10.06.2011

Scorchio! Eli juttua rusketuksesta ja suojakertoimista

Tänään haluaisin jutella minua paljon askarruttavasta ja kiinnostavasta asiasta: aurinkosuojavoiteet ja suojakertoimet.

Kaikkihan me tiedämme, että UV-säteilyltä kannattaa suojautua, vaikka haluaisikin ruskettua. UV-säteily voimistuu vuosi vuodelta, ja näin ollen myös aurinkovoiteiden suojakerroinsuositukset ovat nousseet sitä mukaa.

aurinkosuoja

Minun lapsuudessani suojakertoimet kuten 4 ja 6 olivat yleisiä. Kymmentä ja viittätoista pidettiin jo korkeina, jostain 20+ puhumattakaan. SK 50 -voiteta ei kukaan käyttänyt, eikä niitä kyllä kaupoissa näkynytkään. Oletan, että niiden myynti rajoittui lähinnä apteekkeihin ja niitä myytiin tyyliin vuorikiipeilijöille tai muille extreme-urheilijoille tai ihosairauksista kärsiville.

Olen kasvanut "auringonpalvojaperheessä", jossa kesän hellepäivistä on aina otettu kaikki irti. Onneksi myös ihon suojaamisesta pidettiin aina huoli, ja olen tottunut rasvaamaan itseni aina kiireestä kantapäähän. Ihoni ruskettuu helposti, mutta jos jätän suojavoiteen laittamatta, iho kyllä palaa. Palamiselta suojaamiseen on tosin aina riittänyt matalin mahdollinen suojakerroin. Olen käyttänyt koko elämäni lähinnä SK 6:a, ja vasta viime vuonna upgreidannut "peräti" SK 10:een.

suojakertoimet

Mitä suojakertoimen luku sitten tarkoittaa? Tämä on varmaan monelle selvää, mutta kerrataan vielä. Luku ilmoittaa, kuinka kauan auringossa voi oleilla palamatta. Jos siis ihosi alkaa ilman voidetta punoittaa 20 minuutin jälkeen, tarkoittaa SK 6 tällöin, että voit olla auringossa 6 x 20 minuuttia eli kaksi tuntia palamatta.

Vaikka tämä esimerkiksi minun ihollani toimiikin, on kaava käytännössä virheellinen. Suojakertoimet määritetään kokeissa, joissa joko lasilevylle tai ihmisen iholle levitetään huomattavan paksu määrä voidetta (2mg neliösenttimetriä kohden), ja sen jälkeen mitataan kuinka suuri osa UV-säteilystä pääsee läpi tai kuinka pian iho alkaa punoittaa. "Oikeassa elämässä" kukaan ei kuitenkaan laita iholleen niin paljon voidetta. Näin ollen voiteen todellinen suojakerroin on käytännössä vain n. puolet ilmoitetusta.

ruskettuminen aurinkovoide

Nykyään suojakertoimen minimisuositus on 15. Järkevänä pidetään SK 20-30:n käyttöä. Ja fiksuimmat verhoutuvat siihen viiteenkymppiin.

Minä en ymmärrä. Lainaan nyt suoraan ihotautien erikoislääkäri Matti Hannukselaa, joka on kirjoittanut auringon hyödyistä ja haitoista kirjankin. "Jos suojavoidetta levitetään ohjeen mukaan runsaasti, kukaan ei tarvitse edes tropiikissa korkeampaa suojakerrointa kuin 15. Jos suojaus tehdään hutiloiden ja pienellä voidemäärällä, ei edes SPF 50 estä palamista."

Oletan, että minun SK kutoseni on toiminut niin hyvin, koska levitän voidetta suhteellisen runsaasti (en nyt kuitenkaan varmaan tuota labrakokeen määrää) ja lisään sitä aina parin tunnin välein. Miksi siis minun pitäisi siirtyä korkeampiin kertoimiin? Miksi SK 20 suojaisi minua paremmin, kun en pala alemmallakaan? Siinä vaiheessa kun poltan itseni alle kympin SK:lla, niin siirryn varmasti korkeampiin.

Olen aivan ehdottomasti ihon huolellisen suojaamisen kannalla, mutta en vain käsitä tätä suojakerroinhysteriaa. Jos alle SK 15:n voiteet eivät turvallisesti suojaisi UVA- ja UVB-säteiltä, nehän olisi jo kielletty jonkun terveysviranomaisen taholta. Niitä kuitenkin edelleen valmistetaan ja myydään.

Aurikoaltistus

Seuraava ihmetyksen aiheeni liittyy myyttiin "korkea suojakerroin ei estä rusketusta." Bullshit. Tätähän hoetaan aina kaikissa aurinkosuojaa käsittelevissä artikkeleissa.

Hei, jos suojakerroin ei vaikuta ihosi päivettymiseen, silloinhan markkinoilla kannattaisi olla vain yksi korkeimman mahdollisen suojakertoimen voide. Jos kerran viidelläkympillä ruskettuisi yhtä hyvin kuin kympillä, miksi kukaan vaivautuisi käyttämään kymppiä tai mitään muutakaan? Mitä tekoa muun vahvuisilla suojavoiteilla edes olisi? Olisihan paljon käytännöllisempää levittää aamulla SK 50 ja unohtaa voiteet koko loppupäiväksi. Jos palat 20 minuutissa, viidenkympin pitäisi - puolitettunakin - antaa sinulle yli kahdeksan tunnin aurinkosuoja! (Olettaen että et kävisi uimassa tai voide ei muilla toimenpiteillä poistuisi iholtasi.)

Siis totta maar korkea suojakerroin hidastaa rusketusta. Sehän on selvä. Itse huomaan eron jo SK 8:n ja SK 15:n välillä. Olen käyttänyt kasvoillani viimeiset viisi vuotta  SK 8-voidetta, ja kokeilin ihan mielenkiinnosta yksi päivä SK 15 -voidetta. Kropalla oli SK 10. Makasin auringossa vajaa kolme tuntia. Tulos: vartalolla selvästi syventyneet rusketusrajat, kasvot -- yhtä vaaleat kuin kotoa lähtiessä. Niillä ei näkynyt edes hienointakaan punoitusta.

Jos alkaisin käyttää viittäkymppiä, olisin varmasti kesän jälkeen valkoinen kuin alabasteri. :)

Kolmas ihmetyksen aihe: suojakertoimelliset päivävoiteet vs. aurinkovoiteet.

Nykyään suojakertoimelliset päivävoiteet ovat erittäin yleisiä. SK 15 näyttäisi olevan vakiintunut kerroin tämäntyyppisissä voiteissa, mutta myös korkeampia lukuja löytyy. Kysymys kuuluu: miksi suojakertoimellinen päivävoide ei suojaa ihoa auringolta yhtä tehokkaasti kuin "oikea" aurinkovoide?

suojakertoimet päivävoide

Suojakertoimellinen päivävoide ei kuulema anna riittävää suojaa vaikkapa rannalla. Miksi ei? Jos kerran SK-luvun on tarkoitus kertoa, kuinka kauan henkilö voi oleskella auringossa palamatta,  miksi se ei yhtäkkiä kosteusvoiteen kohdalla pidäkään paikkaansa? Silloinhan päivävoiteiden SK valehtelee.

Kollegani mietti, että päivävoiteen suoja on aurinkovoidetta huonompi siksi, että päivävoidetta levitetään ohuemmin kuin aurinkovoidetta. No mutta entäs jos levittäisi paksummin? Levitetäänhän aurinkovoiteitakin liian ohuesti. Miksei SK-päivävoide voisi riittää kasvoilla siinä missä aurinkovoidekin?

Jos lukijoiden joukossa on joku tämän alan guru, niin valottakaa ihmeessä tätä mysteeriä. Olen kysynyt asiasta maahantuojien koulutuksissakin, ja saanut vastaukseksi vain hämmentyneitä köhähdyksiä ja selityksiä siitä, että suojakertoimellinen päivävoide on tarkoitettu vain "city-suojaksi". Citysuoja my ass, jos purkin kyljessä on SK 15 tai SK 25, niin täytyyhän sen SK:n silloin olla aivan sama kuin vastaavat aurinkovoiteissa. Jos ei, niin silloin siinä täytyy lukea joku muu luku.

Loppuun lisään vielä, että en missään nimessä halua kannustaa ketään alentamaan suojakertoimiaan tai alkavan aliarvioida UV-säteilyn vaikutuksia. UVA ja UVB-säteet ovat huonoksi iholle, se on varma homma. Ja niiltä todella kannattaa suojautua. Mutta miksi suojakerroinbisnes on niin sekavaa? Mitä ja ketä pitäisi uskoa?

EDIT. Lauantai klo 13.01 Kiitos runsaasta keskustelusta! Jatkan kommentteihin vastailua illemmalla tai sunnuntaina, sillä nyt on lähdettävä rantaan! :)

EDIT 2. Jatkopostaus aiheeseen kera asiantuntijavastausten löytyy täältä.

0 comments on “Scorchio! Eli juttua rusketuksesta ja suojakertoimista”

  1. "Jos kerran viidelläkympillä ruskettuisi yhtä hyvin kuin kympillä, miksi kukaan vaivautuisi käyttämään kymppiä tai mitään muutakaan? Mitä tekoa muun vahvuisilla suojavoiteilla edes olisi?"

    Öö, suojaaminen sekä ihosyöpää aiheuttavilta UVB:ltä että vanhentavalta UVA:lta? Mielestäni ruskettuminen on toissijaista arskavoiteiden käytössä. Solumuutokset ja ihon vanheneminen eivät näy välttämättä heti, vaan vuosien/vuosikymmenien päästä. Rusketuksen tai sen puutteen voi toki huomata heti.

    Itse ainakin suojaan ihoni niin korkealla kertoimella kun vain pystyn. Mitä vähemmän säteitä pääsee aiheuttamaan melanoomaa (olen punapää, riskiryhmää) ja vanhentamaan ihoani pikkyrypyillä, sen parempi.

    Vastaa

    0
    1. Kyllä alemmatkin suojakertoimet suojaavat UVA:lta ja UVB:ltä, siihen ei viittäkymppiä vaadita.

      Vastaa

      0
  2. Ihanaa kun joku puki sanoiksi ajatukset, jotka viime aikoina ovat minun(kin) päässäni pyörineet!

    Ostin viime kesänä apteekista SK 15 vahvuisen suojan, ja ihan vain sen takia että hajusteettomana en onnistunut pienempää suojakerrointa löytämään. Rusketun myös tätä käyttäessäni, joskin hitaammin. Ilman voidetta en edes pala, kerran joskus lapsena muistan että nenäni paloi (en ole oikeastaan ikinä aktiivisesti käyttänyt mitään suojavoiteita). Voiteen ostin oikeastaan siksi, kun pelkäsin että wanhana minulla on sitten hirveästi ryppyjä ja ihosyöpä.

    Olen tähän tyytyväinen, enkä nyt äkkiseltään keksi miksi tarvitsisin SK 50 suojan. Ainoastaan sen olen huomannut, että suojavoidetta käyttäessäni saan aurinkoihottumaa helpommin. Ennen minulla ei ole esiintynyt näitä auringonoton perinteisiä haittoja lainkaan, mutta nyt suojavoiteen käytön myötä aurinkoihottumaa on pienillä alueilla (noin neliösentti tai kaksi) esim. jaloissa ja kämmenissä. Olen harkinnut suojakertoimen laskemista kymmeneen tai alemmaksi, jos sillä olisi vaikutusta. Vai pitäisikö sitä sitten nostaa?

    Vastaa

    0
    1. Tuo aurinkoihottuma on jännä asia. Mulle on sitä tullut nyt muutamana viimeisenä kesänä, ennen ei ollut ollenkaan. Ilman aurinkovoidetta on mun turha mennä ulos tai tulee kauheasti näppylöitä. Esimerkiksi olin rasvannut koko muun vartalon aurinkovoiteella mutta jalkapöydät olivat jääneet rasvaamatta ja illalla ne kutisivat ja olivat täynnä punaisia näppylöitä.
      Nyt mulla on käytössä Widmerin aurinkoihottuma voide SK15, muuten hyvä mutta haisee hyttysmyrkylle. Tavallinenkin aurinkovoide on auttanut ainakin SK15 tai enemmän.
      Nyt tullut Nivealta myös joku aurinkoihottumaan soveltuva voide, en ole vielä tutustunut hyvin.

