Hei, muistatteko kesällä bongaamani rovaniemeläisen "kasarikempparin"? :)
Viimeksihän en päässyt sisälle saakka kun paikka oli mennyt kiinni, ja olimme lähdössä eteenpäin seuraavana aamuna.
Tällä kertaa en missannut Kansankadun kempparin sisäpuolta! ;) Kyseessä on siis vanhan koulukunnan kemikalio, jonka kosmetiikkavalikoima on peräisin vuosiluvuilta ennen kuin siirryttiin kakkoseen... ;)
Voi pojat mikä aarreaitta! :D Enkä tosiaan lähtenyt tyhjin käsin...!
Melkein kiljaisin kun silmiini osui TÄMÄ sarja:
Kuka muistaa Un Monde Nouveau -teinituoksusarjan 90-luvun alusta? Googlen mukaan tuoksut olisi lanseerattu vuonna 1993.
Herranjestas mitkä muistot vyöryi mieleen... Nämä olivat markkinoilla samoihin aikoihin kuin Date-tuoksudeodorantit, ja olivat suunnattu ehkä vähän vanhemmille teineille - tai miksei nuorille aikuisillekin.
Ostin rohkeasti nimetyn Satan Instinctin, joka taisi silloin teinivuosina olla kaveriporukan suosituimpia tuoksuja. Se on tumma, mausteinen, vaniljainen tuoksu - kuin halpisversio Rochasin Tocadesta (ja todennäköisesti pyrkikin olemaan tuon suositun aikalaisensa kopio).
Sarjaan kuului useita tuoksuja, joista Kansankadun kempparista löytää "Saatanan vaiston" lisäksi Cherry Cherien, Virgin Spellin, Rock Waterin ja So Chic'in.
Ovatko nämä sitten kuranttia tavaraa? Saako näin vanhaa kosmetiikkaa ylipäänsä myydä? Mikään laki ei käsittääkseni taida kieltää vanhentuneen tavaran myymistä (elintarvikkeet ovat asia erikseen), mutta mikäli vanhentuneesta tuotteesta koituu ostajalle jotain vahinkoa, on myymälä tietysti korvausvelvollinen (sillä valmistajahan takaa tuotteen toimivuuden vain tiettyyn ikään saakka - hyllyikä normikosmetiikalla on yleisesti kolme vuotta, ja mikäli myymälä vielä haluaa jatkaa tuotteen myymistä, on vastuu kokonaisuudessaan heidän). Sekä asiakas että myyjä toimivat omalla riskillään.
Jäin jutustelemaan omistajan kanssa pitkäksi toviksi. Hän osoittautui oikein sympaattiseksi rouvaksi ja kertoi pitäneensä kemikaliota samassa osoitteessa vuodesta 1963. Ikää rouvalle on kertynyt jo 73, ja hän on pikkuhiljaa kypsyttelemässä ajatusta eläkkeelle siirtymisestä. Hän kertoi, ettei ole ostanut uutta varastoa sitten 90-luvun.
Valtaosa hyllyjen sisältämistä tuotteista on siinä kunnossa, ettei omistaja enää myy niitä vaan ne ovat paikoillaan ikäänkuin, no, "museoarvonsa" vuoksi. :) Omistaja kertoi myös, ettei halua hyllyjen ammottavan tyhjinäkään, joten hän pitää niillä mieluummin sisältöä.
"Kun myyn liikkeen, suurin osa näistä menee kaatopaikalle", omistaja kertoi.
Tämän kuullessani päässäni alkoi heti säteillä. Olisiko mahdollista, että saisin mukaani muutaman kaatopaikkakunnossa olevista tuotteista...? Ihan vain, koska tunnustauduin nostalgiafriikiksi. Ja olihan se mahdollista! :) Voi jee!
Mun saalis:
Kaikkihan varmasti tuntevat tämän klassikon...! Tuotannossa jo vuodesta 1956. :D
Vaikea arvioida tämän pakkauksen ikää, mutta veikkaan myöhäistä 80-lukua tai varhaista 90-lukua. Muistelen, että XZ:n pakkauksissa oli tuo "aalto"-design niihin aikoihin kun sain ensimmäiset omat shampooni ja hoitsikkani - ja nehän olivat XZ:aa. :)
Muistatteko, kun XZ:n tuotteissa (ja itse asiassa varmaan useimmissa pulloihin ja tuubeihin pakatuissa kosmetiikkatuotteissa) oli auki napsautettavien korkkien sijaan pyöriteltävät kierrekorkit? Ah, miten epäkäytännöllistä...! Niinkään yksinkertaista seikkaa ei oltu tuotekehittelyssä tuolloin oivallettu. Niin hassua. :)
XZ:n öljyhoidon sain ilmaiseksi (koska se haisee jo aika lailla :D), mutta omistajan suosituksesta ostin viidellä eurolla Euginen hoitoöljyn. :) (Ihan vain koska halusin tukea kempparia :)). Myös Eugine oli kotimainen brändi, ja sitä valmisti kaarinalainen Kaukomeri Oy. Omistaja muisteli Kaukomeren tuotteita kaiholla, olivat kuulema niin hyviä.
