Retinal, ei retinOl. Kumpikin ovat retinoideja, mutta eri molekyylejä. Mitä RETINAL on?
Esittelen tässä postauksessa retinal-tuotteita, joiden alkuperä on seuraava:
The Ordinary - olen ostanut tuotteen itse
Medik8 - olen saanut tuotteet ystävältäni, vaikuttaja @elisa_liiallisuuksia
Pai - olen pyytänyt tuotteen retinal-artikkeliani varten verkkokauppa Jolielta
Ekopharma - olen pyytänyt tuotteen retinal-artikkeliani varten sen valmistajalta Berneriltä
Natuk - olen pyytänyt tuotteen retinal-artikkeliani varten sen valmistajalta Berneriltä
Retinal, eli koko nimeltään retinaldehydi, on A-vitamiinin muoto ja yksi retinoideista. Retinoidi puolestaan on yleisnimitys kaikille A-vitamiinin muodoille ja -johdannaisille.
Retinol o:lla on vakiintunut kuluttajien ja osin markkinoijienkin taholta synonyymiksi kosmetiikassa käytetylle A-vitamiinille, koska se on ollut käytössä pisimpään ja on siksi tunnetuin, mutta retinol on vain yksi retinoideista. Retinoidi-portailla retinol on tehokkuusaskelmalla kolme, kun taas retinal on askelmalla kaksi.
Selkoa eri retinoideihin antaa tämä postaukseni: Selkoa kosmetiikan "retinoleihin", josta porraskuvakin on.
Tehokkain A-vitamiini on sen puhdas muoto retinoiinihappo, joka luokitellaan lääkeaineeksi, eikä sitä saa Euroopassa käyttää kosmetiikkatuotteissa. Kuten näkyy, retinaldehydi on heti seuraavalla askelmalla, ja sitä saa käyttää kosmetiikassa. Kun puhumme retinalista, puhumme siis kaikkein voimakkaimmasta kosmetiikan käyttöön sallitusta A-vitamiinimuodosta.
Jotta iho voi hyödyntää sille kosmetiikassa tarjoillut A-vitamiinimuodot, sen täytyy muuttaa ne retinoiinihapoksi. Tämä tapahtuu konvertioiden kautta. Retinaldehydi on vain yhden konvertion päässä aktiivisesta A-vitamiinista ja vaikuttaa näin ollen nopeiten. Jos vaikuttaa - tietysti kosmetiikan aktiiviaineen vaikutuspotentiaaliin vaikuttaa aina tuotteen koko koostumus sekä käyttäjän ihon yksilöllist ominaisuudet.
Retinal voi ärsyttää ihoa siinä missä retinol'kin, ja sen käyttö tulee tottumattomalla iholla aloittaa asteittain. Retinalia käytetään kosmetiikassa paljon pienempinä pitoisuuksina kuin retinolia, mikä osaltaan voi kuitenkin vähentää ärsytyspotentiaalia. Kuten retinolia, myös retinalia suositellaan käytettävän vain iltaisin.
Tässä suuntaa-antava vertailutaulukko retinolin ja retinalin vahvuuksista:
Yksi merkittävä ero retinolin ja retinalin välillä on se, että retinaldehydiä pystytään nykyään tuottamaan myös luonnonkosmetiikkasertifikaattien sallimin keinoin. Tämä tapahtuu biofermentaatiolla.
Innovaatio on tuonut tehokkaan retinoidiyhdisteen viimein myös luonnonkosmetiikkaan, ja mielenkiinnolla odotankin, millä laajuudella tämä mahdollisuus otetaan alalla vastaan. Retinal on kuitenkin sen verran vahva aine, ettei se välttämättä sovi kaikkien luonnonkosmetiikkayritysten filosofiaan, jossa tyypillisesti korostuu tuotteiden hellävaraisuus.
Tässä retinal-esittelyssäni on mukana peräti kolme luonnonkosmetiikan retinaldehydi-valmistetta. Yhden valmistus tosin on jo lopetettu.
Samasta syystä kuin muitakin retinoideja: hidastamaan ihon ikääntymismerkkejä, lievittämään ihon valovaurioita tai hoitamaan aknen oireita kuten arpia ja tulehtuneita finnejä. Sekä retinol että retinal voivat tuoda samankaltaisia tuloksia, mutta retinal tuo niitä nopeammin.
Medik8'n mukaan (lähde) retinalin etu retinoliin nähden on antibakteerisuus. Medik8 sanoo retinalin olevan retinoliakin parempi akneiholle ja helposti tukkeutuvalle iholle, koska se auttaa lievittämään bakteerien aikaansaamaa tulehdusta ja epäpuhtauksia.
*
Esittelen tuotteet vahvuusjärjestyksessä miedoimmasta vahvimpaan. Retinal on edelleen harvinainen ainesosa, ja sitä sisältäviä tuotteita on etenkin kuluttajakaupassa verraten vähän - tämä voi toki lähitulevaisuudessa muuttua.
Valitsin jutun tuotteet sillä perusteella, että tuotteet ovat helposti saatavilla ja edustavat monipuolisesti eri tuotegenrejä: on markettikamaa, on luonnonkosmetiikkaa, on synteettistä ja on hoitolatuotteita.