      Niin Sanni, ja pienenä jutun vinkkinä.. Aurinkoihottumasta saisi piiitkän jutun. Voit olla ainakin minuun yhteyksissä jos haluat kokemuksen vinkkiä :)

      Vastaa

      0
    2. Niin Sanni, ja pienenä jutun vinkkinä.. Aurinkoihottumasta saisi piiitkän jutun. Voit olla ainakin minuun yhteyksissä jos haluat kokemuksen vinkkiä :)

      Täytyy pitää mielessä. :)

      Vastaa

      0
  3. Mä niin tykkään kesästä, kun palan nanosekunnissa ja mistä tahansa aurinkosuojavoiteesta saan taas aurinkoihottumaa.

    Vietän siis aikani sisätiloissa ja pukeudun pitkähihaisiin, ei tartte vaivata päätään suojakertoimilla...

    Vastaa

    0
    1. Voi ei, kuulostaapa kurjalta. :(

      Oletko kokeillut pelkästään fysikaalisen suojan sisältävää suojavoidetta? Luulisi, ettei sinkki- ja titaanidioksidista tulisi ihottumaa... Tosin en ole mikään tietäjä tässä asiassa.

      Vastaa

      0
  4. En tiedä mitä ja ketä uskoa, mutta itse käytän tällä hetkellä noin 8 suojaa. Kasvoilla suoja on kai vielä pienempi, en ole varma.

    Lapsena ei käytetty kuin Niveaa, mutta kyllähän hartiat Välimeren auringossa paloivat, Suomessa harvemmin. Nyt en enää melanooman pelossa haluaisi palaa, joten suojakertoimia käytän, vaikkakin aika alhaisia.

    Vastaa

    0
  5. Sanni, I love you! Ihan täsmälleen samoja asioita mietin minäkin! Ostin juuri eilen itselleni SK 20 voiteen, vaikka ajattelin ostaessani, että tätä levittäessä en taatusti rusketu (vaikka olis kiva). Lapselle otin sitten SK 50, kun lapsen ei ole niin väliksi ruskettua, vaikka kyllähän se rusketus kai suojaisi sitten myös ihoa... Hämmentävää, kun toisaalta syöpä ja rypyt pelottaa, mutta rusketus on nättiä ja ehkäisee palamista...

    Vastaa

    0
    1. Joo, lapsille kannattaa kyllä ottaa korkeammat kertoimet, ja lapsillehan suositellaan myöskin ensisijaisesti fysikaalista aurinkosuojaa kemiallisen sijaan.

      Vastaa

      0
  6. Minä olen kanssa ihan pihalla miten pitäisi rasvailla. Mä en oikeastaan pala koskaan, mutta en mä oikeen koskaan ole aurinkorasvalla lotraillutkaan. Mulla ei ole mitään käsitystä mitä SK:ta pitäisi käyttää, sillä haluan myös ruskettua yhtä helposti kuin nyttenkin, mutten halua saada mitään ihosyöpää :/ Olen vasta 15, perheessäni on paljon lapsia, kukaan ei käytä aurinkorasvaa eikä kukaan pala. Mitä ihmettä täällä pitäisi käyttää?

    Vastaa

    0
    1. Olette kyllä onnellisessa asemassa kun ette pala...! :)

      Suosittelen kuitenkin käyttämään edes jotain suojavoidetta, sillä vaikka ihonne sietää ilmeisen hyvin UVB-säteitä (ne ovat niitä jotka aiheuttavat ihon palamisen), niin kannattaa silti suojautua UVA-säteiltä jotka vanhentavat ihoa. Niiden vaikutukset näkyvät ihossa vasta myöhemmin, pidemmällä aikavälillä.

      Vastaa

      0
  7. Mulla on ollut tasan samoja mietteitä, mihin en ole onnistunut saamaan koskaan vastausta! Toivottavasti tähän tosiaan joku osaisi vastata. Tai saisitko jopa "maineellasi" haastateltavaksi jonkun puolueettoman alan ammattilaisen? :)

    Mua on jo kauan hämännyt miksi en voisi käyttää kasvoilla kivemman tuntuista Nivean SPF15 päivävoidetta, kun aurinkorasvat ovat monesti niin nihkeitä iholla. Tax Freessa kerran matkalle lähtöä etsiskelin löytyisikö joltain merkiltä SPF 25-30 päivävoidetta, niitä taisi olla juuri ruo Clinique ja Guerlain. Myyjälle kun selitin tarvettani niin oli kovasti sitä mieltä että kyllä mun täytyy ostaa ihan aurinkovoide. Yritin kysyä selitystä tälle, vastaus oli "Eihän kukaan jaksa kasvoivoidepurkkia kanniskella mukana ja lisätä päivän mittaan". Öö. No miksi kukaan jaksaa pitää mukanaan aurinkorasvaakaan?

    Vastaa

    0
    1. Aurinkorasvojen suojakertoimet perustuvat siihen, että niitä lisätään tasaisin väliajoin iholle. Päivävoidetta harva tosiaan lisäilee päivän aikana, joten silloin sen suojakerroin ei niin sanotusti pidä paikkaansa, vaan suojakerroin on huomattavasti pienempi, mitä purkissa lukee.

      Vastaa

      0
    2. Tai saisitko jopa “maineellasi” haastateltavaksi jonkun puolueettoman alan ammattilaisen? :)

      Mua olisi kyllä kutkuttanut ottaa yhteyttä tuohon Matti Hannukselaan, joka on lehdissäkin kommentoinut suojakerroinaihetta, mutta tuskinpa tuollaiset professorit vaivautuu jollekin bloggarille vastaamaan. Olisi ollut nolo soittaa jonnekin Hesan Terveystalon vaihteeseen ja selittää asiansa... "Joo hei mä oon tällainen kosmetiikkabloggari ja olis kiva saada tohtori Hannukselan kommentti pariin juttuun..."

      Vastaa

      0
  8. Mie oon tässä taasen miettinyt, että mitä kaikki myrkkyjä noissa aurinkovoiteissa on, kun kerran toimivat parhaimmillaan blokkeina. Jokin aika sitten valkeni, että mm. natriumglutamaattia on jopa kosmetiikassa :O.

    Olen helposti palava punapää, joten suoja on tarpeen. Olen kuullut kookosöljystä, ja sitä olenkin sivellyt iholleni purkista, ja vähän jojobaa perään, jossa on suojakerroin 4. :). Mutta aurinkossa ei kannata kuin viuhahtaa ja paras suoja taitaa olla vaate kaltaiselleni :).

    Vastaa

    0
  9. Olenko ihan väärässä, kun oletan, että ihon paahtaminen sitä polttamattakin kuivattaa ja vanhentaa sitä?

    Itse en ole mikään rusketusfani, mulle on ihan ok olla lumenvalkoinen vielä elokuussakin. Mielestäni suomi-valkoinen iho harvoin ruskettuu kauniin sävyiseksi, pieni, kaunis päivetys tietysti poislukien, mutta varsinainen rusketettu iho on mielestäni lähes aina liiaan oranssi ja usein läikikäs, siis ihan auringolla aikaansaatuna. Yleensä toiset kohdat vaan ruskettuvat enemmän kuin toiset. Toki jossakin vaiheessa kesää iskee itsellekin melkein poikkeuksetta pieni tarve väriin (ainakin kropalle), ja silloin saatan investoida johonkin sävyttävään voiteeseen. Mielummin kuitenkin välttelen paahdetta ja suojaan valkoisen hipiäni, kuin tuskastelen koppuraisen oranssin pinnan kanssa.

    Horror-esimerkki tässä. http://beerandskittles.files.wordpress.com/2009/08/tanorexic.jpg?w=273&h=231
    Ei varmasti enää pala, mutta onkohan ihan terveellistä kuitenkaan.

    Vastaa

    0
    1. Olenko ihan väärässä, kun oletan, että ihon paahtaminen sitä polttamattakin kuivattaa ja vanhentaa sitä?

      Et ole väärässä, kyllä ylenpalttinen auringossa oleskelu on aina huonoksi iholle.

      Vastaa

      0
  10. Kiitos tästä minunkin puolestani! :)

    Mitä mieltä olet näistä korviini kantautuneista uskomuksista:

    - ikkuna estää säteilyn ja esim. parvekelasien takana ei rusketu

    - aurinkovoidetta ei saa levittää suorassa auringonpaisteessa

    - aurinkovoide tulee levittää puoli tuntia ennen auringonpaisteeseen menoa

    Aurinkoisia päiviä!

    Vastaa

    0
    1. Ainakin tuo väite ikkunasta säteiden estäjänä on tuulesta temmattu, olen useamman kerran huomannut partsilla vietetyn päivän jälkeen ruskettuneeni huomattavasti, ja palanutkin olen kerran. Viimeinen on suositus, sillä kyllähän sen voiteen pitäisi antaa imeytyä.

      Vastaa

      0
    2. STUKin sivuilta löytyy vastaus ainakin tohon ikuiseen ikkunapohdiskeluun :)

      "Ikkunan ja auton lasit vaimentavat UV-säteilyä hyvin tehokkasti. Mutta lasin läpi pääsee kuitenkin jonkin verran UVA-säteilyä. Määrä on niin vähäinen, ettei sillä ole mitään vaikutusta suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin joillain henkilöillä on sellainen ihotyyppi, joka ruskettuu hyvin helposti pienestäkin määrästä UV-säteilyä. Nämä henkilöt voivat joissain tilanteissa ruskettua myös lasin läpi. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista, suurin osa ihmisistä ei pala eikä rusketu lasin läpi tulevasta auringon valosta."

      Noita kahta muuta olen itsekin mietiskellyt, kun olen ne useempaankin otteeseen kuulluut ohjeina. Tuli mieleen, että vikan kohdalla voisi olla, että rasvan pitää antaa imeytyä vähän, että se vaikuttaa hyvin (?). En ole mikään alan asiantuntija, joten voi mennä pahasti metsään.

      Vastaa

      0
    3. Tästä teki juuri myös joku radiokanava kokeilutestin mittareilla. Muistaakseni tulos oli, että varsinkin tuplaikkunat estivät aika tehokkaasti säteilyä. Käytännössä ikkunan edessä olisi pitänyt maata pitkiä aikoja, että "tulosta olisi syntynyt". Tosin jos parvekkeella makaa koko päivän, niin varmaan nämä ajat jo lähenevät.

      En harrasta ikkunan alla makoilua vapaaehtoisesti, mutta autossa olen polttanut itseni kesäisellä Lapin reissulla (miltei koko päivä autossa). Yritin suojata itseäni, mutta aika mahdoton tehtävä oli.

      Vastaa

      0
    4. Ikkuna varmaan suodattaa jonkun verran UV-säteitä, mutta ei kaikkia sillä työkaverinikin tulee aina töihin käsivarsi aurinkoihottumasta hehkuen kun on ajanut töihin. Hänen ihonsa siis ainakin reagoi ikkunan läpi tuleviin säteisiin, ja tätä vahvistaa myös Rattlesnakenkin kommentti.

      Tuohon toiseen väittämään en osaa sanoa mitään, se lienee ihan höpöpuhetta sillä kyllähän aurinkovoidetta kuuluu lisätäkin auringonoton aikana, ja tämähän tapahtuu suorassa auringonpaisteessa.

      Alin väittämä on ihan fiksu, sillä aurinkovoiteen kemialliset suoja-aineet toimivat tehokkaammin imeydyttyään ihoon. Fysikaaliset suoja-aineet taas suojaavat välittömästi, niiden ei tarvitse imeytyä ihoon (eivätkä mineraalit imeydykään).

      Vastaa

      0
  11. Tämä unohtui vielä:

    Jos päivävoide sanoo omaavansa UV-suojan, mutta sen määrää eikä muuta mainita, niin mitä sillä tarkoitetaan? Onko olemassa joku SK-määrä, joka tuotteessa on oltava, että siinä voi mainita olevan UV-suojan?

    Nyt sinne aurinkoon nauttimaan lämmöstä.. :)

    Vastaa

    0
    1. En osaa ikävä kyllä sanoa. Jos SK-lukua ei mainita, en luottaisi suojaan.

      Esimerkiksi Laveran My Age -päivävoiteen sanotaan suojaavan UV-säteiltä, mutta purkissa ei mainita mitään lukua. Kun kysyin asiasta maahantuojalta, sain vastauksen että suoja on erittäin alhainen, ehkä n. nelosen luokkaa.

