Vaikka viihdyn 3-kymppisenä, joudun tunnustamaan, että joka vuosi se aina vähän kirpaisee. Vanheneminen nimittäin. Täytän tänään 32, ja se kuulostaa minusta erittäin aikuiselta. 32-vuotias on vielä nuori, mutta koen itse olevani vielä nuorempi. ^_^
Luen lehdestä juttuja 32-vuotiaista, ja heillä on jo liuta lapsia, omakotitalo rakennettuna ja aikuisen ihmisen kokenut ja tyyni ilme kasvoillaan. Tiedän, tiedän, nämä ovat klisheitä. Mutta he tuntuvat silti niin kaukaisilta, kun ajattelen itseäni. Koska minulle tulee se ilme kasvoille? Koska minä alan artikuloida tasaisesti ja rauhallisesti? Milloin ostan beigen trenssitakin ja pashminahuivin? Ja koska vaihdan raidalliset lapaseni nahkahansikkaisiin?
En varmasti ole ainoa 3-kymppinen, joka miettii näitä juttuja ja kokee pientä anti-aikuistumiskriisiä. Välillä pohdiskelen, että onkohan minussa jotain biologisestikin pielessä, kun ei mitkään vauvakellot kilkata enkä osaisi kuvitellakaan, että minulla vielä (!) olisi lasta. Olenhan niin nuori! ^_^ Yritän olla ajattelematta sitä, että elämä viuhuu ohi niin kauhean nopeasti. Lapsena kesälomakin oli hurjan pitkä aika, mutta nyt ei enää voi miettiä, että "no onhan mulla aikaa vaikka ensi vuonna..." Ensi vuosi ja sitäkin seuraavat tulevat ihan justiinsa. Jos aikoo ja haluaa tehdä jotain, suunnitelmat pitää toteuttaa mielellään nyt eikä huomenna. Minua stressaa vanhenemisessa se, että enää ei voi odottaa loputtomiin. On vain tehtävä.
No mutta menipä tämä synttäripostaus nyt synkäksi! Se ei ollut ihan tarkoitus. Olen kuitenkin mieluummin 3-kymppinen kuin 2-kymppinen, kyllä tämä on ihan mukava ikä. Kaikki iät ovat mukavia. Kun vaan vuosi venyisi vaikka 730 päivään... ^_^
Kuva muuten on parin viikon takaisista Indiedaysin kuvauksista, ja sen on ottanut blogikollegani Veera. Kuvaan saatiin mielestäni ikuistettua mahtavasti Karkkipäivän henki! :)
Edit. Kiitoksia paljon kaikille onnitteluista! <3 Paras lahja tänään oli kuitenkin se, kun sisareni O yllättäen soitti...! Olin niin iloinen että itketti. En ole kuullut hänen ääntään vuoteen.
0 comments on “What's my age again?”
Kiva kuulla samantapaisia ajatuksia kuin itsellä: koen eläväni elämäni parasta aikaa, mutta miksi se on niin erilaista kuin muilla ikäisilläni? Kavereilla on lapsia ja omistuskämpät ja itsellä tuntuu kaikki niin kaukaiselta.
Toisaalta, itselläni on jotain mitä suurimmalla osalla kavereista ei ole: löysin itseltäni vuodenvaihteessa kolme harmaata hiusta! Tämä lähinnä naurattaa sillä muutoin olen aivan babyface. Ja siitä tuli hieman aikuinen olo:D
Nimenomaan.
Terveisin lapseton, lapsellinen 30-v Eevi
P.S. Hyvää syntymäpäivää!
Hyvää syntympäivää! Sinulla on hyvä blogi! :)
Onneksi olkoon!
Ja ei mitään hätää. Olen saman ikäinen kun sinä, enkä aio vielä hetkeen luopua karkkipinkeistä lapasistani, violeteista kynsistä tai muustakaan kivasta. Tässä iässä kovin moni ei vielä arvaa ikää oikein (mua nyt yleensä pidetään 25-v:nä) niin mitä sitä stressaamaan. Ehkä sitten kun tukka harmaantuu, mieli muuttuu. =) Turha sitä miettiä, mitä kaikki muut ajattelee, porskutetaan vaan iloisesti eteenpäin.
Huomasin muuten eilen Topchefiä katsoessani, että Silvennoisen Maija, joka joskus 90-luvulla veti Bon Appetit -ruokaohjelmaa, näytti edelleen nuorekkaalta ja iloiselta, eikä vähiten upean räiskyvän punaisen tukkansa vuoksi. Ikää rouvalle tulee tänä vuonna 50, mutta siellä se vaan pistää neniin puolta nuoremmille.
Onneksi olkoon.
Ja minusta tuntuu täsmälleen samalta ja minä täytän 40 seuraavaksi. Olenkin viimeiset 15 vuotta odotellut aikuistumista.
Onnittelut!! :)
Itse tahdon ainakin olla 3-kymppisenä nuorekas aikuinen. Ja vaikka olenkin vasta 2-kymppinen, niin on jännää miten vauvakellot jo kilkattavat samanikäisillä kavereillani ja menevät jo naimisin ja alkavat perustamaan perhettä, kun itse taas tahtoo lykätä asiaa eteenpäin ja eteenpäin. :)
Kuvasi on myös ihastuttava, sopii hyvin Karkkipäivään!