Mikäli varastoa ei todellakaan ole enää täydennetty 2000-luvulla, on Euginen tuote ollut aikaansa edellä - inciälistojen sisällyttäminen tuotteisiin tuli lakisääteiseksi vasta 2000-luvun alussa.
Katsokaas näitä.... :) Jane's Rinse Cremestä puolet on jo haihtunut ilmaan... Zade-merkistä en ole itse koskaan kuullutkaaan.
Huomatkaa - Zade on halunnut vakuuttaa asiakkaansa ainesosatietoudella. :) Liikuttavaa...!
Tänä päivänä markkinointitiimi varmaankin valitsisi ennemminkin houkutella ostajaa puhumalla luonnon öljyistä ja eksoottisen kuuloisista kukkaisuutteista kuin peruskuluttajalle varsin epäseksikkäästä pyrrolidonekarboksyylihaposta..! ^_^
En malttanut olla rohmuamatta myös muutamaa finnigeeliä... Nämä näyttää jo ihan joltain 70-luvun kamalta...! Finnihuolet pois, ystäväin! :)
Arcancilin silmämeikinpoistogeeliäkin hypistelin, mutta se jäi hyllyyn.... Se oli omistajan mielestä vielä siinä rajalla, että olisi voinut turvallisesti käyttää, mutta itse en ehkä uskaltaisi. :p
*
Suosittelen vierailua Kansankadun kemikaliossa kenelle tahansa kosmetiikkanostalgiasta kiinnostuneille - sen voi mainiosti lisätä Rovaniemen museolistaan Korundin, Arktikumin ja kumppanien jälkeen...! :D
P.S. Ihan sairaan vaikea ottaa tuotekuvia täällä reissussa - meikkikuvista puhumattakaan - kun ei ole valoa...! On niin hämärää keskellä päivääkin. Studiovalot oli kyllä bloggaajaelämäni parhaita sijoituksia...
57 comments on “Nostalgiafriikin paratiisi”
Voi ei miten mahtava saalis. :D Harmi nyt en ole Rovaniemelle menossa.
Wau! Kosmetiikka-alan museo!!
Suurin osa täysin tuntemattomia tuotteita, vaikka olinkin 90-luvun alussa täysissä järjissä... en muista tuonnäköistä tuoksusarjaa nähneeni. Eksoottiset pullot.
Harmi olisi heittää noin suuri nostalgia-aarre kaatopaikalle. Jospa edes pakkauksista muutama löytäisi tiensä johonkin näyttelyyn? Siinä olisi kuluttajille katseltavaa eri vuosikymmenten varrelta - vanhat Yves Rocherin luettelot ovat siitä ihania, että voi katsella ja hehkutella menneitä lempituotteita...
Samaa mieltä!
Arvaa harmittaako ihan _pikkuisen_ kun äiti oli heittänyt menemään mun vuodesta 1994 säästämäni YR-luettelopinon...! Siinä oli kaikki Kauneuden Vihreät kirjat vuosilta 1994-1999 - ja äiti tunnusti vieneensä pinon roskiin joskus tässä vuosi sitten...! Nouuuuuu!!!! (Pino oli siis vanhassa huoneessani lapsuudenkodissa.)
VAU! Opiskelin Rovaniemellä 1991-1994 ja muistan jo silloin ohi kulkiessani ihmetelleni tuota kemikaalioliikettä. Koskaan en sisälle mennyt, mutta ikkunassa oli näytillä KAIKKEA! Ja kaikilta vuosikymmeniltä : )
En olisi uskonut sen toimivan vieläkin. Vaikka silloin tällöin Roissa piipahdankin, en ole Kansankatua pitkin kävellyt - hetkinen- 20 vuoteen!!
P
Jäin vielä miettimään, saako kauppa todella myydä niin vanhoja kosmetiikkatuotteita.. Suomessa terveysviranomainen puuttuu jo pikkukioskienkin oikeuksiin valmistaa ja myydä munkkeja, joten ihme, että jokin taho ei ole vielä iskenyt varoitusta noin vanhojen aineiden esilläpidosta. Vaikka ne ovatkin lähinnä koristeita :)
Nyt muistan hämärästi nähneeni joskus tuota 13-19 sarjaa. Mahtoikohan siinä olla tehoa..? Olisi kiva tietää, mihin noiden finnigeelien vaikutus perustui..
