Useimmat blogin vakkarilukijoista tietävätkin, että olen "Yhden Huulirasvan Nainen" - tai no, oikeastaan kahden koska Blistexin ja Carmexin purkkihuulirasvat ovat lähes identtisiä. Olen käyttänyt Blistex-purkkia 13-vuotiaasta saakka eli aika kunnioitettavan määrän vuosia, ja Carmexia siitä lähtien kun sitä alkoi saada Suomesta.
Huuleni ovat hämmentävän nirsot eikä niille kelpaa yllämainittujen lisäksi juuri mikään muu rasva, etenkään puikkomallinen. Nimenomaan puikkomalliset olen vuosien varrella todennut itselleni kaikkein huonoimmiksi huultenhoitajiksi, jokin niiden koostumuksessa ei vain, kenties kirjaimellisesti, uppoa huuliini.
Yleensä en tällä taustalla jaksa edes testata puikkomallin huulirasvoja, mutta nyt päätin asiakseni antaa neljälle puikolle mahdollisuuden ja testasin niitä usean viikon ajan keväällä ja alkukesästä. (Olin ajatellut kirjoittaa tämän jutun lomamatkan aikana mutta ei sitten oikein huulirasvat jaksaneet reissussa inspiroida... ^_^)
Testikvartetti: Hurraw'n Moon Balm, Maybellinen Baby Lips, Laveran Classic Lip Balm ja Bulldogin Original Lip Balm.
Muut paitsi Baby Lips ovat luonnonkosmetiikkaa ja muut kuin Hurraw'n olen saanut blogin kautta.
Yleisesti: muutama testirasvoista vaikutti aluksi yllättävän hyviltä ja etenkin yhden kohdalla olin jo miettimässä, löytyikö vihdoin puikkomallin rasva jonka huuleni hyväksyvät. Mutta valitettavasti ei, lopulta kaikkien kohdalla saattoi todeta sen yhden ja saman pääheikkouden: ne eivät kestä huulillani ja kosteuttava tunne on joko lähes olematon tai häviää nopeasti.
Testattavista Bulldogin huulirasvakoostumus on simppelein koostuen vain 11 ainesosasta, Laveran sertifioidussa huulivoiteessa on 27 ainesosaa ja pääsääntöisesti synteettinen Baby Lips vetää pisimmän kemikaalikorren sisältäen yli 30 ainesosaa.
Hurraw Moon Balm
Ainesosat: avokadoöljy, manteliöljy, candelillavaha, kaakaovoi, kookosrasva, risiiniöljy, oliiviöljy, arganöljy, ruusunmarjansiemenöljy, valkohilpan siemenöljy, e-vitamiini, vaniljauute, Perubalsam-öljy, sininen kamomillauute.
Hurraw mainostaa Moon Balminsa sopivan erityisesti yökäyttöön, mikä menee ainakin tämän huulirasvasuurkuluttajan älyn yli sillä en ymmärrä miksi yöllä tarvitsisi erilaisen huulirasvan. "Vaniljan ja Perubalsamin tuoksu tuudittaa sinut uneen"... Okei, noh. :) Jos niin sanotte. Valmistaja lupaa tuotekuvauksessaan myös "serious staying poweria", mutta sekin jäi tältä käyttäjältä löytämättä.
Hurrawin kuubalmi on koostumukseltaan ja vaniljaiselta tuoksultaan oikein miellyttävä. Puikon pinta sulaa heti kosketuksissa huulen kanssa ja rasva levittyy notkeasti ja mukavan tuntuisesti ohuella kalvolla. Rasva tuntuu huulilla miellyttävältä, mutta tunne jää huulen pintaan, rasvaisuus ei "vajoa" huulen sisään. Kestävyydeltään Hurrawin puikko on testinelikön parhaita, mutta ei lähellekään yhtä hyvä kuin suosikkini Blistex ja Carmex. Ja ennen kaikkea - vaikka rasvainen pinta säilyy huulilla, huulet eivät pinnan alla tunnu ravituilta ja viimeistään tunnin kuluttua tulee tarve laittaa lisää rasvaa.
