No niin, nyt sitten asiaan kun eilen illalla juttu venähti vähän sivuraiteelle.. :)
Urban Decayn tämän kesän limited edition -kokoelma on kunnianosoitus 1970- ja 80-luvuilla vaikuttaneen avantgardistisen graffititaiteilijan Jean-Michel Basquiatin taiteelle.
"Basquiat oli erityinen artisti, joka Urban Decayn tavoin uskalsi haastaa totutun ja käyttää värejä enennäkemättömillä tavoilla. Hänen rohkeat graffitimaalauksensa ja tapa, jolla hän sekoitteli värejä, kertoo samasta rohkeudesta, jolla hän otti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Siksi Basquiatin mallisto on Urban Decaylle mitä inspiroivin kunnianosoitus taiteelle ja väreille", Urban Decayn tiedote kertoo.
Basquiat-kokoelma on jälleen mitä parhain osoitus siitä Urban Decayn esteettisestä vetovoimasta, josta eilen kirjoittelin. Olen kiinnostunut taiteesta ja muotoilusta, ja kosmetiikkapakkauksetkin voivat olla omansalaista taidetta - ja tällä kertaa ne ovat sitä aivan konkreettisesti Basquiatin maalauksilla kuvitettuina. Ai että mä rakastan näihin limited edition -kokoelmiin liittyvää luovuutta ja ideoita..! Se saattaa jopa kiinnostaa minua nykyään enemmän kuin itse meikit... ^_^ Koska niitä minulla riittää. Jokainen uusi teemakokoelma on pieni jännitysmomentti; mitähän ne ovat tällä kertaa keksineet..?
Olen saanut tuotteet Urban Decaylta.
Basquiat-kokoelma tulee myyntiin keskiviikkona 7. kesäkuuta ja on saatavilla Turun, Tampereen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän Sokos-tavarataloissa sekä sokos.fi-verkkokaupassa.
Kokoelma:
Luomiväripaletit yllättivät mattavoittoisella koostumuksellaan.
Pigmentti ja koostumus ovat jälleen moitteetonta laatua, jopa mattaiset sävyt levittyvät todella kauniisti ja silkkisesti ilman monille matta-sävyille tunnusomaista kuivaa jauhomaisuutta.
Vähän niinkuin kasvisruoat ja niihin panostus on mielestäni yksi merkki ravintolan tasosta, mattasävyjen laatu on mielestäni loistava indikaatio luomivärivalmistajan laadusta ^_^
Paletit on pakattu kanvaasiin, johon on painettu Basquiatin taidetta.
Pakkauksissa on takana pienet ripustimet, joiden avulla pakkaukset voi halutessaan ripustaa seinälle ja luoda oma pieni Basquiat-galleria :) Niin söpöä..!
Huulipunista laitan kaksi sävyä arvontaan :) Saatatte arvata minkä sävyn pidän näistä itse - Exhibition <3
Epigram-sävy on neutraali tiilenpunainen, Abstract-sävy on nude-beige.
Jos Basquiat limited edition -huulipunasävyjen adoptointi kiinnostaa, huikkaahan kommenttilaatikossa. Yksi sävy per osallistuminen, osallistut kertomalla kummanko sävyn haluaisit voittaa: Epigram vai Abstract.
Osallistumisaikaa on perjantaihin 9.6. kello 24.00 saakka.
Edit. Arvonta suoritettu. Epigram-huulipunan voitti nimimerkki Ansu ja Abstractin Judd. Onnea :) Voittajiin on otettu yhteyttä.
*
Sitten swatcheja:
Poskipunapaletti Gallery
X-Rated - hento pinkki, mattainen. Iholla vaaleampi kuin miltä sävy näyttää paletissa.
Now's The Time - voimakas kulta-shampanja-shimmer, korostukseen.
Noho - vahva marjainen malvapinkki, mattainen
Jawbone - lämmin aurinkopuuterisävy, mattainen. Sävy on runsaspigmenttinen ja siinä on lämmintä punertavuutta, ei sovi ihan vaaleanviileille.
Luomiväripaletti Tenant:
Studio - vaalea mattaroosa
1960 - kirkas matta pinkki
Neo - munakoisovioletti mattapohjalla ja hentoisella mikroshimmerillä (joka hädin tuskin erottuu iholla)
Les - hiilenmusta (tai mustanharmaa, miten sen haluaa nähdä) himmeästi kuultavalla satiinikoostumuksella
Graffiti - hohtava syvä metsänvihreä
Exu - hohtava kirkkaanvihreä
Boom - matta syvä turkoosi
Untitled - erittäin voimakaspigmenttinen matta syvä sininen
Luomiväripaletti Gold Griot:
Enigma - ihonsävyinen matta-nude
Levitation - astetta tummempi mattainen nude, ihana varjostussävy oikein nudeen meikkiin vaalealle iholle
Not For Sale - mattainen punaruskea tiilensävy
Suckerpunch - lämmin tummanruskea shimmer-sävy, sisältää mikrokimalletta
Influence - hohtava, kaakaoinen kullanruskea
BK - satiininen (eli himmeästi hohtava) tummanharmaa. UD:n omassa kuvauksessa lukee matta, mutta sitä tämä ei ole (kun vertaa oikeisiin mattasävyihin kuten Enigma ja Levitation joissa ei ole hitustakaan kuultoa)
Pseudonym - syvä laivastonsininen mattapohjalla (ja olen näkevinäni tässäkin aavistuksen ihan pientä mikroshimmeriä)
Crown - voimakkaan metallinen kulta
*
Nämä kaunokaiset siis saatavilla Suomessa keskiviikkona 7.6. alkaen.
