Täytin viikko sitten neljäkymmentä, ja tänään kutsun teidätkin mukaan kurkistamaan mun unelmasynttäreille! :)
Alkujaan en ollut ajatellut pitää mitään varsinaisia pippaloita, sillä Kalifornian konserttimatkan piti olla mun juhla. Sitten mielessä alkoi kaihertaa, että olisi kuitenkin ihanaa järjestää jotain myös ystäville. Milloin olen viimeksi edes järkännyt mitään juhlia?
Joulukuussa löysin sattuman kautta paikan ja konseptin, jonka nähdessäni tiesin heti, että herranjestas, täällähän mä haluan järjestää mun juhlat! Sattuma joka johti minut taikaponien luo oli kerrassaan niin erikoinen, että se täytyy kertoa teillekin.
Kyselin joulun alla kauneushörhökavereiltani vinkkejä elämyksellisistä kauneushoitoloista, sillä halusin antaa sisarelleni lahjakortin hoitolaan. Mikä tahansa perus-spa tai city-salonki ei kelpaa minulle vaan etsin aina sitä "extra specialia". Elämyksiä, tiedätte.
Muuan kauneusbloggaajakaveri antoi vinkin Valkeakosken Sääksmäellä sijaitsevasta Helkanhelmi Day Spa'sta. Tuntien mieltymykseni maalaisidylliin, kaveri sanoi, että minun kannattaisi itsekin ehdottomasti käydä siellä, "Se on just sellainen paikka jota sä rakastaisit", hän sanoi.
Menin Helkanhelmen sivuille ja todellakin, historiallisen kartanon pihapiirissä sijaitseva hoitola vaikutti tyyliltään ja filosofialtaan melkein liian upealta ollakseen totta. Tällainen paikka keskellä maaseutua..! Selasin hoitolan palveluja ja päädyin erilaisiin elämyspaketteihin. Yhdessä oli hevosen kuva. Sisareni on myös harrastanut ratsastusta, ja hepan kuvasta innostuneena klikkasin auki paketin nimeltä Tuomarla Experience & Spa Day.
Mitä pidemmälle luin, sitä enemmän olin haltioissani. Viimeistään päästessäni riville, jossa kerrottiin Tuomarla-paketin toteutettavan yhteistyössä Taikaponit-nimisen yrityksen kanssa, olin myyty.
Tässä ei ollut joululahja sisarelleni vaan täydellinen elämyspaketti MUN SYNTTÄREILLE! Luontoa ja kauneudenhoitoa..! Vaellusta metsässä, maalaisidylliä, taianomaisia poneja, spa-hoitoja-hirsisaunassa... niin mun päivä! <3
Nyt tekin pääsette mukaan tähän päivään :) Kaada kuppi kahvia tai teetä ja ota hyvä asento. Toivottavasti sinullakin on hyvä mieli ja rento olo jutun lopussa :) <3
Tervetuloa Tuomarlaan!
Tuomarla on ratsutila Valkeakosken Sääksmäellä, ja sen historia ulottuu aina 1500-luvulle.
Ei kaiveta tänään kuitenkaan hissan kirjoja esiin vaan keskitytään 2010-lukuun. :)
Ihana Katja Karhu pyörittää tilalla Taikaponit-tallia. Tilalla on ponien lisäksi myös hevosia ja muita eläimiä. (Mun juhlissa täytyy ehdottomasti olla myös koiria!) Seitsemän pientä taikaponia tarjoavat lapsille ja lapsenmielisille ihania muistoja ja kokemuksia aarreseikkailujen, luontoretkien, ponisynttärien (that's me!) ja muiden teemajuhlien muodossa. Lapset ovat Katjalle erityisen tärkeä kohderyhmä ja tilalla käy paljon päiväkoti-, koululais- ja erityislapsiryhmiä.
Viime lauantain ryhmä oli myös vähintään erityinen <3
Heti alkuun minua tervehti taikaponi Musse. <3 Se esitti meille tervetuliaistemppuja ja sai lopuksi palkinnoksi leipää.
Mussen taianomaisen esityksen jälkeen siirryimme tilan vanhaan Kivipirttiin, jonne Katja kattoi meille lounaan.