Lavera Classic Lip Balm
Ainesosat: castor seed oil, rhus verniciflua peel wax, carnauba wax, candelilla wax, shea butter, olive fruit oil, parfum, cocoa seed butter, squalane, polyglyceryl-3 polyricinoleate, aqua, jojoba seed oil, sweet almond oil, aloe barbadensis leaf juice, sunflower seed oil, sodium hyaluronate, calendula officinalis flower extract, soybean oil, magnesium sulfate, tocopherol, glyceryl oleate, glycerin, hydrogenated castor oil, sunflower seed oil, brassica campestris/aleurites fordii oil copolymer, ascorbyl palmitate, alcohol (en jaksanut enää suomentaa... :D)
Koostumukseltaan hitusen jähmeämpi puikko kuin Hurraw, mutta rasva levittyy oikein miellyttävästi. Puikko jättää paksumman kalvon kuin Hurraw, mutta kalvo ei ole jäykän vahamainen vaan vahat sulavat ja notkistuvat nopeasti ihokontaktissa jättäen liukkaan, miellyttävän pinnan. Tuoksu hillitty, lähes olematon (miksi onkin mielenkiintoista että parfum on incissä suhteellisen korkealla). Tuntuu hyvin suojaavalta, ehkäpä sellaiselta ideaalisesti talveen sopivalta huulirasvalta.
Voisin kuvitella monen puikkohuulirasvaleiriläisen tykkäävän Laveran tarjokkaasta. Minustakin voide on todella miellyttävän tuntuinen mutta kuten muut puikot, sekään ei kykene "tyydyttämään" (aargh, eikö oikeasti olisi vähemmän pervolta kuulostavaa ilmaisua tähän yhteyteen..?) huuliani yhtä pitkäkestoisesti kuin ylivertaiset Blistex ja Carmex.
Bulldog Original Lip Balm
Ainesosat: hydrogenated coconut oil, candelilla wax, castor seed oil, olus oil, carnauba wax, cocoa seed butter, shea butter, cornmint leaf oil, tocopherol, sunflower seed oil, limonene
Tämä on se puikko, jonka kohdalla ensin ajattelin jo löytäneeni lähes 'Exien veroisen voittajahuulirasvan. Koostumus on jännä; kun puikkoa levittää huulille, koostumus tuntuu ensin hieman rakeiselta, mutta rakeisuus sulaa ja katoaa nopeasti. Kalvofiilis on ohuehko, jossain Hurraw'n ja Laveran välillä. Bulldogin Balm tuo huulille testipuikoista kaikkein ravitsevimman tunteen ja rasva tuntuu ikäänkuin tunkeutuvan syvemmällekin huuliin eikä kalvo ole niin vahamainen.
Päättelin lopulta, että tuo "syvempi" ravittu tunne tulee todennäköisesti mintusta ja sen aiheuttamasta pienestä kihelmöinnistä, ei niinkään siitä että Bulldogin rasvakoostumus imeytyisi sen syvemmälle. Minttu tuo huulille kihelmöivää tunnetta, samaan tapaan kuin Blistexissä ja Carmexissa käytetty kamferi ja mentoli. Mentoli (sen paremmin kuin kamferi tai luonnollinen minttukaan) eivät hoida huulia mutta niiden aikaansaama kihelmöinti tuo kosmetiikkatuotteessa käyttäjälle kokemuksen siitä, että "jotain tapahtuu" ja aine vaikuttaa.
Joka tapauksessa, Bulldogin puikko on testihuulirasvoista suosikkini. Se ei lopulta yllä suosikkipurkkieni tasolle koska koostumus ei miellyttävyydestään ja minttuisuudestaan huolimatta ole yhtä täydellinen kuin legendaaristen 'Exien notkea voide. Puikkohuulirasvoissa on aina lähtökohtaisesti vahamaisempi ja täten kalvomaisempaa tunnetta luova koostumus kuin purkkirasvoissa, koska kiinteä puikkomuoto vaatii jäykkiä vahoja.
Maybelline Baby Lips
Ainesosat: polybutene, octyldodecanol, petrolatum, isopropyl myristate, polyethylene, ozokerite, diisostearyl malate, shea butter, candelilla wax, vp/hexadecene copolymer, alumina, synthetic fluorphlogpite, aroma, pentaerythrityl tetra-di-t-butyl hydroxyhydrocinnamate, tocopherol, tocopheryl acetate, calcium aluminum borosilicate, limonene, silica, benzyl alcohol, honey, centella asiatica extract, aluminum hydroxide, linalool, citral, benzyl benzoate, tin oxide, hexyl cinnamal, eugenol, calcium sodium borosilicate, bht, dimethicone, citric acid, parfum (+ väripigmentit).