Kyllä nyt sataa Urban Decay -uutuuksia... Ja ovathan nämä taas mieletöntä karkkia kosmetiikka- ja Urban Decay -friikille.
Ennenkuin esittelen tuotteet tarkemmin, tekee mieli jutustella muutama sana aiheesta PR-tuotteet vs. itse ostetut tuotteet.
Kuten tiedossa on, bloggaajat vastaanottavat aivan valtavasti PR-tuotteita. Niin paljon, että monet, ainakin suurempien blogien pitäjät, myöntävät jo väsyvänsä niihin. Lähetyksistä tulee tavallaan tunteetonta liukuhihnatavaraa, ei ihania "lahjoja" jotka aikaansaisivat erityisiä riemunkiljahduksia tai pulssin kohoamista. Ne ovat arkisimmillaan työmateriaalia. Paketti avataan, sisällön relevanttius omiin kiinnostuksen ja bloggauksen aiheisiin tutkitaan, tuote kuvataan, testataan, kirjoitetaan juttu blogiin ja annetaan tuote useimmissa tapauksissa eteenpäin kaverille, äidille tai lukijalle arvonnan muodossa.
Tuotteita tulee niin paljon ettei kukaan bloggaaja ikinä ehtisi henkilökohtaisesti käyttää kaikkia. Ne eivät herätä samanlaisia tuntemuksia kuin itse ostetut, itse mietityt ja harkitut asiat. Ainakin minun kohdallani on näin.
Totta kai olen iloinen mahdollisuudesta saada testata laajasti merkkejä ja tuotteita joita en kaikkia ikinä itse ostaisi ja niiden kautta voin tarjota blogissanikin tuotearvosteluita suuremmalla volyymilla, mutta... totuus on, että PR-tuotteet ovat tavallaan myös... aika tylsiä. Yritän selittää, mitä tarkoitan. (Ja kerron myös, miten tämä liittyy Urban Decay'hin..!)
PR-tuotteet, nekin, jotka edustavat merkkiä tai tuotteita joista olisin itse omaehtoisesti "blogittomana" kauneusfriikkinä kiinnostunut, ovat erilaisia ja tylsiä juuri siksi, että niihin ei liity omaa henkilökohtaista hankintasuhdetta. Se, kun itse "löytää" tuotteen, oli se sitten kaverin vinkistä, netin keskustelupalstalta tai lehtijutun kautta, tekee tuotteen hankkimisesta ihan eri lailla hohdokkaan ja erityisen kuin jos se lähetetään sinulle automaattisesti tai tarjotaan testattavaksi. Suhde ja näkökulma tuotteeseen muuttuvat.
Kerronpa vielä yhden esimerkin. Kyselin teiltä hiljattain mitä tuotteita haluaisitte minun testaavan ja arvioivan blogissa. Sain paljon ehdotuksia ja muutamissa luki, että "Voit varmaan pyytää tämän maahantuojalta". Halusin kuitenkin toteuttaa tämän itsenäisesti. Kyllä, voisin pyytää ja todennäköisesti saisinkin kaikki maahantuojilta tai pr-toimistoista, mutta: en halunnut. Halusin tähän projektiin mukaan juuri sitä vanhaa kunnon kosmefriikin hankintailoa; kun vaeltelee kemppariosastolla ja hypistelee tuotteita, punnitsee vaihtoehtojen välillä, nuuskuttelee, swatchailee, tuntee purkit ja tuoksut konkreettisesti käsissään. Tai selailee verkkokauppojen sivuja ja vertailee hintoja ja postikuluja, klikkailee tuotteita ostokoriin ja välillä sieltä pois; "Ei kun otankin tämän... tai ei, pidän tuonkin... voinko perustella itselleni molemmat..? ^_^
Se on ihanaa. Se on kosmetiikkaharrastuksen suolaa. PR-tuotteet eivät tuo samaa tunnetta.
Ja miten Urban Decay liittyy kaikkeen tähän? Siten, että Urban Decay tekee pienoisen poikkeuksen PR-materiaalivirrassa.
Urban Decay on ollut ensimmäisiä hurahduksen kohteitani kun Meikkifriikahdin isolla M:llä 2000-luvun puolessa välisssä. MACin ohella UD:n tuotteet aiheuttivat ihan mieletöntä kutinaa ja himoa, haaveilin tuotteista jatkuvasti. En ikinä unohda miten sekaisin menin New Yorkin Sephorassa talvella 2007 - jos en ollut kosmetiikkataivaasta ennen tiennyt niin silloin tiesin <3 Urban Decayn tuotteet eivät olleet pelkästään värikkäitä ja pigmenttisiä (ominaisuuksia, joilla oli värikkäästi meikkaavalle paljon merkitystä) vaan ne olivat myös esteettisesti poikkeuksellisen houkuttavia. Ihan muuta kuin "markettimeikit" tai geneerisen näköiset selektiiviset merkit, Urban Decayn paletit vetivät minua hullun lailla puoleensa pelkällä persoonallisella designillaan. Ne olivat aarteita jo esineinä.