Menussa huomioitiin myös seurueen vegaani. Nautimme lounaaksi chilillä ja persiljalla maustettua samettista porkkana-kesäkurpitsakeittoa, gluteenittomia kaura-tattari-sämpylöitä, juustoja ja vihersalaattia. Itse skippasin sämpylät mutta vieraat huokailivat sämpylöiden herkullisuutta, olivat kuulema tajuttoman meheviä ollakseen gluteenittomia. En tiedä oliko joukossa edes gluteenin välttelijöitä mutta Katja huomioi menussa kaikki tämän hetken yleiset ruoka-aineherkkyydet.
Tuunasin sosekeittoni feta- ja Aura-juustolla. 😙
Ruoan lämmittäessä vatsaa oli aika siirtyä seuraavaan ohjelmanumeroon; hevosvaellukseen.
Katja näyttää miten hevosen selkään noustaan. Osa seurueesta ei ollut aiemmin ollut hevosen selässä. Minun edellisestä kerrasta on siitäkin monen monta vuotta, ja vähän kyllä jännitti..!
Taikaponit-tallin hevoset ovat kilttejä ja tottuneet myös vähemmän kokeneisiin ratsastajiin, joten nolla-kokemuksen ihmisetkin voivat mainiosti osallistua hevosvaellukselle.
Maija pääsi Sulo-hepan kyytiin. :)
Katja ja taustalla tilan Martta-koira, joka oli niin eloisa otus että siitä oli mahdoton ottaa kuvaa :) Martta tykkää juosta..! Tähän otokseen se tarttui ihan vahingossa.
Martta ei ollut ihan vakuuttunut siitä että tarvitsee pakkasella takin, ja kävi kunkin synttärivieraan kyljessä vetoamassa eikö joku voisi poistaa häneltä tämän turhan kangaspalan... :D
Ratsastimme rentoon tahtiin metsäpolkuja ja lopuksi myös kylän raittia. Reitillä sai yksi jos toinenkin lumipesut puiden oksista :)
Oli niin rentouttavaa kulkea äänettömän metsän halki kevyen lumisateen putoillessa ympärillä.
Minun hevoseni oli nimeltään Tony. Se ei millään olisi halunnut kuvaan ja lähti kävelemään eteenpäin aina kun otimme kameran esiin. :)
Kun palasimme Tuomarlan pihaan, minua odotti seuraava poniyllätys: taikaponi Elsa. En meinannut päästä yli sen suloisuudesta! Ja nuo violetit yksityiskohdat..!
Pääsin Elsan kyytiin pulkkaan ja ajoimme monta vauhdikasta kierrosta.
Kun katson Elsan asentoja ja kavioita kuvissa, näen heti sieluni silmin mitä Hasbron tyypit ovat nähneet luodessaan My Little Ponien prototyyppejä 80-luvulla <3 :)
Elsa <3
Seuraavaksi siirryimme nokipannukahville nuotion ääreen.
Nuotiolla paistui välipalaksi banaania. Onko nuotiobanaani teille tuttu herkku? Seurueessamme oli yksi joka nautti tätä mainiota yhden raaka-aineen jälkiruokaa ensimmäistä kertaa eikä ollut koskaan kuullutkaan siitä. Nuotiobanaanista saa deluxe-version tekemällä banskun kuoreen viillon ja työntämällä viiltoon suklaapaloja ennen paistamista. :)
Toki tätä voi myös tehdä kotona uunissa :)
Sitten oli vuorossa odotettu hirsisauna- & spa-hoitosessio. Miten ihanaa oli siirtyä lämpimään saunaan pakkasreippailun jälkeen posket punoittaen ja varpaat positiivisesti kipristellen. <3
Tuomarlan vanha hirsisauna on kuin postikortista. Joku oli sopivasti jättänyt ikkunankarmiin roikkumaan kruunun - päivän Prinsessalle ^_^
Saunan pukuhuoneessa meitä odottivat tossut, pyyhkeet ja kattaus Comfort Zone- ja Davines -sarjojen ylellisiä tuotteita joilla pääsisimme tuota pikaa hemmottelemaan itseämme.
Helkanhelmen kosmetologi Sini Kartaslammi-Rantanen johdatti meidät hoidossa käytettävien tuotteiden saloihin.
Pääsimme jokainen tekemään mm. ihanan kokovartalomutanaamion.