Mun kommentti postauksessa asiaan liittyen tulee omasta työkokemuksesta - minunkin entisellä työpaikalla myytiin useita vuosia vanhoja kosmetiikkatuotteita alennuksella (ja tiedän että samaa tapahtuu käytännössä kaikissa kosmetiikkaliikkeissä ja kemppareissa). Puuterimaisissa meikkituotteissa ikä ei tietenkään niinkään vaikuta, mutta kaikissa öljyjä ja nesteitä sisältävissä tuotteissa merkittävästi.... Ainahan se on riskipeliä. Joskus joku asiakas tulikin palauttamaan alesta ostamansa voiteen, joka osoittautui purkin avatessa puoliksi pois haihtuneeksi tai kovettuneeksi tai muuta vastaavaa... :p Silloin tietysti asiakkaalle vain rahat takaisin. Kuten todettua, on myymälän omalla vastuulla jos haluaa myydä hyllyiän ylittäneitä tuotteita, ja tällöin myymälä ottaa tietoisen riskin kiusallisista palautustilanteista, jotka mahdollisesti johtavat asiakkaan negatiiviseen kokemukseen liikkeestä. (Tappiotahan tuotteista siis tulisi joka tapauksessa, mutta purkkiinsa kuivuneen voiteen myyminen on tavallaan vielä pahempi asia, sen mahdollisesti johtaessa ikävään word-of-mouthiin.)
Mutta joo – kuinka moni myymälä todella myisi yli 10 tai jopa 20 vuotta vanhoja tuotteita… Niitä myymälöitä ei varmasti ole monia. ;) Totuushan on, ettei niiden turvallisuudesta todellakaan voi enää mennä minkäänlaiseen takuuseen. Kansankadun kempparin omistaja toki toimii aikamoisella riskillä. Hän on tietoinen siitä. Mutta ilmeisesti palautuksia tai reklamaatioita ei juurikaan ole vuosien varrella tullut, koska hän edelleen myy tätä vanhaa varastoa.
Apua! Mulla on ollut teininä Satan Instinctiä ja olin kyllä tyystin unohtanut sen! :D Mä en muista oikein mitään vanhoja kosmetiikkatuotteitani mutta tuo pullo läjähti muistoihini kerralla tuosta kuvasta. Hajukin tuli mieleen! Tuoksuski sitä tuskin pystyi kutsumaan. B)
Oon muuten aiemmin ihmetellyt miten hyvin sä muistat vanhat tuotteet, mitä oot teininä käyttänyt. Samoin meikit ja jopa meikkityylit. Mä en edes muista koska olen aloittanut meikkaamisen! :D Nykyään siis mennään jo yli kolmenkympin, että kyllä niitä vuosia meikin kanssa on kertynyt. En ehkä ole nuorempana ollut niin tietoinen käyttämästäni kosmetiikasta tai niin kiinnostunut siitä, että se olisi jäänyt mieleeni. Pitkään olen kuitenkin meikannut ja erilaisia kosmen tuotteita käyttänyt mutta laajempi kiinnostus on herännyt vasta viime vuosina. Mutta voi kuinka olisi ihana muistaa miten sitä on meikkaamisenkin aloittanut. :) Saattoihan se olla hieman surkuhupaisaa mut ehkä sille nyt jo voisi hihitellä. ;) Sen verran muistan, että lukiossa en juuri vielä käyttänyt meikkivoidetta ja ihmettelin tyttöjä, jotka käyttivät. Syytä ihmettelylle en kyllä enää muista :D
Joo, mä ihmettelen tätä itsekin...! :) Ja saan jatkuvasti kuulla kavereilta, että "Miten sä VOIT muistaa tuon-ja-tuon jutun".
Olen tullut siihen tulokseen, että mulla on joku ihme "retromieli" - elän tavallaan hyvin voimakkaasti menneessä. Muistan tunnetiloja, hetkiä, vaatevalintoja ja jopa hiusharjan ja kengännauhojen värejä ajalta jolloin olin 13-vuotias yhtä kirkkaasti kuin kahden vuoden takaa. Saatan muistaa lähes sanantarkasti, mitä ajattelin vaikkapa hetkellä, kun sain historian kurssista mielestäni liian alhaisen arvosanan, tai kun jonotin kaverini kanssa Lintsillä vuoristorataan kesällä 1994 ja olimme tuskaisen ihastuneita laitteen salskeisiin työntekijöihin.
Kuvittelin ennen että tällainen muisti on ihan "normaalia" ja muutkin kykenevät palaamaan samalla lailla näin pitkälle muistoissa. Sitten on käynyt ilmi, että näin ei olekaan.
Mulla on tästäkin lähes valokuvanomainen muistijälki :D Mun ihka ensimmäiset meikit olivat sähkönsininen kajal, sähkönsininen maskara (taisipa vielä olla IsaDoraa...!) ja Anytimen kivipuuteri. (Anytimehan oli Lumenen "nuorisosarja" ennen Natural Codea.) Anytimen meikit oli tuolloin pakattu vaalean turkooseihin pakkauksiin.
Seuraavaksi meikkivalikoima taisi -hyvin luonnollisesti- laajentua peitepuikkoon, jolla peitin tummia silmänalusiani. Puuteri + peitepuikko + kajal + ripsari oli pitkään vakiokombo, luomivärejä opin käyttämään vasta seiskaluokan keväällä kun kaverini opetti minua ^_^
Siis aivan ihana paikka! 8) Ihan alkoi kuola valumaan ja nostalgian vyöry suorastaa tulvi päähän.