Jos tuolloin joku olisi kertonut minulle, että 10 vuotta myöhemmin minulle lähetetään kotiin melkein kaikki Urban Decayn uutuudet PR-materiaalina, olisin haljennut innosta - paitsi etten kyllä ehkä olisi uskonut..! ^_^
Ja nyt tänä päivänä kun se on totta, Urban Decayn lähetykset ovat niitä harvoja blogimateriaalipaketteja joita avatessa pulssi oikeasti vähän nousee. Urban Decayn tuotteissa on vielä työmateriaalinakin se joku erityinen hohto... Ja myönnän, että niitä on vaikea antaa eteenpäin. Vaikka en millään ehdi käyttää kaikkia. Ne vain ovat niin... *ihania*. Vähän niinkuin aarteita.
Ja kyllä mä ostan niitä edelleen itsekin <3 Vaikka joo, en ehkä ostaisi kerralla enää kahta isoa palettia, nyt riittää kerralla pari herkullista Glide-On-kynää, eyeliner tai solo-luomiväri.
Ja hups... tästä nopeaksi tarkoitetusta "jutustelusta" tuli niin pitkä, että tiedättekö mitä, mä tuuttaan sen nyt ulos omana juttunaan. Kuka tämän perään jaksaa lukea Basquiat-kokoelman tuotteista..? No, voitte lukea niistä aamulla :)
Ja aion muuten tällä kertaa arpoa muutaman tuotteen kokoelmasta :)
Rypyt. Juonteet. Uurteet.
Meille kaikille tulee niitä. Osalle nuorempana, osalle vanhempana. Niihin vaikuttavat ikä, ilmeet, perintötekijät ja elämäntavat. Kronologisen vanhentumisen myötä ihon kollageeni vähenee ja ihon tukikudos löystyy; juonteet alkavat piirtyä esiin.
Minulla on ihan jees suhde ryppyihini, ja niiden kehittymistä on ollut jopa kiinnostavaa seurata. Otsarypyt ovat ilmeryppyjä ja ne näkyivät minulla jo teini-iässä. Sitten alkoivat syventyä "sibeliukset" eli nuo kulmakarvojen välissä olevat pystysuuntaiset rypyt. Niistä en pidä sitten ollenkaan, ne tekevät ilmeestä helposti äkäisen näköisen.
Pitkään sain olla ilman kovin näkyviä silmänympärysjuonteita, mutta viimeiset kaksi-kolme vuotta ovat tuoneet nekin mukaan "kentälle". Olen todennut silmänympärysihon ohentuneen merkittävästi, muuttuneen kuin silkkipaperimaiseksi jolla juonteet erottuvat todella selvästi ilmeillessä ja etenkin hymyillessä. Huomaan rypyt aina kuvissa. Ne näkyvät parhaiten kesällä ja pitkässä aurinkoaltistuksessa kun auringon ja UV-säteilyn aikaansaama pintakuivuus (ja silmien siristely) korostaa niitä entisestään.
Minulle on ehdotettu sibeliusten hoitoon botoxiakin, mutta en menisi.
Olen sibeliuksia lukuunottamatta ihan sinut ryppyjeni kanssa koska ne kuuluvat asiaan, mutta samalla tunnustan, ettei haittaisi jos niiden kehitys vähän hidastuisi. Ne saavat näkyä, mutta en harmittelisi, jos ne eivät lähtisi syvenemään ihan sillä nopeudella mitä olen viime vuosina havainnoinut. En halua näyttää pikku-Myyltä potenssiin 50. Lisäksi olen kauneustuotteista kiinnostuneena naisena luontaisen utelias erilaisia anti-wrinkle-keinoja kohtaan, ja nimenomaan ei-kirurgisia keinoja. Ulkoisesti käytetyillä voiteilla on omat toimintamekanisminsa ja vaikutuksensa, mutta entä sisäisillä keinoilla..?
Voiko ryppyjä syödä tai juoda pois..? Miten toimii "juotava ryppyvoide"..?
Sitä ollaan nyt selvittämässä.
Lähdin mukaan testaamaan viime vuosina paljon hypetettyä anti-age-ravintolisää, hydrolysoitua kollageenia. Minulle on tarjottu eri valmistajien kollageenivalmisteita aiemminkin, mutta ne ovat kaikki olleet sokerilla makeutettuja juomia joten uteliaisuudestani huolimatta vastaus on ollut kiitos ei.
Tämän kertainen tuote kuulosti paremmalta; ei sokeria, ei ylipäänsä mitään makeutusaineita tai lisäaineita, vain pelkkää kollageenijauhetta jonka voi itse sekoittaa veteen tai vaikka ruokaan.
Merkki on Oslo Skin Lab ja tuote The Solution: Anti-Wrinkle Collagen. Se sisältää tyypin I kollageenia jossa kollageeniproteiini on pilkottu peptideiksi eli aminohappoketjuiksi. Yhdisteen kauppanimi on Verisol.
Tarkka kun olen, perehdyin tietysti heti tarkemmin Verisoliin ja sen uskottavuuteen. Kollageeniravintolisät ovat nyt maailmalla todella suosittuja, mistä voisi päätellä että kai ne joillekin jotain tekevät, mutta tuotteen vaikutuspotentiaalista on hyvin monenlaisia näkemyksiä. Myös käytetty kollageenityyppi vaikuttaa paljon vaikutuksiin. Kollageenijuomien vaikutusmekanismi perustuu siihen, että kun ihon oma kollageenin tuotanto alkaa noin 30 ikävuoden jälkeen alentua (noin prosentilla vuodessa), saataisiin sisäisesti nautitulla peptidivalmisteella stimuloitua uutta kollageenin tuotantoa. Onko se mahdollista..?