25,15€ / 30 ml (hintatieto Prismasta)
Retinal-vahvuus: 0,05%
Koostumus: maitomainen fluidi
Valmistajan käyttöohje: käytä tuotetta iltaisin, käytä aurinkosuojaa päivisin
Muita hoitavia ainesosia: koivunmahla, skvalaani, pihlajanmarjauute
Saatavuus: marketit, päivittäistavarakaupat
Kotimainen marketti-luonnonkosmetiikkasarja Natuk yllättää tällä tehokkaalla seerumillaan. Kiinnitin huomiota Natuk-seerumin retinal-pitoisuuteen jo viime vuonna ja ihmettelin, miten näin edullisessa ja arkisesti brändätyssä, matalan profiilin sarjassa on yhtäkkiä retinaldehydi-seerumi! En vieläkään tiedä vastausta, ja ihmettelen - mutta toki tämä on kuluttajalle mukava asia. :) Harva kuluttaja tosin tuskin löytää Natuk'in tuotetta edullisena retinoidi-tarjokkaana, sillä retinal-nimi ei tule esiin edes tuotteen nimessä. Mielenkiintoinen valinta valmistaja-Berneriltä.
Reboot-seerumissa on miellyttävä maitomainen koostumus sekä mieto, lähes huomaamaton tuoksu.
Sannin erityishuomio: siinä missä Medik8 ohjeistaa aloittamaan miedonkin retinal-tuotteen (0,01% ja 0,03%) käytön asteittain, Berner sanoo, että heidän 0,05% vahvuisia retinal-tuotteitaan voi alkaa saman tien käyttää joka ilta ilman ihon totuttamista. Minä suosittelisin ilman muuta aloittamaan retinalin varovasti, jos iho ei ole tottunut retinoideihin, eli alkuun joka toinen tai joka kolmas ilta, ja 2-3 viikon kuluttua voi siirtyä jokailtaiseen käyttöön.
42,90€ / 30 ml
Retinal-vahvuus: 0,05%
Koostumus: semitäyteläinen voide
Valmistajan käyttöohje: käytä iltaisin kasvojen, kaulan ja dekolteen alueella. Retinalin käyttöä ei suositella raskauden ja imetyksen aikana. Suojaa iho päivisin aurinkovoiteella.
Muita hoitavia ainesosia: koivunmahla, viinirypäleöljy, sheavoi, ruusunmarjaöljy, tyrniöljy, hyaluronihappo, hexapeptide-11
Saatavuus: Ekopharma-hoitolat
Ekopharman voide on saman valmistajan kuin Natuk, eli Bernerin. Voikin nähdä, että Natuk-seerumi ja Ekopharma-yövoide ovat saman tuoteidean eri versiot eri kohderyhmille.
Kumpikin on luonnonkosmetiikkaa, kummassakin on koivunmahlapohja ja kummassakin on 0,05% retinalia, mutta Natuk-seerumi on koostumukseltaan yksinkertaisempi, kun taas Ekopharman yövoide pursuaa ihoa hoitavia herkkuja. Natuk-seerumin pääpointti on tuoda ihoon retinalia, Ekopharman yövoide tuo ihoon paljon muutakin, erityisesti antioksidantteja, vitamiineja ja omega-rasvahappoja. Onpahan mukana vielä ihoa kiinteyttävä peptidiyhdiste.
Tuoksu on Ekopharman tuotteista tuttu runsaan kukkainen ja fenetyylialkoholille rakentuva. (Fenetyylialkoholi on ruusuisen tuoksuinen aromaattinen yhdiste, joka parantaa tuotteiden säilyvyyttä ja tuo sen ohella tuoksua.)
86,90€ / 30 ml (vahvuus 6)
115,90€ / 30 ml (vahvuus 10)
Retinal-vahvuus: 0,06% ja 0,1%
Koostumus: persikkaisen sävyistä emulsiovoidetta
Valmistajan käyttöohje: käytä iltaisin puhdistetulle iholle ennen kosteusvoidetta. Aloita käyttö asteittain: käytä kahdesti viikossa ensimmäisen kahden viikon ajan, sitten joka toinen ilta seuraavan kahden viikon ajan ja sitten joka ilta. Käytä päivisin aurinkosuojaa.
Muita hoitavia ainesosia: skvalaani, hyaluronihappo, C-vitamiini-johdannainen
Saatavuus: Sokos, valikoidut apteekit, Medik8-hoitolat
Medik8 on yksi markkinoiden tunnetuimmista A-vitamiinikosmetiikka-brändeistä, ja jo seerumin käyttöohjeesta näkee, miten paljon ammattimaisemmin he suhtautuvat retinoidien käyttöön kuin moni kilpailija. A-vitamiini on voimakas aine, ja Medik8'n oheet ovat mielestäni sitä tasoa, mitä kaikilla kuuluisi olla.
Medik8'n portfolioon kuuluu peräti kolme eri retinoidilinjaa. Olen itse käyttänyt aiemmin tuotteita Retinol- ja Retinoate-linjoista (-> itse ostettuja) ja tykkäsin kovasti Retinol-silmänympärysöljystä. R-Retinoate-sy-seerumi taas oli surkea floppi.
Medik8 kutsuu Crystal Retinal -linjaa A-vitamiinituotteidensa lippulaivaksi. Minua Medik8'n tuotteiden synteettis-voittoiset koostumukset sekä kilometripitkät incit eivät puhuttele lainkaan, Retinol Eye -tuote poislukien (siinä on ihan kiva inci), mutta olen toki kiinnostunut testaamaan Retinal-tuotteetkin, kun ne ystävältäni sain. Ystäväni siirtyi tretinoiini-lääkevoiteeseen eikä enää voinut käyttää kosmetiikan retinoleja.