      Vastaa

      0
  12. Pitäisi uskoa omaa ihoa?

    Itse olen punatukkainen ja pisamanaamainen, joten tällä hetkellä koetut helteet ja auringonpaiste ovat minulle lähinnä vain kirous. Vihaan laittaa aurinkorasvaa, mutta pakko. Palan niin helposti. Jos jättäisin kokonaan käyttämättä aurinkorasvaa, olisin varmaan syksyllä jo jonossa ihosyöpähoitoihin.

    Käytän SK 30 -rasvaa, viime kesältä. Ilmeisesti se on mennyt huonoksi, jos "viime kesän aurinkorasvan tehosta on jäljellä enää puolet" pitää paikkansa.

    Harkitsen tänä kesänä nostavani kerrointa sinne 50-kerhoon. Haluan olla suojassa, tai ainakin kuvitella olevani.

    Vastaa

    0
    1. Pitäisi uskoa omaa ihoa?

      Tähän mä olen uskonut tähän mennessä. :)

      “viime kesän aurinkorasvan tehosta on jäljellä enää puolet”

      Mä olen kuullut että tuon on ihan pötyä, ja lähinnä kosmetiikkateollisuuden "propagandaa" että ihmiset saataisiin ostamaan joka kesä uudet putelit. Itse olen käyttänyt neljäkin vuotta vanhaa voidetta ilman mitään ongelmia = en siis ole palanut. Tietysti jos voiteen koostumus ja tuoksu on muuttunut, niin heittäisin menemään.

      Vastaa

      0
  13. Mulla on yleensä sitä kahtakymmentä, saa edes jonkinmoisen päivetyksen. Eniten ärsyttää noissa voiteissa niitten aikaansaama kiiltely ja ihon näppylät. Se ainut luonnonkosmetiikan voide (Sante) osoittautui ihan paskaksi, en jaksa ährätä värillisen päivävoiteen kanssa jotta naama ei jää harmaaksi. Tuota Santea ei voinut edes lisätä, kun se jäi kakkuiseksi töhnäksi.

    Haluaisin niin silikonittoman ja mineraaliöljyttömän, mattaisen aurinkovoiteen kasvoille!

    Vastaa

    0
    1. Minä käytän Green Peoplen Oy! Face the Sun kosteusvoidetta jossa on SPF15. Naama kiiltää tavallista vähemmän ja näpyt ei ole lisääntyneet. Mielestäni tässä ei ole silikoneja tai mineraaliöljyä, saatan kyllä olla väärässäkin :) Suojakerroin on tosin vain 15.

      Vastaa

      0
    2. Oletko kokeillut Cliniquen City Block Sheeriä? Siinähän ei ole lainkaan kemiallisia aurinkosuojia ja se sisältää sekä UVA- että UVB-suojan. Jättää ihon suhteellisen mattaiseksi, mutta ei ole sellaista "töhnää" kuin Sante.

      Vastaa

      0
  14. Erinomaisen hyvä ja ajankohtainen postaus näin helleviikolle! :)

    Minua askarruttaa sekin, että mitä aurinkovoiteelle tapahtuu sen jälkeen, kun best before -päiväys on mennyt? Onko suojakerroin luvattua huonompi, jos käytän edellisestä kesästä jäänyttä purkin jämää, jossa säilyvyys avattuna on 12kk? Pohdin tätä viime viikollan lomareissulla, kun käytin KAKSI VUOTTA vanhaa voidetta ja ihan yhtä hyvin se mielestäni toimi kuin viime kesänäkin.

    Vastaa

    0
    1. Kuten ylempänä vastasin jennyw:lle, itse en usko että aurinkovoiteen suoja heikkenee merkittävästi vuodessa tai kahdessa. Olen lukenut monesta lähteestä että nuo väittämät ovat bullshittiä, ja lähinnä kosmetiikkateollisuuden liikkeellepanemia jotta saisivat enemmän rasvoja myytyä. Käytäntökin on osoittanut, että useammankin vuoden vanha voide toimii yhtä hyvin kuin "tuore".

      Voiteen säilyvyyteen vaikuttaa se, millaisissa olosuhteissa sitä säilyttää. Esim. kuumassa auton takakontissa koko kesän kiehunut voide tuskin on enää ihan ok seuraavana kesänä. :)

      Vastaa

      0
  15. Itse kuulin, että aurinkovoiteita testataan eri tavalla eri maissa. Esim juuri Suomessa levitetään hirvittävä määrä voidetta ja sitten testaillaan, taasen Australiassa voidetta otetaan normaali määrä ja levitetään iholle, sitten vasta hutkitaan.

    Sisareni oli koko ikänsä auringonpalvoja. Muutama vuosi sitten hän alkoi seurustelemaan ihotautilääkärin pojan kanssa ja hänen asenteensa muuttui täysin. Hänen poikaystävänsä on aina käyttänyt SK 50stä.

    Itse olin hyvin vaalea ja kalpea, SK 6 on minulla täysin tehoton. Minut on ainakin saatu peloteltua käyttämään korkeampaa suojakerrointa, tv:n nuorentumisohjelmat, joissa jollain kameralla näytetään auringon aiheuttamat ihovauriot, ovat aika puhuttelevia. Kyllähän sen on niin, että jos lapsena palaa kerrankin, se jää solumuistiin tms. Muistan jokaisen kerran kun olen palanut, enkä halua sitä enää uudestaan kokea. Korkeat suojakertoimet, tervetuloa!

    Vastaa

    0
  16. En ole mikään suojakerroinekspertti. Mutta jotenkin olen ymmärtänyt asian niin, että aurinkovoidetta on joka tapauksessa lisättävä säännöllisesti päivän aikana eli totaaliblokkaus aamulla ei suojaa ihoa koko päivää, vaikka olisi se sk50 käytössä.

    Ehkä ajattelen niin, että oman ihon mukaan valitsee sellaisen suojakertoimen, jonka yksi levityskerta mahdollistaa 2-3 tunnin oleilun kohtalaisessa paahteessa punottamatta/palamatta. Ja sitten lisää sitä. (Mulla useimmiten sk15 tai sk20).

    Eli toisilla iho "kestää" enemmän ja pärjäävät pienemmällä suojakertoimella ja toiset taas alkavat punottaa heti, joten tarvitsevat tujumpaa suojausta siksi parin tunnin jaksoksi.

    Tai näin mä luulen. :-)

    Vastaa

    0
  17. Niin, eikös tuo kerro sen ajan, minkä auringossa voi olla polttamatta ihoa? Mutta itse en myöskään rusketu isoimmilla kertoimilla, pienillä sitten taas herkästi palan.

    Olin kuitenkin varma, että heität tähän nyt sen kuuluisan kuuman perunan, eli että aurinkoa kannattaa ottaa ilman mitään aurinkovoiteita, syömällä tietyllä tavalla pystyy suojaamaan ihonsa jne. Ja että aurinkovoiteet ovat pelkkää myrkkyä. Ehdin jo teroittaa kynteni. :D

    Vastaa

    0
    1. Huh, no mitään tuollaisia en kyllä ikinä sanoisi...! ^_^ En itse koskaan, koskaan uskaltaisi olla auringossa ilman suojavoidetta, enkä luota että mikään muu (paitsi tietysti vaatteet, heh) voi suojata ihoa palamiselta. Se on kasvanut selkäytimeeni lapsesta saakka.

      Aurinkovoiteiden kemiallisten suoja-aineiden mahdollisiin sivuvaikutuksiin ihossa en osaa ottaa kantaa, sillä en tiedä asiasta tarpeeksi. Tiedän, että aiheesta käydään paljon keskustelua, mutta itse käytän toistaiseksi vielä mieluiten perinteisiä aurinkovoiteita.

      Vastaa

      0
  18. Minulla ei ole ideaakaan näistä suojakertoimista :) Olen vain ihan pienestä pitäen käyttänyt mahdollisimman korkeita, koska olen oikea albiinolapsi ja palan erittäin helposti... Kyllä minä nuorempana ihan hyvin rusketuin sillä 50, mutta en tiedä sitten näin vanhempana... :)

    Vastaa

    0
  19. Itse kuulun korkean suojakertoimen käyttäjiin. En tosin pala, ja meillä aurinko paistaa suurimman osan vuotta, joten ihokin on siihen lie tottunut. Käytän kuitenkin kasvoilla, kaulalla ja decolteella korkeinta mahdollisinta suojakerrointa, toivoen alitajuisesti että suojaisi aavistuksen paremmin myös muilta auringon haittavaikutuksilta kuin palamiselta: ihon vanhenemiselta,(vanhemmat naiset on tosi ryppyisiä täällä Välimerellä ;)) ikäviltä pigmenttimuutoksilta ja tietysti melanoomalta. Mutta tämä kaikki vain omia uskomuksia, ja tunnen oloni paremmaksi kun ihooni tuota viiskymppistä läträän ;))

    Vastaa

    0
  20. Kai tuo korkean suojakertoimen suosittelu johtuu osittain siitä, että useimmat aurikoilijat eivät jaksa vähän väliä lisäillä voidetta. Ja jos ajatellaan, että voidetta lisääkin, niin esimerkiksi sk 6 -voiteen teho ehtii ennen uutta levitystä jo laskea melko heikoksi. Näin ollen auringon haittavaikutukset kasvavat ja näitä huonon suojan hetkiä tulee päivän aikana useita.

    Muistelisin joskus lukeneeni, että suojakerroin 15 on kaikista optimaalisin kemikaalikuorman / suojan suhteen. Kun kerrointa kasvatetaan vaikka 25:een, kasvaa suojauksen teho vain muutamia prosenttiyksikköjä. Tästä syystä varmaan kyseistä kerrointa suositellaan useissa paikoissa.

    “korkea suojakerroin ei estä rusketusta.”
    "Siis totta maar korkea suojakerroin hidastaa rusketusta."
    Tässähän sen eron jo mainitsit :). Eli mitä isompi kerroin, sitä hitaammin ruskettuu. Voiteet siis eivät "estä" ruskettumista, koska mitään total blockeja ei ole olemassakaan.

    Ja tuohon suojakertoimelliseen päivävoiteeseen. Luulen, että pääosin kyseessä on valmistajien markkinapuhe, jolla saadaan myytyä enemmän ja erilaisia tuotteita. Myös mainitsemasi käytön erilaisuus on hyvä syy. Voi myös olla, että päivävoiteiden koostumus ei kestä paksulti levitystä, vaan lähtee esimerkiksi rullaamaan iholla. Ja jos päälle vielä kietaisee meikin, niin uusintakerroksten levityksestä on turha haaveilla... Itse käytin jollain etelänreissulla Cliniquen spf 40 citysuojaa, ja ehkäisi todella tehokkaasti sekä palamisen, että ruskettumisen - jälkimmäistä en tosin tavoitellutkaan :).

    Yhteenvetona vielä, että olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että suorjakerroinsysteemi on saatu liian monimutkaisesksi. Ja uutta "tietoa" puskee joka kesä medioista sekoittamaan poloisten auringonpalvojien päätä.

    Vastaa

    0
    1. “korkea suojakerroin ei estä rusketusta.”
      “Siis totta maar korkea suojakerroin hidastaa rusketusta.”
      Tässähän sen eron jo mainitsit :). Eli mitä isompi kerroin, sitä hitaammin ruskettuu. Voiteet siis eivät “estä” ruskettumista, koska mitään total blockeja ei ole olemassakaan.

      Aivan. Näinhän se siis on. :)

      Ja nyt kun sanoit, niin minäkin muistan lukeneeni tuosta, että suojauksen teho ei kovinkaan merkittävästi kasva tuon 15:n jälkeen. Taidan siis itse pysähtyä tuohon viiteentoista. :)

      Vastaa

      0
  21. Ihotyypeissä tuntuu olevan suuret erot tässä aurinkosuoja-asiassa.

    Allekirjoittaneella on tummahko lämminsävyinen iho, joka ruskettuu, kun sääkartalla näkyy auringon kuva. En _koskaan_ ota aurinkoa, mutta ulkoilmaharrastuksien vuoksi päivetyn ihan riesaksi asti. Käytän ulkoharrastuksissa varmuuden vuoksi 50-kerrointa kasvoilla ja muutoin keholla SK 20-30 voiteita. Töissä riittää SK 15 päivävoide ja mineraalipohja.