Verisol-peptidien takaa löytyikin vähän rotevampaa dataa ja julkaistu tutkimus (PubMed, Researchgate); Verisolia on tutkittu Kielin yliopiston dermatologian laitoksella myönteisin tuloksin. Tutkimus suoritettiin kaksoissokkotutkimuksena ja se oli satunnaistettu ja lumekontrolloitu. Tuloksissa todetaan, että Verisolia saaneen ryhmän silmänympärysjuonteet olivat madaltuneet 8 viikon aikana keskimäärin 20%, ja että peptidivalmisteella oli yleisesti myönteinen vaikutus soluväliaineen synteesiin . ("In conclusion, our findings demonstrate that the oral intake of specific bioactive collagen peptides (Verisol®) reduced skin wrinkles and had positive effects on dermal matrix synthesis.")
Jos on aikaa tai kiinnostusta, koko tutkimuksen voi lukea Researchgaten sivulta. Ihan mielenkiintoista luettavaa.
Kaiken kaikkiaan netistä löytää tietoa ja näkemyksiä puolesta ja vastaan. Tsekkasin vielä luotettavana ja puolueettomana pitämäni kosmetiikan kemistien pitämän The Beauty Brains -sivuston mielipiteen, ja siellä oltiin muutamien lupaavien tutkimustulosten perusteella myös varovaisen myönteisellä "saattaa hyödyttää ihoasi" -linjalla. Mekanismi sisäisesti nautitun kollageenin vaikutuksesta ihon omaan kollageenin tuotantoon on olemassa.
Noniin. Tällä pohjalla aloitin The Solution -valmisteen testauksen ainakin selvästi vähemmän skeptisenä. Tuotteen lupausta tukemaan on tutkimustuloksia, mutta kaikki aineet vaikuttavat yksilöllisesti. Miten käy minun iholleni?
Kiinnostava projekti.
Olen nyt käyttänyt The Solution -valmistetta neljä viikkoa. Tuloksia luvataan kahdeksassa viikossa, ja palaan raportoimaan kokemuksista kesäkuun lopussa.
Oslo Skin Lab The Solution -kollageenijuoma lupaa:
Vaikutukset ovat tutkimusten mukaan kaikkein selvimmät yli 50-vuotiailla naisilla, mikä kuulostaa tietysti loogiselta koska siinä iässä ihon oma kollageenin tuotanto on yleensä kokonaan loppunut.
Nimeäisin kaiken aiheesta lukemani perusteella kollageeniravintolisän vaikutuksiin myös ihon kosteuspitoisuuden paranemisen; kosteuden haihtuminen vähenee ja iho kykenee pidättämään kosteutta paremmin. Kollageeniravintolisästä löytyy tietoa myös nivelvaurioiden ehkäisijänä.
Oslo Skin Lab -jauheen vuorokausiannostus on 2,5 g eli yksi tuollainen "tikullinen". Jauheen voi sekoittaa kylmään tai kuumaan juomaan tai vaikka jogurttiin, se on täysin mautonta. Voin alleviivata tuon täysin mautonta, jauhe ei tosiaan tuo veteen niin minkäänlaista sivumakua ja liukenee näkymättömäksi minuutissa.
Kollageenin lähteestä
Kollageeniravintolisissä käytetään yleisimmin kalasta tai naudan nahasta saatua kollageenia, Oslo Skin Lab käyttää naudasta saatua. Kysyin valmistajalta kasviperäisestä kollageenista (josta oli joku aika sitten puhetta erään toisen blogikirjoitukseni kommenteissa) ja minulle vastattiin odotetusti, että kollageeniproteiinia saadaan ainoastaan eläimistä, ei kasveista. Ns. "kasviperäiset" kollageenit ovat geenimuunneltuja eivätkä varsinaisesti oikeaa kollageenia vaan kollageenia muistuttavaa kasviproteiinia (lähde: Randy Schueller / The Beauty Brains).
Ei-lihaa syövänä mietin tietysti hetken, miten suhtautua naudasta peräisin olevaan kollageenivalmisteeseen. Punnitsin tätä jonkun aikaa, mutta syön kuitenkin myös liivatepitoisia ruokia, ja liivate on sekin eläinperäistä ja koostuu kollageenista.
Vaikutuksia neljän viikon aikana?
Toistaiseksi en voi sanoa havainneeni vaikutuksia ainakaan juonteisiin. Jos jotain, niin ehkäpä juuri tuo kosteuspitoisuuden lisääntyminen, ainakin väittäisin että todella pahasti kuivunut käsieni iho on parin viime viikon aikana kohentunut selvästi, enkä ole vaihtanut käyttämiäni käsivoiteita.
Oslo Skin Lab The Solution -kollageenijauheesta on nyt kampanjatarjous, kuukauden pakkaus maksaa 14,95 € (norm 29,95 €) + toimituskulut 4,95 €. Tilaus onnistuu Oslo Skin Labin sivuilta.
Palaillaan asiaan neljän viikon kuluttua ja katsotaan miltä nassu näyttää :)
Onko teillä kokemuksia kollageeniravintolisistä ihon hoidossa?
