulle aivan liian vaaleita, mutta sävy 03 (Golden Beige) jo vähän liian tumma. 02:n ja 03:n välillä pitäisi olla yksi sävy. 03 sopinee ihanteellisesti sitten, kun iho on kunnolla päivettynyt.
Laveran 01 on minulle sekin aavistuksen liian vaalea, ja 02 taas liian tumma.
Lily Lolon Cashmere olisi muuten täydellinen, mutta saisi olla hitusen lämpimämpi. Lämpimien Lolojen puolelta taas ei mikään sopinut vaan olivat liian vaaleita tai tummia.
(Toimitus huomauttaa: kyllä vain on huomattavasti helpompi löytää sopiva sävy mineraalimeikkipohjista...!)
BOHO COMPACT FOUNDATION 03 BEIGE DORÉ
15,90€ / 4,5 g
Sävykuvaus: lämmin medium-beige.
Koostumuksista rasvaisin ja kenties kevyiten peittävä. Levittyy vaivattomasti, kauniisti ja tasaisesti. Puuterin tuntee koostumuksessa, mutta pinta ei kuitenkaan jää kuivakaksi.
Kaikin puolin miellyttävä meikkipohja, mutta kestävyys ihollani ei mitään huippuluokkaa. Pinta jää satiinisen hohtavaksi.
Bohon meikkipohjien sävyistä on muuten hyvät swatch-kuvat Hyviksen blogissa.
LILY LOLO CREAM FOUNDATION, sävy CASHMERE
19,90€ / 7 g
Sävykuvaus: neutraali medium-vaalea kaakaobeige. Näyttää ihollani vähän kalvakalta, koska saisi olla lämpimämpi.
Koostumukseltaan Lolon kiinteä meikkivoide on kolmikosta kaikkein kuivakkain. Kuivakkuus ei tunnu levittäessä, vaan Lolon fiilis on sormissa "hypistellessä" ja iholle levittäessä yhtä notkea ja lähes yhtä rasvaisen tuntuinen kuin Bohossa. Koostumuksen mattaisempi luonne paljastuu kuitenkin iholla, ja pinta kuivuu täysin himmeäksi ja jää kuivemman tuntuiseksi (ja näköiseksi) kuin Boho ja Lavera.
Lolon omilla sivuilla kerrotaan, että Cream Foundation sopii normaalista kuivemmille ihotyypeille. Kannattaa totta kai kokeilla omalla ihollaan eikä jättää vain meikäläisen kokemuksen varaan - jos siis olet kuivaihoinen ja kiinnostunut testaamaan Lolon kiinteää meikkivoidetta :)
Peittävyys Lolossa on asteen parempi kuin Bohon meikkivoiteessa.
LAVERA 2 IN 1 COMPACT FOUNDATION 01 IVORY
19,50€ / 10 g
Sävykuvaus: lämmin vaalea beige. Tämä on kolmikon paras sävy yleisellä tasolla; lämmin ja samalla sopivan neutraali eikä liian keltainen. Helppo sävy, joka sopii monelle suomalaiselle vaaleahipiäiselle.
Laveran koostumus on Lolon ja Bohon väliltä, kermaisen tuntuinen mutta vähän jämäkämpi ja selvästi peittävämpi. Peittävyys on voimakkain, tämä tekee minun mielestäni jo täyden peiton. Pysyvyys oikein hyvä, mutta laitan aina päälle puuterin.
Pinta jää kuultavuus/himmeys-akselilla neutraaliksi, ei valoaheijastavaksi mutta ei kuivakan mattaiseksikaan.
Olen levittänyt kaikki meikkivoiteet kuvissa sormin (tajusin että unohdin mainita levitystavan). Kaikki asettuvat oikein nätisti myös sormin laitettuna, mutta kaikkein kaunein ja tasaisin tulos tulee aina Beauty Blenderillä eli "munasienellä". Jostain syystä tykkään kuitenkin laittaa näitä kiinteitä sormin. Asiakkaita meikatessa olen käyttänyt kiinteän meikkivoiteen kanssa myös sivellintä ja sekin toimii.
KOLMIKKO PÄHKINÄNKUORESSA / SANNIN KOKEMUS (eli ihotyyppikuvaukset eivät ole valmistajien):