Suosittelisin Medik8:n A-vitamiini-tuotteita kuluttajille, jotka ovat kiinnostuneet nimenomaan tietyn molekyylin vaikutuksista, eivätkä hae kokonaisuutena hoitavan tuntuista anti-age-tuotetta.
ei enää myynnissä
Retinal-vahvuus: 0,16%
Koostumus: maitomaista kevyttä emulsiota
Valmistajan käyttöohje: sekoita 1-2 tippaa kosteusvoiteesi joukkoon, tai levitä suoraan iholle
Muita hoitavia ainesosia: glyseroli, oliiviöljy, magnoliauute
Pai'n tuote on - tai oli - hämmästyttävä yksilö. Siinä on paljon, missä riittää ihmeteltävää!
Tuotteen koostumus on aivan ihana ja tuntuu iholla todella kosteuttavalta. Se mitä kyseenalaistan on seuraava: saattoiko tuote todella sisältää 0,16% vahvuudella retinalia? Tällainen vahvuus tekisi tuotteesta supervahvan, ja silti Pai ohjeistaa huolettoman ylimalkaisesti käyttämään tuotetta "suoraan iholle tai voiteeseen sekoitettuna", ilman mitään tarkennusta käytön ajankohdasta (aamu/ilta) tai käytön asteittaisesta aloituksesta. Puhumattakaan aurinkovoiteen tarpeellisuudesta.
Pakkauksessa lukee kuitenkin 0,16% retinal, ja kaikki tuotteen mainostekstit puhuivat niin ikään tuotteen sisältävän 0,16% retinalia. Juuri kun olin ottamassa Pai'hin yhteyttä selvittääkseni asian, huomasin Pai'n sivuilta, että tuote on kadonnut valikoimasta. Tuote poistui myynnistä viime vuoden lopulla.
Retinal-boosterin sijaan Pai myy nyt "Retinoid Boosteria", jossa käytetään aivan uutta retinoidiyhdistettä nimeltä Tocopheryl Retinoate. Ehkäpä palaan lähivuosina oman artikkelin kanssa tähän aineeseen liittyen, mikäli tästä on tuleva uusin A-vitamiini-scenen trendaaja?
16,80€ / 15 ml
Retinal-vahvuus: 0,2%
Koostumus: keltaisen sävyistä kevyttä emulsiota
Valmistajan käyttöohje: käytä iltaisin, aloita käyttö asteittain: alkuun kerran viikossa, sitten kaksi kertaa viikossa tai parin päivän välein, riippuen ihosi toleranssista. Älä käytä yhdessä muiden retinoidituotteiden kanssa.
Muita hoitavia ainesosia: "pseudo"-keramidiyhdiste, SymCalmin, bisabolol, inkivääriuute
Saatavuus: Sokos, Stockmann, Kicks, Lyko
The Ordinaryn erittäin vahva retinal-emulsio yllättää koostumuksellaan, jossa on retinalin vastapainona rauhoittavia ainesosia. Keltaisesta emulsiosta löytyy mm. bisabololia ja inkivääriuutetta sekä SymCalmin-kauppanimellä kulkeva Hydroxyphenyl Propamidobenzoic Acid -niminen ainesosa, joka lupaa rauhoittaa ärtymystä ja ihon punoitusta. SymCalmin sisältää kaurasta tuttuja avenantramideja, joilla on tulehdusta laskeva vaikutus.
Tämän tuotteen vahvuuden todella tuntee. Ohjeistus neuvoo välttämään silmänympärysihoa, mutta koska juuri sillä alueella ovat mun rypyt, niin minähän levittelen retinoidituotteita aina myös sy-iholle. (Disclaimer: olen totuttanut ihoni vahvoihin retinoideihin pitkällä prosessilla.) The Ordinaryn Retinal-emulsio aikaansaa kevyen ja hetken aikaa kestävän kihelmöinnin tunteen silmissä. Tämän havaittuani olenkin sekoittanut tuotetta neutraaliin silmänympärysvoiteeseen.
*
Loppuun perinteinen kysymys: onko retinal tuttu aine Sinulle, ja kuuluuko se jopa ihonhoitorutiiniisi?
Kaupallinen yhteistyö: Lavera
Toivepostaus! Tämän perään on kyselty: Laveran uuden Anti-UV Fluid SPF 30 -esittely! 🌞
Ylipäänsä olen maaliskuun aikana huomannut, että kyselyt aurinkovoide-esittelyjen perään sekä "mitä mieltä olet tästä aurinkovoiteesta" -viestit ovat lisääntyneet, joten alkanee olla aika startata tämän vuoden SPF-tuotteiden esittelykausi..! ☺️
20,20€ / 30 ml
Uutukainen edustaa trendiä, joka viimein on pikku hiljaa siirtymässä myös luonnonkosmetiikan puolelle: kyseessä on suojakertoimellinen päivävoide / ihonhoitotuote. Anti-UV Fluid ei siis kuulu Laveran aurinkotuotelinjaan, vaan kosteuttavien ihonhoitotuotteiden linjaan.
Kevyen fluidimainen koostumus antaa myös viitteitä korealaisesta suuntauksesta; Koreassa osataan formuloida erittäin kevyitä ja ohuita SPF-tuotteita, ja kuluttajat länsimaissa ovat yhä ihastuneempia tähän koostumustyyppiin. Korealaisten aurinkosuojatuotteiden myynti länsimaissa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, eivätkä länsimaiset brändit voi enää olla reagoimatta tähän.
Ennen kaikkea Laveran uutuustuote edustaa kuitenkin uuden sukupolven suhtautumista aurinkosuojatuotteisiin. SPF-tuotteet nähdään nyt olennaisena osana perusihonhoitoa, ei enää "menossa ottamaan aurinkoa" -tuotteina.