Mikä määrä muistoja lapsuudesta tuli mieleen osasto tuotteita. Kuinka paljon onkaan tavaroita tms. mitä ei ole nähnyt vuosikymmeniin ja sellaisen kun yhtäkkiä kohtaa - se näyttää tutulta.
Itselle on vähän kaukainen paikka käydä, mutta kiitos hykerryttävistä kuvista!
Minulla on vieläkin erään kaapin perukoilla tuo Satan Instinct! Ostettiin ex-poikakaverin kanssa se yhteiseksi kihlajaislahjaksi itsellemme, kyseessähän oli unisex-tuoksu.
Saman kaapin perukoilla myös muutama vanha hajuvesi ja dödö jotka ovat aikoinaan sinne jääneet, -ja nyt en enää raaski heittää niitä pois! Silloin tällöin niitä tuoksuttelen ja muistelen menneitä aikoja :D
Mun mielestä on hauskaa säästää vanhoja tuotteita juuri tuosta syystä! :) Vaikka pyrin kovasti pääsemään eroon pahimmasta jemmaustaipumuksestani, niin joistain vanhoista tuotteista en tule luopumaan niiden nostalgia-arvon takia. Niihin liittyvät muistot ovat niin tärkeitä. :)
Jostain muistojen syövereistä alkoi soida "13, 19, finnihuolet pois..." Apua, kamala mainoslaulu! :DDD
Mä en muista tuota merkkiä ollenkaan..! :) Oli vain niin mahtavan näköinen tuo pakkaus kaikessa retroudessaan että oli haalittava se :D
Piti hieraista silmiä monta kertaa että näenkö oikein ja kommentoida viimein (olen lukenut blogiasi _pitkään_, lähes alusta asti) Olin aivan että ei voi olla totta, Sanni on samassa kaupungissa kuin minäkin ja kirjoittaa legendaarisesta kemikaliosta!! :D Se kemikalio on kyllä melkoinen matka ajassa taaksepäin, itsekin muutaman kerran käynyt - tosin ostamassa koruja :) Mukavaa joulun odotusta, taisit täältä saada roiman annoksen joulufiilistä ;)
Hei SW! :)
Kiva kun kommentoit! :)
Joo, tuo kemppari on kyllä aivan mahtava löytä. Niinkuin omistajakin totesi, vanhat kunnon kemikaliot ovat ylipäänsä kuolemassa sukupuuttoon, ja sitten kun löytyy vielä tuollainen jossa on tarjolla todellinen aikamatka... Rovaniemen "salainen" helmi! ^_^
Todellakin! Voi teitä onnellisia kun olette siellä jo valkoisen kauneuden keskellä... Itse palasin eilen illalla etelämmäs ja voi miten kurja sää täällä odotti... Pakkastamineet vaihtui kumppareihin ja sadetakkiin. :( Ei tietoakaan mistään valkeasta. Möö.
Ihanaa joulun odotusta sinnekin! Jospa ne säät viilenisi pikkuhiljaa täällä "alhaallakin"....
Ai se liike on vielä auki :D joskus kuulin ohimennen et olis jo sulkenu ovensa...mä missasin yhden työpaikan tuon kempparin takia, tänne oltiin avaamassa Ninja myymälää ja hain töihin sinne. Nuori kun olin en ajatellut nokkaani pitemmälle, kun haastattelija kysy, että onko täällä sinusta sellaista myymälää josta löytyy niin hyvä valikoima koruja kuin heillä. Vastasin tietenkin että joo, Kansankadun kemppari! Jos sieltä ei löydy korua niin sitä ei oo tehtykkään..en saanu paikkaa yllättäen!
Voi eiii mikä stoori! ^_^ :D
hih, mitä tuotteita! mitä aiot tehdä noilla, säästää vaan ja hiplailla joskus? :D (eikös se sauna pullistele jo nyt ;)) paljon noi tuoksut maksoi? ihan hassua, että noin vanhaa kamaa ees löytyy enää mistään!
mua jäi kyllä mietityttämään toi vahinkoasia! hävettää, miten pihalla olen kuluttajansuoja-asioista. mutta musta tuntuu, että jos myyjä antaa asianmukaiset tiedot tuotteesta myyntihetkellä (eli että kama on vanhaa), niin miksi myymälä olisi korvausvelvolline..? tai voi olla että onkin! näyttäisi kanssa siltä, ettei kosmetiikan myyntiä ole tosiaan säännelty. hämmästyttävää!