    Kumma kyllä, en erityisemmin välitä rusketuksesta. Päivetys on kiva, mutta kahvipavun värinen iho, valkaistunut tukka ja siniset silmät tuovat mulle mieleen 70-vuotiaan ruotsalaisen tjejn. No, sitähän mä joskus melkein olenkin :D

    Vastaa

    0
    1. Päivetys on kiva, mutta kahvipavun värinen iho, valkaistunut tukka ja siniset silmät tuovat mulle mieleen 70-vuotiaan ruotsalaisen tjejn.

      Hihii! ^_^

      Minäkin olen itse asiassa vähän muuttanut näkemystäni riittävästä rusketuksesta, ennen halusin paahtua niin ruskeaksi kuin mahdollista, mutta nyt sellainen terve päivetys on jo hyvä saavutus. Kunhan vain talven sairaalloinen kalpeus poistuu kasvoiltani, olen superonnellinen! ^_^ Ehkä en edes olisi niin "tanorektinen", jos en luonnostani näyttäisi niin narkkari-kalpealta.

      Vastaa

      0
  22. Ei kun olikohan se sittenkään noin. Jotenkinhan noita aikoja oli joskus laskettu suojakertointen mukaan, mutta olikohan se sittenkin väärin? Ehkä tuo liittyy vain siihen, miten herkästi oma iho palaa? Ääk!

    Vastaa

    0
  23. Ite verhoudun aina tuohon SK50 ihan vaan sen takia, että viime kesänä Ruisrockissa selkäni paloi rakkuloille, vaikka iholla oli SK50 noin tunnin välein levitettynä. Enkä tosiaan halua kokea enää sitä uudelleen, oli kamalaa! Mielummin suojaan itteni kunnolla ja rusketun, kun että palan ja muutun katkaravun väriseksi! :D

    Vastaa

    0
  24. No niin, vielä floodaan tänne äskeiseen liittyen:

    "Aurinkosuojavoiteen pakkauksesta ilmenee sen suojakerroin (Sun Protection Factor, SPF). Suojakerroin kertoo kuinka monta kertaa normaalia pitempään voi olla auringossa polttamatta ihoaan. Jos esimerkiksi tietää sietävänsä auringonsäteilyä 15 minuuttia ja suojakerroin on 10, niin voi laskea että voide antaa suojaa 150 minuutille eli 2.5 tunnille. Luku on karkea, eikä sitä voi ottaa kirjaimellisesti vaan katsoa suuntaa antavaksi."

    Nojuu, näitä sitten vaan laskemaan, höhö...

    Vastaa

    0
  25. Itse käytän 50 suojakerrointa naamassa lähinnä siksi etten halua ihoni vanhentuvan, koska ihohan vanhentuu vaikkei palaisikaan. Myös pisamat, luomet yms. aurinkovirheet pysyvät poissa.

    Vastaa

    0
    1. Tämä on lopulta hyvin ihokohtaista.

      Itsehän olen jo 32-vuotias täti, ja ottanut lapsesta saakka joka kesä runsaasti aurinkoa. Silmänympäryksiä en ole suojannut niin voiteella tai aurinkolaseillakaan. Silti minulla ei ole ryppyjä, luomia, maksaläiskiä tai muitakaan "aurinkovirheitä".

      Silmänympärysiholleni on ilmestynyt muutama pienenpieni pigmenttiläiskä, siinä kaikki. Niiden vuoksi olenkin siirtynyt käyttämään sy-iholla SK 30 -voidetta.

      Vastaa

      0
    2. Biothermin Sun Sensitive Anti-Wrinkle Eye Care Multi Perfection (ihania nämä nimihirviöt....). Tämä tosin jäi pois Biothermin valikoimasta kun aurinkotuotteet uudistuivat. :( Todella huono veto Biothermilta, if you ask me.

      Kovinkaan monelta valmistajalta ei löydy silmänympärysaurinkovoidetta, mutta nyt kun Biotherm jäi pois niin suosittelen Clarinsin vastaavaa. Itse en tosin ole sitä kokeillut, mutta Charming Nailsin blogista luin arvostelun ja koska luotan Clarinsin tuotteisiin, niin uskon että se on varmaan yhtä hyvä kuin Biothermin Sun Sensitivekin.

      Vastaa

      0
    3. vaikka tämä on jo vanha postaus, niin ajattelin jakaa muutaman oman kokemuksen:
      - ensiksikin, se Clarinsin silmänympärysvoide on tosi hyvä! Meidän perheessä se on ollut käytössä jo monta vuotta ja koska tuubi on tosi riittoisa niin sitä raaskii läästiä koko naamaankin.
      - Sitten noista aurinkoihottumista; mulla oli ennen sellaista joka ikinen kesä, mutta nyt olen käyttänyt myös jo monta vuotta (en muista tarkaaan, mutta veikkaan n. vuodesta 2005 saakka) toukokuulta eteenpäin Vivisun-lisäravinnetta ja aurinkosuojana P20-geeliä, jossa lienee myös fysikaalinen suoja (en tiedä). Tällä yhdistelmällä olen välttynyt moisilta ongelmilta ja tuon geelin yksi parhaita puolia on se, ettei esim. laukun hihna kuluta sitä pois olkapäästä kuten rasvalle käy.
      Sitä siis riittää yksi levityskerta aamulla ja mulla tämä kyllä pitää paikkansa. Samaa olen kuullut monelta muultakin käyttäjältä, myös yhdeltä super-herkkäihoiselta työkaverilta jolle ei käy mikään muu aurinkosuoja.

      Tökötin miinuspuoli on tietysti hinta, mutta itse maksan sen mielelläni kun tiedän, että lopputulos on toivottu.

      Kolmantena vinkkinä vielä sellainen juttu, että käytän itse Doven miedosti päivettävää vartalovoidetta aftersunien sijaan.

      Vastaa

      0
    4. Tsekkasin P20-geelin incin ja siinä oli ainoastaan kemiallisia UV-filttereitä, eikä näköjään lainkaan UVA-suojaa.

      Aika jännä että tuon suojavaikutus kestää koko päivän. Mitenkähän filtterit on saatu niin stabiileiksi...?

      Vastaa

      0
    5. En ole tiennytkään että luomet on aurinkovirheitä, kuinka erikoista.

      Vastaa

      0
    6. Itse asiassa aurinko voi aiheuttaa luomia. Kaikki luomet ei tietenkään ole "aurinkovirheitä", mutta sellaisiakin on.

      Vastaa

      0
  26. Käsittääkseni päivävoiteilta ei vaadita minkäänlaista UVA-suojaa, kun taas aurinkovoiteille on nykyisin joku asetus (oliko se 1/3 tai jotain, en jaksa tarkistaa).

    Vastaa

    0
  27. Pakko tulla puolustamaan noita korkeita kertoimia sen verran, että omalla kohdallani joku sk15 on vähän niinkuin vettä sutisi nahalleen varsinkin keskipäivän aikaan (joo, silloinhan pitäisi pysyä kokonaan pois auringosta mutta aina se ei vain onnistu... ;) ). Käytäntö on osoittanut, että ainoastaan sen sk50:n hölvääminen etenkin dekolteen alueelle estää palamisen niin, että voin käppäillä auringonvalossa huoletta. Varsinkin olkapäät ja dekoltee ovat palaneet sen verran ikävän monesti, että käristymiseltä ja kutisevalta ihottumalta haluaa välttyä tehokkaasti. Meitä on moneen junaan, ja tuotteiden sopivuus on tässäkin asiassa henkilökohtaista.

    Vastaa

    0
  28. Suojakertoimen sisältävän päivävoiteen ja varsinaisen aurinkovoiteen ero on käsittääkseni siinä, että aurinkovoiteissa on yleensä sekä UVA- että UVB-suoja, mutta päivävoiteista puuttuu jompi kumpi ja muistaakseni se on UVA, eli ainoastaan "oikea" aurinkovoide suojaa ihoa näiltä molemmilta säteiltä, estää palamista ja ihon ennenaikaista vanhenemista. Tästä syystä SK päivävoide ei sovellu auringonottoon kasvoille. Jokatapauksessa on siis tosi tärkeää, että aurinkovoide sisältää nämä molemmat suojat!

    Vastaa

    0
    1. OK, kiitos tästä..! :) Mielenkiintoista, ja tässähän voi hyvinkin olla perää.

      Pitääkin tutkia suojakertoimellisten päivävoiteiden purkkeja ja katsoa, eikö siellä tosiaan mainita UVA/UVB-suojaa.

      Itse omistan Cliniquen Superdefense SPF 25 -voiteen, ja sen tiedoissa lukee:

      "Clinique kehitti patentoidun, stressivaikutuksia neutraloivan yhdistelmän päivittäisiä haittatekijöitä vastaan - saasteet, UVA- ja UVB -säteily - vastaan."

      Vastaa

      0
  29. Voi voi kun mua ahdistaa joka ikinen kesä tämä kaikki hysteria auringolta suojautumisesta.

    Olen tosi nuori vielä, 17-vuotias, eli auringon rypyttävät ja syöpää aiheuttavat ja mitkä lie hirviöominaisuudet ovat konkreettisia vasta piiiiitkän ajan päästä. Mutta se ei ole ainut syy miksi en jaksa ottaa stressiä auringosta.

    Suomessa aurinko paistaa kunnolla 2-3 kuukautta vuodesta. HALOO SE ON YKSI NELJÄSOSA. Niistäkin päivistä reilusti yli puoli vuorokautta vietetään nukkuen (hopefully..) tai töissä. Auringossa vietetään pyöreästi noin 5 tuntia päivittäin, ja siitäkin viidestä tunnista suorassa auringonpaisteessa vain muutama. Se tekee siis vain parisen sataa TUNTIA auringonpaistetta, KOKO VUODEN AIKANA.

    Hiivatti soikoon, ensin vietetään puoli vuotta pakkasessa joka kuivattaa ja piiskaa ja tappaa, pimeydessä joka masentaa ja väsyttää ja tappaa ja kylmyydessä joka paleltaa ja surettaa ja tappaa. Sitten on vuorossa se pieni määrä sitä ihanaa keltaista möllykkää taivaalta, josta voi nauttia koko kesän aikana vain muutamia viikkoja, kunnes taas on vuorossa pakkanen, pimeys ja kylmyys.

    Helvetti.

    Vastaa

    0
    1. Jes! Oikea asenne! :D Mutta tosiaan, se pari kuukautta riittää silti mainiosti niihin ryppyihin ja ihosyöpään, valitettavasti. Eikös Suomessakin naisten toiseksi yleisin syöpä ole ihosyöpä...vai muistanko nyt tänkin väärin.

      Vastaa

      0
    2. .......parisen SATAA tuntia ON paljon. Ja kyllä sitä säteilyä tulee talvellakin. Ja joo auringon aiheuttamat vauriot näkyy noin 30 vuotiaana semmoisena mukavana äkkirupsahtamisena joten suosittelisin jo alkamaan ehkäistä sitä mm. käyttämällä aurinkovoidetta. Sitten kun ne vauriot on tullut, ei niitä saa pois.

      "syöpää aiheuttavat ja mitkä lie hirviöominaisuudet ovat konkreettisia vasta piiiiitkän ajan päästä"

      ha ha? Ihan hyvin voit tuossa iässä saada ihosyövän? Naurettava asenne.

      Vastaa

      0
    3. Kuulostaahan tuo vähältä aikana, mutta jos sinä aikana palaa pahasti, mikä tekisi siitä vähemmän pahaa kuin siitä, että aurinko paistaa läpi vuoden ja on ruskettuneena samaten läpi vuoden? Luulisi, että suomalaiset olisivat kiinnostuneita noista suojakertoimista juuri sen takia, että täällä noi olosuhteiden vaihtelut on niin isot. Tai siis, pimeää aikaa on niin pitkään, että ihon rusketus ehtii kadota ja sitten tulee aurinko, suomalaiset villiintyvät ja ryntäävät palvomaan sitä ja kappas, se paperinvalkoinen iho palaa.. Loppukesästä näin ei ehkä enää käy, mutta hei, vahinko on jo tapahtunut. Kaiken lisäksi "Melanooman tärkein syytekijä on liiallisen UV-säteilyn aiheuttama ihon toistuva palaminen etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta myös myöhemmin" (STUK) elikkäs kannattaa ehkä ihan lapsesta asti suojautua.