Aasiassa aurinkotuotteisiin on jo pitkään asennoiduttu näin, ja nyt ajatus on viimein tavoittanut Euroopan ja muut länsimaat. Asenteen muutos on kulkenut käsi kädessä kasvavan UV-tietoisuuden kanssa: nyt ymmärretään, miten laajasti UV-säteily vaikuttaa ihoon, ja että vaurioita voi tapahtua myös pilvisellä säällä. (Ihoa vanhentavat UVA-säteet läpäisevät myös pilvet ja lasin.)
☀️ Suojakerroin SPF 30
☀️ UV-filtteri: sinkkioksidi
☀️ Laajan kirjon UVA/UVB-suoja
☀️ Vegaaninen
☀️ Natrue-sertifioitu
☀️ Alkoholiton
☀️ Ei jätä ihoon vaaleaa kajoa
☀️ Ohut mutta ravitsevan tuntuinen koostumus; sisältää mm. aloe veraa, mango- ja gojimarjauutetta sekä hyaluronihappoa
☀️ Tuoksu mieto ja neutraali, kuin miedompi versio Laveran aurinkovoiteiden tuoksusta
Se levitetään kasvoille ihonhoitorutiinin viimeisenä askeleena ennen meikkiä, joko kasvovoiteen päälle tai kasvovoiteen sijaan.
Erittäin hyvä! 🧡 Olen tykännyt myös Laveran aurinkotuotesarjan kasvoaurinkovoiteesta, mutta siihen verrattuna Anti-UV Fluid SPF 30 on paljon ohuempi ja tuntuu iholla kevyemmältä.
Osaan jo odottaa, että joku pyytää vertausta Patykan kasvoaurinkovoiteeseen, joka sekin on fluidimaisen ohutta. Teen vertailun saman tien. :) Patykan voide on vielä Laveraakin ohuempaa, ja se onkin heittämällä "vesivoittoisin" luonnonkosmetiikan aurinkovoide, jonka tunnen. Mutta - Laveran fluidi tulee ohuudessa kakkosena. Laveran fluidissa on hieman enemmän rasvoja kuin Patykassa, eikä se tunnu iholla yhtä "kuivalta".
Laveran Anti-UV Fluid hakkaa kilpailijansa hinnallaan - se maksaa vain 20,20€ / 30 ml - ja on muuten parhaillaan Joliella tarjouksessa 16,16€.
Lopuksi minun täytyy kirjoittaa vielä tästä. En voi jättää tätä avaamatta, koska tiedän, että tästä tullaan kysymään.
Lavera on päivittänyt kaikkien SPF-tuotteidensa koostumukset, ja nyt kaikissa on nano-kokoinen sinkkioksidi, myös Anti-UV Fluid'issa.
Toisin kuin yleisesti luullaan, luonnonkosmetiikkasertifikaatit eivät kiellä nanopartikkeleiden käyttöä (ainakaan kaikki niistä eivät kiellä), joten sertifioitu luonnonkosmetiikan aurinkovoide voi sisältää nanopartikkeleita.
Lisäksi Ranskassa nanopartikkeli on vuodesta 2024 saakka määritelty eri tavalla kuin muualla Euroopassa, ja sen myötä käytännössä kaikki Ranskassa valmistetut tai Ranskassa myytävät mineraaliaurinkovoiteet sisältävät nyt nano-partikkeleita, vaikka sama tuote ei vielä ennen säädösmuutosta sisältänyt. Lyhyesti: partikkelikoko, joka muualla maailmassa ei ole nanoa, on Ranskassa sitä.
Laveran päätös vaihtaa nanopartikkeleihin ei kuitenkaan liity Ranskaan, vaikka saattaahan olla, että Ranskan markkinalla oli jotain merkitystä.
Laveran päätös liittyi ennen kaikkea kosmeettiseen miellyttävyyteen. Kysyin asiasta suoraan Laveran Saksan tuotekehitysosastolta, ja he vahvistivat, että valinnalla haluttiin viedä aurinkovoiteita entistä enemmän siihen sensoriaaliseen suuntaan, joka miellyttää kuluttajia. Nanokokoinen sinkkioksidi näkyy sekä tuntuu iholla vähemmän kuin mikrokokoinen.
Kosmetiikan nanopartikkelit eivät EU:n kosmetiikkalainsäädännön mukaan ole terveydelle haitallisia (poislukien hengitettynä, mutta tämä ei ole riskinä voidemaisissa tuotteissa). Vaikka nano on pieni koko (<100 nm), se on ihoon imeytymisen kannalta sen verran suuri, että ei pysty läpäisemään tervettä ja ehjää ihoa. Haastattelemieni kemistien mukaan kosmetiikan nanopartikkeli voi päästä ihmisen kehoon vain rikkonaiselta iholta.
Mutta. Ja täältä tulee nyt se mutta. Vaikka nano-partikkelit eivät ole haitallisia ihmiselle, ne voivat olla haitallisia ympäristölle. Nanokokoiset kosmetiikan partikkelit kuten sinkkioksidi ja titaanidioksidi voivat vesistöihin päätyessään joutua vesieliöiden sisään ja vahingoittaa niitä. Toki olosuhteiden tulee olla otolliset, jotta näin tapahtuu, eli yhden uimarin ihosta veteen liuennut sinkkioksidi ei ole uhka. Kuten niin monessa asiassa, "määrä tekee myrkyn", ja suurina määrinä nanokokoiset sinkkioksidi ja titaanidioksidi voivat olla haitallisia vesieliöille.