Viihdyimme saunassa ja paljussa ja ihanien tuotteiden parissa kolmatta tuntia ("Mä voisin kokeilla vielä tuota ja tuota ja..!") ja osa meistä olisi jäänyt vielä pidemmäksikin aikaa, ellei kello olisi jo näyttänyt illallisaikaa. Kyllä päivä menikin nopeasti..!
Pehmeine hipiöinemme ja saunan lämpö iholla tassuttelimme pihan yli Kivipirttiin jossa odotti Katjan miehen Jannen savustamaa kalaa.
Mitä sannimaisin illallinen: savustettua lohta, uunijuureksia ja salaattia. Vegaani oli huomioitu herkullisella nyhtökauramuhennoksella joka maistui myös muille.
Hemmottelu jatkui ruoan jälkeen; Sini teki kaikille halukkaille Comfort Zonen ihanan Tranquillity Welcome Ritual -hoidon kera hartioiden, dekolteen ja pään hieronnan.
Mukana ollut sisareni (ei kuvassa) siis sai kuin sai hänkin oman kauneushoidon syntymäpäivieni myötä ^_^ Siskon joululahja paisui vähän suuremmaksi kokonaisuudeksi :D <3
Jälkiruoaksi nautimme raakakakkua - ilman lisättyä sokeria, tietenkin ;)
Sini hieroi vieraita aina puolille öin asti.
Kakkua ja hierontaa "iltapalaksi", anyone? :)
Minä ja sisareni menimme vielä nauttimaan aamuyön kuutamopaljuilusta ja kun palasimme, muut olivat unten mailla.
Majoituspalvelut eivät (ainakaan vielä toistaiseksi) kuulu Tuomarlan palveluihin, mutta meille järjestyi siskonpeti-tyyppinen majoitus Kivipirtin lattialla. Nukuin ilmapatjalla ja lampaantaljan päällä kuin tukki.
Sunnuntaiaamu ja kalenterinmukainen syntymäpäiväni valkeni kirkkaana.
Kivipirttiin katetussa aamiaisessa oli huomioitu päivänsankarin viehtymys kananmuniin; tarjolla oli tilan omien kananmunien lisäksi myös hanhen- ja viiriäisenmunia :) Nekin tilan omia.
Muut nauttivat mm. ihanista smoothieista, marjoista, jogurtista ja hitti-sämpylöistä jotka aikaansaivat jälleen tyytyväisiä "mmmmm"-reaktioita.
Aamiaisen jälkeen oli aika hyvästellä Kuopioon päin suuntaava autollinen ystäviäni ja Helsingin junaan lähtevä ystävä. Osan meistä päivä jatkui Voipaalan kartanolla noin 10 km päässä Tuomarlasta.
Oli aika hoitaa 40-vuotias päästä varpaisiin. :)
Voipaalan taidekeskus sijaitsee vanhan Voipaalan kartanon tiloissa Sääksmäen kylässä. Kartanon pihapiirin rakennuksissa toimii kulttuuri- ja hyvinvointialan yrittäjiä, niiden joukossa päivän kohde Helkanhelmi.
Helkanhelmen tilat ovat Majurskan Pytingissä, 1800-luvulla rakennetussa kartanon henkilökunnan asuntolassa. Nykyisin rakennuksessa sijaitsee Helkanhelmen lisäksi Taidekeskuksen vuokrattavia kurssitiloja.
Helkanhelmen omistaja, kosmetologi ja italialaisen Comfort Zone -sarjan kouluttaja Sini Kartaslammi-Rantanen on luonut hoitolaan upean tunnelman, pienetkin yksityiskohdat materiaalien sävyistä verhojen asentoon on mietitty vieraan maksimaalisen elämyksen kannalta. Jo hoitohuoneeseen astuminen rauhoittaa mieltä ja madaltaa kierroksia välittömästi. En voinut kuin huokailla ihastuksesta hoitolan oven avatessani.
Ylellisen Comfort Zone -sarjan lisäksi hoitolassa on myynnissä Davines-hiussarja, jota saimme käyttää myös lauantaipäivän saunaohjelmassa.
