Just tällaisia reissustooreja on ihan parasta jakaa :) Kun jotain sattuu täysin odottamatta ja spontaanin kohtaamisen seurauksena pääsee kokemaan jotain erityistä :)
Sattumanvaraisesti valitsemani rantabaari Egialissa ja siellä aivan ohimennen tiskillä kohtaamani mies johtivat kolmea päivää myöhemmin siihen, että sain kuulla jälleen yhden mielenkiintoisen elämäntarinan, sain uuden ystävän, pääsin kierrokselle Amorgoksen ainoaan viiden tähden hotelliin ja - - palasin illan päätteeksi kera violetin hiusvärin ^_^ Asioita, joita ei vain voi ennustaa - ne vain tapahtuvat :D
Tarinankertojamaisesti aloitan sanoilla; kaikki alkoi siitä kun... tein viime keskiviikkona päiväretken Egialin kylään.
Päivän päätteeksi päädyin istuskelemaan ja odottamaan bussia yhteen rantabaareista. Kun menin maksamaan juomiani, tiskillä seisoskellut tatuoitu, hauskan näköinen mies kommentoi jotain hiuksistani ja kysyi mistä päin olen. Puheliaalta vaikuttava brittienglantia puhuva mies olisi selvästi mielellään jatkanut juttua pidempään, mutta minulla oli kiire bussiin. Muutaman minuutin aikana ehti kuitenkin käydä selväksi, että meillä oli hyvin samanlainen hyperinnostunut persoonallisuus ja juttua riitti, itse asiassa harmitti aika lailla että bussi oli juuri lähdössä. Mies tuikkasi minulle käyntikorttinsa ja sanoi että ota yhteyttä jos olet vielä tulossa Egialiin päin. "Teen conciergen hommia tuossa Aegialis-hotellissa", hän sanoi. Mat Turner, luki käyntikortissa.
Ei kuitenkaan tullut enää tilaisuutta ottaa Matiin yhteyttä, ja viikko kului loppuun.
Eilen oli viimeinen päiväni Amorgoksella, ja olin suunnitellut tekeväni vielä pari lyhyttä patikkaretkeä Katapolan ympäristöön. Erittäin tuulinen sää kuitenkin pilasi suunnitelmani (puuskia vastaan sai suunnillen kävellä etuviistossa...), ja todettuani tilanteen jäin haahuilemaan Katapolan satamaan. Mitähän sitä nyt sitten tekisi. Yhtäkkiä läheltä kuului iloinen tervehdys, ja tunnistin puheliaan britin. Mat siellä vilkutteli minulle kuin olisimme jo vanhoja ystäviä. :)
Mat oli Katapolassa saattamassa erästä hotellin asiakasta laivalle, ja pian istuimmekin lounaalla ja puhua pälpätimme kuin vanhat kaverit. Tosi hassua :) Olin tuntenut miehen 5 minuuttia :)
"Kaverikuva" ^_^
Selvisi, että Mat oli päätynyt töihin Amorgokselle workaway.comin kautta (en ollut kuullutkaan tuosta, vinkkiä niille joita kiinnostaa lähteä työseikkailuille maailmalle ruoka- & majoituspalkalla). Kuuban ja Bulgarian jälkeen Mat kuulema tuikkasi sormen sokkona Kreikan kartalle, ja sormi osui Amorgokseen. Sinne seuraavaksi. Mat ei ollut koskaan aiemmin ollut Kreikassa.
Nyt mies on asunut Amorgoksella 6 kk ja on jo kuin yksi saarelaisista. "Täältä en halua enää muuttaa", mies hehkutti silmät tuikkien. Niin vilpittömän innostunutta oman saarensa löytänyttä Kreikka-intoilijaa en tosiaan ole ennen tavannut, ehkä itseni poislukien ^_^
Alkuperäiseltä ammatiltaan Mat on puuseppä ja aloitti Aegialis-hotellissa ns. "jokapaikan-korjailumiehenä". Hän ehti olla tässä työssä vain kuukauden, kun hotellin pomo kutsui hänet huoneeseensa. "Mat, taidat tykätä jutella enemmän kuin tehdä töitä", hotellin johtaja oli todennut. "Helkkari", Mat sanoi ajatelleensa, "nyt saan potkut". Sosiaalinen ja puhelias britti jäi jatkuvasti suustaan kiinni hotellin asiakkaiden kanssa. Potkujen sijaan Matille tarjottiin työtä conciergena. En tiedä onko tälle suomenkielistä nimikettä, mutta se on laadukkaiden hotellien asiakaspalvelukonseptiin kuuluva tyyppi joka käytännössä auttaa asiakkaita viihtymään ja pysymään tyytyväisinä, varaa heille lippuja, kertoo vinkkejä jne.