Esitin Laveralle kysymyksen, miten he suhtautuvat tähän tietoon ja vaikuttiko tieto heidän valintaansa päivittää SPF-tuotteet nanopartikkeleilla. Laveralta vastattiin näin (vapaasti käännettynä ja tiivistettynä pitkästä vastauksesta):
"Joissain tutkimuksissa on todettu nanopartikkeleilla olevan negatiivisia vaikutuksia merieliöihin, mutta tutkimustulokset tällä saralla eivät ole kattavia ja yksimielisiä. Emme tehneet päätöstä kevyin perustein, ja seuraamme jatkuvasti tieteellistä tutkimusta nanosinkkioksidin vaikutuksista meren ekosysteemeihin.
Lavera käyttää sinkkioksidia, koska sillä on todettu huomattavasti vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia kuin kemiallisilla UV-filttereillä, myös nano-kokoisella sinkillä.
On väistämätöntä, että minkä tahansa UV-filtterin käytöllä on jonkin verran ympäristövaikutuksia. Kuitenkin, ilman SPF-voiteen käyttöä, kasvaa ihmiseen kohdistuva haitta kuten ihosyöpäriski. On siis valittava "kahdesta pahasta" pienempi paha, ja sinkkioksidilla on pienimmät negatiiviset vaikutukset sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen."
*
Mun oma näkemys on tämä: jos nano-koon sisältävä aurinkovoide on sellainen, jota kuluttajan tekee mieli käyttää ja se sopii kuluttajan budjettiin, se kannattaa valita. Aurinkovoiteen valintaan ja sen järkevään käyttöön (= että tulee käytettyä riittävän paljon ja säännöllisesti) vaikuttavat monet tekijät, ja tuotteen hinta sekä kuluttajalle sopiva ihotuntuma ovat tärkeitä sellaisia. Kuitenkin, jos tarjolla on kaksi yhtä hyvää vaihtoehtoa joista kumpikin sopii omaan budjettiin, valitsisin ei-nanon.
Tiivistettynä voi sanoa, että kyllä, sinkkioksidi on ympäristön ja ihmisen kannalta vähiten haitallinen UV-filtteri, mutta nano- ja ei-nano-koon välillä ei-nano on vieläkin parempi.
☀️
P.S. Huhtikuussa tulee myyntiin Laveran ihkauusi sarja Barrier Balance, joka on Laveran esimmäinen täysin kokonaan hajusteeton ja alkoholiton ihonhoitosarja! Esittelen tuotteet ensi kuussa!
Koen tarpeelliseksi omistaa tälle aiheelle kirjoituksen, sillä olen alkuvuoden aikana saanut kommentteja, joiden mukaan en merkitse kaupallisia yhteistöitäni oikein.
Kommentit liittynevät tammikuun lopussa päivitettyyn kuluttaja-asiamiehen ohjeistukseen vaikuttajamarkkinoinnin merkitsemisestä.
Haluan tällä kirjoituksella valaista, millä tavoin yhteistyöt tulee merkitä, mutta myös tuoda esiin ongelmakohtia, joita vaikuttajamarkkinoinnin ohjeistus pitää sisällään.
Vaikuttaa siltä, että merkintöjeni kyseenalaistajat eivät ole lukeneet kunnolla läpi KKV:n ohjeistusta, ja tulkitsevat käyttämäni ilmaisun ’kaupallinen yhteistyö’ virheelliseksi. Tämä ilmaisu on kuitenkin edelleen pätevä.
Merkinnät ’mainos’ ja ’kaupallinen yhteistyö’ ovat vaihtoehtoisia merkintätapoja, kuten olivat jo edellisessä ohjeistuksessa vuodelta 2019.
KKV:n päivitetyn ohjeistuksen alussa on lyhyt tiivistelmä ohjeiden keskeisimmästä sisällöstä. Arvelen, että merkintöjäni väärinä pitävät ovat lukeneet vain tiivistelmän, ja sana ”esim.” on jäänyt huomaamatta.
Tiivistelmässä lukee: ”Tee kaupallisiin julkaisuihin mainosmerkintä ja kerro, mitä yritystä mainostat. Esim. ”Mainos / Yritys tai Tuotemerkki”.
Kun ohjeistusta lukee eteenpäin kohtaan 4, joka avaa monisanaisemmin kaupallisten julkaisujen merkintää, sieltä löytää selkeän maininnan ilmaisusta ”Kaupallinen yhteistyö.”
Kuluttaja-asiamies suosittelee ilmaisua 'mainos', mutta muitakin ilmaisuja voi käyttää, kunhan sisällön kaupallinen yhteys ilmenee. Vaikuttajamarkkinoinnissa "kaupallinen yhteistyö" tarkoittaa yrityksen tai brändin kanssa sovittua sisältöä, josta maksetaan palkkio.
Merkitsen siis yhteistyöni aivan oikein. Olen aina käyttänyt merkintää ’kaupallinen yhteistyö’ ja koen sen itselleni edelleen luontevammaksi. Minulle sana 'mainos' luo mielikuvan, että mainostaja on ostanut kanavistani mainospaikan ja sanellut sisällön. 'Yhteistyö'-ilmaisu taas kuvaa mielestäni paremmin sitä, mistä vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse: yritys ostaa näkyvyyden tuotteelleen, ja vaikuttaja päättää, millä tavoin tuotteesta kertoo. Yritys ei voi vaikuttaa siihen, millä sanoilla vaikuttaja tuotteen esittelee.
Keskeistä KKV:n linjauksessa kuitenkin on tämä: markkinoinnista, oli se sitten perinteinen mainos tai vaikuttajamarkkinointia, tulee olla tunnistettavissa, että kuluttajaan pyritään vaikuttamaan kaupallisesti ja se, kenen lukuun markkinoidaan.