Enemmän se on kai ihmisestä, kuin iästä kiinni. Mä en ole koskaan tuntenut sopivani nuoren rooliin, varsinkaan teininä en tuntenut kuuluvani joukkoon. Nyt olen opiskelija, tykkään kyllä itse opiskelusta, mutta argh, opiskelijaelämä! Ei todellakaan mun juttu.
Mä olen melkein vuosikymmenen sua nuorempi, mutta lähtisin vaikka heti autuaasti hymyilemään sen omakotitalon pihaan lapsiliudan keskelle. Raitalapasissa, sillä eihän se meinaa että pitäisi tylsäksi aikuiseksi muuttua.:) Voi olla vastuullinen ja asiallinen ilman että unohtaa pitää hauskaa ja hömpötellä. :)
Mä muuten aiemmin josssain sun ikäpostauksessa sanoin luulleeni sua ehkä 25-27 vuotiaaksi, mutta nyt kokokasvokuvassa, kyllä sä mun mielestä kolmekymppinen olet. Eikä se ole mitenkään huono juttu. :)
Ainiin, ja onnea synttäreiden johdosta!
Mahtavaa synttäripäivää suosikkibloggaajalleni! Elä suotta ressaa tuollasista, vaan nauti elämästäsi ja olostasi tälläisenään :)
Onnea synttärisankarille!
Ja muista, että ikä on vain numeroita :)
Ikä on vain numeroita ja jokainen elää elämänsä itselleen sopivalla tavalla ja vauhdilla.
....ja kun se käytännössä olisikin niin helppoa kun miltä kuulostaa.... :/
Itse otan ainakin älytöntä stressiä ajan kulumisesta, ja siitä ettei kaikki ole mennyt siinä aikataulussa kun joskus suunnittelin. Ikää ei ole kuin 25 vuotta, mutta jotenkin takaraivoon on iskostunut, että tässä vaiheessa pitäisi jo olla naimisissa ja lapsia ainakin suunnitteilla.. Pitäisi varmaan poistaa valtaosa fb-kavereista, kun jokainen kihlaus, hää- tai vauvauutinen lisää omaa ahdistusta entisestään :(
Pohjimmiltaan luonnollisesti kyse siitä, että sitä minäkin haluaisin. Pitänee vaan avokkia vielä pehmitellä jokunen hetki.....
Mutta joka tapauksessa, oikein ihanaa syntymäpäivää sinulle Sanni :) 32 on hyvä ikä varsinkin naiselle joka menisi helposti ulkonäön puolesta 10 vuotta nuoremmasta ;)
Synttärionnittelut!
Itse olen jo -hui- 35 vuotta vanha, ja mietteet ovat samansuuntaiset... Ei lapsia, edes lemmikkejä, eikä omistusasuntoa. Ja hyvä niin! Tuntuu jotenkin turvalliselta, että (lähes) kaikki optiot ovat vielä avoinna - aloitin esimerkiksi juuri opiskelut. Ehkä tässä muutaman vuoden sisällä selviää, mikä musta tulee isona.
P.S. Kiitos ihanasta ja värikkäästä blogista, liikutuin lähes kyyneliin asti aiemmista pehmolelupostauksista... Nuupi -nimisiä koiruleita on näköjään muillakin ;)
Paljon onnea Sanni! :) perästä tullaan, 32 mittariin heinäkuussa.
Jotain maagista tässä kolmenkympin tienoilla on. Itse olen kovasti puntaroinut elämää eri kanteilta, mitä on "saavutettu", missä haluaisin olla, mihin olen tyytyväinen ja mitä haluaisin parantaa. Loppujen lopuksi sitä on huomannut, että hei, tässä on justiinsa hyvä olla eikä oikeasti ole mitään, mitä OLISI PITÄNYT jo saavuttaa tai suorittaa. Elämä vie eri tavoin eri ihmisiä, turha yrittää elää jonkin "keskimääräisten standarien" mukaan.
onko se sitten sitä paljon puhuttua kolmenkympin kriisiä, välitilinpäätöksen aika? ehkä jotain sinne päin =)
PS. Tuo kuva on ihana!
Minä taas täytän vajaan kk:n päästä 36 ja musta tuntuu ihan samalta edelleen! :) Toivoton tapaus?!
Hyvää syntymäpäivää! toivottaa 35-vuotias Pixie, joka tuntee itsensä aivan teiniksi vielä :)
Kaunis kuva kauniista naisesta. Ja tykkään blogistasi, en vaan ole aikaisemmin kommentoinut.
Meikäläinen lähestyy neljääkymppiä, mutta on sisäisesti edelleen n. parikymppinen. Eli raitalapaset löytyy täältäkin, trenssi ja lapset puistattaa ajatuksenakin. Nauti siitä että et ole massaa!