Mat sanoi ettei meinannut uskoa korviaan ja tuuriaan. Hän ei ollut koskaan ollut missään tämän suuntaisessakaan työssä, mutta tehtävä kuulosti kuin luodulta miehelle jolta ei sosiaalisia taitoja ja karismaa puuttunut ja joka rakasti puhua ihmisten kanssa Amorgoksen aarteista. Hotellin johto oli nähnyt tämän ja yhtäkkiä "ruoka- & huone" -palkalla remppamieheksi tullut Mat kohosi kunnolla palkattuun, arvostettuun ja ennen kaikkea, Matin sanoin: hemmetin upeaan ja hauskaan työtehtävään.
"En voi vieläkään käsittää onneani, elän todellista unelmaa ja herään joka päivä kiitollisuudesta ratketen", Mat kertoi.
No en ihmettele ^_^
Mat kysyi haluaisinko tulla tutustumaan hänen unelmaduuniinsa, ja totta maar halusin :) Yhtäkkiä tuulinen päivä oli saanut mitä kiinnostavinta sisältöä ^_^
Ajoimme Egialiin, ja paikka jonne minut vietiin sai tämän paatuneen esteetikon leuat loksahtamaan. Aiemmalla vierailulla olin kuvannut hotellin vastapäiseltä puolelta lahtea, tietämättä paikasta mitään.
Olin jo luullut nähneeni Egialin ja Amorgoksen, mutta en ollut nähnyt sitä näin. Aegialis Hotel & Spa'n kautta avautui aivan toisenlainen, todellakin viiden tähden näkymä ja kokemus. Valo tällä puolella lahtea oli jotenkin erilaista ja minulle tuli heti mieleen Santorinin pehmeä, autereinen, aivan tietyn lämpimän keltaisen sävyinen valo. Olinko enää edes Amorgoksella..?
Hotellin terassi on jo itsessään kuin lomakohde....
Minun seurassani matkatessa harvoin pääsee kurkistamaan mihinkään luksuspaikkoihin koska tyylini reissata on aivan erilainen. Haluan nyt viedä teidät pienelle kierrokselle toisenlaiseen Kreikan kohteeseen kuin millaisia matkakertomuksissani on totuttu näkemään. Minulla ei olisi varaa asua Aegialiksessa omilla reissuillani, mutta osaan antaa uniikeille paikoille arvoa kun niitä kohtaan. Tällaisilla maisemilla ja puitteilla on toki hintansa.
Ja voihan täällä käydä nauttimassa lasillisen tai illallista upealla terassilla auringonlaskusta nauttien, se ei paljon maksa :) Budjettimatkalainen pääsee vitosen sijoituksella (talon viini maksaa 4,50€!) hetkeksi toisenlaiseen maailmaan... Jos tulette joskus Amorgokselle, älkää missatko tätä paikkaa! Puitteidensa puolesta varmaan halvin viinilasi jonka olen missään juonut ;)
Aegialis-hotelli sijaitsee korkealla rinteellä Egialin kylän kauimmaisessa reunassa ja on ensimmäinen rakennelma joka kylästä näkyy kun lähestyy Katapolan suunnasta.
Autereinen Santorini-valo....
Kyllä kelpaa istua aamukahville....
Pääsin kurkistamaan huoneisiinkin. Nämä edustavat klassista huonetyyppiä.
Tämän taas ollessa "moderni" huone. Osassa huoneista on oma patio, no kuinkas muuten... ;)
Presidenttisvittiä en valitettavasti päässyt näkemään mutta eipä sitä varmaan moni muukaan "tavan kuolevainen" näe... :D
Aegialis-hotelli tunnetaan myös wellnes-centerinä ja on kuulema suursuosittu kohde joogaryhmien keskuudessa. Hotellilla on kaksi suurta ulkoterassia pelkästään joogakäyttöön. Tämä on maisema toisesta käsin kuvattuna.
Jooga ja luksus tuntuvat monesti kulkevan käsikkäin, mielenkiintoista.
Kylpyläosasto.
Kylpylän yläkerrasta löytyy paikka, josta muodostui minulle aivan erityisen ilahduttava vierailukohde...
Kampaamo. Sain kuulla että Aegialiksen kampaamo on niin suosittu että se oli ajanut kylän muut kampaajat out of bisnes...