pakko kysyy vielä tästä: mun mielestä lause "Sekä asiakas että myyjä toimivat omalla riskillään." on semanttisesti aivan järjetön :D voi olla että olen jotenkin palikka. jäin miettimään tota moneksi minuutiksi enkä vaan tajua mitä toi voi tarkoittaa, tai siis miten tossa voi olla järjellistä merkityssisältöä :D ei ole pakko vastata, voi olla että mä vaan jumin nyt jostain syystä. :P koska vastuuhan on kuitenkin jommalla kummalla, niin eihän osapuolet voi toimia yhtä aikaisesti omalla riskillään.. hmm!
mukavan tunnelmallisia noi kynttiläkuvat. tuli mieleen, että vaikka meikkikuvissa nyt sinänsä ei olisi järkeä jossain kynttilänvalossa otettuna, niin ainakin niissä olisi ihanaa tunnelmaa ja vaihtelua kirkkaan valon meikkikuviin ^^
Jotain sellaista :D Jos joskus tarvitsee jotain retrokosmetiikkarekvisiittaa vaikka johonkin kuvaan niin voi käyttää noita ^_^ Hitsi kun harmitti kun en saanut vanhoja L'Orealin Energance -hiustenmuotoilutuotteita, käytin niitä itse 90-luvun alussa ja muistan vielä tuoksunkin...! Tai olisinhan mä saanut jos olisin maksanut, nämä olivat nimittäin omistajan mielestä vielä ihan toimivaa kamaa, joten niistä hän ei luopunut ilmaiseksi.
16 euroa oli 50-millisen tuoksun normaali hinta, mutta sain sen 10 eurolla. (Näitä oli vielä 100-millisinäkin...) Omistaja kertoi antavansa kaikista tuotteista alennusta koska haluaa saada mahdollisimman paljon myytyä ennenkuin luopuu liikkeestä.
Myymälähän ei tietenkään korosta asiakkaalle, että tuote ON vanha... ;) Ellei asiakas erikseen kysy tuotteen iästä. Toki moni valveutunut kosmetiikan kuluttaja tunnistaa itsekin vanhemman mallisen purkin jne. Vanhemmat ja uudet aletuotteet ovat yleensä ihan samassa läjässä alepöydissä, niissä ei ole mitenkään eritelty että "Huom! Vanhaa - tuoreempaa". :)
Otetaan esimerkki. Myymälällä on varastossaan erä 4 vuotta vanhoja vartalovoiteita. Liikkeellä on kaksi vaihtoehtoa. Heittää voiteet menemään (--> tappio) tai yrittää saada niitä vielä kaupaksi alehinnalla (--> pienempi tappio). Jos pakkauksissa ei ole sinettiä, tuotteen kunto pyritään tietysti selvittämään esimerkiksi haistelemalla tuotetta tai ottamalla yksi tuote myymälän kappaleeksi ja testaamalla henkilökunnan taholta onko koostumus vielä ok.
Myymälä päättää laittaa voiteet myyntiin. Niiden ikää ei tietenkään mainosteta, ne vain asetetaan esille niinkuin muutkin aletuotteet. Mikäli myymälä ei ole pystynyt pakkausteknisistä syistä tarkistamaan tuotteen kuntoa, he voivat vain toivoa, että tuote on ok. Jos tulee palautustilanne ja havaitaan että voide oli kuivahtanut, myymälä voi vain todeta mielessään, "D'oh! Hemmetti, ei ne olleetkaan kunnossa", korvata tuote asiakkaalle ja kärsiä tappio. Ja todeta, että jahas, tällä kertaa tämän tuotteen kohdalla riski ei ihan kannattanut. Tietenkään palautustilanteessakaan ei tuoda esiin tuotteen ikää - ellei asiakas erikseen sitä kysy.
Tämä hyllyiän ylittäneiden tuotteiden myynti on vähän sellainen "joo, näin tehdään, mutta ei siitä mölyä pidetä" -asia. Se ei ole laitonta, mutta siihen sisältyy aina riski. Joka myymälän on harkittava.
Pelottavaa (?) kyllä, hyvin suuri osa kosmetiikastahan, ihan ne nestemäisetkin tuotteet, säilyvät huomattavasti hyllyikäänsä pidempään täysin käyttökelpoisina. Kiitos tehokkaiden säilöntäaineiden. Tämän vuoksi myymälät mielellään yrittävät myydä "päivämääränsä ylittäneitä" tuotteita. Useimmissa tapauksissa tuotteissa ei ole mitään vikaa, eikä asiakas koskaan aavista ostaneensa neljä vuotta hyllyllä seisseen voiteen tai suihkugeelin. Siksi riski on useimmiten kannattava. Aina joukkoon sattuu niitä pilalle menneitäkin, mutta yhtä pilaantunutta tuotetta kohden myymälä tavallisesti saa kuitenkin myytyä 20 taysin kuranttia vanhaa tuotetta. Paljon vähemmän tappiota kuin jos kaikki olisi heitetty menemään! :)
Esimerkiksi minun tilanteessani sekä asiakas että myyjä toimivat omalla riskillään. :) Koska minun tapauksessani oli kyseessä asiakas, joka tiesi tuotteiden olevan vanhentuneita. OK, saan palauttaa tuotteen jos se on pilaantunut, mutta entäpä jos ehdin jo kokeilla sitä iholle ja ihoon repeää reikä, näin niinkuin kivasti liioitellen? :D Joo, saan rahat takaisin, mutta saan ihan syyttää itseäni reiästä ihossa koska TIESIN tuotteen olevan vanhentunut, ja silti halusin ostaa ja kokeilla sitä. Tällaisissa tapauksissa riski on sekä myyjällä että ostajalla. :) Monestihan asiakas kyllä tunnistaa vaikkapa kolmen vuoden takaisen pakkausmallin ja on siis näin ollen tietoinen tuotteen iästä, ja ottaa ostaessa huomioon mahdollisen negatiivisen reaktion riskin. Jos hän kysyy kassalla, "Eikös tämä tuote ole x vuoden takaista sarjaa..?", myyjän on vastattava rehellisesti, todeten että myymälä on silti arvioinut tuotteen olevan myyntikelpoinen, ja tällöin asiakas tekee päätöksensä oman harkintansa mukaan.