Onnea! Mun mielestä ikä on ihan oikeasti vain mielentila joten sitä on ihan turha pelätä. :) Mulla on kamalasti kavereita, jotka alle kolmekymppisinä on henkisesti tosi keski-ikäisiä, toisaalta taas mulla on tuttuja, jotka on aivan ihanan lapsenmielisiä (huom. ei lapsellisia) ja heidän kanssaan on paljon mukavampi viettää aikaa. Yleensä kun tuntuu että henkisesti keski-ikäiset menevät yhdeltätoista nukkumaan, vaikka juhlat kuinka olisivat kesken ja puhuvat asuntolainasta ja muusta tylsästä ja masentavasta. Älä pelkää ikääsi, ihan oikeasti. :)
Hyvää syntymäpäivää Sannille!!! :)
Kolmekaks ei ole vielä ikä eikä mikään, siinä olet oikeassa :)
Isot synttärionnittelut! Ainakin kuvasta päätellen oot vielä nuori. :)
Tuohon lasten saamisen miettimiseen minun täytyy kommentoida, että itse sain lapseni 19-vuotiaana. Eipähän tarvitse murehtia sitä, että aika ajaisi ohi!
En silti väitä, että tämä olisi ainoa oikea ratkaisu, mutta se oli minun ratkaisuni. Ihan varmasti sullekin tulee se oikea hetki, jos on tullakseen. Nauti tästä elämästä niin kauan kuin se kestää! :)
Lohdutukseksi voin myös kertoa, että kun juttelin isäni kanssa omasta ikäkriisistäni, hän kertoi ajatelleensa kaksvitosena olevansa jo hirveän vanha. Mutta nyt 50-vuotiaana hän tietää, että on vieläkin nuori. :)
Ja raitalapasia en kyllä ikinä vaihtaisi nahkasormikkaisiin..!
Kyllä, on erittäin hyvä kuva ja kiva nähdäkin susta "kokonainen" kuva! :)(:
Ihana kuva sinusta! :)Samanlaista pohdintaa on täälläkin ilmassa välillä. 35 tulee mittariin tänä syksynä, eikä kyllä henkisesti tunnu siltä. ;) Lapsen "hankkiminenkin" oli pitkään mietintäasteella, mutta nyt tuo 2 v. neiti on onneksi ilostuttamassa päiviä. Kyllä välillä oikein hirvittää, että kohti 40:tä jo käydään, en voi uskoa, että oon niin vanha!
Oikein hyvää syntymäpäivää!
Paljon onnea!
hih mikä yhteensattuma, mullakin on tänään synttärit! että onnittelut sinnekkin!:))
Hyvää syntymäpäivää! Tuttuja kysymyksiä, seitsemänkymppinen anoppini mietiskeli juuri samoja :)
Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi aikuisuus näkyisi käyttäytymisenä, mielentilana tai pukeutumistyylinä, joka ei sovi omaan persoonaan. Pitäisikö persoonallisuuden jotenkin muuttua, kun ihminen täyttää x vuotta? Siis jonkinlainen uudestisyntyminen? Eikö moinen ajattelutapa ole jo ikärasismia? Voihan trenssitakkiin pukeutua vaikka kuusivuotiaana, jos sellaisesta tyylistä tykkää.
Nauti päivästäsi (ja jokaisesta vuodesta)!
Paljon onnea =)
...niin violettihan on tunnetusti se vanhan naisen viimeinen toivo... ;-) hehehehheee nimimerkillä itsekkin noin 3-kymppinen violettia käyttävä ikiteini, joka aina saa kommentteja kuinka violetti sopii minulle niiiiiin hyvin... hehehehehe happy birthday to you!!!!
"Milloin ostan beigen trenssitakin ja pashminahuivin? Ja koska vaihdan raidalliset lapaseni nahkahansikkaisiin?"
Repesin totaalisesti, koska omistan juuri nuo kyseiset vaatekappaleet ja olen 23-vuotias.. ;)
Heh. Ei se pukeutuminen ikää katso, eikä ikä pukeutumista.
Höpötän paljon, innostun pienistä asioista ja uskon, että tulen olemaan ikuisesti sellainen. Jos omaa äitiäni katson, niin kyllä hän on edelleen luonteeltaan lähemmäs 30, ennemminkin, kuin lähemmäs 50v. ;)
Hyvää synttäriä! Ulkonäöltäsi menisit helposti alle 25-vuotiaasta.
Hei syntymäpäivä ei ole mikään surujuhla vaan iloinen juttu! Olet elänyt vuoden terveenä ja reippaana ja testannut ziljoonaa luomiväriä! Kunhan täyttä 80 tai 90, niin siitä vasta riemu repeää. - Älä nyt kuitenkaan osta sitä beigeä takkia... :)
Onnellista syntymäpäivää! Kuvasi on aivan ihana! :)
Täällä yksi 38-v kahden teini-ikäisen lapsen äiti (ei omakotitaloa, mutta rivisellainen kyllä), joka ei vieläkään tunne itseään aikuiseksi. En artikuloi rauhallisesti vaan hösötän menemään, sammakoita lentelee suusta ja välillä lapsettaa oikein urakalla. Ne nahkahanskatkin lymyilee raitalapasten alla lämmittämässä...Välillä täytyy oikein itsekin miettiä, että minkäikäinen tässä oikein onkaan. Mutta "aikuinen" ehtii olla sitten vaikka kuuskymppisenä (jos silloinkaan).
Hyvää syntymäpäivää!
Olet ihana nainen.