Hetken mielijohteesta kysyin, olisiko kampaamossa sattumoisin violettia hiusväriä. Ajattelin, että saan seuraavaksi osakseni kummastuneen katseen (värjääkö joku pikku-Amorgoksella hiuksiaan liilaksi..? Tai joku viiden tähden hotellin asiakkaista....?), mutta sen sijaan kampaajatar kääntyi ja veti kaapista esiin violetin Directions-hiusväripurkin.
Kampaamo ei kuulema normaalisti myy värejä asiakkaille (minulle oltiin ennemminkin buukkaamassa hiustenvärjäysaikaa), mutta Mat taivutteli kampaajan myymään purkin minulle ^_^ Siitä oli jo käytetty melkein puolet mutta kyllä mä varmaan saan tuon kolmeen käsittelyyn riittämään kun sekoittaa hoitikseen :)
Huraa..! :) Pikkuisen hullua että aamupäivällä teen postauksen jossa harmittelen violetin hiusvärin loppumista ja mietin voisikohan sellaista löytää miltään saarelta - ja päivän päätteeksi mulla on violetti hiusväri ^_^ :D
Jäin Aegialiksen terassille ihailemaan auringonlaskua ja melkein sulin värien mukana mereen... Luonnon ja ympäristön kauneuteen liittyvät kokemukset tuovat minulle niin voimakkaita onnen tuntemuksia että niitä on vaikea pukea sanoiksi. Yritän silti. Meri, hiljaisuus. Kermaisena kiekkona horisonttiin laskeva pinkin, oranssin ja roosan väreissä shiftaava aurinko. Minä yksin viiden tähden terassilla.
Ja vielä se violetti hiusväri repussa.
Tällaisia hetkiä varten sitä reissaa. <3
45 comments on “Viisi tähteä ja violetti yllätys”
Sun postauksien myötä olen ihastunut Kreikkaan. Ei sentään tarvitse luksuspaikka olla, tykätään luonnosta ja vanhasta arkkitehtuurista. Olen miehelle puhunut ja näyttänyt kuvia miten mahtavaa ois käydä Kreikassa :D ei ihan täystyrmäystä ole tullut. Me ei olla koskaan käyty missään noin kaukana vain Suomen naapurimaissa. Siksi olisi hienoa lähtä Kreikkaan, niin erilainen paikka :)
Toivottavasti mieskin innostuu lähtemään :) Kreikkaan on helppo tulla ja täällä on helppo olla, ei tule "kulttuurishokkia" vaikka onkin totta kai Välimeren maana hyvin erilainen kuin Pohjoismaat. Ihmiset ovat täällä kuitenkin niin ystävällisiä ja joustavia että täällä on vierailijan tosi hyvä olla :) Ei tule sellaisia liian erilaisten kulttuurien kohtaamisesta joskus syntyviä väärinkäsityksiä ja ihmetyksiä.
Ah mitä kuvia, kiitos Sanni kokemuksen jakamisesta ja off topic, millaisella kameralla kuvaat?
Kuvaan Canonin 6D:llä. Kännykälläkin kyllä tulee otettua paljon kuvia, etenkin tilanteissa joissa ei jaksa kaivaa raskasta Canonia repusta ja haluaa vain nopeasti näpsäistä kuvan :)
Ja tälläisiä reissupostauksia on parasta lukea!! ♡♡:):) Niin mielenkiintoisia nää sun seikkailut.
:)
Ihana tarina! :) Hienolta näyttää tuo hotelli!
On kyllä mielettömän makea paikka, ja ennenkaikkea sijainti tekee sen :) Jos yhtä hieno kompleksi olisi sijoitettu vaikka Kuopion Petoselle niin luulen että efekti olisi vähän erilainen.. :D ^_^
ihana postaus, tästä tuli tosi hyvä mieli <3
Mukavaa kun saa hyvän mielen tarttumaan :)
Niin kaunis tuo auringonlaskukuva... melkein tuli itku!
Sanopa muuta... tällaisia matkamuistoja sitä todellakin tuo mielellään kotiin jääkaappimagneettien sijaan :)
Mahtavaa että joku saa kokea tuollaisia paikkoja!! Voin sulkea silmäni ja kuvitella itseni sinne. Maistan viinin ja tunnen viilenevän illan. Toivon hetken kestävän ikuisesti. Olen todella onnellinen puolestasi Sanni!