Totta :) Tunnelma on oma arvonsa - meikkien luonnonmukainen erottuvuus toinen ^_^
Voi että, melkein itku tuli silmään kun näin nuo hajuvesipullot, mikä nostalgia-aalto...! ^_^ (Olen syntynyt vuonna 1980.) Itselläni ei noita tuoksuja ollut, mutta ystävällä oli useampi, ja tietenkin kaupassa (ehkä Seppälässä...? Oon unohtanut!) näitä piti aina käydä nuuhkimassa. Voi kun pääsisi Rovaniemelle, ihan vain tuon kaupan takia! Ehkä ensi kesänä... :)
Hihhih, luulen että tuota Un Monde Nouveau -tuoksuvarastoa ainakin riittää, jos esim. ne kiinnostavat...! :D
Oih. Tuoksunostalgiaa ja tuoksumuistot. Kun nuuhkaisee joskus kaupassa salaa Gaultierin Womania tai Calvin Kleinin Eternityä niin se on kuin aikamatka 90-luvun alkuun ja myöhäisteinivuosiin... Oi aikoja oi aikoja :-)
Jotenkin just Calvin Kleinin tuoksut on mulle THE ysärituoksuja :) Tykkäsin todella monista niistä teini-ikäisenä - ja CK One oli Rochasin Tocaden ohella ensimmäisiä "oikeita" hajuvesiä joita ostin...! Lieköhän ihan ensimmäinen! ^_^
Ne oli todellisia ysärituoksuja. Se oli samaa aikaa kun Kate Moss ja Johnny Depp seurusteli. Nekin oli mun mielestä The Ysäripari. :)
Mun ensimmäinen tuoksu oli Benettonin suihkutettava valkopulloinen deodorantti, jota muistaakseni käytin hajuveden tapaan, sillä silloin ei vielä hikoillut. Tuoksu oli vaan niin ihana. Suihkutettavien deodoranttien vaikutus otsonikerrokseen ei silloin vielä ollut tiedossa.
Kyllllä, Johnny ja Kate kuuluu ysäri-ilmiöihin vahvimmillaan <3
Olenkohan rahatalouden sokaisema ilonpilaaja kun mietin että miten ihmeessä joku pulju voi pysyä pystyssä noin kauan, jos varastoa ei ole täydennetty yli vuosikymmeneen? :D :o Osaako joku kommentoida tähän jotain, koska jos myynti olisi kovaa niin kyllähän varastoa pitäis tilata lisää ja ainahan niitä kustannuksia jostain syntyy? Vai oonko vaan höntti. Tais mennä multa tän postauksen juoni nyt vähän ohi :D Mutta jos kävelisin ohi niin TODELLAKIN kävisin, olisi niin ihana vierailla tollasessa paikassa! Kauheeta jos paljon tuotteita joutaa kaatopaikalle, pitäisi pistää vaan pystyyn iso kosmetiikkamuseo minne sais mennä kaikki fiilaroimaan <3
minä mietin ihan täsmälleen samaa! ei oo aavistustakaan millaisia kuluja pienyrityksillä on, mutta silti, vaikka yrittäjä tyyliin omistaisi kiinteistönsä, niin tuntuu täysin järjenvastaiselta, että voisi tulla toimeen noin! :D eihän sitä varastoo oo voinut kerralla niin valtavaa määrää tilata, että siitä riittäis toiselle vuosikymmenelle elantoa. noh, eipä kai tämä asia meikäläiselle kuulukaan, jos kemppari on enemmän harrastus kuin elanto vaikka :) mutta silti, miten toi voi edes kannattaa..