Synttärionnea!
hyvää syntymäpäivää! :)
Tuo kuva on ihana, todellakin sopii karkkipäivään :) Ihanan pirteä. Ja onnea!
Hyvää syntymäpäivää!!
Onnea! Kuva on viehättävä!
Sen jälkeen kun täytin 16 vuotta, musta on aina tuntunut, että elän juuri nyt elämäni ihaninta aikaa. Nyt tietty hirvittää, että tapahtuuko joku romahdus muutaman vuoden kuluttua kun täytän 40, mutta tähän asti on mennyt niin, että joka vuosi ajattelen, että voi onpa elämä ihanaa. Ehkä se ihanuuden löytäminen kustakin iästä löytyy siitä, että on tasapainossa itsensä kanssa, että elää itsensä näköistä elämää. Ja juu ei, ei ole tullut tanttaa eikä tylsää ilmettä - enkä todellakaan artikuloi tasaisesti ja tyynesti muuta kuin silloin kun tilanne sitä erityisesti edellyttää.
Niin, sovinnainen en aio kyllä koskaan olla - edes siellä kiikkustuolissa. Luukutan siellä lastenlastenlasteni riesaksi kasariheviä.
Onnea onnea :)
Täälläkään ei ole liutaa lapsia (lapseton kun on), omakotitaloo, artikuloivaa puhetta tai tyyntä ilmettä
JA hyvä niin!
Ollaan muuten sitten samaa vuosikertaa. Tosin minä täytin vasta sen 31, kun olen loppuvuodesta syntynyt. Vähän samassa veneessä ollaan: ei lapsia, omakotitaloa ei ole tarvinnut rakentaa ja muutenkin välillä olo on edelleen kuin parikymppisellä hulivilillä. Ikäkriisiä odotellessa...
Sitä paitsi niin kauan kuin ihmisen ikä on kaksinumeroinen luku, ei ole syytä valittaa, sanoi sata vuotta täyttänyt mummoni :)
Hyvää syntymäpäivää!
Poden parhaillanni ikäkriisiä, ja olen 17. En uskalla ajatella mitä tapahtuu kun täytyän 30 tai 50! Siitä ei mitään hyvää seuraa, sen tiedän jo nyt :D
Hyvää syntymäpäivää!!!:)Et todellakaan ole ainoa joka mietiskelee samoja asioita,täytän itse tänä vuonna pyöreät 30-vee eikä tässä vielä mitkään kellot tikitä..jotenkin tuntuu hassulta että ystävillä on lapset,talot ym. vakiintuneet elämänkuviot ja itse tässä vielä ihmettelee elämän menoa.Mutta kuten sanoit:nuoria tässä vielä ollaan ja mieluummin kuitenkin kolmekymmentä kuin kaksikymmentä;)Nauti elämänmenosta ja ei stressata turhista:)Mukavaa päivää sulle!
Olen ihan kuvitellut, että olet suurinpiirtein saman ikäinen kuin minä eli 24-vuotias! Tosi nuorekkaalta näytät :)
Tänä talvena ensimmäistä kertaa käytössä nahkahansikkaat, tästä se aikuistuminen lähtee... :D
No johan, eipä tuosta kuvasta (tai teksteistä) voi sanoakaan että blogin takana olisi kolmikymppinen nainen! Turhaa siis murehdit ajan viuhumista eteenpäin, oot kakskymppinen sielu :-) Itsellä on samanikäinen eno, joka on juuttunut 20-kymppiseksi olemukseltaan, jutuiltaan ja elämäntyyliltään. Tuollaisen naisen se vierelleen vaan kaipaisi ;--)
Hyvää synttäriä!
Paljon onneeeaa vaaaan, paljon onneeaa vaaan. Paljon onnneeeaaaa Sanni, paljon onneeaaaa vaaaaan !!! :)
Sannille ihanaa syntymäpäivää! Itsekin suhtaudun vuosien karttumiseen vähän kaksijakoisesti: toisaalta en haluaisi olla nuorempi, toisaalta aika tuntuu kuluvan ihan liian nopeasti!
Mulla on vielä reilut kolme vuotta aikaa kolmekymppisiin. Siitä huolimatta mäkin välillä mietin, että käyttäydynkö nyt ihan ikävuosieni mukaisesti. Itsehän siis vietän sinkkuna välillä melkoisen railakkaita viikonloppuja, kun taas iso osa kavereista alkaa olla jo perhettä perustamassa - tai perustanut jo. Välillä tuntuu siltä, että voisihan sitä jo vähän rauhoittuakin, mutta toisaalta tykkään kyllä tästäkin elämänvaiheesta tosi paljon. Ja raidallisista lapasista tuskin luovun, sopivat ne mun mielestä vielä mummoiässäkin, jos niikseen tulee. :D
Mun mielestä sä vaikutat sellaiselta ihmiseltä, joka on "oikealla tavalla" aikuinen (kantaa vastuun ainakin itsestään ja ratkaisuistaan yms.) mutta ihanasti säilyttänyt kuitenkin sen leikkisämmänkin puolen, joka turhan monella hukkuu siihen jakkupukuelämään.