* Sis. mainoslinkkejä
Vihdoin pääsin testaamaan merkkiä, jota minulle hehkutettiin ensimmäisen kerran jo kaksi vuotta sitten (Jonna, se olit sinä, piti vielä ihan tarkistaa kommenteista ^_^)
Kun valittelin toisen merkin arvostelussani übertahmaa, sain kommentin: "Sun pitää kokeilla Algamarisin aurinkosuojia! SPF30 Spray on mun tän kesän ehdoton suosikki aurinkorasva, se on päihittänyt mennen tullen ihan kaikki kokeilemani tuotteet, myös ne, jotka eivät ole luonnollisia. Ei jätä ihoa valkoiseksi, tuoksuu hyvältä ja imeytyy heti. Ei yhtään nihkeä olo."
Tämän jälkeen olen saanut useita vastaavanlaisia peesauksia.
Kyseessä on ranskalainen merkki Algamaris ja heidän Ecocert-sertifioitu aurinkotuotelinjansa. Sarjaan kuuluu SK 30 ja SK 50 -suojakertoimella varustettuja tuoksullisia ja hajusteettomia voiteita kasvoille ja vartalolle sekä omat SK 50 -tuotteet lapsille. Sain tuotteita testiin merkin PR-toimistolta.
Näiden, ja etenkin siis tuon SK 30 Sprayn, hehkutusten avainsanoja ovat olleet ihana tuoksu ja tahmaamaton koostumus.
Ja kyllllä:
Pakkohan minunkin on tälle LÖYTÖ-tunnus antaa. Suosikkini koko Algamaris-testisatsista.
Spray SK 30 vartalolle ja kasvoille 25,70€ / 125 ml
Tuoksu on todellakin ihana..! Joo, kookostahan on kaikkialla aurinkotuotteissa, mutta tämä onnistuu olemaan jotenkin aivan erityisen ihana, minulle tulee mieleen ihan piña colada..!
Pakko sanoa, että tyypit Biarritzin labroissa näköjään tietävät mitä tekevät ja osaavat jotain, mitä muut valmistajat eivät: en nimittäin ole koskaan törmännyt yhtä miellyttävän ohueen vedettömään, rasvapohjaiseen aurinkotuotteeseen..! Kun miettii, että jo auringonsuojafiltterit itsessään jähmentävät koostumusta, ja vedetön koostumus on aina vesipitoista raskaampi, ei todellakaan odota sellaista koostumusta kuin Algamariksen pullosta paljastuu. Siis WOW!
Googlasin suihkeen inci-luettelossa ykkösenä koreilevan coconut alkanes -ainesosan, ja selvisi, että sitä pidetään mm. synteettisten isododecanen ja isohexadecanen luonnollisena korvaajana. (Aiheesta on näemmä pidetty esitys tänä keväänä In-Cosmetics Global -messuilla Amsterdamissa. FYI ^_^) Nuo iso-tyypit ovat hiilivetyjä. Ne parantavat kosmeettisen tuotteen levittyvyyttä ja saavat tuotteen tuntumaan kevyemmältä. Samalla idealla siis toimii kookosöljystä peräisin oleva coconut alkanes, ja ainakin tämän tuubin perusteella voin sanoa, että toimii.
Aine on hyvin ohutta, lähes nestemäistä. Meinasin jo sanoa emulsiota, mutta eihän se voi olla emulsiota kun siinä ei ole vettä ;) Voide levittyy iholle helposti ja liukkaasti eikä tunnu tahmealta. Mutta, kuten järkikin sanoo, täysin vedetön, rasvoihin perustuva tuote ei voi kuivua iholla täysin kuivaksi ja olemattoman tuntuiseksi (niinkuin jotkut normikosmetiikan aurinkovoiteet tekevät). Algamaris-suihkekin jättää iholle kevyesti "rasvatun" tunteen, mutta ei häiritsevän rasvaista. Varmasti tällä saa tahmeankin pinnan aikaan jos suihkii oikein monta kerrosta. Joka tapauksessa, kirkkaasti miellyttävimmän tuntuinen näin korkean SK:n luonnonkosmetiikan aurinkosuoja.
Kasvoaurinkovoide SK 30 21,50€ / 50 ml
Sama piña coladan tuoksu kuin vartalo-spray'ssa, mutta miedompana. Algamariksen kasvovoiteet ovat emulsioita, eli niissä on myös vettä.
Levittyy oikein mukavan tuntuisesti, mutta voiteen alkaessa imeytyä tuntuma on hitusen jähmeämpi kuin vartalosprayssa. Kun voide imeytyy, mineraalipartikkelien aikaansaama "puuterisuus" tuntuu iholla. En tiedä miksi puuterisuuden kokemus ei ollut yhtä selkeä vartalo-sprayn kohdalla. Voiteeseen on myös lisätty talkkia, todennäköisesti vähentämään rasvamaisten ainesosien tuomaa rasvaista tunnetta.
Voiteen imeydyttyä iho jää hieman tahmeaksi. Tämä voide jätti minulle sellaisen "nojoo, ihan siedettävä" -fiiliksen.
Haamunaama à la SK 50
Kasvoaurinkovoide SK 50 22,50€ / 50 ml
Vedetön ja hajusteeton. Tämä voide tuntuu jo ihan sellaiselta perinteiseltä, tyypilliseltä luonnonkosmetiikan korkeasuojakertoimelliselta aurinkovoiteelta: mukavan ohuesta koostumuksestaan huolimatta se levittyy jähmeästi ja jättää iholle valkoisen kajon. (...katsokaa kuvan leukaa ja suupielen kohtaa jossa ei ole voidetta..)