Baby Lipsejä olen kokeillut satunnaisesti aiemminkin ja todennut ne huulillani erittäin ei-toimiviksi, joten tämäkään testitulos ei yllättänyt. Baby Lips jättää huulille periaatteessa ihan miellyttävän, ohuen kalvon, mutta sen kosteuttavuustunne on lähestulkoon nolla. Rasvapinta onnistuu myös jotenkin haihtumaan ennätysajassa, kestävyys on testatuista kaikkein heikoin.
Huono kosteuttavuusteho ei sinänsä tule yllätyksenä kun katsoo Baby Lipsin ainesosaluetteloa josta yli puolet ainesosista on jotain ihan muita kuin kosteuttavia ja pehmentäviä aineita, eli puikon koostumukseen, tuoksuun ja säilyvyyteen vaikuttavia. Kiinnostavia eroja kun vertaa vaikka Hurrawiin, jonka koostumuksessa hoitavia ainesosia on 80% ja hajusteita 20%. Baby Lipsiä en periaatteessa itse käyttäisi edes hätävarahuulirasvana, tällainen koostumus on minulle vähän kuin ei laittaisi huulirasvaa ollenkaan.
Mutta makuja, huulia ja käyttäjiä on monenlaisia, jokaiselle huulirasvalle löytyy omat faninsa. :) Mikä toimii yhdellä voi olla toiselle huonoin tuote koskaan.
.
Lavera, Hurraw ja Bulldog ovat löytäneet paikkansa eri takkien taskuista varamiehen ominaisuudessa. Huulirasvariippuvaisena sijoitan huulirasvoja kaikkialle välttääkseni tilanteen, jossa yhtäkkiä olen ilman huulirasvaa. En sano että on millään lailla mukavaa olla näin riippuvainen jostain kosmetiikkatuotteesta mutta minkäs teet, kun on kerran lähtenyt huulirasvatielle on todella vaikeaa totuttaa huulia pois rasvauksesta. Myönnän että en jaksaisi edes yrittää, ylimenokausi tietäisi tuskaisia hetkiä (varmaankin viikkoja) halkeilevien huulien kanssa.
Nyt täytyykin muuten kysyä uteliaisuudesta:
onko Karkkipäivän lukijoiden joukossa henkilöitä, jotka pärjäävät täysin ilman huulirasvaa?
93 comments on “Puikot testissä huulirasvanirsolla”
Itselläni on sama ongelma eli mitkään puikkohuulirasvat ei tunnu läheskään tarpeeksi kosteuttavilta ja käytänkin lähes aina Bepanthenia, jota sitäkin pitää kyllä lisäillä aika tiuhaan eli ns. koukuttaa. Viime talvena löysin kuitenkin todellisen helmen jota suosittelen vielä kokeilemaan, nimittäin Weledan haaleanoranssin puikkohuulirasvan! Ainakin itselläni kosteuttaa todella hyvin ja mikä parhainta, ei koukuta samalla tavalla kuin lähes kaikki muut kokeilemani rasvat eli jo parin päivän käytön jälkeen pärjää jo melkein kokonaan ilmankin, kunhan muistaa juoda tarpeeksi vettä.
Mä olen tuota Everoniakin joskus kokeillut mutta yhtä huonosti toimi kuin kaikki muutkin puikot mun huulilla. :/
Blistexiä ja Carmexia käyttäessä voin olla tuntejakin rasvaamatta huulia, jos en syö mitään (eli rasva ei häviä ruoan mukana). Puikoilla tulee tarve rasvata yleensä viimeistään tunnin kuluttua.
Ehei puhettakaan että puikkohuulirasvat toimisivat :D Ainoa huulirasva joka oikeasti kosteuttaa mun huulia on Blistexin Lip Cream Relief, sitä en vaihda mihinkään :) Jos on tosi kuivat huulet talvella niin laitan yöksi kerroksen Blistexiä ja päälle punaraitaista Bepanthenia, johan pehmenee!