❗️Kuitenkaan kuluttajansuojalainsäädäntö ei yllättäen pädekään tässä muodossa kaikissa medioissa. Tämä on minun ja monen muun vaikuttajan mielestä ongelmallista, ja asettaa vaikuttajat epäsuhtaiseen asemaan mitä tulee mainonnan läpinäkyvyyteen. Se asettaa myöskin koko "kaupallisten intressien" määritelmän kyseenalaiseksi. Saman ohjeen ja saman määritelmän pitäisi koskea kaikkia, mutta näin ei olekaan.
Kirjoitan tästä näkökulmasta lisää alempana.
Se, mikä KKV:n uudessa ohjeistuksessa olennaisesti muuttui, oli merkintäohje saaduista tuotteista, joista ei ole sovittu yhteistyötä. Kohta 4.4.3.: "Saatuja tuotteita ja palveluita koskevien julkaisujen merkitseminen, kun sisällön tuottamisesta ei ole kirjallista tai suullista sopimusta."
Uuden ohjeistuksen mukaan vaikuttajalla on mainossuhde yritykseltä saamaansa tuotteeseen käytännössä ikuisesti, tai koko tuotteen elinkaaren, ja kaikki maininnat tuotteesta ovat aina kaupallista sisältöä riippumatta siitä, mitä on sovittu tai oltu sopimatta, ja kuinka kauan sitten vaikuttaja on tuotteen saanut.
Uusi ohjeistus velvoittaa vaikuttajan käyttämään saaduista tuotteista aina kaupallisuutta kuvaavaa ilmaisua, mieluiten sanaa ’mainos’, tai ”saatu mainostarkoituksessa yritykseltä X”.
Aiemman ohjeistuksen (vuodelta 2019) mukaan merkintä tehtiin vain siinä yhteydessä, kun saatu tuote esiteltiin vaikuttajan sisällössä ensimmäisen kerran sekä lyhyen ajan sisällä tuotteen vastaanottamisesta. Maininnan yhteydessä ei myöskään tarvinnut käyttää ilmaisua "mainostarkoituksessa".
Nyt KKV haluaa alleviivata PR-tuotteiden mainostarkoituksellisuutta ja yritysten kaupallisia intressejä lahjoina annettujen tuotteiden taustalla, vaikka nämä intressit ovat suurimmalle osalle kuluttajia valmiiksi selviä. KKV:n tiukennoksen ohjeistuksessa voi kuitenkin ymmärtää kuluttajansuojalain näkökulmasta. Mutta - - kun kyse on laista, sitä tulisi kai noudattaa kaikissa vastaavissa yhteyksissä, eikö? Itse asiassa ei (!).
Tästä päästään ongelmaan.
KKV:n ohjeistus asettaa vaikuttajat epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa toimittajiin. Lisäksi voidaan nähdä perusteltu ristiriita ja epäjohdonmukaisuus siinä, miksi yritysten "kaupallinen intressi" tulee piilomainonnan torjumiseksi tuoda esiin vaikuttajien sisällöissä, mutta ei perinteisessä mediassa ja toimituksellisissa sisällöissä.
Vaikuttajien ja toimittajien sisällöissä on paljon samaa. Otetaan esimerkki omasta genrestäni, eli kauneusalalta. Sekä vaikuttajat että toimittajat suosittelevat kosmetiikkatuotteita, tekevät tuotetestailuja ja julkaisevat tuotevertailuja. Kuten vaikuttajat, myös toimittajat saavat kauneustuotteita yrityksiltä PR-lahjoina. Tuotteita lähetetään lehtien toimituksiin ja suoraan toimittajille kotiin, ja toimittajat saavat tuotteita PR-tilaisuuksista. Vaikuttajat ja toimittajat käyvät usein samoissa PR-tilaisuuksissakin. Olen itse käynyt lukemattomissa samoissa tilaisuuksissa kuin toimittajat, ja lähtenyt kotiin saman tuotekassin kanssa. Tuotteita voi myös itse suoraan pyytää yrityksiltä, eli vaikuttaja ja toimittaja voivat itse kontaktoida yrityksen ja pyytää tuotetta artikkelia varten.
Kun yritykseltä saatu tuote päätyy lehden tai verkkojulkaisun artikkeliin, tuotteen alkuperää ei tarvitse mainita. Mutta - kun yritykseltä saatu tuote päätyy vaikuttajan artikkeliin, kyseessä onkin "mainos", ja tuotteen alkuperä tulee mainita.
"Testasimme shampoot" - ajattelitteko, että toimittaja on itse käynyt ostamassa tämän tyyppisen jutun tuotteet?
Epäkohta ei ole jäänyt huomaamatta, ja KKV:ltä on moneen otteeseen kysytty, miksi kuluttaja-asiamiehen antama ohjeistus ei koske toimittajia. KKV vastaa, että mediaa ja toimittajia koskevat omat itsesääntelyohjeensa, käytännössä Julkisen Sanan Neuvoston laatimat Journalistin ohjeet.
KKV kirjoittaa; "Myös Journalistin ohjeet edellyttävät, että mainosten ja kaupallisen yhteistyön on erotuttava toimituksellisesta aineistosta yleisölle selkeällä tavalla. Piilomainonta on aina kielletty."
Okei? Mutta siis: lehden kauneustoimittajan kirjoittama tuotevertailu vailla mainintaa tuotteiden alkuperästä ei ole piilomainontaa, mutta kun saman tuotevertailun (ilman alkuperämainintaa) kirjoittaa vaikuttaja, se onkin piilomainontaa.
Jos mietitään kuluttajansuojalakia, tässä ei ole mitään johdonmukaisuutta. (Tai kansankielellä: järkeä.)