Kartanon tunnelmallinen pihapiiri rakennuksineen tarjoaa puitteet mukavalle käyskentelylle. Lähellä sijaitsee myös Rapolanharju ja linnavuori; Voipaala ja Rapolanharju lähiympäristöineen muodostavat Suomen laajimman muinaismuistoalueen. Harjulle vie luontopolku Kartanon Tallipihasta. Sisareni kävi reippailemassa reitin ja kertoi harjun laelta avautuvien huurteisten puiden sävyttämien aavojen maisemien olleen huikean kauniit.
Tänne voisi tulla koko päiväksi nauttimaan luonnosta, taiteesta ja spa-hoidoista, mikä ihana Sannipaikka..! Oma "ongelmani" viime sunnuntaina olikin, kun en ajan puitteissa päässyt kokemaan Voipaalan kaikkia aarteita. Tänne täytyy palata uudestaan.
Pääohjelma, 150 minuutin mittainen deluxe-kokovartalohoito, oli kuitenkin juuri se juttu jonka halusin syntymäpäivänäni.
Helkanhelmen ihanan Sinin kosketus on jotain, jota voi todellakin suositella. Sinin lempeissä otteissa lauantai-iltana rentoutuneiden vieraiden hurmioitunut palaute oli sitä luokkaa, että tämä nainen on todellakin valinnut oikean alan.
Sinin tie kauneuden hoitajaksi ei kuitenkaan käynyt vailla mutkia. Sini on alun perin koulutukseltaan biotekniikan insinööri ja työskenteli 10 vuotta biotekniikan yrityksessä. Halusin kuulla, miten insinööristä tuli spa-ammattilainen :) Vaikka Sini piti työstään tuotantoinsinöörinä, hektinen työ yhdistettynä elämän ruuhkavuosiin uuvutti hänet. Sini alkoi kaivata elämäänsä rauhallisuutta ja tasapainoa ja haaveili työstä lähempänä kotipaikkakuntaansa.
Idea omasta hoitolasta tuli nuoruuden kokemuksista. Sini kertoo kärsineensä nuoresta lähtien akneihosta ja oli tottunut käymään kosmetologeilla. "Nautin aina suunnattomasti hierontaosuuksista ja hoidettavana olemisesta, ja tästä lähti idea kosmetologiksi opiskelusta ja kiireettömän hoitolan perustamisesta." Ja nimenomaan sellaisen hoitolan, jossa Sini voisi tarjota muille hektistä elämää viettäville ihmisille kokonaisvaltaisen, läsnäolevan hetken, jossa he voisivat latautua ja jaksaisivat paremmin vaativaa arkeaan.
Siniä kuunnellessa saatoin ymmärtää yhä paremmin, miksi kauneusbloggaajakaverini suositteli Sinin hoitolaa minulle.
Sitten oli aika siirtyä hoidon euforiaan. Tulisin nauttimaan 2,5 tunnin mittaisen Tranquillity Ritual -luksushoidon, jossa käsitellään koko vartalo ja kasvot. Aromaterapeuttinen tuoksuvaikutus on kosketuksen ohella hoidossa tärkeässä roolissa. Hoitoon kuuluu myös juuri sitä varten luotu rentouttava taustamusiikki.
Kävin makuulle ja suljin silmäni. Livuin matkalle, jonka aikana siirryin rituualinomaisesti uudelle vuosikymmenelle. Hoito oli sanoinkuvaamattoman ihana, en ole koskaan kokenut mitään tällaista. Koko olemukseni pienistä lihaksista mielen sopukoihin ja varpaankärjistä ihohuokosiin avautuivat ja rentoutuivat silkkisen kosketuksen, ylellisten voiteiden ja eteeristen öljyjen vaikutuksesta. Saatoin välillä vähän itkeäkin, tai siltä minusta tuntui. Ehkä itkin jossain unen keskellä.
Kun heräsin, Sini tarjoili minulle yrttiteetä. Edessäni olevasta ikkunasta avautui näkymä Kartanon aurinkoiselle pihalle jossa lumi kimmelsi puiden oksilla. En sanonut mitään hetkeen. Katsoin vain ikkunasta ja annoin juoman lämmön liittyä sisälläni jo olevaan lämpöön.
Oli sunnuntai, 27. tammikuuta.
Syntymäpäiväni. Uuden vuosikymmenen alku.
