Tänään lounaalla: tofuhampurilainen.

Tykkään hurjasti tehdä kasvishampurilaisia quorn- ja soijapihveistä, mutta tofu (saatika halloumi)hamppareille en ole oikein lämminnyt. (Ja ei edes mainita juurespihvejä, eihän?)

Nyt olen löytänyt tofun, joka maistuu myös hampurilaispihvinä!

Tunnustus #1: miten en ole huomannut Jalotofuja kaupassa aiemmin? Yritys on näköjään valmistanut tofua jo kohta 20 vuotta.

Tunnustus #2: huomasin Jalotofut kaupoissa vasta tänä syksynä. Kiinnostuin.

Tunnustus #3: tilasin Jalotofut kokeiltavaksi PR-toimistolta kosmetiikkatuotteiden seassa. (Jalotofut kun sattuvat kuulumaan muuan luonnonkosmetiikkaa edustavan PR-toimiston listoille... oli niin helppo klikata ne tilauskoriin shampoiden ja hoitoaineiden kanssa...)

Tuo viimeinen oli ehkä lievästi pateettista ja osoittaa kuinka me bloggaajat valitettavasti totutaan siihen että tuotteita voi tilata veloituksetta kokeiltavaksi ja kuvattavaksi. Anteeksi lukijani. Nämä olisin kyllä voinut vallan hyvin ostaa itse - ja vastaisuudessa tulen ostamaankin sillä nämä olivat sairaan hyviä!! Siirryn ehdottomasti käyttämään Jalotofua, se kun on vielä kotimainen yrityskin! Hyvästi Alpron tofu!

Jalotofulla on oma tehdas Tammisaaressa ja siellä he valmistavat tofun brasilialaisista Reilun Kaupan luomusoijapavuista.

Valikoimassa on kolmea eri makua (Hamppu, Marinoitu, Kylmäsavu, kaikki kiinteitä) sekä kahta maustamatonta, pehmeää ja kiinteää. Kiinteiden koostumus on makuuni ihan täydellinen, paljon Alpron tofua jämäkämpää ja juuri siksi siitä saa niin hyvän hampurilaispihvinkin. Hamppariin parhaiten sopii mielestäni Kylmäsavutofu.

Tämän päivän herkkulounaani syntyi seuraavaista aineksista:

1. Hampparipohja. Itse tehty mantelileivän reseptillä.

2. Hampurilaiskastike. Itse tehty, heittelen sekaan milloin mitäkin, tämänpäiväisessä maustamatonta Philadelphia-juustoa, kermaa, majoneesia, pikkuisen rahkaa (kun ei ollut kermaviiliä), stevialla maustettua ketsuppia, hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia, pippuria, pisara Sambal Oelek -kastiketta ja ripaus steviaa. Ai että tuli hyvää..!

3. Juusto. Riitan Herkun Goudaa.

4. Salaatti. Tällä kertaa kotoa löytyi lollo rossoa.

5. Sipuli. Hampurilais-must! Joku tykkää laittaa raakaa sipulia, itse tykkään aina kuullotella pehmeäksi ellei ole kiirenälkätilanne. :)

6. Paprika. Sama homma paprikan kohdalla - kuullotan usein pehmeäksi. Pysyy paremmin kasan päälläkin eikä tipahtele haukatessa. ^_^ (Ja hei - kaikki kasvikset muuttuu maukkaammiksi kun niille näyttää vähän pannua ja voita... ;))

7. Tofupihvit. JA 8. Grano Padano -juustoraastetta - siitä tuplajuusto. ^_^ Tykkään ripotella Grana Padanoa (tai parmesaania) melkein minkä tahansa ruoan päälle. Juusto vain... no, tekee kaikesta parempaa.

Nammm!

Kokeilin maut Kylmäsavu, Marinoitu ja Hampunsiemen. Kylmäsavu oli näistä ehdoton suosikkini, ihan älyttömän hyvää! Voimakkaan ja aromikkaan makuinen. Peitti lähes kokonaan tofun ominaismaun. (Minulla ei ole mitään tuota ominaismakua vastaan mutta tiedän ihmisiä jotka eivät siedä sitä.)

Marinoitu ja Hamppu olivat miedomman makuisia. Marinoidussa tofuun sekoitetaan luomubasilikaa ja luomuvalkosipulia, Hampussa on mukana 15% hampunsiementä.

Kaikkein eniten käytän tofua tällaisissa perus wok-tyylisissä ruoissa. Tofua, parsakaalia ja kukkakaalia kera raejuuston on aika hyvä kuntosalinjälkeis-mättö. :) Jos haluan jotain vähän täyteläisempää niin teen saman setin curry-kerma- tai maapähkinä-kookoskerma-pohjaan. Miinus raejuusto.