Kyllähän tämä minunkin mielessäni kävi :) Mutta liikkeessä on muutakin kuin kosmetiikkaa, nimittäin koruja. Ja niitä on vielä kosmetiikkaakin enemmän. :) Veikkaan, että liike selviää ennen kaikkea myymällä niitä. Paikka on myös käsitykseni mukaan Rovaniemen ainoa, josta saa piippuja :) Ja näiden varastoa olettaisin omistajan täydentävänkin, vaikkei siitä erikseen tullut puhetta.
Tuo viimeinen kuva on ihana. Värisävykin kuin suoraan 70-luvulta. Älä siis lainkaan harmittele valojen puutetta :)
Ihanaa myös se, että jututit kemikalion omistajaa ja hän paljastui sympaattiseksi. Yhdyn myös noihin ihmettelyihin, että miten voit muistaa vanhoja tuotteita :D Itse muistan juuri ja juuri käyttäneeni nuorenakin jotain lumenea, mutta jo kadonneita merkkejä...ei mitään muistikuvaa :)
Mulla on kai samalla tapaa poikkeuksellisesti toimiva muisti, kuin niillä jotka kykenee painamaan mieleensä tyyliin puhelinluettelon..! :D
Voi Satan Instinct, mulla oli sitä joskus 90-luvun puolivälissä ja se oli ihan puhdasta rakkautta:D
Itselläni oli aikoinaan Date tuoksun vihreä versio. Ja Argansilin sähkönsinistä kynsilakkaa.
Voi mahtavuutta ton Un Monde Nouveau -sarjan kanssa! Ne taisivat olla hieman kalliimpia (40 mk?:) joten päädyin aina Dateen. Tai olisin ehkä ostanutkin, jos parhain tuoksu ei olisi ollut tuo virgin spell. Sitä pulloa tuoksutellessa tuli olo, että pakkoko sitä on maailmalle kuuluttaa neitsyyttään :D. Ja hyllyyn jäi!
^_^ :D
Joo, nuo Un Mondet oli Dateen verrattuna arvokkaita, teinin silmissä jo lähellä "oikeita hajuvesiä". :)
APUA! :D Minulla oli tuo Savage Vanilla, kuva toi muistot takaisin mieleen. Haju oli kaupassa ihana, mutta kotona kärvensi aivoja. Tätä kirjoittaessakin tulee jokin jännä kitkerä tuoksukutina tuonne "nenän alle kitalaen taakse". Kyllä aivot ovat ihmeelliset, kun etenkin tuoksut jäävät niin hyvin muistiin.
Puteli ei muistaakseni ollut edes ihan hirveän edullinen, koska ostokokemus on jäänyt niin vahvasti mieleen. Kotona koetun pettymyksen jälkeen yritin käyttää tuoksua monta kertaa, mutta lopputulos oli aina yhtä tuskainen.
Sanopa muuta. Just tässä juteltiin siskon kanssa siitä, miten jännää ylipäänsä on se, että voi muistella tuoksua ja makua, joita ei ole haistanut tai maistanut vuosikausiin. Siis että aivot kykenevät palauttamaan mieleen minkä tahansa aistin kokemuksen - oli sitten kyse tuoksusta, visuaalisesta asiasta, mausta tai äänistä. Jotenkin ihan hullua että voit miettiä tuoksua ja haistaa sen mielessäsi, jopa eritellä eri tuoksunuotteja, vaikka ko. tuoksu ei ole lähimaillakaan... Jotenkin äärimmäisen kiehtovaa ja mielenkiintoista.
Oijoijoi, nostalgiaa! Minulla oli juuri tuo Satan instinct. Se saattaa olla vieläkin tallessa siskoni huomassa. Vähän ostohetken jälkeen sen nimi vaihdettiin lällykämpään (Wild instinct). Kun joitakin aikoja sitten googlettelin, löysin arvostelun, jossa sitä sanottiin miesten tuoksuksi, mutta itse käytin sitä tyytyväisenä. Minulla oli ysärivuosina myös Yves Rocherin ruskeaa huulipunaa vihreässä hylsyssä. :)
On kyllä hauskaa että kommenteista on paljastunut jo useampi Satan Instinctin omistaja..! :D
Mä en muistanut tuota ollenkaan, mutta törmäsin tietoon googletellessani noita kuvia. Kieltämättä alkuperäinen on vähän erikoinen nimivalinta nuorten tuoksulle... tai no, mainstream-tuoksulle ylipäänsä.
Oliko hylsyssä sellainen sormusta muistuttava kultainen koristeyksityiskohta? Ne oli ensimmäiset Couleurs Nature -huulipunat...! :)
Ihan loistava juttu! Löytyisköhän Suomesta muualta vastaavaa? Noita vanhoja kunnon kemppareita kun ei enää edes ole olemassakaan, vaan ketjut ja marketit ovat jyränneet nämä yksityisyrittäjät!
Näinhän se on, ja omistajakin kommentoi kuuluvansa viimeisiin dinosauruksiin...
Jos joku lukija tietää vastaavan tyylisen paikan muualla Suomessa, niin saa mieluusti vinkata! :)
Kauhavalla Star niminen kemppari.