Myös KKV:n oma linjaus koskien "saatuja tuotteita ja palveluja koskevien julkaisujen luonnetta markkiointina" nostaa esimerkkinä journalistisen yhteyden, josta olisi tulkittavissa, että säännön todellakin tulisi koskea kaikkea mediaa, niin perinteistä kuin sosiaalista:
"Kaupallisuudesta on ilmoitettava selkeästi kaikissa sellaisissa julkaisuissa, joihin yritys on vaikuttanut kaupallisessa intressissään".
KKV on yksiselitteisesti todennut linjauksessaan, että "saatu tuote" luo julkaisuun kaupallisen luonteen. Kuluttajansuojalain tarkoituksena on suojella kuluttajaa epäasialliselta mainonnalta, johon myös piilomainonta luetaan.
Perusteltu avainkysmys kuuluukin:
Miksi sama kaupallinen vaikuttaminen tulee olla tunnistettavissa yhdessä mediassa (some, blogit) mutta ei toisessa (lehtien kauneuspalstat)?
Merkintävelvollisuuden epäjohdonmukaisuutta lisää se, että vaikuttaja voi julkaisuissaan olla usein paljon kriittisempi kuin toimittaja. Siltikin vain vaikuttajan sisällössä on "mainoksellinen luonne".
(Yllä oleva esimerkki mun Instagram-stooreista. Kyseisen tuotteen tosin olen ostanut itse, mutta olen aiemmin tehnyt yhteistyötä La Roche-Posay'n omistavan L'Orealin kanssa, eikä yhteistyökytkökseni estä minua esittämästä perusteltua kritiikkiä.)
.
Mitä ajattelette tästä?
Haluaisin osoittaa kysymyksen myös Julkisen Sanan Neuvostolle. Jos piilomainonta on kielletty myös toimituksellisessa sisällössä, miksi toimitusten ei tarvitse ilmoittaa, kun tuotevertailussa tai kauneusartikkelissa esitelty tuote on saatu yritykseltä? Tässä tapauksessahan yritys on vaikuttanut sisältöön lähettämällä tuotteen.
Toinen uuden ohjeistuksen ongelmakohta liittyy sanan ’mainos’-tulkintaan. Kun ilman sopimusta esiteltävät tuotteet tulisi nyt merkitä ”mainokseksi” tai ”mainostarkoitukseksi”, se on mielestäni omiaan sekoittamaan kuluttajan käsitystä siitä, mihin sisältöön mainostaja on vaikuttanut ja mikä taas on vaikuttajan omaa, mainostajasta riippumatonta sisältöä.
Keskeinen ongelma on se, että hyvin monelle kuluttajalle ilmaisu ’mainos’ tarkoittaa sovittua ja ostettua markkinointia, jossa mainostaja on vaikuttanut sisältöön tai jopa kokonaan sanellut tai luonut sisällön.
Tällä pohjalla ilmaisun 'mainos' käyttö luo helposti vaikutelman puolueellisuudesta. Joissain tapauksissa vaikuttajan julkaisu voi varmasti ollakin puolueellinen, ja vaikuttaja on saattanut valita nostaa saamiaan tuotteita pelkästään myönteisessä valossa ja vailla kritiikkiä. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien vaikuttajien kohdalla, ja oma näkemykseni onkin, että ilmaisu 'mainos' vääristää tapaa, jolla julkaisu otetaan vastaan.
Näen oman genreni eli kauneusvaikuttajien sisällöt hyvinkin kuratoituina. Voin tietysti ennen kaikkea puhua omasta puolestani, joten teen niin.
Kiteytettynä koen, että 'mainos'-merkintä ohjaa yleisöni kokemusta pois ammattitaidostani ja siitä, että olen valinnut puhua jostain tuotteesta hyvästä syystä - ja syystä, joka ei liity suhteeseeni tuotteen alun perin antaneeseen yritykseen. Mainosyhteyden korostaminen yrityksiin itse ideoimissani sisällöissä vähentää mielestäni mielikuvaa siitä, että olen omatoimisesti valinnut tämän tai nämä tuotteet tiettyyn artikkeliin, vaikkapa "Teini-ikäisen ihonhoito" - riippumatta siitä, mitä kautta olen ne saanut.
Kun tällainen artikkeli on varustettu pitkällä litanialla tekstejä: "saatu mainostarkoituksessa tältä-ja tältä", lukijalle voi syntyä kuva, että Sanni nostaa jutussa tiettyjä tuotteita siksi, että siitä on sovittu yritysten kanssa. Se on ratkaisevasti eri asia, kuin se, että valitsen suositukseni perustuen tuntemukseeni tuotteista ja ainesosien vaikutuksesta.
Saatteko kiinni siitä, mitä tarkoitan? Se, mitä kautta olen tuotteen saanut, ei ohjaa sitä, päätyykö tuote suosituksiini ja artikkeleihini. Tuotteen laatu ja sopivuus tarkoitukseensa ohjaavat.
Lisäksi, voidaan myös pohtia, onko kaltaiseni vaikuttajan ja sisällöntuottajan koko kanava yhtä "mainosta". Vaikuttajia on erilaisia, ja toiset julkaisevat tuote-esittelyjä harvemmin, toiset lähes päätoimisesti. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Kosmetiikkatuotteista kirjoittaminen sekä kosmetiikkaan liittyvät asiantuntijatehtävät ovat päätoiminen työni, ja yhtä lailla itse ostamani kuin yrityksiltä saamani tuotteet ovat minulle työvälineitä.