Kiitokset muuten jälleen mielenkiintoisista postauksista! Mulle tuli noista eläinkoejutuista uutena tietona tuo yhdistys tai mikä lie, jonka sääntöihin Primavera oli sitoutunut. Täytyy sanoa, että eläinkokeeton kosmetiikka kaipaisi vielä rutkasti selvennystä ja vaikkapa vain yhden listan, joka kokoaisi luotettavasti eri firmat yhteen.
Sivukysymyksenä se, että käyköhän tuo Oliv' antioksidanttivoide 26-vuotiaalle?
Paljon onnea!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Paljon onnea Sanni :)
Itsellänihän tulee kohta se 20 täyteen ja olen alkanut kriiseilemään sitä! ........ei käy, tässä kohtaa viel pitäisi vaan mennä sen enempiä miettimättä. Hassua mielestäni on se, että parilla ikäiselläni kaverillani on jo lapsia ja koulussa tyttöjen kanssa puhumme usein lapsista. Moni tietää jo että haluaa sen ja sen verran tyttöjä ja poikia ja ei varmasti halua enää yhtään lasta sen jälkeen kun on täyttänyt 25.
Itseäni hirvittävät nämä keskustelut aika paljon, itse haluan nähdä masussa niitä raskausarpia vasta siinä neljänkympin rajapyykillä, jos joskus..
No mutta, kaikki omalla tavallamme ja omalla aikataulullamme.
Ps. kiitokset ihanasta blogista! Päälle vuoden olen tässä jo seuraillut mutta kommentteja en ole paljoa kirjoitellut. Nyt vaan sattui niin ajankohtainen aihe että piti pari riviä kirjoittaa :D
Onpa kiva kuva sinusta! Nätti ja värikäs, oikein iloinen ja tosiaan kuvastaa hyvin blogin henkeä. Lempiväriä unohtamatta. ;)
Paljon onnea! :)
Mä olen 28 ja poden jo nyt sitä kolmenkympinkriisiä. Ahdistavinta ehkä se, että olen suunnilleen samassa tilanteessa itseäni kymmenen vuotta nuorempien kanssa, mulla on kyllä ammatti, mutta en voi eräästä syystä työskennellä sillä alalla. Töitä ei ole, tuntuu ettei toivoakaan. Opiskelemaan pitäisi taas alkaa ja ääh.. Tuntuu että hukkaan mennyt viimeiset kymmenen vuotta, sarja huonoja päätöksiä. Henkisesti olen kyllä mieluiten tämän ikäinen! :) Tai mielelläni kypsyisin vielä vähän lisääkin, jos vaikka oppisi millä asioilla on oikeasti väliä ja mistä stressaan turhaan.
Raitalapasia en ole käyttänyt varmaan ikinä, lapsena kurakinttaita, vähän vanhempana toppahanskoja ja jo 16- ikäisestä asti niitä nahkahanskoja. :D Lapsia mulle? Hah, tällaiselle kakaralle! Ei, en voi edes kuvitella. Väliin tuntuu etten mä saa huolehdittua edes omista asioistani, niin mitenkäs sitten jonkun muun.
Ihan hirmuisesti onnea!
Itse olen välillä mietiskellyt samoja asioita, varsinkin, kun aviomieheni on minua viisi ja puoli vuotta nuorempi. Itselläni ei myöskään ole lapsia ja niitä ei ole edes suunnitelmissa, elämä on hyvää näin! Minun mielestäni meidän ei tarvitse muuttua, jos muuttuu, se tapahtuu sitten huomaamatta. Eihän upeat suunnittelijat Betsey Johnson, Vivienne Westwood tai värejä rakastava Diane Von Furstenberg todellakaan käytä beigeä trenssiä. He ovat niitä, jotka ainakin itselleni ovat esikuvia siitä, että meidän ei tarvitse vanhentua tai muuttua koskaan, voimme hullutella hautaan asti! Itse osaisin kuvitella sinut vanhempana paljon enemmän edellä mainittujen rouvien kaltaiseksi kuin trenssitakissa kulkevaan rouvaan.
Ja kyllä minä olen myös paljon mieluummin 3-kymppinen kuin 2-kymppinen. Tämän huomasin pari vuotta takaperin katsoessani vanhoja valokuvia. Näytän huomattavasti itsevarmemmalta ja kaikin tavoin paremmalta kuin 2-kymppisenä. Ikä tuo olemukseen tiettyä karismaa, mikä silloin nuorempana puuttui. Uskomatonta, mutta totta. Niistä kuvista huomasin ja ymmärsin sen, minkä takia jotkut miehet pitävät vanhemmista naisista. :D
Terveisin, 33-vuotias kohta 34-vuotias
Onnea syntymäpäivänä!
Tiedän nuo tunteet, itsellä on synttärit parin viikon päästä..
Tiedän todellakin tuon tuntee. Itselläni tuli 30-vee täyteen syksyllä ja silloin alkaa todellakin aikuistimuskriisi. Noh sinänsä olen eri tilanteessa eli olen raskaana mutta nuorena kuvittelin että 30-vuotiaana minulla olisi jo pari lasta!