      Vastaa

      0
    4. Olen Iipun kanssa muuten aika lailla samaa mieltä, mutta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa että auringon aiheuttamat ihomuutokset alkaisivat näkyä vasta 3-kymppisenä. Melanooman voi saada 15-vuotiaskin. Melanooma on 20-29-vuotiaiden naisten toisiksi yleisin syöpä.

      Eli itsekin mielelläni nautin auringosta niin paljon kuin mahdollista sinä lyhyenä aikana, jolloin biitsillä makoilu on Suomessa mahdollista, mutta otan silti vakavasti UV-säteilyn aiheuttamat riskit.

      Vastaa

      0
    5. Ja lähinnä nyt tarkotin tällä vaahtoamisellani sitä että onko kaikki tämä hillitön sormien heristely ja syövän pelko ynnä muu ihan oikeasti näin kamalan välttämätöntä?

      En tarkoittanut että ihmiset menkää nyt helvetti ja maatkaa helteessä ilman suojakertoimia että käristytte punajuuriksi ja kuolette, muuten ette voi nauttia kesästä!

      Olen vain vakaasti sitä mieltä että eiköhän jokainen nyt tajua saakeli että jos menee aurinkoon, laitetaan aurinkovoidetta jottei iho pala. Ja jos aurinkoon mentäessä tajuaa laittaa sitä hiivatin aurinkovoidetta huolellisesti niin kyllä sillon ollaan jo aika hyvillä reiteillä kauemmas kaiken maailman melanoomista, ilman tätä kaikkea.
      Kukaan ei tahdo palaa, joten kun ihmiset yrittävät ehkäistä omaa palamistaan, eiköhän sillon tule niiltä auringon pitkäaikaisilta haittavaikutuksiltakin suojauduttua.

      Auringosta ja kesästä vaan menee tosi paljon ideaa jos ihmiset tungetaan täyteen UV-säteilyfaktaa läpi koko kesän, joka kesä.

      Jotkut asiat otetaan niin hirveän vakavasti. Ja kun ottaa huomioon miten helvetin moni muu asia suomalaisia yleisesti ottaen enemmän sairastuttaa ja tekee elämästä kurjaa, niin ihan ensimmäisenä en ainakaan minä lähtisi osoittamaan syyttävällä sormella meille lämpöä ja lovea antavaa aurinkoa.

      Tai sitten olen vain nuori ja naiivi, ja kuolen melanoomaan viiden vuoden päästä. Who knows.

      Vastaa

      0
  30. Auringon vaikutukset ei näy iholla heti, ei seuraavana vuonna, eikä sitä seuraavanakaan, vaan ehkä kymmenien vuosien päästä. Puhut kirjoituksessasi ettei sk 15-voiteella tullut kasvoille edes "hienointa punoitusta". Sehän idea aurinkovoiteessa juuri on. Punoitus-> iho on saanut liikaa aurinkoa/palanut. Ei tarvitse palaa pahasti että auringosta olisi iholle haittaa, jo rusketus on merkki pysyvistä ihovaurioista. Itse joudun olemaan aina valkonaama, en rusketu ollenkaan. Auringonottoa on tullut kokeiltu erilaisin voitein ja tehokkaalla voiteella en kyllä pala, mutta en rusketukkaan. Alle 20 suojakertoimisella voiteella palan muutamassa tunnissa suomessa rannalla maatessani. Nykyään käytän suojaavaa vaatetusta ja kasvoilla kerrointa 40 jonka päällä meikki, tämä on kaupunkivarustukseni. Rannoilla en nykyään käy kuin ehkä kerran kesässä jos sitäkään. Silloin laitan suojaa tietenkin vartalolle ja lisään kasvoillekkin useammin.

    Ymmärrän hyvin että auringonpalvonta on iloinen asia ja kiva jos ruskettuu nopeasti. Hyvää kesää sinulle :)

    Vastaa

    0
    1. Ei tarvitse palaa pahasti että auringosta olisi iholle haittaa, jo rusketus on merkki pysyvistä ihovaurioista.

      Rusketus ei ole ihovaurio, vaan ihon keino suojautua UV-säteiltä. Lainaus Wikipediasta: "UV-säteilyn aiheuttamassa reaktiossa väritön aminohappo hapettuu entsyymin avulla melaniiniksi eli pigmentiksi, joka siirtyy sarveissoluihin." Tämä ei siis ole mikään ihovaurio, vaan luontainen kemiallinen reaktio. Melaniini poistuu iholta kuolleiden ihosolujen myötä, eli siitä ei jää ihoon mitään "muistoa". Palaminen on asia erikseen.

      Lievä punoitus iholla ei myöskään ole suoraan palamista. Palanut iho on kipeä ja kosketusarka.

      Vastaa

      0
  31. Mun ongelma on, että yli kahdenkympin kertoimilla en rusketu sitten edes sen vertaa että aurinkolasien läpi voisi hämääntyä, mutta alle sen kärtsähdän alta aikayksikön. ^_^ Vika saattaa toki olla myös angstisissa teinivuosissa jolloin kartoin ulkona liikkumista yli 22 asteen keleissä kuin ruttoa. Äitini taas on auringonpalvoja henkeen ja vereen, ja yleensä jo kesäkuulla väritykseltään intiaanin ja kahvipavun välimaastossa ;P

    Olet kyllä ihana blogisti kun sanot suoraan ja kaunistelematta mitä ajattelet, oli kyseessä sitten internetin käyttö tai kosmetiikan markkinointi! Also, hajosin aivan täysin otsikollesi - ihana Paola Fisch ja "Scorchio, scorchio, scorchio!", parhautta! :')

    Vastaa

    0
    1. Kyllä, "The Fast Show" on parhautta! ^_^

      Onpas sulla kyllä pulmallinen tuo suojavoidetilanne. Ei kai sitten auta muu kuin turvautua purkkirusketukseen jos haluaa saada väriä pintaan...?

      Vastaa

      0
  32. Moi!

    Viime vuonna Teneriffalla ollessani aloin huomata ongelmia aurinkovoiteiden kanssa. Ennen sellaisia ongelmia ei ole ollut. Laitoin Cliniquen pienessä keltaisessa purkissa olevaa aurinkovoidetta naamaani. Tuloksena naama turposi aivan käsittämättömän näköiseksi. Muualle vartaloon laitoin jotain Nivean aurinkovoidetta. Sen seurauksena taas tuli aurinkoihottumaa, jota mulla ei ole ollut ikinä ennen. Laitoin kaikki nämä aurinkovoiteiden syyksi. Ilman aurinkovoiteita ei tullut aurinkoihottumaa, vaikka olin auringossa jopa enemmän. Kotiin tultuani ostin apteekista Eucerin lapsille tarkoitetun aurinkovoiteen, jonka SK oli 50. Sama ongelma, tuli aurinkoihottumaa. Osaatko yhtään sanoa, että mistä tämä johtuu? Ja tiedätkö yhtään hyvää aurinkovoidetta, josta ei tulisi ihottumaa? En viitsi kuitenkaan tuolla ulkona olla ilman mitään voiteita, vaikka en palakaan aivan kamalan helposti..

    Vastaa

    0
    1. Käytät kemiallisia aurinkosuojia, jotka ärsyttävät ihoasi. Kokeile fysikaalisia, apteekista varmasti löytyy :)

      Vastaa

      0
    2. Juuri niin kuin ess sanoi, skippaa kemiallisia UV-filttereitä sisältävät voiteet ja osta pelkästään fysikaalisen suojan sisältäviä. Kaikki luonnonkosmetiikan voiteet mm. ovat sellaisia, mutta kyllä niitä löytyy normikosmetiikankin puolelta. Etsit vain purkista sanat: "no chemical sunscreens" tai vastaavaa.

      Fysikaalisia filttereitä ovat mineraalit sinkkioksidi ja titaanidioksidi. Tämän vuoksi mineraalimeikeissä on aina luontainen suojakerroin, sillä mineraalimeikeissä on aina vähintään titaanidioksidia.

      Vastaa

      0
  33. Hah, minä en edes jaksa vaivata päätäni aurinkosuojalla. Ehkä pitäisi, mutta... No, jos löydän jostain jonkun SK kuutosen vedenkestävänä, voin sen hankkia. Mutta en haluaisi kuitenkaan maata kymmentä tuntia auringossa että saisin ruskean häivähdyksen iholleni...

    Vastaa

    0
  34. Jälleen kerran tartut erittäin mielenkiintoiseen aiheeseen.
    Kakarana nimittäin, en muista että minua olisi kotimaassa ikinä rasvattu millään aurinkovoiteella kesäisin. Ikinä siis. Enkä koskaan palanut. Sitten kun lähdettiin Tenerifalle perheenvoimin, niin ostettiin huima SPF 10 voide minulle, etten vain pala. Äiti (paljon tummempi ja helpommin ruskettuva kuin minä) taisi käyttää jotain SPF2:sta. Olen siisn punertavatukkainen ja muutamia pisamia tulee nenälle.
    Auringossa yleensä alan punertaa noin tunnissa ilman aurinkosuojaa. Silloinkaan en vielä ole palanut. Tänään laitoin Hietsuun yläselkään luonnonkosmetiikan aurinkosuojaa SPF 15 ja alaselkään Eucerinin SPF 15. Alaselkä paloi. Oleilin siis auringosa yhdestä puoli viiteen.
    Tämä sai minut miettimään todella tarkoin tuota suojakerroin asiaa. Molemmat kun oli ostettu tänä keväänä. Itselläni on taipumusta aurinkoihottumaan mutta kun voiteet valitsee oikein, ihottumaa ei tule. Esim. luonnonkosmetiikalla ei tule koskaan, muista ainoastaan Eucerin käy.
    Nämä ovat todella mielenkiintoisia juttuja, vähän niinkuin voin ja margariinin suhde ja sen ympärillä käytävä keskustelu :D

    Vastaa

    0
    1. "Auringossa yleensä alan punertaa noin tunnissa ilman aurinkosuojaa. Silloinkaan en vielä ole palanut."

      Mistä sä sitten punoitat, jos et palamisesta? Kuumuudesta ja hikoilemisestako?

      Vastaa

      0
    2. Punoitan hikoilemisesta pääasiassa. Punerran aina esim. urheillessa kasvoista, kaulalta sekä rinnan päältä mutta auringossa hikoilen erilailla, kokonaisvaltaisemmin. Punerrus menee auringosta poistumisen jälkeen noin tunnissa parissa ohi (sikäli jos pääsen viileämpään tilaan). Eikä siitä jää kiristävää tunnetta tms. mitä ainakin minä yhdistän auringossa palamiseen.

      Vastaa

      0
    3. Tosiaan näistä voisi jutella loputtomiin. :) Mielenkiintoinen tuo luonnonkosmetiikan SPF vs. Eucerin.... fysikaalinen suojahan _on_ käsittääkseni tehokkaampi, mutta eipä noita varmaan voi kovin absoluuttisesti vertailla. Eucerinissakin on varmasti mukana myös fysikaalinen suoja. Olisi mielenkiintoista, jos aurinkovoidevalmistajat alkaisivat ilmoittaa purkeissa, mikä pitoisuus niissä on kemiallisia ja mikä taas fysikaalisia suojia.

      Vastaa

      0
    4. Mulla on käytössä Lovea Bio SPF 15 ja yleensä olen pärjännyt hyvin Eucerinilla. Itse kaipaisin myös enemmän tietoa siitä, mistä tuo aurinkosuoja muodostuu...

      Vastaa

      0
  35. Itse olen niin vaalea, että palan helposti, siksi koitankin suojautua auringolta korkein suojakertoimin, vaattein ja pysymällä poissa pahimmista paahteista. Onneksi pidän ihostani vaaleana, se on kaunis sellaisena eikä haittaa jossei rusketu. En aina jaksa ymmärtää mikä siinä grillatussa ihossa on niin upeaa että pitää koko ajan oikein koittaa ruskettua ja jossei onnistu niin purkista.. Kauneusihanteet ovat toki monet.