Samat periaatteet koskevat saatuja kuin itse ostettuja tuotteita: annan kanavissani näkyvyyttä tuotteille ja ilmiöille, joista koen yleisöni olevan kiinnostunut. Tästähän syystä mediaani luetaan: kuluttajat ovat kiinnostuneita minun mielipiteestäni erilaisista kosmetiikkatuotteista.
👉 Näin ollen, millä lailla merkintä ”saatu kaupallisessa tarkoituksessa yritykseltä X” auttaa Karkkipäivän sisältöjä lukevaa kuluttajaa paremmin ymmärtämään, että häneen ”pyritään vaikuttamaan kaupallisesti”?
Tässä valossa voitte kenties hyvin ymmärtää turhautumiseni KKV:n ohjeistuksen suhteen. Käsitän ilman muuta, että KKV:n linjauksen on oltava yleispätevä, eikä kuluttaja-asiamies voi ottaa kantaa jokaisen vaikuttajan mediaan, taustaan ja työnkuvaan. En myöskään odota, että yksittäisten vaikuttajien kohdalla alettaisiin muuttamaan sääntöjä.
Kuitenkin: koska vertaan työtäni pitkälti toimittajan työhön, näen todella epäreiluna, epäperusteltuna sekä epätasa-arvoisena, että minun tulee jokaisen artikkeleissani mainitsemani tuotteen kohdalla avata sen alkuperä, kun taas toimittaja saa rauhassa jättää tekstinsä vaille näitä merkintöjä. Koen, että ohjeistus pakottaa sisältöihini puolueellisen sävyn ja vihjeen kaupallisista kytköksistä, josta toimittaja-kollegani saavat olla vapaita - vaikka kirjoittaisivat täsmälleen saman julkaisun kuin minä.
Jätän loppukaneettina visaisen tehtävän KKV:n ohjeistuksen seuraavaa päivitystä varten.
Millaisella ohjeistuksella ratkaistaan seuraava tilanne, kun sitä peilataan KKV:n vaikuttajamarkkinointilinjauksen pääsääntöä vasten:
"4.1. Pääsääntö: kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan."
Bruns-hiustuotteet ovat tarjouksessa Jolien verkkokaupassa. Haluan vinkata seuraajilleni tästä tarjouksesta, koska tuotteet ovat superhyviä ja niiden normihinta on aika arvokas. Olen käyttänyt Brunsin tuotteita jo viisi vuotta.
Olen alkujaan tutustunut Brunsiin sarjan maahantuojan Mirazin kanssa tehdyssä yhteistyössä. Brunsin tuotteita myyvät monet jälleenmyyjät, ja olen Miraz-yhteistyön jälkeen jälkeen tehnyt Bruns-yhteistyön myös Ruohonjuuren kanssa. Olen myös ostanut tuotteita itse. Minulla on kaapissani sekä Mirazilta saamiani, Ruohonjuurelta saamiani että itse ostamiani Bruns-tuotteita.
Jolie ei tiedä mitään aikeestani jakaa Bruns-alevinkki, eivätkä he myöskään ole minulle Bruns-tuotteita koskaan lähettäneet.
Teen julkaisun. Laitan siihen yleiskuvan Brunsin tuotteista sekä linkit Jolieen, ja kerron, että nyt nämä ihanat suosikkituotteeni ovat Joliella tarjouksessa.
Mitä ihmettä tähän julkaisuun voi laittaa ”mainostajaksi”? Kenen lukuun markkinoidaan?
Mainostaja ei ole Miraz, koska linkit – ja niiden kautta tehdyt ostot – hyödyttävät JOLIETA.
Mainostaja ei ole myöskään Ruohonjuuri, koska linkit eivät myöskään hyödytä Ruohonjuurta.
Mainostaja ei kuitenkaan ole myöskään Jolie, sillä Jolie ei ole antanut minulle julkaisussa mainostettuja tuotteita.
🤷♀️ 🤷♀️ 🤷♀️
Tässä on vain yksi esimerkki moninaisista tilanteista, joissa KKV:n ohjeistus ei toimi. Ennen kaikkea: sen pohtiminen, kuka tässä nyt on mainostaja, vie fokuksen koko julkaisun pääviestistä, joka on se, että kyseiset tuotteet ovat oikeasti todella hyviä ja niitä saa nyt alehintaan. Se, että olen todennut Brunsin tuotteet hyviksi, on kenties alkujaan ollut Mirazin aikaansaannosta, kun he ovat alkaneet tuoda sarjaa maahan ja tarjonneet tuotteita minulle testiin. Mutta eikö Brunsin laadukkuuden kokemus jossain vaiheessa muutu minun omaksi "omaisuudekseni" ja omaksi mielipiteekseni, josta voin puhua yleisölleni ilman ikuista velvoitetta luetella tahoja, jotka ovat vuosia sitten antaneet minulle Brunsin tuotteita?
🤯
👉 Päästäkseni tästä limbosta minun tulisi siis mahdollisimman nopeasti ostaa itse kaikki ne tuotteet, joita haluan yleisölleni suositella.
Olen ratkaissut asian toistaiseksi laittamalla tämän tyyppiseen julkaisuun ainoastaan tekstin: ”mainoslinkki” tai ”sisältää mainoslinkin”. Tämä spesifioi sen, että julkaisussa on mainosluonne.
Mutta jos haluaisin tehdä esimerkkitapauksen kirjaimellisesti KKV:n ohjeen mukaan, julkaisu näyttäisi tältä:
Mitä mieltä olette KKV:n ohjeistuksesta?
Auttavatko merkinnät teitä hahmottamaan sitä, milloin yritys on vaikuttanut sisältöön ja milloin ei?