Mutta lastenhankkimisesta sen verran (varsin vanhempia kavereitani seurattuani) niin kannattaa alkaa miettiä oikeasti milloin niitä haluaa ja haluaako. Vaikka kuinka me naiset tunnemme itsemme henkisesti nuoreksi yli 30-vuotiaana niin tosiasia on se että kroppa vanhenee ja hedelmällisyys heikkenee. Siis tämä on ihan biologinen realiteetti. Surullista katsoa muutamia tuttava pariskuntia jotka ovat heränneet lasten hankintaan ns. liian myöhään ja nyt käydään läpi sitten hedelmöityshoitoja yms. Mutta 32-vuotiaalla on vielä aikaa :)
Onnea sinulle! Tämä on hyvä blogi.
Hyvää syntymäpäivää! :)
Tämä teksti tuli juuri sopivaan aikaan, täytän 27 viikon päästä ja ikäkriisiä pukkaa päälle.
Onnea Sanni! :)
Ihanaa synttäriä Sanni!
Mä en itseasiassa tiennyt, että oot jo yli kolmikymppinen. Jos mun ois pitäny veikata, niin joku 25 ois varmaan ollut mun arvaus. Sä oot niin nuorekkaan olonen!
Nykyään onneksi asenteet on muuttunu ja ei ole enää niin tiukasti juttuja, mitä pitäisi tehdä tietyn ikäisenä. Jos neljäkymppisenä jättää oravanpyörän ja muuttaa Thaimaahan sukellusoppaaksi, on chic ja rohkea. Vuosikymmen sitten tuollainen olisi vielä koettu varmaan aika edesvastuuttomaksi vastuun ja "aikuisen elämän" pakoiluksi.
Niin kauan kun kuuntelee omaa sydäntään, elää hetkessä ja toteuttaa rohkeasti unelmiaan, niin ei voi mennä kovin pieleen ;)
Paljon onnea vaan! (:
Onnea paljon päivänsankarille.Olet muuten päivälleen samanikäinen ja oloinen,kuin sisareni,joka siis myös juhlii tänään.
Onnea "vanhenemisesta"!
Olisin voinut kirjoittaa lähes saman tekstin. :)
Eipä siihen muuta sanottavaa sitten olekaan...
Onnea kolmekakkoselle! :) Täältä kakskasin näkökulmasta jo nuo ajatukset tuntuivat hyvinkin tutuilta. Raitalapaset on jees! :)
Mä toivoin, kolmekymmentä täytettyäni, ylimäärästä 10 vuoden jaksoa, jonka jälkeen olis voinu palata 30- vuotiaksi ja jatkaa siitä elämää. Olis ollu sellanen 30.1, 30.2 vuotta jne. Olis saanu tehdä kaikkea ja palata "vakavaan" elämään sen jälkeen. Vaan niin ei käyny, ei voi mitään..
Häh! luulin sinua nuoremmaksi :D ajattelin että oot joku 25 :D voitko muuten tehdä postauksen kulmakarvoista? jotain tutorial tyyppistä jossa neuvottaisiin kuinka meikata kulmakarvat :D
ihana kuva =)
hyvää syntymäpäivää! :)
Hanna
Paljon onnea! :) ..ja kuvasi on aivan loistava!
Kuva on erittäin onnistunut :) Ja onnea!
PALJON ONNEA LEMPIBLOGGAAJALLE! <3 :)
Hyvää syntymäpäivää! :) Näytät todella kauniilta ja freesiltä, et ollenkaan 32-vuotiaalta! Eikö ihminen ole sen ikäinen kun itse kokee olevansa? Tiedän nimittäin pari 21-vuotiasta ystävääni jotka yrittävät elää jotain keski-ikäistä elämää ja itse 22-vuotiaana (23 kolkuttelee jo..) en koe itseäni vieläkään täysin aikuiseksi. Ajattelin säilyttää tietyn lapsenmielisyyden itsessäni aina. :)
Hyvää syntymäpäivää ja tosi kaunis kuva sinusta (:
Kyl mää mieluummin oisin kakskymppinen, kolmikymppisen ajattelulla.
Töissäkin sai taas kuulla että joko nää niiiin paljon täytät, ei todellakaan uskoisi! Liekkö sitten positiivista vai negatiivistä. Menen katsomaan Sponge-Bobia boxilta..
Onnea paljon!!!! :)
ja täytyy nyt sanoa ettet näytä 32-vuotiaalta =)
Heiii Sanni, näytät tosi kauniilta tossa kuvassa :) Ja onnea syntymäpäivänä!
Minä ajattelen noita samoja asioita, ja olen kuitenkin vasta 22-vuotias! Kröhöm. :D
hyvää synttäripäivää ! =)
Onnea! :)
Ihana kuva, tuosta tuli jotenkin hyvälle tuulelle!
En olisi ikinä uskonut, että me ollaan saman ikäisiä. Näytät tosiaan huomattavasti nuoremmalta.
Mullakaan ei ole mitään mainitsemiasi asioita ja vietän huoletonta opiskelijaelämää. Välillä tulee sellaisia shokkihetkiä, kun lukee lehdestä esimerkiksi, että 32-vuotias on jo vanha ensisynnyttäjäksi tai kuulee jonkun uuden samanikäisen tuttavuuden jo perustaneen perheen, eronneen, vaihtaneen uraa tms. :S
Kolmenkympin kriisi voisi olla ihan hyvä moottori saada asioille vauhtia. Toistaiseksi en tosin itsekään ole täysin sisäistänyt, kuinka vanha sitä todellisuudessa on.