    Vastaa

    0
    1. Vaalea iho on minustakin kaunis, mutta kalpea iho ei. Minulla esimerkiksi on luonnostaan lähestulkoon sairaalloisen näköinen iho, se on kalpea ja sen läpi kuultavat suonet ja tummat renkaat silmien alla ovat erittäin silmäänpistävät. Päivetys tasoittaa ihon sävyä, eivätkä tummat renkaatkaan erotu yhtä selvästi. Näytän kesäisin kuin toiselta ihmiseltä. Mielelläni näyttäisin sellaiselta vuoden ympäri, mutta keinorusketuksella en saa yhtä luonnollisen hehkuvaa ihonsävyä kuin auringosta.

      Vastaa

      0
  36. Olen ihan sekasin tän jutun kanssa :D
    Virvellä luki joskus että:
    SPF 10= 10 % säteilystä pääsee iholle
    SPF 15= 6,7 % säteilystä pääsee iholle
    SPF 30=3,3 % säteilystä pääsee iholle
    SPF 50=2,0 % säteilystä pääsee iholle.
    Mutta täällä että se vaikuttaa
    aikaan jonka auringossa voi olla palamatta.
    Eli jos viitsisit valaista kummin on vai onko kumminkin? :D
    Ja en ole yhtään perillä asiasta, joten oikaise toki! :)

    Vastaa

    0
    1. Ei kai nuo kaksi asiaa sulje toisiaan mitenkään pois, eri ominaisuuksia siis. Kaksi eri näkökulmaa aurinkorasvoihin... näin minä ainakin tulkitsisin. :)

      Vastaa

      0
    2. Tuo Virven blogissa mainittu "taulukko" on sama asia kuin tässä minun postauksessani mainittu kertoimen määritelmä, vain eri tavalla ilmaistuna. :)

      Jos siis voit olla auringossa 30 minuuttia ennenkuin palat, tarkoittaa SPF suuntaa-antavasti sitä, että voit olla auringossa 10 x 30 minuuttia eli 5 tuntia palamatta.

      Toisella tavalla ilmaistuna:, jos 30 minuutin aikana palat, niin tällöin olet saanut suunnilleen sen 100% säteilystä ihollesi. Jos SPF 10 päästää säteilystä 10% iholle, niin päästäksemme sataan prosenttiin (eli siihen palamiseen), kerromme 30 minuuttia kymmenellä = 5 tuntia.

      Vastaa

      0
  37. Olen täysin samaa mieltä sun kanssa siitä, että tämä suojakerroinhomma on mennyt aivan mahdottomaksi. Mistä tavallinen kuluttajaraukka enää tietää mikä purkki sieltä hyllystä pitäisi valita on kun on UVAa, UVB:tä, SPF:ää jne. Mä vain haluaisin olla palamatta ja turhaan vanhenematta, mutta kuitenkin nauttia auringosta ja näistä ihanista ilmoista, sen enempää mua ei kiinnosta. Kyllä tähän pitäisi joku järki saada!

    Vastaa

    0
    1. Ihan totta, noissa ilmaisuissa menee varmasti peruspirkko ihan sekaisin.

      Minusta Suomessakin voitaisiin päättää, käytetäänkö englanninkielistä termiä SPF vai suomenkielistä SK:ta. Kumpaakin näkee.

      Mä vain haluaisin olla palamatta ja turhaan vanhenematta, mutta kuitenkin nauttia auringosta ja näistä ihanista ilmoista, sen enempää mua ei kiinnosta.

      Aamen. :) Juuri näin.

      Vastaa

      0
  38. Mulla on ollut vanhemmiten ongelmana aurinkoihottuma käsivarsissa ja rinnassa. Nivean ja hawaijian tropicin rasvat teki sitä pahiten. Apteekista saatavar eucerin ja ladival ovat olleet hyviä. Vaikka ne haiseekin pahalle.

    Vastaa

    0
    1. Kannattaa tosiaan suosia fysikaalisia UV-filttereitä sisältäviä aurinkovoiteita kemiallisten sijaan mikäli ihoon tulee aurinkovoiteesta ihottumaa. Eucerinissa esimerkiksi ei ole fysikaalista suojaa, eli jos sekin joskus alkaisi aiheuttaa reaktioita niin vaihda luonnonkosmetiikkaan.

      Vastaa

      0
  39. http://www.kuluttaja.fi/fi-FI/testiarkisto/tuote/valinta.aspx?ID=1c2333b1-addb-4d47-8831-cd31d3938263 Tuolla muun muassa lisätietoa aurinkovoiteiden kertoimien todellisuudesta. Jossain tuotteissa siis heittää ilmoitettu kerroin reilusti testatusta suojakertoimesta. Plus päälle se, että tuskin kukaan levittelee iholleen sitä labrojen testaamaa määrää ainetta -> alempi suoja.

    Aurinkorasva pitää sivellä iholle n. 30 min ennen aurinkoon menoa ihan loogisesta syystä: että se ehtii imeytyä. Pitäähän kasvoillekin levittää rasvaa jonkin aikaa (tässä olen kuullut samaa puolen tunnin sääntöä) ennen meikkausta.

    "Suojavoiteen suojakerroin ilmoittaa karkeasti, kuinka monta kertaa normaalia kauemmin auringossa voi palamatta oleskella. Esimerkiksi suojakerroin 10 tarkoittaisi sitä, että herkimpään viiteen prosenttiin kuuluva voisi sen turvin olla auringossa 4–5 tuntia. Käytännössä suoja on vain puolet tai vähemmän siitä. Sopiva suojakerroin Suomessa on siten 20–25, etelässä yli 30." http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00203

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=hpa&p_selaus=6006&p_osio=#6006 Voisi olla hyvä linkki ihan kokonaisuudessaan, kirjoittaja kuitenkin alan lääkäri. Sieltä löytyy muun muassa mielipide noista voiteiden luokituksista (markkinatalous).

    Itse olen sitä ihotyyppiä, joka palaa noin minuutti sen jälkeen, kun aurinko on ilmaantunut horisontin yläpuolelle. :D Kesät välttelen aurinkoa pysymällä sisällä, käyttämällä suojavaatekertoimia ja rasvaamalla korkeimpien kertoimien rasvoilla. Kasvovoiteissa ja meikeissä pyrin suojakertoimiin myös talvella. Aurinkoa en ota koskaan ja ulkona pysyttelen varjossa. Mielestäni auringossa ruskettunut iho ei ole edes kaunis, joten tilanne ei sen kummemmin harmita.

    Pelottavinta auringossa on kuitenkin sen yhdistäminen melanoomaan. "Melanoomat ovat Suomessa lisääntyneet 1950-luvulta lähtien miehillä viisinkertaisesti ja naisilla nelinkertaisesti" (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=hpa00029) Minua ei innosta leikkiäkään sillä ajatuksella, että lisäisin syöpäriskiä tahallani.

    On jotenkin hassua, miten paljon näkemyksesi eroavat Virven mielipiteistä: http://ostolakossa.blogspot.com/2010/05/aurinkovoiteen-metsastysta.html

    Aurinkoista kesää enivei ja kiitos mielenkiintoisista postauksista! :)

    Vastaa

    0
    1. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=hpa&p_selaus=6006&p_osio=#6006 Voisi olla hyvä linkki ihan kokonaisuudessaan, kirjoittaja kuitenkin alan lääkäri. Sieltä löytyy muun muassa mielipide noista voiteiden luokituksista (markkinatalous).

      Matti Hannukselaa siteerasin minäkin tekstissäni, ja olen lukenut koko tuon Terveyskirjaston artikkelin aiheesta. Terveyskirjastossa on muutenkin tosi hyödyllisiä artikkeleita!

      On jotenkin hassua, miten paljon näkemyksesi eroavat Virven mielipiteistä: http://ostolakossa.blogspot.com/2010/05/aurinkovoiteen-metsastysta.html

      No en nyt tiedä onko se niin hassua. :) Jopa asiantuntijoilla on tässä aiheessa hyvinkin poikkeavia mielipiteitä, eikä toistaiseksi ole voitu julistaa mitään yhtä absoluuttista totuutta. :) Esimerkiksi Hannukselahan toteaa, että auringosta on myös paljon hyötyä iholle, eikä vain pelkästään sen D-vitamiinin takia.

      Vastaa

      0
  40. Palan helposti ja käytän kasvoille aina 50 kertoimellista rasvaa. Kasvoissani on luomia ja jo niiden vuoksi on laitettava reilusti rasvaa. Olen läheltä nähnyt mitä ihosyöpä kasvoilla voi tehdä. Ihoa leikataan pois mitä täytyy ja korvaava iho tilalle otetaan takapuolesta, verisuonia kädestä. Keskelle otsaa tatuoidaan piste, että pystytään antamaan sädehoitoa juuri oikeaan kohtaan päässä. Sellaista on ihosyöpä. Ei kaunista.

    Vastaa

    0
  41. Myönnän, en itse ole mikään innokain aurinkorasvoilla läträäjä. En rusketu oikeastaan ollenkaan, olen aina se porukan vaalein vaikka makaisin kaksi viikkoa auringossa joka päivä. Eniten vihaan aurinkorasvoissa sitä tahmaisuutta. Rannalla on ikävä levittää tahmaista rasvaa, minkä jälkeen käsiä ei saa pestyä, joten kaikki hiekka ja pöly tarttuu käsiin (ja muualle, missä rasvaa on) eli seuraavan kerran kun rasvaa laittaa, on kaikki pöly ja hiekka siinä mukana. Tämän takia spraymaiset rasvat, joita ei tarvitse levitellä ovat minulle parhaita. Niisä tosin vikana, että helposti jää kohtia, joihin rasvaa ei tule laitettua.

    Käytän kuitenkin rasvaa, koska palan melko nopeasti ilman. Yleensä kotoa lähtiessä laitan korkeammalla sk:lla varustettua rasvaa (20-25) ja mukana kulkee yleensä sk 15. Se riittää minulle, jos muistan lisätä sitä tarpeeksi usein. Mieluiten tietysti lisäisin mahd. harvoin, mutta koska en rusketu kovin helposti edes tuolla sk 15, on edes kevyestä päivetyksestä haaveileminen minulla turhaa sk 50:llä tai edes kolmekymppisellä. Tiedän, auringolta pitäisi suojautua, eikä nuoruuden laiskuus todellakaan naurata syöpähoitojonossa. Haluaisin kuitenkin monen muun tapaan ruskettua ja tykkään kyllä maata rannalla jonkun aikaa haaveleimassa jonkinlaisista rajoista. Mun mielestäni rusketus on kaunista (jossei mene ihan yli) ja shortsi-ihmisenä on välillä inhottava kävellä kaupungilla jalat valkoisina, kun muut tulevat kahden aurinkoisen päivän jälkeen vastaan kivasti ruskettuneina. Moni sanoisi varmaan, että itseruskettavat on keksitty, mutta se ei kuitenkaan minulle ole sama. Purkkirusketus on usein oranssihtava ja vaan harvoin olen nähnyt valkoisen ihon muuttuvan töhnillä oikeasti luonnollisesti ruskettuneen näköiseksi. Plus olisi kiva tulla etelänmatkalta takaisin OIKEASTI ruskeana, eikä purkkiruskettuneena :D Pinnallista, tiedän, mutta rasvat on sentään mukana!

    Vastaa

    0
    1. Rannalla on ikävä levittää tahmaista rasvaa, minkä jälkeen käsiä ei saa pestyä, joten kaikki hiekka ja pöly tarttuu käsiin (ja muualle, missä rasvaa on) eli seuraavan kerran kun rasvaa laittaa, on kaikki pöly ja hiekka siinä mukana.

      Joo, tuo on niiiin ärsyttävää. Välttääkseni tuon "hiekkakuorintaefektin" kasvoilla kannan mukanani savetteja tai nenäliinoja, joilla (+ pullovedellä) puhdistan hiekan kasvoilta ennen uuden voidekerroksen levitystä. Pesen myös aina käteni ennenkuin levitän voidetta kasvoille.