En usko, että SK50-tason voidetta on ylipäänsä mahdollista tehdä sellaiseksi, että se on ohut, raikas ja notkea. Kun haluaa korkean suojan, on hyväksyttävä jähmeämpi, usein valkoisen kerroksen ihoon jättävä koostumus. Ainakin kun puhutaan mineraalisuodattimellisista voiteista.
Sävytetty kasvoaurinkovoide SK 30 21,50€ / 50 ml
Vaikka odottaisi, että sävytetty versio tuntuisi samalta kuin sävyttämätön sillä erolla, että siinä on väriä, niin eipäs tunnukaan.
Sävytetty versio on paljon parempi ja selvästi miellyttävämmän tuntuinen. Eron huomaa heti levittäessä, sävytetty voide tuntuu välittömästi vähemmän jähmeältä ja levittyy ohuemmin. Se jättää imeydyttyään himmeämmän, vähemmän tahmean pinnan, oikeastaan en puhuisi lainkaan tahmeudesta tämän kohdalla. Toki voiteessa tuntuu mineraalifiltterin väistämätön puuterisuus, mutta Teintée levittyy ehdottomasti miellyttävämmin kuin tavallinen versio.
Mielenkiintoista! Millähän tämä on saatu aikaan? Incit poikkeavat toisistaan jonkun verran, niissä on samoja ainesosia mutta vähän eri järjestyksessä. Lisäksi sävytetyssä versiossa on silicaa, jota normiversiossa ei ole.
Sävytetty voide myös tuoksuu hieman erilaiselta, Jolien sivulla tuoksua kuvaillaan vaniljaiseksi mutta minä en aisti tässä ainakaan mitään selkeää vaniljaisuutta.
Algamariksen sävytetty voide on mielestäni hitti luonnonkosmetiikan kasvoaurinkosuojien joukossa, tätä voisin käyttää :) Se toimii samalla ikäänkuin kevyenä BB-voiteena tasoittaen ihon sävyä luonnollisesti.
...katsaus myymälöiden tilanteeseen kertoo, että Teintée-versio on hitti jokusen muunkin mielestä: voide on tällä hetkellä lopussa melkein kaikkialta. Edit. Näköjään ainakin Jolien varastotilanne* oli päivittynyt plussan puolelle :)
Sävyvaihtoehtoja on kaksi, Light ja Golden.
Golden tuo kasvoille selvästi päivettyneen sävyn, ja on minunkin jo ruskettuneella ihollani vähän sillä rajalla, onko liian tumma. Light-sävyn odotin olevan liian vaalea, mutta se sulautui ihooni yllättävän kauniisti. Millä perustella voisi sanoa, ettei Light ole omiaan ihan vaaleimmalle iholle.
Parhaimman mixin tämänhetkiselle ihonsävylleni saan sekoittamalla yhteen kumpaakin sävyä.
Huulirasva SK 30
(tälle en löytänyt hintatietoja = tuote ei osunut silmääni missään verkkokaupassa)
Aiiijjai, tämäkin on niin hyvän tuntuinen..! Hämmentävän liukkaan tuntuinen, ei arvaisi että tässä on näin korkea suojakerroin. Mineraalifiltterin jauhoisuus ei yhtään erotu tässä tuotteessa, ainakaan minun huulillani. Tämä lähtee mukaan kesän ainoalle lomaviikolle jolloin toivon mukaan olen taas vaeltamassa Alppien korkean UV-indeksin alueella :)
.
ALGAMARIS-aurinkosuojien speksit pähkinänkuoressa:
Lupaus joka ei pitänyt kutiaan:
"Ei jätä valkoista pintaa iholle". Tätä korostetaan tuotteiden markkinointimateriaalissa ja kaikista muista blogiarvosteluistakin luin samaa. Mutta kyllä SK 50 voide vain jättää minun iholleni vaalean kerroksen (näitte ylläolevan haamukuvan), ei tulkinnanvaraa. Jopa SK 30 jättää valkoista pintaa jos sitä levittää useamman kuin yhden kerroksen, paitsi nuo sävytetyt.
*
Hypen arvoinen merkki? Kyllä. SK 30 Sprayn ja sävytettyjen kasvovoiteiden perusteella en todellakaan yhtään ihmettele Algamariksen nauttimaa suosiota. Ottaen huomioon sarjan korkeat suojakertoimet (sillä alemmilla kertoimilla on heti mahdollista saada aikaan kevyemmältä tuntuvia koostumuksia), Algamariksen tuotteista löytyy poikkeuksellisen hyviä yksilöitä kosmeettisessa miellyttävyydessään. Olen oikeasti aika myyty.
Algamaris-tuotteita myyvät mm. Ruohonjuuri, Jolie*, Biodelly* House of Organic * ja Hyvinvoinnin Tavaratalo*.
Se on täällä taas, kesä - ja ehkä vielä jossain vaiheessa lämpökin.
On jälleen aurinkovoiteiden sesonki, ja täältä pesee tänä kesänä paljon aiempaa enemmän aurinkotuotearvosteluja.
Aloitan paljon hehkutetulla Algamaris-sarjalla, mutta sitä ennen jaan koosteen aiemmista hyödyllisimmistä aurinkojutuistani ja teitä kenties kiinnostavista tuotearvosteluista.
Onko hyvä aina käyttää korkeinta mahdollista suojakerrointa?
Mitä eroa on aurinkovoiteella ja suojakertoimellisella päivävoiteella?