Hyvää syntymäpäivää!
Hyvää syntymäpäivää (:
oot niin kaunis! ihana elovenatyttö! :) Näytät myös tosi nuorelta, täällä päin ainakin kaikki 30-täyttävät lihovat palloksi, leikkaavat lyhyen kananpersetukan joka värjätään mustaksi punaisella tehosteosiolla. Oot niin erilaisen näköinen näihin verrattuna että piristi! :)
Onnea paljon paljon!!! Ei uskoisi että olet jo yli 3-kymppinen, näytät paljon nuoremmalta.
hyvää syntymäpäivää! :) ja aivan ihana kuva!
Oikeasti ikä on vain numeroita. Sitä on juuri sellainen, miltä itsestä tuntuu, niistä numeroista välittämättä. Näillä näkymin minulla on 32-vuotiaana ainakin yksi lapsi, mutta en koskaan hankkia beigeä trenssitakkia tai muutakaan vastaavaa liian aikuismaista. Blogiasi pitkään lukeneena olin yllättynyt, kun jossain vaiheessa paljastui, että oletkin pari vuotta minua nuorempi. Toisaalta sanoisin, että ikä näkyy käyttämästäsi kielestä, tykkään lukea blogiasi, koska osaat myös nauraa itsellesi.
(Minun käsityöaiheiseen blogiinkin muuten eksyi pari meikkikuvaa blogisi innoittamana, tosin kuvien laatu on kaikkea muuta kuin hyvä.)
Onnea vaan, ja säily nuorekkaana! Kun niitä vuosia tulee niin sitä vähemmän kiinnostaa muiden ihmisten ja yhteiskunnan odotukset. Ei oo pakko jos ei haluu. Mutta tietysti huomaa kun fyysinen keho vanhenee, mut niin se vanhenee kaikilla muillakin. Vanhemmiten sekin haittaa vähemmän. :)
Onneksi olkoon, näytätkin (ja oletkin) vielä kovin nuorelta! :D
Paljon onnea! Eihän tuo nyt ole vielä ikä eikä mikään, ja sitäpaitsi kuka sitä tietää vaikka tieteen kehittyessä kävisikin niin että lapsetkin hankitaan vasta kuudenkympin kieppeilla... ei tosin ehkä ihan lähiaikoina kuitenkaan. :D
Tajusin muuten tuon (ihastuttavan) kuvan myötä, että olen ostanut sinulta ihan lähiaikoina kosmetiikkaa. Ei ihme, että tuntui myyjä jotenkin tutun oloiselta! :)
onnea synttäreiden johdosta! :)
Onnea sinulle! Tiedätkö, en melkein kehtaa kertoa ikääni, olen lukijoittesi joukossa ikäloppu, mutta mieleltäni nuorekas. On mukava seurata juttujasi ja olen ylen kiinnostunut kosmetiikasta ja meikkaan päivittäin, vaikkakaan en korein värein enää.
Tyttäreni täyttää 30 ja hänen ystävillään on perheitä ja lapsia ja velkoja yms. ja hän aikoo olla ikuinen sinkku.
Tuntui niin omalta tuo, ettei tunne vanhenevansa ja vielä ehtii ja mitä vain on edessä. Niin onkin, sinulla, minun kannattaisi jo toteuttaa kiireen vilkkaa haaveeni.
Jokainen on juuri sen ikäinen, kuin miksi itsensä tuntee, älä suotta siis hätäile. Sikke Sumari sanoi jossain haastattelussa jotenkin näin, että hänessä asuu rusinaksi muuttuva tyttö. Kai minussakin, vaikken onneksi ihan rusinoitunut vielä ole. Kaikkea hyvää ja mukavaa sinulle! Lukemisiin!
Hyvää synttäripäivää!
Kyl se vähän joka vuosi kirpaisee. Mutta niin kai se on että sielu ei vanhene. Itse huomasin aikuistuneeni kun hupparit on jääneet kotivaatteiksi tai urheiluun. Tennareista en silti ole luopunut. :D Ja selkeä artikulointi tulee lasten myötä. Niille (ainakin meillä) pitää sanoa h-y-v-i-n selkeästi jos haluaa sanomansa menevän perille.
Taidan vähän tietää tuon tunteen... Vaikka olen itse sinua nuorempi, niin ikäkriisi kyllä puskee päälle aina synttärien tienoilla. Täytin loppusyksystä 18 ja jotenkin alkoi mietityttää että milloinkohan munkin pitäisi luopua idolien ihkuttamisesta, julisteiden keräilemisestä, lastenelokuvien fanittamisesta, oudon riemunkirjavista vaatekappaleista ja kaikesta muusta "lapsellisesta" :) Mutta oikeastaanhan jokainen kasvaa aikuiseksi tavallaan, ehkä sinäkään et koskaan hylkää niitä raidallisia lapasia!
Oikein hyvää kolmattakymmenettätoista syntymäpäivää!