      Vastaa

      0
  42. Mä olen käsittänyt että toi "suojakerroin on se millä voit kertoa ajan minkä voit palamatta viettää auringossa"-juttu ei oikeastaan ole totta, vaan vähän sellasta vanhentunutta tietoa. Ainakin kosmetologikoulussa taidetaan opettaa nyt toisin.. Musta on hassua että porukka ei tajua että rusketus = ihon UV-säteilystä vaurioituminen. Se rusketushan on ihon puolustusmekanismi sille soluja vahingoittavalle säteilylle. Ja se nimenomaan aiheuttaa ryppyjä ja ihosyöpää, joka ei todellakaan muuten ole mikään leikin asia! Suosittelen kaikkia katsomaan tämän: http://www.youtube.com/watch?v=_4jgUcxMezM&feature=player_embedded
    Mun iho on palanut helposti pienestä pitäen, ja olenkin koittanut pitää suojauksesta huolen. Luontaisesti hakeudun varjoon, varsinaista auringonpalvontaa en ole harrastanut sitten tyhmien teinivuosien. Mä paloin viime kesän Ilosaarirockissa todella pahasti, vaikka lisäilin SPF30-voidetta kolme kertaa hellepäivän aikana. Kokemus oli tosi tuskallinen, olo oli melkeinpa tuskaisen kuumeinen jälkikäteen. Täksi kesäksi ostin kunnon SPF50+ suojat apteekista, La Roche Posay tuntui vähiten tahmaavalta. Rusketuksen hankin itseruskettavilla. En kuitenkaan laita aurinkovoidetta (paitsi sitä suojakertoimellista päivävoidetta) normi työpäivänä, jolloin olen ulkona oikeastaan vain noin 15min x 2. Jos oleilua on enemmän, pyrin suojautumaankin paremmin.

    Vastaa

    0
    1. Musta on hassua että porukka ei tajua että rusketus = ihon UV-säteilystä vaurioituminen.

      Mä olen tästä hieman eri käsityksessä, mutta aion nyt laittaa sähköpostia Allergia- ja Astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvonnan asiantuntijalle Päivi Kousalle, koska kiinnostaa saada selvyys asiaan.

      Melaniinin tuotanto ihossahan on kemiallinen UV-säteilyn aiheuttama reaktio, mutta en ole mistään kuullut että se suoraan olisi jo vaurio. Melaniinihan poistuu iholta kuolleiden ihosolujen myötä. Palaminen sen sijaan jättää soluihin pysyvän "muiston".

      Vastaa

      0
    1. Katsoin tuon kun Pupulandian Jenni kirjoitti aiheesta toukokuussa. Erittäin hyvä video.

      Vastaa

      0
  43. Oletteko kuulleet/lukeneet, että auringon UV:issa on eroa. Aamu- ja ilta-auringon säteet ovat syöpää aiheuttavaa tyyppiä, kun taas keskipäivän tienoilla, eli juuri silloin kun kaikkia on kehotettu suojautumaan kaikkein eniten, ihmisen todella kannattaisi nimenomaan ottaa aurinkoa. Ja ihan ilman aurinkosuojaa.

    Tämä ei ole omaa keksintöäni, televisiossa YLE:ltä tuli ohjelma, jossa eräs professori puhui auringosta ja D-vitamiinin yhteydestä. D-vitamiini siis suojaa ihmistä palamiselta. Riittää, kun kasvot, käsivärret/sääret saa valoa 15-30 min päivässä, näin ihminen saa tankatuksi päivän annoksensa, minkä lisäksi kannattaa ottaa tarpeeksi kalanMAKSAöljyä, mieluiten pullossa eli luonnollisessa muodossa. Kalaöljy puolestaan on ihan eri kamaa, se tehdään kalan lihasta, (ja alkuperä voi olla ihan mistä vaan, esim. trooppisten lämpimien vesien kaloista, joissa ei ole A- ja D-vitamiineja). Rasvaliukoisena D-vitamiini tulisi syödä rasvaisen ruuan kanssa, jotta se imeytyisi elimistössä. Korkea D-vitamiinipitoisuus suojaa palamiselta. Tämän olen omakohtaisesti kokenut ja huomannut tänä kesänä.

    Jokainen voi kasvattaa ihon luonnollista sietokykyä pikku hiljaa ilman aurinkovoiteita. Itse yritän olla ilman teollista moskaa, oli se sitten kaupan valmiita marinadeja tai aurinkorasvoja. Itseasiassa olen lukenut, että juuri aurinkovoiteet aiheuttavat ihosyöpää, ei itse aurinko, ellei grillaa itseään täysin karrelle.. Vielä viime kesänä vetelin aurinkovoiteita hyvillä mielin, mutta nyt kuultuani nämä asiat aion olla koko kesän ja tulevaisuudessa täysin ilman. Itseään kun voi suojata liialta auringolta muutenkin kuin a-voiteilla, esim. vaatteilla ja pysyttelemällä varjossa. Pakkoko itseään ehdoin tahdoin on käristettävä, jos tietää palavansa helposti..

    Itseään ei tietenkään pidä polttaa auringossa, mutta D-vitsku on ihan ehdoton, jos haluaa nauttia auringosta. Mites ne alkuihmiset, ei nekään rasvannu itseään eikä lukinnu muksujaan luolaan koko kesäksi auringossa palamisen pelossa..? Jos auringonvalo olisi niin vaarallista kuin väitetään, ihmiskunta olisi joko kokonaan kuopattu tai ainakin erittäin harvalukuisempi kuin nykyään.

    En muista professorin nimeä, mutta olisin halunnut laittaa tähän linkin YLEn Areenaan. Mutta myös Antti Heikkilä puhuu paljon auringosta ja D-vitamiinin yhteydestä, suosittelen etsimään enemmän tietoa, muutakin kuin sitä, mitä mainoksissa näette ja julkkisten suusta kuulette. Mainostajat luovat tarpeita, joiden AINUT tarkoitus on saada teidän muovikortit laulamaan: aamulla tarvitset sävytetyn päivävoiteesi suojakertoimeksi 5, päivällä voit lisätä kymppiä decolteelle, iltapäivällä tarvitset jo 3-kymppistä suojausta, ja lomalle et voi lähteä ilman 40:n, 50:n ja 80:n jättipöniköitä...

    Vastaa

    0
    1. Mielenkiintoista tekstiä.

      Olisi kyllä ollut erittäin kiinnostavaa nähdä tuo YLEn dokumentti. Jotenkin tuntuu todella vaikealta uskoa tuohon, että muka keskipäivän aurinko olisikin sitä "turvallisinta", sillä ne säteethän kuitenkin eittämättä polttavat voimakkaimmin. Pikainen googletus kertoi, että klo 11-15 välillä on tosiaankin paras aika d-vitamiinin muodostumiselle, mutta eihän se sitä ihon palamista estä. Mielenkiintoinen näkökanta, joka tapauksessa. :)

      Itse en muuten löytänyt mistään tietoa tuosta, että d-vitamiini itsessään suojaisi ihoa palamiselta. Olisiko sinulla siihen jotain lähdelinkkiä?

      Vastaa

      0
    2. Hei!

      Ja anteeksi myöhästynyt vastaus, en pääse joka päivä lukemaan blogiasi. Olen lukenut D-vitamiinin suojaavasta vaikutuksesta (sen Ylen ohjelman lisäksi) Antti Heikkilän blogista, löytyy googlettamalla hänen nimensä.

      Monet ihmiset uskovat tiukasti Heikkilän olevan huuhaa-lääkäri, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen. Uskomukset ja opetetut asiat istuvat tiukassa ihmisten mielissä, eikä siitä voi heitä syyttää, vaan ruoka- ja lääketeollisuutta yleensä. Heikkilähän suosittelee vähähiilihydraattista ruokavaliota, mistä hyvin monet vetävät vääriä johtopäätöksiä, kuten että Anttila on Suomen Atkins, vhh-ruokavalio tukkii suonet parissa kuukaudessa jne. Heikkilä päinvastoin suosittelee, että kasviksia+marjoja tulisi syödä PALJON, ja sen lisäksi ruuan sisältämä rasva tulisi olla eläinperäistä eikä keinotekoisesti tuotettua kasvirasvaa. Tiesitkö, että margariini on aikoinaan kynttilänvalmistuksesta syntynyt sivutuote, jota keksittiin alkaa syöttää ihmisille, kunhan siihen lisätään makua eli suolaa..?

      Heikkilää ei sponsoroi kuitenkaan suuret lääkefirmat eivätkä mainostetut valmisruokatehtaat, kuten ne sponssaavat koululääketieteen lääkäreitä, kaikessa hiljaisuudessa tietenkin.

      No, ei tuo mikään yllätys ole, että lääkärit saavat rahallista tukea sellaisilta tahoilta, joiden tuotteiden suuri kulutus on seurausta siitä, että lääkärit antavat yleisiä suosituksia syödä margariinia ja paljon viljatuotteita, kasvirasvaperäisiä tuotteita jne. Sen jälkeen kiltti kuluttaja ajattelee, että eläinrasvat on kaiken pahan alkulähde, mutta vaikka hän kuinka pupeltaa margariinia ja syö ruisleipää peläten kuidun saamisen vähyyttään, hän kuitenkin lääkärissä käydessään saa tuomion kolesterolin noususta ja verenpaineesta ja saa reseptit molempiin. Ja sitten hän syö entistä enemmän beceliä ja ruisleipää. Pahimmillaan viljat aiheuttavat syöpiä ja mitä erilaisimpia vaivoja, joista pääsee eroon tai niitä voi ehkäistä lopettamalla viljatuotteiden ja ylenmääräisen hiilihydraatin syömisen (leivät, pastat, peruna, riisi, maissi, puhdas sokeri..) Viljat on kuitenkin olleet ihmisen ruokavaliossa vasta vähän aikaa, kun katsotaan koko ihmislajin kehityskaarta, eikä se sinne Heikkilän mukaan kuuluisikaan.

      Mutta siis takisin D-vitamiiniin.. sitä toki saa pullostakin (kalanmaksaöljy), kuten tuli todettua edellisenkin kerran, eli ei pelkkä auringossa oleskelu riitä antamaan tarvittavaa määrää D-vitamiinia Suomen oloissa. Kesä on lyhyt, ja D-vitamiinia saa nauttia kesät talvet ravintolisänä. Se on ihmevitamiini, jonka vaikutuksista on vaiettu kummallisen pitkään, vaikka se suojaa niin monelta asialta, kuten nyt palamiselta auringossa.

      Itse palan auringossa noin kahdessa tunnissa. Viime viikolla makasin terassilla klo 11-13.30, eli keskipäivän tienoilla ilman suojavoiteita, otin pelkästään aurinkoa, enkä palanut. Olen syönyt D-vitamiinia kohta vuoden päivät, purkista ja kmö-pullosta, ja en palanut laisinkaan. Ei punoitusta, ei mitään. Tämä on nyt erittäin empiiristä tietoa, mutta omalla kohdallani se toimi, enkä ymmärrä miksei se toimisi joillain muillakin. En väitä, että se toimisi tasan kaikilla, mutta itse sain nätin päivetyksen.

      Heippa taas tältä erää!

      Vastaa

      0
    3. Kiitos kattavasta vastauksesta! :)

      Tokihan moni muukin lääkäri ja asiantuntija jakaa muuten tuon Heikkilän mielipiteen viljasta ja siitä, ettei se kuuluisi meidän ravintoomme.

      Vastaa

      0
  44. Syöpäjärjestöjen syövänehkäisysivut (http://www.cancer.fi/syovanehkaisy/aurinko/suojat_ja_voiteet/) kertovat mielestäni aika hyvin.

    "Aurinkovoiteita tulisi käyttää vain täydentämään suojaa, eikä niillä voi pidentää auringossaoloaikaa. Oikein käytettynä voiteet voivat estää palamisen, mutta UV-säteilyltä ne eivät suojaa, eikä niillä voi pidentää auringossaoloaikaa. Suojakerroin (SPF) kertoo aurinkovoiteen kyvystä estää UVB-säteilyn aiheuttamaa ihon palamista. Mitä kauemmin auringossa oleskelee, sitä suuremman annoksen haitallista UV-säteilyä saa, paloi tai ei. Paras tapa suojata ihoa auringonvalon UV-säteilyltä on pysytellä poissa auringosta."

    Eli siis aurinkovoide suojaa palamiselta, mutta ei säteilyltä. Säteily on vaarallista, paloi tai ei. Palaminen on vaan se viimeinen tikki.

    Näyttäisi siltä, että kemiallinen ruskettuminen on vain yksinkertaisesti huomattavasti terveellisempää.

    Vastaa

    0
    1. Näyttäisi siltä, että kemiallinen ruskettuminen on vain yksinkertaisesti huomattavasti terveellisempää.