Kiitos Pehis :) Vielä syvemmät muistoista jää kun ne voi jakaa toisten kanssa <3 Ja tartuttaa muihinkin ehkä osan kokemuksesta <3
P.S. Luin juuri meilisi... OMG olet se Pehis...! Iiik ^_^ Vastaan sinulle ns. pidemmän kaavan mukaan myöhemmin :) Tosi kiva kuulla sinusta :)
Wau! Mulla katosi päänsärky kun luin ja uppouduin tekstiisi, kiitos ☺
Hihi ^_^ Aineeton särkylääke :)
Ihana kohtaaminen :) tuli ihan tippa linssiin kun luin tätä, aivan ihana päivä sulla ollut <3
Kommentoin tosi harvoin mutta nyt oli pakko, nää kreikkapostaukset on muutenkin ihan lemppareita, jaksaisin lukea niitä ihan loputtomiin :D niissä on niin ihana tunnelma ja sun tapa kirjoittaa on mahtava kun tulee olo että ihan kun olisi itekin reissussa mukana :D
Tosi mukavaa kuulla että Kreikka-jutut ilahduttavat ja kuljette mun mukana :) <3
Aina vaan jaksan ihastella sun asennetta ja luottoa ihmisiin! Ite oon niin pelokas ja epäileväinen, että tuossakaan tilanteessa en varmasti olisi uskaltanut lähteä miehen matkaan. Ja niin olisi jäänyt tuokin kokemus väliin! Onneks voin näiden sun tarinoiden kautta elää vähän villimpää elämää :D
Ja ihania kuvia. Oih.
Hihhih... :) No en mäkään (enää, sen Sardinian kokemuksen jälkeen) ihan kenen tahansa ystävälliseltä sielulta vaikuttavan tyypin mukaan lähde, mutta Mat-tilanne oli niin "julkinen" (ja puolet saarelaisista tuntee hänet, kun istuttiin lounaalla niin siinä ramppasi koko ajan väkeä tervehtimässä häntä), että jos mulle olisi tapahtunut jotain kaikki olisivat tienneet kuka on teon takana. Se Sardinia-tapaus muutti kyllä mun ihmisluottamusta paljon, samalla surku mutta samalla varmasti hyvä juttu sillä maailmaan valitettavasti mahtuu myös niitä mätämunia :(
mitä siellä sardiinissa tapahtui,voitko linkata postauksen jos kirjoitit siitä ?
https://karkkipaivablogi.com/2012/11/14/sohvasurffailun-aallokossa/
Ihanaa! Kyllä vaan elämä on ihmeellistä!<3
Pakko kertoa hauska sattumus viikolta: olin ystäväni keikalla, ja hänellä oli jousikvartetissa ykkösviulistina ihan sun näköinen nainen. Jos en tietäisi, että sulla on liilat hiukset ja että olet juuri Kreikassa, olisin voinut vannoa, että teet sivuduunia viulistina. Tämä toi keikkaan ehdottomasti lisäarvoa, kun hykertelin itsekseni. Ja hyvin soitit! ;)
Eikäh, mahtavaa :D Tiesin että minussa on jossain myös kätkettyä muusikkopotentiaalia ^_^
Whoaa! Joogaa ja luksusta, joo kiitos!! Matkoilla on kyllä ihanan mieltä avartava vaikutus. Tutustuu uusiin ihmisiin helpommin ja saa upeita kokemuksia. Ihanaa, että oot päässyt reissuun ja jaat kokemuksiasi meillekin! :)
:) :)
Huippua! :)
Niin on :)
Aivan IHANA tarina! Ja mikä paikka. Tuonne on pakko päästä, näyttää muuten ihan häämatkakohteelta, hehee...
Niin näyttää ;) Ja kyllä siellä hääjuhliakin järjestetään :) Jokos teillä on honey moon -kohde valittuna..? ;)
En ihmettele! Satumaisen kaunista. Mun puolesta meidän häämatkakohde tais just tulla valittua. :D
Oi kun ihania kuvia ja MITEN MAHTAVA FIILIS, tunnelma välittyy tänne asti, ihan ku ois itse paikalla!! Kumpa pääsis joskus Kreikkaan...<3
On kyllä niin kiva kuulla että saan tunnelmat teille saakka ruudun läpi :) Koska tosiaan, jakaminen on melkeinpä puoli iloa <3
Tää blogi on ihan paras! Älä ikinä lopeta :)
Kiitos <3 <3
Huippuihana postaus! Kreikkakuume senkun tiivistyy täälläkin.
Juuri nuo tuollaiset kohtaamiset, heittäytymiset ja spontaanit kokemukset tekevät reissaamisesta ikimuistettavaa 'hetkessä elettyä' elämää.
Kunpa uskaltaisikin heittäytyä seikkailuihin yhtä luottavaisesti kuin sinä. Olen tullut vähän liian kyyniseksi tässä viime vuosina. (Niinkuin varmaan moni muukin.)