*
Kiitos Katja ja Sini, Taikaponit ja taikapurkit unelmasyntymäpäiväni toteuttamisesta. <3 Tämä viikonloppu oli ikimuistoinen. Olen erityisen iloinen, että tieni kohtasi nämä kaksi inspiroivaa naisyrittäjää, jotka jakavat niin täysin arvomaailmani <3 Miten ihanaa on saada tehdä työtä, jolla luo toisille hyvää mieltä ja kultaisia reunoja arkeen.
42 comments on “Sannin unelmasynttärit: taikaponeja, luontoa ja kauneudenhoitoa”
Ihan pikkuisen kylmiä väreitä ja kyyneleitä silmäkulmissa. Niin ihanan kuuloinen sinun synttäripäiväsi. Vielä kerran onnea, Sanni!
Kiitos Mari ❤️
Kiitos kun jaoit :) Molemmat päivät kuulostavat ihanilta!
Ne olivat..! ❤️
Aivan ihanaa, kiitos tästä postauksesta, ihan liikutuin <3 Ja vitsi noita poneja ja maisemia..!
Minuakin ilahduttaa kun saatoin kirjoituksen kautta monistaa elämyksen vielä monille muillekin minun ja vieraiden lisäksi ❤️ Hyvä kannattaa laittaa kiertämään ja jakaa muillekin ❤️
Voi miten ihanalta kuulosta kaikki! Hitsit, nyt täytyy alkaa miettiään omia pöyreitä vuosipäiviä kesällä 😊 Kiitos Sanni 😘
Ole hyvä, ilo oli minun puolellani :)
Oi miten ihanaa, niin satumaista, kiitos kun jaoit tämän kauniin kokemuksen ❤️ juuri sinun näköistä, paljon onnea vielä 💕
Kiitos Jenna ❤️ Juhlista tuli todellakin ihan mun näköiset 🦄💜
Wautsi. Varmasti upea elämys
Niin oli 💜
Tuli mullekin kyynel silmään, kuulostaa täydelliseltä! Kiitos kun jaoit, aivan ihanan kuuloinen paikka <3
❤️
Olipa ihanan ja rentouttavan kuuloinen syntymäpäivä ja vielä itsellekin erittäin tutuissa maisemissa! :) Olen viettänyt Sääksmäellä paljon aikaa lapsuudessani, kun serkut ja tätä nykyä myös äitini asuvat siellä ja Voipaala varsinkin on oikein tuttu paikka, mummoni ja kummitätini ovat olleet molemmat siellä töissä.
Onpa kiva kuulla :) Hienoja paikkoja <3
Ihanaa....itseäni kiinostaa kuulla miten metsäretki hevosilla onnistui niiltä jotka eivät koskaan aiemmin olleet hevosen selässä? Olisin hurjan kiinnostunut juuri tällaisesta toiminnasta ystäväni kanssa. Hyvää ruokaa, luonto ja Sä hoidot.
Mukana oli myös taluttajia tallin puolesta, joten epävarmojen ratsastajienkaan ei tarvinnut olla yhtään huolissaan :) En halunnut että yksikään vieras joutuisi jännittämään hevosen selässä olemista. (Toki hevosen selkään ei tarvinnut tulla ollenkaan jos se ei tuntunut mukavalta.)
Miten upea kirjoitus, tunnelma ja päivänsankari! Lämpimästi onnea ja kiitos kun saimme ’olla mukana’!
❤️
Sain kerran äidiltäni lahjakortin Sinin hoitoon. En ole kellään aikuisella tuntenut niin pehmeitä käsiä kuin Sinillä on. Kosketus on jotain ainutlaatuista. Toimin tällä hetkellä itsekin hierojana ja vaikka oma hoitotyylini ja lähestymistapani on hieman erilainen, voin suositella tätä paikkaa varauksetta!
👍🙂
Tää kommentti Sinin käsistä voisi olla suoraan mun suusta! Se on jotain niin ainutlaatuista <3 Onneksi olen päässyt seuraamaan Sinin matkaa hoitolassa alusta saakka. Keväälle/kesän alkuun varaan kunnon rentoutushoidon.
Ei vitsi. Mun kaverin mökki on ihan tossa vieressä!!!! Mökki jolla ollaan vietetty viikkoja aikaa joka kesä! Onpahan ens vuoden suunnielmat selvillä!!!