      Tämä on tosiaankin ihan totta. :)

      Aurinkovoiteet eivät muodosta iholle totaaliblokkia, sen tietävät varmaankin kaikki. Mutta uskon silti, että aurinkovoiteet suodattavat UV-säteilystä niin suuren osan, ettei aihetta aurinkohysteriaan ole kunhan vain on levittänyt voidetta tarpeeksi runsaasti ja lisää sitä usein.

      Emme me ihmiset voi alkaa aurinkoa pelkäämään ja sitä välttelemään. Maailman väestöstä varmaan yli puolet ei käytä niin minkäänlaista aurinkosuojaa eikä heillä siltikään ole kaikilla syöpää. Mitä elämästä tulisi, jos alkaisi aina kauniina kesäpäivinä piiloutumaan neljän seinän sisään syövän pelossa? Samalla logiikalla voi alkaa linnoittautua kotiinsa auto-onnettomuuden pelossa.

      Vastaa

      0
  45. Toivottavasti joku edes muistaa tämän; rusketuksessa ei ole yhtään mitään terveellistä!
    Minulla on liuta ihotautilääkäreitä suvussa ja kerran tästä puhuneena, tuli erittäin selkeäksi, että heidän mielestään aurinkorasvalla voi heittää vaikka vesilintua. Ainoa tapa suojata ihoa on vaatteet. Vaikka kuinka käytät aurinkorasvaa, niin auringonotto ei silti ole vaaratonta!

    Olen asunut puolet elämästäni Australiassa ja siellä ihmiset pitää koomisena sitä, miten turistit makaavat bikineissä koko päivän rannalla. Paikallisilla on aina wet-shirt-paidat päällä.

    No, jokainen tekee valintansa. Iho ei unohda.

    Vastaa

    0
  46. Tuli vielä mieleeni esimerkki auringon ihoa vanhentavasta vaikutuksesta. Veljeni nimittäin muutti Australiaan muutama vuosi sitten noin 30-vuotiaana. Kaikki hänen paikalliset ystävänsä luulivat häntä alussa vähän päälle kaksikymppiseksi - ihossa nimittäin ei näkynyt puoliksikaan niin paljon valovaurioita kuin paikallisten samanikäisten (ja nuorempien) ihoissa. Ja nämä paikalliset kuitenkin olivat tarkkoja aurinkovoiteen levityksestä, käytössä yleensä 30 kerroin. Siellä aurinko vaan paistaa niin paljon enemmän ja uv-säteily on rankempaa. Aussien ihosyöpätilastoja kannattanee googlailla...

    Ja ilmeiseti useiden mainitsema voiteiden aiheuttama "aurinkoihottuma" ei ole aurinkoihottumaa, vaan mahdollisesti reaktio jollekin voiteen sisältämälle kemikaalille. Aurinkoihottuma on eri asia.

    Vastaa

    0
    1. Ihan totta, Suomessa koettava UV-säteily on huomattavasti miedompaa kuin esimerkiksi Australiassa.

      Itsekin vaihdan voiteet aina stydimpiin kun matkustan jonnekin lähemmäs päiväntasaajaa. Yritin kerran selvitä Brasiliassa SK 6 -kasvovoiteellani ja se päivä sai hyvin surullisen lopun. :( Sainpahan hyvän opetuksen UV-säteilyn eroista.

      Vastaa

      0
  47. Ilmiselvä vastaushan isojen ja pienten SK-lukujen myyntiin on selkeä: kysynnän ja tarjonnan laki. Vaikka pienemmätkin kertoimet riittävät, meitä on viime vuosina peloteltu niin hyvin auringonoton vaaroista, että SK50:tä rohmutaan. Aika usea ajattelee, ettei vara venettä kaada. :)

    Itselläni on SK30, jonka kanssa tulee usein pohdittua, joskohan tämä on tarpeeksi. Myönnän, etten rusketu kesäisin, vaan en ole varma, onko se sitten kiinni suojakertoimista vai mistä - kun en niinkään kauheasti nauti auringonpaahteesta.

    Vastaa

    0
    1. Vaikka pienemmätkin kertoimet riittävät, meitä on viime vuosina peloteltu niin hyvin auringonoton vaaroista, että SK50:tä rohmutaan. Aika usea ajattelee, ettei vara venettä kaada. :)

      Niin, tämäkin on yksi näkökulma.... :) Itse tosin uskoisin tämänkin postauksen kommenttien perusteella, että viidellekympillekin on tarvetta.

      "Ongelmani" on siinä, etten ymmärrä miksi pieniä suojakertoimia myydään, kun käytännössä kaikki alan asiantuntijat suosittelevat vähintään viittätoista. Tavallaan se, että SK kutosta, kasia ja kymppiä (ja itse asiassa ihan nelostakin!) vielä valmistetaan ja markkinoidaan, vie osittain pohjan noilta asiantuntijalausunnoilta. Jos alle SK 15:n suoja altistaa ihon terveysriskille, eihän niiden myyntiä oikeasti enää sallittaisi.

      Vastaa

      0
    2. Oma veikkaukseni on, että tieto ja myymälä/myyjä eivät aina kohtaa + markkinavoimat määräävät aika paljon asioita.

      Koska suurella osalla maailman ihmisistä on luonnostaan ihossaan omaa suojaa, eivät he tarvitse niin voimakasta teollista suojaa = nämä alemmat suojakertoimet. Suomi on taas kalpeanaamojen ja -säärien luvattu paratiisi, joten useimmille suomalaisille korkea suojakerroin on hyvästä. Tällöin on mielestäni luontevaa, että kotimaiset asiantuntijat suosittelevat korkeita kertoimia. En ole perehtynyt afrikkalaisten tai vaikka espanjalaisten ihotautilääkäreiden suosituksiin, mutta voisi olettaa niiden olevan erilaisia.

      Markkinavoimat taas vaikuttavat asiaan sikäli, että koska aurinkoisilla alueilla elää enemmän ihmisiä ja myydään enemmän aurinkorasvaa (ja ilmeisesti alempien kertoimien rasvoja on edullisempi valmistaa), noita alempien kertoimien rasvoja on paljon liikkeellä edullisesti. Korkeammista kertoimista saa pulittaa enemmän ja niiden kysyntä on pienempää.

      Myymälät taas useimmiten (valitettavasti) kulkevat sen hinnan perässä. Halvemmista ja alempikertoimisemmista tuotteista saa enemmän katetta. Lisäksi näistä blogeistakin näkee hyvin, että vaikka blogien pitäjät varmasti seuraavat keskivertomyyjää paremmin tutkimuksia ja muuta tiedotusta, poikkeavat heidän mielipiteensä silti aika lailla. Miten paljon siis se keskivertomyyjä, joka parhaimmillaan on +50-vuotias ja levittänyt koko ikänsä sitä SK6-rasvaa, tietää ja välittää mistään lääkäreiden tms. mielipiteistä?

      Asiaan voitaisiin vaikuttaa lailla, joka kieltäisi noiden alhaisten kertoimien rasvojen myynnin. Vastaavasti voitaisiin myös muodostaa joku valtakunnallinen kampanja, tyyliin "puoli kiloa päivässä". Tai toivoa, että edes nuoriso tiedostaa terveysriskin ja seuraa uutisointia. Suuri rooli on varmasti myös myyjillä siinä tapauksessa, että rasvaa tullaan ostamaan muualta kuin maitokaupasta.

      Eivätkös ne pienimmät suojakertoimet ole kuitenkin jo vähentyneet kauppojen hyllyiltä? Ennen ei 50-kerrointa meinannut saada kuin apteekista, mut nyt niitä löytyy jo ruokakaupoistakin. Muutos lie siis kuitenkin käynnissä. Voisithan ottaa siihen haastatteluusi (jonka oletan olevan tulossa?) mukaan myös vaikka jonkun kauppaketjun kosmetiikkapuolen edustajan mielipiteen siitä, miksi heidän hyllystään löytyy niitä alhaisia kertoimia.

      Joskus muuten oli voimassa sellainenkin "sääntö", että ruskettumisen myötä suojakerrointa sai rasvassaan hiljalleen tiputtaa. Millaisista kertoimista suomalaisen siis tulisi aloittaa, jos SK15 tai 20 olisi minimimäärä? Ja miten ihmeessä kukaan saa tuhlattua kesän aikana niin monta purkkia rasvaa...

      Vastaa

      0
    3. Minullakin on paljon samanlaisia ajatuksia.

      Joskus viime vuonna joku lukija heitti kommentin, jonka mukaan alle SK 15:n voiteet olisi jo kiellettyjä, tai että niissä ei saisi enää puhua "aurinkosuojasta". Tällöin kuitenkin hyllyistä löytyi vielä runsaasti alle SK 15:n voiteita ihan niillä tutuilla SPF/UVA/UVB-teksteillä.

      Jotenkin odotin, että tänä vuonna ne vähintään alle kympit olisi poistuneet, mutta eipäs vaan olekaan. Meidänkin liikkeessä taitaa olla pariakin eri SK 6 -voidetta, ja jossain toisissa liikkeissä olen törmännyt SK 4:een. Eli siellähän ne, edelleen mukana kuvioissa.

      Toki suojakerroinsuositukset ovat muuttaneet valikoimaa kohti suurempia kertoimia, ja alle kymppejä on selvästi vähemmän kuin 15+. Mielenkiinnolla odottelen, minä vuonna ne oikeasti vihdoin katoavat.

      Ymmärtäisin, jos niitä myytäisiin vain Afrikassa tai E-Amerikassa tai Intiassa, mutta miksi Suomessa? Jos kerran meidän ihomme sietää niin huonosti aurinkoa tummahipiäisiin verrattuna.

      Ja mitä tuohon viimeiseen kommenttiisi tulee, niin minä muistan hyvin Piz Buinin tupla-SK-pullot, joissa oli alkukesäksi korkeamman ja loppukesäksi matalamman suojan sisältävää voidetta. Me käytettiin aina sitä 6/4-purkkia, ja muistan miten pettyneitä oltiin, kun se jossain vaiheessa jäi pois ja tilalle tuli 8/6.... *silmien pyörittelyä*

      Vastaa

      0
    4. Itse asiassa eri kertoimellisia rasvoja ei ole sen halvempi tai kalliimpi valmistaa, tai ainakin tähän käsitykseen olen jäänyt seurailtuani erään kosmetiikan kemian puolella olevan britin blogailuja. Kyse on vain siitä, että "paremmasta suojasta" uskaltaa pyytää paremman hinnan. Korjatkaa toki, jos olen väärässä?

      Vastaa

      0
    5. Saatat olla ihan oikeassa. Minulla ei ole sen kummempaa faktaa asiasta. Maalaisjärjellä vain laskeskelin, että auringolta suojaava ainesosa olisi perinteistä rasvaa (tai vaan vettä, mitä nuo voiteet nyt yleensäkään ovat, että sitä tavaraa saadaan määrällisesti paljon?) kalliimpaa. Paremmin suojaavassa voiteessa enemmän näitä suojaavia aineita -> kalliimpi valmistaa. Mutta jos näin ei ole, on tuo hinta ihan selitettävissä toki pelkästään markkinoillakin. Olettaisin myös, että alemmille kertoimille on enemmän kysyntää ja tarjontaa, mikä yleensä alentaa hintaa.

      Saisiko blogiin linkkiä, olisi mielenkiintoista lukea lisääkin kosmetiikan kemiasta?

      "Ymmärtäisin, jos niitä myytäisiin vain Afrikassa tai E-Amerikassa tai Intiassa, mutta miksi Suomessa? Jos kerran meidän ihomme sietää niin huonosti aurinkoa tummahipiäisiin verrattuna."

      Kaikkea myydään, jos sille on kysyntää. Myydäänhän vaikka mitä hömppää, vaikkei niille tutkittua tietoa tai asiantuntijoiden suositusta ole (erilaiset ryppyvoiteet kuuluvat käsittääkseni tähän sarjaan). Erityisesti Suomen oloihin tuskin myöskään hirveästi valmistetaan mitään kosmetiikkaa tai voiteita, joten matalien suojakertoimien voiteissa on varmasti enemmän tarjontaakin. Lisäksi joku varmaan äityisi pohtimaan, että syrjimmekö tummaihoisia suomalaisia tai turisteja, jos "pakotamme" heidät käyttämään korkeita kertoimia. ;)

      Vastaa

      0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (56)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)
  • Avainsanat