Ei kyllä myy ikivanhoja tuotteita. Mutta on sellainen vanhan ajan glamour fiilis.
Omistaja on erittäin tyylikäs lady. Opetti minulle paljon ihonhoidosta ja meikkaamisesta. Ikävää etten enää asu paikkakunnalla..muuten kävisin edelleen tässä liikkeessä. Sinne on uponnut useampi seteli ajan saatossa.
Kierrekorkeista kommenttina, että edelleen yksi kosmetiikkavalmistaja niitäkin muinaisesineitä pulloissaan käyttää nimittäin Yves Rocher ja 400 ml suihkugeelit :-) Niissä on vieläpä tosi isot pullonsuut, joten ainetta hulahtaa ulos paljon ja vähän päälle.
Niihin on muuten tarkoitus ostaa erikseen sellainen pumppumekanismi ;) YR on siis ajatellut, että kun kerran ostaa tuollaisen pumpun, niin sitä voi käyttää kaikissa isoissa Les Plaisirs Nature -suihkugeeleissä. :)
Oi! Mä muistan tuon Un Monde nouveaun nyt, kun näin nuo pullot. Minulla oli yksi tuommoinen jonka nimeä en muista, mutta ihmettelin aina, miten se oli niin ihana, kun se oli niin halpa :D En arvannutkaan, että tuo olisi ollut sarjana jotenkin tunnettu, mulle se oli vain jokin halpis hajuvesi jota nolostelin käyttää mutta käytin kuitenkin, kun tykkäsin siitä. Harmikseni en enää yhtään muista, millainen tuoksu siinä oli. Tuoksun nimessä oli ehkä jotain Intiaan ja seksiin viittaavaa. Varmaan jokin hekumallinen jumalalatar, johon sitten lankesin.
^_^ :)
Olisiko ollut Loving Geisha? Se oli oma suosikkini. :-)
Äh, nyt vasta tuli mieleeni vinkata aivan mahtavaa kauppaa Rollosta. Eli jos vielä olet Rollossa, kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa kahvi- ja teeliike Mandragora ^_^ Itse tilaan teeni sieltä, vaikka Lounais-Suomessa asustelenkin. Mahtava valikoima ja hyvä palvelu :)
No voi että, vinkki tuli päivän myöhässä..! Lähdin eilen etelään. Mieluusti olisin kyllä tuolla liikkeessä käynyt :)
Dääm, mun piti laittaa toi vinkki heti ku näin et oot Rollossa, mut sit se jotenkin unohtui :D
Hyvä syy mennä uudestaan ;)
Ja Mandragoralla on muuten nettisivutkin :)
http://www.mandragora.fi/
Mulla oli myös tuo Savage Vanilla, en kyllä muista edes miten se mulle mahtoi päätyä :) sain ehkä lahjaksi. Ihana muistutus menneestä! Mä en kyllä jaksa vanhoja puteleita paljon säästellä, tuntuu että rojua kertyy muutenkin niin paljon. Mutta ymmärrän heitä jotka ne haluaa säästää :)
Mukavaa, että tuollainenkin myymälä on vielä olemassa. Nostalgiasta kun tykkään kovasti.
Minulla olisi yksi myymälöihin liittyvä kysymyskin, tosin toisenlaisiin myymälöihin: tiedotkö onko Suomessa yhtään ainoastaan luonnonkosmetiikan ihonhoitotuotteita ja meikkejä myyvää kivijalkamyymälää? Tarkoitan sellaista laaja-alaista, jossa ei olisi vain yhtä tai kahta sarjaa edustettuina. Enkä tarkoita nyt Ruohonjuuren tapaisia liikkeitä, vaan vain kosmetiikkaan keskittynyttä liikettä. Sellaiseen olisi nimittäin mukava tehdä pieni pyhiinvaellusretki. :)
Olen jo kauan yrittänyt saada selville yhden tuoksun nimeä..
Pullo oli valkoinen, pyöreä mutta "lituskainen." Siinä oli kullan värinen pyöreä kuin pallo korkkina. Pullon kyljessä oli vaaleanpunainen kuvio. Ehkä kukka.
Muistaako kukaan tuotetta? En koskaan omistanut tuotetta mutta olisin halunnut..
Mulle tuli ensimmäisenä mieleen Yves Rocherin Magnolia-tuoksu, mutta siinä ei ollut kultaista pallokorkkia.
Yvesin Magnolia! Mulla oli sitä nuorena. :D Heti muistuin mieleen se tuoksukin, hajumuisti on muisteista parhain.
Eihän vaan ois ollu Anais Anais Cacharelilta? Sen pullo ainakin oli valkoinen ja kukka kyljessä...
Jaiks. Mä just näin sieluni silmin tuon pullon ja tuoksun muistan (luullakseni) myös! Itselläni ei sitä ollut, mutta se oli tosi ykeinen ja tunnettu tuoksu aikoinaan. :)
Hahaha pääsit sinne! Ihanaa :D