☺️☺️
Vihdoin sain luettua tämän postin kokonaan (ollut niin hektisiä päiviä ja väsyneitä iltoja, että kolmessa osassa piti lukea). Ihana, että sait ikimuistoiset synttärit! Oi noita poneja <3 meikäläinen kartutti tässä juuri hevoskokemusta tippumalla selästä laukassa. Auts. Ei onneksi käynyt pahemmin, vaan polvi ja kylki kipeät ja niska/hartiat jumissa. Nousin heti takaisin selkään ja ens kerralla uudestaan laukan harjoittelua, vaikka vähän jännittääkin. Lähtöön muuten tasan kaksi viikkoa :)
Voi ei..! Onneksi ei käynyt pahemmin. Mä en uskaltaisi olla laukkaavan hevosen selässä, kävely on jo tarpeeksi jännää :D <3
...ja tämä se vasta jännää onkin..! ^_^
Mun pitää yrittää saada meilattua sulle lähipäivinä siitä mistä ollaan juteltu. Valitettavasti juttu ei näytä onnistuvan ainakaan nyt tänä keväänä :/
Kyllä se laukka mullekin on vielä vähän jännää, vaikka onnistumisen kokemuksiakin on jo kertynyt. Ja myönnän, että ens kerta jännittää aiempaa enemmän tuon tippumisen takia. Mutta rohkea rokan syö :)
Mä päädyin meilaamaan sulle "juttuun" liittyen. Ja sitten innostuin löpisemään kaikkea muutakin :D
Avasin meilin aamulla mutta se oli niin pitkä että en vielä ehtinyt lukea sitä :) Säästän sen täksi illaksi :)
Mielettömän kuuloisia paikkoja molemmat! Tästä tulikin jälleen mieleen, että minusta olisi ihanaa matkustaa kotimaassa paljon enemmän ja käydä tällaisissa paikoissa, mutta mistä niistä saisi tietoa?! Google harvoin auttaa, jos ei tiedä tarkkaa nimeä. Ahvenanmaan suhteen kaikki ihanat kohteet olen bongannut sinun vinkkien perusteella, mutta miten saataisiin kokoon vastaavia tietoja muualtakin Suomesta. Mitäpä jos kirjoittaisit aiheesta postauksen, jonka kommentteihin me kaikki lukijat voisimme listata omia suosikkejamme?😊
Olen miettinyt ihan samaa, ja siksi jaan innoissani vinkkejä täällä blogissa aina kun törmään johonkin helmi-paikkaan <3
Osuin kerran sivustolle, jolla listattiin juuri tällaisia vähemmän tunnettuja pikku-kylien ja syrjäisten seutujen kätkettyjä aarteita, mutta en tajunnut laittaa sivua kirjanmerkkeihin enkä enää ole löytänyt sivua uudestaan :/ Jos joku tietää tämän sivun niin pliis linkatkaa!
Olen itse asiassa kerran kysynytkin vinkkejä kotimaan mansikkapaikoista, kesällä 2013, ja sain melkein 100 vastausta:
https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/kotimaan-lomavinkkeja-kaivataan/
Joukossa oli hyviä vinkkejä, mutta olin asettanut pohjoisimmaksi rajaksi Kuopion (koska kysyin vinkkejä Helsinki-Kuopio-akselilla tehtävälle reissulle).
Voisin kyllä joku kerta tehdä aiheesta laajemmankin postauksen ja kyselyn. :) Hyvä idea. Ja onhan vuodesta 2013 jo kulunut aikaa. :)
Vau, miten taianomainen paikka! Ihanaa kuulla tällaisista itselle aiemmin tuntemattomista kohteista. Ja noi ponit! En kestä, miten ne kaikessa yltiösuloisessa pörröydessään näyttävät niin itsepäisiltä ja varmoilta omasta erinomaisuudestaan. :D Kaipaan niiiiiin takaisin hevosen selkään, ja just nyt ratsastusretki lumisia metsäpolkuja pitkin olisi aivan täydellistä. Edellisestä kerrasta on päässyt hujahtamaan ihan liian pitkä aika.