Näihin kysymyksiin ja muihin vastaa juttuni, jossa haastattelin kahta ihotautilääkäriä ja kosmetiikka-asiantuntijaa rusketuksen mekanismeista ja aurinkotuotteiden funktioista. Lue juttu täältä:
Aurinkokeskustelu - asiantuntijat vastaavat
Vaikka luonnonkosmetiikkaa suosinkin, löytyvät suosikkiaurinkovoiteeni normikosmetiikan puolelta. Tämä siitä simppelistä ja kenties pinnallisesta syystä, että en vain oikein siedä luonnonkosmetiikan aurinkovoiteiden tahmaisuutta. (Tahmeus iholla on jotain joka voi ajaa minut hulluksi...)
Useimmat luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet ovat ns. olosuhteiden pakosta jähmeän ja tahmean tuntuisia, sillä niissä sallitut fysikaaliset mineraalifiltterit yhdistettynä usein aika öljyiseen voidepohjaan tekevät koostumuksesta väkisin jähmeämmän kuin normikosmetiikan tuotteissa. Tietynlaista tahmeutta ja jäykempää koostumusta on siis melkein mahdoton välttää jos haluaa käyttää luonnonkosmetiikan aurinkosuojia, mutta vähemmän tahmeita, kosmeettisesti aika miellyttäviäkin yksilöitä onneksi löytyy. Ei vain mitenkään pilvin pimein.
Vartalolla olen jo vuosikaudet käyttänyt eniten Nivean ja Garnierin Ambre Solaire -aurinkovoiteita, sillä ne ovat mielestäni parhaiten imeytyviä eivätkä tahmaa. Tietysti myös suojakerroin vaikuttaa, mitä korkeampi kerroin, sitä jäykempi koostumus voiteessa.
Kasvoilla olen käyttänyt vaihtelevasti eri merkkejä. Kasvojen ihon ollessa erilainen ja herkemmin reagoiva kuin vartalon, on perusteltua käyttää kasvoilla eri voidetta. Monilla, minä mukaanluettuna, kasvojen iho menee helposti näpyille jos kasvoilla käyttää kropalle tarkoitettua voidetta. Suosikkini oli yli 10 vuotta Clarinsin Sun Wrinkle Control Cream For Face ja viime vuodet Biothermin Sun Vivo, kunnes löysin TÄMÄN fantastisuuden:
Aloedermal Face Sun Cream SPF 20
En voi hehkuttaa tätä kylliksi, ja kaikki muutkin lukemani kauneusbloggaaja-arviot ko. voiteesta ovat olleet ylistäviä. Ei luksusta, ei ihanaa tuoksua, ihan tuntematon merkki... mutta tuo koostumus..! Samalla hoitava, kosteuttava, miellyttävän tuntuinen ja imeytyy täysin, TÄYSIN tahmattomaksi vaikka voide on suhteellisen täyteläinen. Kun voidetta levittäneet sormetkaan eivät jää yhtään tahmaan, puhutaan voiteesta joka on meikäläiselle ihan super holy grail -osastoa.
*
Muista normikosmetiikan aurinkovoiteista en ole juuri viime vuosina kirjoitellut, mutta tässä muutamia luonnonkosmetiikan aurinkovoiteiden tuotearvostelujani niistä tuotteista, jotka ovat edelleen markkinoilla:
*
Luonnonmukainen itseruskettava:
*
Keskustelua mineraalifiltteristä ja muista luonnollisista auringonsuoja-aineista
Karanjaöljy - perusteellinen selvitys
Ja hei - en tiedä milloin tämä asetus on muuttunut, mutta tällä hetkellähän sinkkioksidi on taas EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan virallinen UV-filtteri.
Puuterimainen aurinkosuoja:
*
Aurinko-armeija valmiina suveen
Mm. näistä voiteista tulette lukemaan Karkkipäivä-arvioita tänä kesänä. Korjaan viimein epätasapainon luonnon- ja normikosmetiikan aurinkotuotteiden esittelysuhteessa :)
PeeÄs:
Kävin eilen ostoksilla hankkimassa testituotesatsin numero 2 pohjautuen teidän esittämiinne tuote-ehdotuksiin. Joukossa oli paljon kauteen sopivia aurinkotuotteita, mutta koriin päätyi myös Freemanin naamioita ja putsareita, XZ:n sulfaatiton shampoo, minulle ihan täysin uuden tuttavuuden Novexpertin tuotteita ja jo "vanha" hittituote, Nivean After Shave Balm jonka YouTuben kauneusgurut nostivat pari vuotta sitten uudeksi meikinpohjustussensaatioksi..! ^_^
*
P.S. 2 - vielä tänään voi osallistua Dermoshopin kesätuotearvontaan jossa voi voittaa mm. monen suomalaisen suosikkeihin lukeutuvan SPF 20 -primerin! Siinä yksi miellyttävä vaihtoehto kesän aurinkosuojalle :)
Täytyy jakaa teidän kanssa uuteen tuttavuuteeni liittyvä hauska tarina.
No, minusta se on ainakin hauska :)
Olen tutustunut tämän kevään aikana ihanaan neitokaiseen nimeltään Tiia Ennala.
Tapasin Tiian ensimmäisen kerran helmikuussa Karkkipäivän giveaway-miitissä, kun hän tuli pitämään tuote-esittelyä kaimansa, Mirazin Tiia Tyynysniemen kanssa. Toisen Tiian olen tuntenut jo vuosia Miraz-yhteistöiden kautta.