Sydäntalvella pistän Bepanthenia yöksi, muuten pärjään hyvin ilman. Aiemmin yritin käyttää huulirasvoja suojaamaan pakkaselta, mutta muutaman päivän rasvaamisen seurauksena oli usein haavoille rohtuneet suupielet, jotka paranivat nopeasti kun lopetin huulirasvan käytön. Ehkä joku suhtkoht yleinen säilöntä- tms. aine? Onneksi rasvaamiselle ei ole juuri tarvetta, olen säästynyt ostamasta arsenaalia tuubeja ja purkkeja kokeiltavaksi. :)
Mullakin on Carmex ja Blistex käytössä mutta vain öisin ja ne todellakin ovat ainoat huulirasvat joita on jäljellä vielä aamullakin! Tosin huulissa on kiinni myös useita kissankarvoja aamulla mutta tärkeintä on että huulet ovat pehmeät :D Niiden ylivertaisuus on kyllä ihan mystistä, mutta onneksi ne ovat hyvin saatavilla joten en tunne tarvetta vieroittautua. Kesällä mun ei tarvi päivisin käyttää huulirasvaa ollenkaan, mutta saatan laittaa ehkä kerran jotain sävyttävää tai jotain kiiltoa. Talvisin käytän päivisin aina jotain, koska muuten huulet on ihan rohtuneet koko ajan. Viime talvi oli ensimmäinen vuosiin kun mun huulet pysyivät ihan hyvässä kunnossa ja se on kyllä ihan exien ansiota! Silloin päiväkäyttölemppariksi nousi Acon vaaleansininen puikko.
Ostin muuten laivalta kokeiluun eos sweet mint-pallon ja se on aika kiva (kihelmöivä tunne myös) mutta koostumus on niin paksu että se jää vähän niinkuin huulten pinnalle. Kosteuttaa kyllä päiväkäytössä ihan kiitettävästi.
Niin on, kun katsoo inciä ja niissä on ihan samanlaisia ainesosia kuin muissakin purkkihuulirasvoissa. Mutta kai se on se just oikea yhdistelmä ja ainesosien mittasuhteet...
Kokeile, kultaseni, apteekeissa myytävää ACO Hoitavaa huulirasvaa - sininen puikko, jolla hintaa vain n. 3€ :)
Päihittää monet monet kalliit salvat ja balsamit!
Rakastan kokeiluja huulirasvojen saralla, mutta todella tehokkaita on vain muutama tullut kohdalle... Kesäisin käytän lisäksi Alba Botanican spf 25 puikkoa, joka kosteuttaa ihanasti UV-suojan lisäksi.
Carmex ei auttanut sitten yhtään...
*makes a note* :) :)
Nuorempana olin huulirasva riippuvainen, mutta nykyään käytän sitä vain flunssaisena ja tosi kovilla pakkasilla yö aikaan. Ja silloin harvoin, kun kuorin huulet, niin kuorinnan jälkeen. Eli vähäiseksi on käyttö jäänyt.
Mä oli vuosikaudet bepanthen-koukussa (onneks olen edes vihannut noita kihelmöiviä 'exejä), jos oli muutaman tunnin laittamatta niin huulten rajoja alkoi kirvelemään ja polttamaan. Talvella huulet rohtui silti niin, että halkesivat. Pari vuotta sitten päätin, että tästä koukusta on päästävä. Se vieroitus oli kauheeta. :D Kesti viikkoja ennen kun huulet normalisoitui. Sen jälkeen tietenkin vimmattu etsintä korvaajaksi. Olen kokeillut todella montaa huulirasvaa, pääasiassa luonnonkosmetiikkaa. Halvalla (lavera, burt's bees, aubrey, weledan everon jne) ja kalliilla (mm. Absolutionin puikko). Mun pelastaja on ollut Hurraw. Jännä. Ne ei ole mitään paksuja tököttejä mutta silti vaan toimii. Nykyään ei tule enää samanlaista "pakko laittaa huulirasvaa kun huuliin sattuu" -tunnetta ja pärjää hyvin tunteja ilmankin. Ja pystyn käyttämään tarvittaessa muitakin huulirasvoja ihan menestyksekkäästi, aikaisemmin se kuiva tunne tuli heti takaisin. Onneksi vieroitin itseni bepanthenista. :)
Oletko koittanut Burt's Beesin beeswax-huulirasvaa? Siinähän on samanlainen vähän kihelmöivä tunne kuin Exeissäsi piparmintun takia, mutta olisi luonnonkosmetiikkaa :)
Itse pärjään kesäisin melkein täysin ilman huulirasvaa, mutta talvella laitan yleensä yöksi juurikin Burttia vaikuttamaan ja aamulla on pehmeät ja hoidetut huulet :)
En ole (vielä), sitä taisi joku toinenkin kysyä näissä kommenteissa :) Täytyy joskus tutustua niihinkin :)
Vitaliksen Lip Lover Caramel on ollut jo pitkään oma suosikki :) Käytän etenkin tehohoitona eli laitan paksun kerroksen nukkumaan mennessä ja aamulla on unelmanpehmeät huulet! Suosittelen todellakin!