Myöhästyneet synttärionnittelut vielä! :)
Kiitos mari :)
Tuo vanha ketju oli mainio, mutta voisi olla hauskaa päivittää sitä! Lupaan heti laittaa omia suosikkejani jakoon, jos toteutat jossain vaiheessa uuden kyselyn:)
Hienoa :)
Myöhäiset synttärionnittelut! <3 Olipa tunnelmallinen ja elämyksellinen syntymäpäivä - varmasti ikimuistoinen kaikille mukana olijoille! :) Ja ihanat taikaponit! Mistä tulikin mieleen...
... En ole koskaan oikein ollut silmämeikistä kiinnostunut, mutta pari viikkoa sitten silmiin osui MACin pisteellä ihan muuta hypistellessä Pretty Punk -paletti. Jotenkin en päässyt sen herkullisesta värimaailmasta yli (punk-taikaponi!), ja vaikka paletti on aika arvokas, niin nappasin sen ostoskoriin. Minä, jonka ainoat muut luomivärit ovat joku We Care Iconin "beigen kuusi eri sävyä" (käytetty kahdesti 8 vuoden aikana?) ja lahjaksi vuosia sitten saatu Sleekin paletti (josta olen käyttänyt tasan kahta eri sävyä). :D Olin ihan hämmentynyt, ja kotonakin mietin että mitähän tuli just tehtyä. Mutta arvaas mitä! Olen melkein joka aamu hypistellyt palettia ja valkannut siitä 2-3 sävyä, joita sitten sudin luomille pahemmin suunnittelematta, ja miten kivaa se onkaan! Yhtenä viikonloppuaamuna olin jopa niin näppärä, että yhdistin paletin neonvihreän (Ripped Tee; sisänurkkaan) ja tummanvioletin (X-Punk; ulkonurkkaan) sun "karkkipäivämeikeistä" inspiroituneena. :) Ja puolisokin kehaisi, että onpa upea kombo! ^_^ Poskipunakin tuossa paletissa (Anarchista) on jotenkin aivan taianomainen, vaikken sellaisiakaan ole käyttänyt; tulen jotenkin käsittämättömän iloiseksi sitä töpsötellessä. <3 Tulipas vähän pitkä kertomus, mutta jotenkin tuntui että halusin tämän sulle jakaa. ^_^
Ihanaa että jaoit, ja anteeksi kun en ehtinyt heti vastaamaan takaisin.
Mahtavaa..! :) "Punk-taikaponi" kuvaa kyllä hyvin tuota palettia :)
Katsoin äsken Temptaliasta meikkikuvia tuolla paletilla tehtynä ja tuli oikein sellainen haikea nostalgia-aalto, Christinen meikki toi niin mieleen oman Karkkipäivä-blogin alkuvuosien meikkityylini. Jollain tapaa surullista että en enää tee tuollaisia värimeikkejä, mutta toisaalta tavat ja mieltymykset muuttuvat ja se on luonnollista. Enhän enää käytä leveälahkeisia farkkujakaan joita ilman en voinut kuvitella eläväni varmaan 10 vuoden ajan elämässäni..! ^_^
<3 <3 <3
Joo, haikeata ja toisaalta myös hyvä, että mieltymykset muuttuu. Uteliaalle luonteelle aina löytyy jotain uutta ja innostavaa! ^_^
Voi että miten ihanat syntymäpäivät! Täyttä unelmaa. Sain tästä paljon ideoita.
Itse uskon pääseväni tuonne, mutta ongelmana on se, että haluaisin tarjota myös äidilleni esim. tuon ponivaelluksen ja jonkun hemmotteluhoidon. Tiedän jo kuitenkin etukäteen, että äitini ei ota hemmotteluhoitoja vastaan (on monesti kieltänyt ostamasta hänelle sellaisia). Vähän kurja tilanne.
Harmi juttu. Suuttuisiko hän sitten oikeasti jos todella ostaisit hänelle jonkin hemmottelulahjakortin? Ja kieltäytyisi ottamasta sitä vastaan?
Tosi tomerasti muistaa aina tasaisin väliajoin sanoa, että hänelle ei saa ostaa mitään lahjakortteja(kaan).
No, itse aion käydä tuolla. :) Kirjoitin asian jo ylös omaan unelmien vihkooni.
❤️ Ihana juttu..!