Mutta juu, lisää näitä!
Parasta blogissasi onkin tämä täysillä ja aidosti eläminen ja innokkuus. Kiitos kun jaat tämän kaiken kanssamme.
Hyvää ja ihanaa matkaa jatkossakin! Lisää odotellaan! Oi niin, loistavia kuvia!!
<3 :-*
Niin upeeta! Mä varmaan nään ens yönä unta Kreikasta
Nähdään siellä ^_^
Melkein itkin kun luin tätä. Olet saanut minut rakastumaan Kreikkaan koko sydämestäni pelkästään lukemalla näitä syksyisiä blogikirjoituksia.
Tämä paikka, tämä hotelli olisi niin täydellinen häämatkan viettopiakkana, että melkein purskahdin itkuun. Minulla on rakas, todella rakas mies, mutta häitä ei ole edes suunniteltu. Mutta juuri tuossa pehmeässä auringonvalossa olisi enemmän kuin ihana katsella hänen kanssaam samaan suuntaan ja rakastua... Kreikkaan ❤️
Voi Sannak <3 <3 <3 Toivon että pääsette vielä ihailemaan kaunista, pehmeänkeltaista auringonlaskua jonnekin ihanaan paikkaan, sormukset sormissa...<3 Jos se ei ole Kreikka niin joku teille tärkeä, ihana, yhteinen paikka <3
Olen löytänyt blogiisi silloin kun suunnittelin ensimmäistä saarihyppelyä,innolla aina odotan mihin tänä vuonna olet menossa!
Ihanaa että tänä vuonna oli Amorgos jonne olemme ensi kesänä menossa ensimmäistä kertaa,mahtavaa lukea sun tarinoita ja katsoa kuvia.
Ensi kesän matkaa odotan super innolla kun ostin tyttären perheelle etukäteen joululahjaksi lennot Ateenaan josta suuntaamme hyppelylle. he näkevät ensi kertaa meidän rakkausmaan,jossa eri saarilla reissattu jo yli 10v.
Kiitos ihanasta blogista Sanni!
:) :)
Amorgos on kyllä yksi mahtavimpia saaria missä olen Kreikassa käynyt, todella monipuolinen ja tekemistä ja näkemistä riittää. Tuntui että viikko ei riittänyt mihinkään :) Toisin kuin monilla pieniväestöisillä saarilla, Amorgoksen asukkaat ovat jakautuneet tasaisesti useisiin kyliin joista monissa riittää elämää ja vilkkautta. (Useinhan pikkusaarilla on vain se yksi pääkylä ja muut asutuskeskukset ovat maaseudulla ja tyyliä pari-kolme taloa rinteessä...) Amorgoksella Chora, Aegialis ja Katapola ovat kaikki turistin kannalta todella hyviä headquarters-paikkoja, yhdistyvät toisiinsa säännöllisillä ja tiheillä bussiyhteyksillä ja kaikissa on palveluita, majoitusta, ravintoloita, kauppoja, yöelämää... Näiden kolmen lisäksi on vielä monen monta pienempää vierailun arvoista kylää, puhumattakaan vaelluspoluista, rannoista ja antiikin nähtävyyksistä. JA mahdollisuuksista tehdä päiväretkiä läheisille UPEILLE Pikku-Kykladien saarille... Amorgos oli kyllä todella miellyttävä tuttavuus, samalla hyvin epäturistillinen charterturismi-mielessä mutta samalla kuitenkin riittävän turistillinen että palveluita ja eloisuutta riittää :)
Ei epäilystäkään että teille tulee aivan mahtava reissu ensi kesänä :)
En kestä. Miten sulle aina sattuu näitä ihania kohtaamisia :D ehdottomasti kreikka-postausten aatelia. Tapaatko enää näitä satunnaisia tuttavuuksia, kun saavut uudestaan Kreikkaan vai kohtaavatko elämänne vain sen yhden tai parin hetken verran..? Kuten se yksi merikapteeni :)
Ollut whkä kuukauden tauko blogien lukemisesta ja nyt olen ahnehtinut kaikkia lukemattomia postauksia parin päivän ajan.. Ah tämä Kreikka täällä kylmän Suomen keskellä <3
Kiitos Dea :)
Tapaan kyllä edellisten reissujen tuttuja jos vain palaan samalle saarelle :) Esim. merikapteeni-Dimitrin kanssa ollaan vaihdeltu kuulumisia meileitse ja kun seuraavan kerran menen Ithakalle niin ihan varmasti tavataan :)