Onnea oikein paljon! Syö paljon herkkuja ja juhli kunnolla, nyt kun on hyvä syy :)
Ikä on vain numero, kuten jotkut tapaavat sanoa. Itseänikin ahdistaa jo näinkin nuorena (22v) kaikenlaiset odotukset mitä tietyn ikäisille asetetaan! Lisäksi tuntuu, että puolet kavereistani on jo kihloissa/naimisissa/lisääntynyt/asuntovelallinen. Minä taas päätin jälleen lykätä valmistumistani vuodella, ettei vaan tulisi niin kiire...
Tosi kiva kuva! Ja mahtavaa synttäriä :)
Mielettömän ihanaa syntymäpäivän iltaa Sanni! Sinä kyllä näytät oikeasti 25-vuotiaalta. Viimeksi eilen tuskailin, miten minulla, joka olen 5 v. sinua nuorempi, voi oikeasti olla _huomattavasti_ enemmän juonteita. Trenssitakki, pashmina ja nahkakäsineetkin löytyvät, oh my. :D
Hei, juttutoivomuksena olisi Nivean uusi pure jtn -sarja. :) Huomasin tänään Anttilassa, että Niveakin on panostanut luonnonkosmetiikkaan. Mietin jopa putelin ostamista, sillä kyseisellä merkillä oli tuote kuivalle iholle. Suurimmalla osalla luonnonkosmetiikkamerkeistä on kuiva ja normaali iho niputettu samaan kastiin, joten itse en ole uskaltanut kokeilla. Oma iho kun tuppaa varsinkin talvisin kuivumaan vaikka laittaisin joka päivä kosteuttavan kasvonaamion ja paksut kuivan ihon yövoiteet aamuisinkin kasvoille.
Onnea synttäreiden johdosta! :)
Pakko nyt sanoa, että joskus ekaa kertaa lukiessani sun blogia, en todellakaan uskonu, että olisit 3-kymppinen. Jotenkin näytät niin nuorelta (ja kauniilta!), etten vaan olis uskonu. Mutta ethän sä kyllä mikään vanha ole vielä ;)
Oikein ihanaa syntymäpäivää Sanni! :)
Ei kait 3kymppis "rajan" ylittämisessä oo mitään pahaa, varsinkaan kun ei näytä siltä! Tai miltä 3kymppisen nyt pitäs edes näyttää? :) Itsekin odotan omia pyöreitäni parin vuoden päästä.
Paljon onnea Sanni! Ikä on vain luku, jokainen tekee tai on tekemättä elämässään asioita omaan tahtiin. Ja hei, sulla on ehkä kakskymppisen iho! Tosin omani oli ryppyisempi ja vanhempi jo silloin verrattuna sun nykytilaan!
Oikein ihanaa syntymäpäivää ja onnea!
Kannattaa säilyttää kaikki hassutukset eikä varsinaisesti aikuistua =) Juuri sinun kuvasi mukaisesti.
Itse olen vielä muutaman vuoden vanhempi ja protestini ryppyotsaista ikäryhmääni kohtaan ovat melkein jokapäiväiset, erilaiset blingbling-hiuspinnini. Sellaista pientä jippoa ja hauskaa jokaiseen työpäivään =)
Hyvää synttäriä :)
Olen sinua yhdeksän vuotta nuorempi ja joskus vähän huvittaa, kun jopa minua nuoremmat ihmiset hermoilevat lastensaannista. Itse luotan - kai sitten vähän lapsellisesti - että kyllä sitä ehtii vielä lisääntyä :D Ja onneksi saa myös olla lisääntymättä. On jotenkin ihanan piristävää, että on yli kolmekymppisiä jotka eivät ole omakotitalossa asuvia monen muksun vanhempia.
Paljon onnea synttärisankari! :)
Tää postaus kolahti syvälle. Täytän itse 30 maaliskuussa, eikä ikäkriisistä oo tietoakaan! Mulla kyllä on jo pari lasta ja omakotitalokin, mutta edelleen ne raidalliset lapaset, mitkä sullakin :). Pidä ne lapaset, jos vaan siltä tuntuu :).
Nyt mä lähden tonkimaan sun blogiarkistoa lisää ja etsimään tuon kauniin ihon salaisuutta :). Vasta pari-kolme kuukautta oon sun blogia lukenut ja oon ihan myyty. Upeeta Sanni!
Paljon paljon onnea !
Oi voi mikä tuttu tunne! Itse täytän tänä kesänä 34 ja en todellakaan tunne olevani saman ikäinen kun monet muut tämän ikäiset. Saan aina välillä töissä kuulla kuinka minulla on sama paita, huivi, koru jne kun jonkun työkaverin teini-ikäisellä lapsella ja kun ostin Hello Kitty-hiuspannan niin kollega kysyi mistä se on niin että hän voi ostaa sellaisen lapselleen... En tosin omasta mielestäni pukeudu mitenkään liian teinimäisesti, mutta sekoitan mielelläni vähän kaikkea. Melkein kaikilla ystävilläni on perhe ja tunnen olevani hieman outo lintu välillä, mutta toisaalta kaikki elävät omaa elämäänsä ja en edes halua lapsia (ei ainakaan vielä ole tullut mitään sellaista tunnetta), joten mikäs kiire tässä mihinkään. :)
Ai niin se tärkein unohtui! Hyvää syntymäpäivää!! :)