Kun näin pitkänhuiskean punatukan, tuli heti sellainen olo että ollaanko me tavattu joskus aiemmin, miten nainen näyttääkään niin tutulle. Kysyinkin Tiialta olimmeko jo tavanneet jossain yhteydessä mutta emme olleet, Tiia on aloittanut Mirazilla vasta edellisenä syksynä.
Seuraavan kerran kohtasin Tiian Sokoksella, jossa kummatkin olimme työn merkeissä; minä pitämässä Lavera-esittelyä ja Tiia tekemässä Zuii-meikkejä. Taas jäin voimakkaan "Miten Tiia näyttää niin tutulta" -tunteen valtaan. Muistuttaako hän jotain julkkista..? Huomasin välillä jääväni suunnilleen tuijottamaan Tiiaa kuin seisoimme siinä Sokoksen luonnonkosmetiikkaosastolla. Tiedättehän sen tunteen, kun joku juttu on ihan kielen päällä tai mielen reunalla eikä sitä vain saa päähänsä.
Sama kertautui kun seuraavan kerran kohtasimme toukokuun alussa Karkkipäivän lukijoiden kauneusillassa Mirazin showroomilla.
Tällä välillä olimme jo some-verkostoituneet Tiian kanssa, ja olin löytänyt hänen upean Instagram-portfolionsa ja sitä kautta toisen työnsä, valokuvauksen. Miraz-työnsä ohessa Tiialla on myös yritys, Photo by Tiia Ennala.
Olen pitkään halunnut löytää Tampereen seudulta kuvaajan, joka voisi ottaa minusta kuvia blogin kuvitustarpeita varten. Tiedättehän (ja olette varmaan nähneet :D), että meikäläisen blogin omakuvat ovat 90-prosenttisesti itselaukaisimella tai omien käsivarsien päästä kuvattuja ^_^ Minulla ei ole kuvaajaksi koulutettua poikaystävää niinkuin monilla bloggaajilla :) Niin ihana kuin Mr. Karkkipäivä onkin, niin ei hän kyllä osaa minua kuvata... :P
Tiian kuvia nähdessäni tiesin heti, että olin löytänyt etsimäni tyypin. Tiian kuvissa oli juuri sitä tunnelmaa mitä haluaisin blogini tietyntyyppisiin mietiskely/fiilistely-postauksiin. Tiia innostui ehdotuksestani, ja teimme ensimmäisen kuvaussession toukokuussa Tampereen Pyynikillä. Tämän session kuvia näitte pari viikkoa sitten Vichy Slow Age -postauksessa.
Matkalla kotiin kuvauksista, yhteys oli yhtäkkiä selvänä päässäni. Herranjestas, sieltähän minä tiedän Tiian..! Emme vain olleet koskaan aiemmin tavanneet, se piti paikkansa. Onko Karkkipäivän lukijoiden joukossa Suomen Huippumalli Haussa -ohjelman seuraajia..? :) Tiia, tuolloin nimeltään Hakala, oli mukana Huippiksen kolmannella tuotantokaudella vuonna 2010 ja sijoittui toiseksi. Ja oli minun suosikkini..! Ja nyt seitsemää vuotta myöhemmin seison Pyynikin puskissa hänen kuvattavanaan..! Kyllä maailma on sitten hauska ja pieni paikka ^_^
Tiia Huippiksessa 2010
Kotiin päästyä kävin heti blogiarkistoni kimppuun. 21.6. 2010 olin kirjoittanut jutun Max Factor -meikeistä ja Huippiksesta. Postauksessa pohdin millä todennäköisyydellä Huippista sponsoroineen Max Factorin meikit todella olivat käytössä ohjelman kuvauksissa ja tulin lopulta uuden Colour Effect -sarjan perusteella siihen tulokseen, että Huippis-tyttöjä on "ehkä osittain saatettu" meikata niillä... :D Hahah, niin tyypillistä mun skeptismiä :)
Jutun olin kuvittanut osin Huippis-tyttöjen kuvilla demonstroidakseni kuvausten meikkejä. Tiian kuvan alle olin kirjoittanut: "Tiia oli mun suosikki alusta alkaen, vaan eipä näytä Colour Effectistäkään löytyvän tällaista turkoosia luomiväriä."
Tiia Ennala vuonna 2016 / Uhana Design SS16. Kuva: Jonna Hietala. Meikki ja hiukset: Tiina / Keidas by Lumo
Piti heti laittaa Tiialle linkki postaukseen ja tunnustaa, mistä vihdoin tunnistin hänet..! Kyllä Tiiaakin huvitti ^_^ Vaikka Tiia on jättänyt aktiiviset mallinhommat päätyönään, hän tekee edelleen kuvauksia "silloin kun pyydetään". :) Viimeksi Tiia oli Uhana Designin kevät/kesä 2016 -kokoelman mallina.
Ajauduin kunnon nostalgiavyöryssä googlailemaan loppuillan kaikkea Huippis-materiaalia... Minun viimeiseksi Huippis-kaudekseni jäi nelonen, sen jälkeen en ole ohjelmaa katsonut. En tiedä miksi... Olenko liian vanha formaatin kohdeyleisöön..? :D
Tällainen tarina maailman hassuista sattumista tänään. :)
Tiian kauniita kuvia voi ihailla hänen Facebook- ja Instagram-sivuillaan @ennalatiia, ja varmasti tulevaisuudessa lisää myös minun blogissani. :)