Onko Karkkipäivän lukijoiden joukossa tofun ystäviä? Miten tykkäätte sitä laittaa? Tunnustan (postauksen tunnustus #4, näemmä :)), että itse olen vähän huono keksimään mitä muuta tofusta tehdä kuin näitä perinteisiä wok-ruokia. Ja nyt hampparipihvejä. Mites lihansyöjät, tuleeko syötyä myös tofua?

P.S. En koskaan unohda omaa ensimmäistä tofukokemustani, jonka vuoksi tofu melkein jäi "never again!" -joukkoon... Tilasin kiinalaisessa ravintolassa annoksen jossa oli pehmeää, maustamatonta tofua, siis sitä todella löllöä. Nämä löllöt klimpit lilluivat kasvispalojen seassa kastikkeessa ja näyttivät - ja maistuivat - niin vastenmieliselle että en tainnut saada annosta edes puoliksi syötyä. Onneksi olen myöhemmin saanut hieman parempaa tofua..! ;)

Mr. Karkkipäivän ajatukset "mieskosmetiikasta" eivät liene jääneet blogin historiassa epäselviksi. Muistin virkistykseksi voi vaikka käydä lukaisemassa tämän haastattelun syksyltä 2010, tai sitten misterin kynäilemän, jonkinlaiseksi Karkkipäivän klassikkopostaukseksi muodostuneen arvostelun ACOn miesten tuotteista tämän vuoden elokuulta.

Kielteisestä asenteestaan huolimatta äijä on kuitenkin suostunut vuosien varrella ottamaan vastaan yhden jos toisenkin ihonhoitotuotteen joita meille on Karkkipäivän kautta tarjottu. Olen miettinyt, miten näistä viimeisimmistä oikein pyytäisin arviota, kun tiedän että vastaus on yleensä sitä, "No, ihan samalta nää kaikki tuntuu" -luokkaa tai luonnonkosmetiikan kohdalla "Hyi helkkari miten limaista ja haisee pahalle!".

Päätinkin sitten lähestyä asiaa äänettömällä tarkkailutekniikalla. En kysy mieheltä mitään! Tarkkailen vain. Ja havainnoin mitkä pulloista alkavat vajeta ---> merkki siitä että tuotteessa täytyy olla jotain josta mies pitää.

Tällainen rivistö pulloja on kertynyt wc:n lavuaarin reunalle miehen puolelle. Tuo poni-hammasmuki on kyllä eksynyt kaveeraamaan miestuotteiden kanssa mun puolelta..! ^_^

Olen nostellut ja tunnustellut puteleita tasaisin väliajoin koko syksyn ajan ja selvittänyt, mitä niistä on käytetty eniten. Tein myös pienet yhteenvedot tuotteiden ominaisuuksista - jos vaikka joku teistä etsii kosmeettista joululahjaa miehelleen..! ;)

Tämä on siis silmänympärysvoide puikon muodossa. Tästä huomioin, että se on ollut miehellä aina mukana kesästä saakka, jolloin hän sen sai.

Jos joku on jotenkin onnistunut missaamaan "Finnintappaja"-postaukset, niin Creme Intex No.2:sta voi lukea vaikkapa täältä.

Lavuaarin reunalla asuvista tuotteista Kiehl's on selvästi ollut eniten miehelle mieleen. Pullojoukon takaa muuten löytyi Bulldogin Original Moisturiser, joka oli ensimmäinen koskaan miehelle blogin kautta lähetetty kasvovoide. Voide on käytetty lähes loppuun. Heitin pullon pois sillä sisältö haiskahti jo epäilyttävälle...

Peilikaapin sivuhyllyltä löytyy Sanctumin partageeli. Tämä tuote sai mieheltä aikoinaan niin negatiivisen palautteen, että en tajua mitä se enää tekee kahden vuoden jälkeen kylppärissämme..! Heitin roskiin otettuani kuvan.

Töistä joskus tuomaani Clarins Men -näytettä mies ei ole vaivautunut koskaan varmaan edes avaamaan.

Suihkun puolelta löytyy myös miehen käyttämää kosmetiikkaa. Täältä löydämme miehen ilmeisen suosikkituotteen - Yves Rocherin kuorivan kasvoputsarin! Tämä puteli on melkein lopussa. Olen havainnoinut, että mies käyttää sitä todella säännöllisesti. Ja huom! Erikseen kehottamatta. Niinkuin kaikkia näitä postauksen tuotteita.

Mies tykkää voimakkaasti tuoksuvista suihkugeeleistä, ja miehiset "Axe-hajut" ovat kuin vaivihkaa vaihtuneet hedelmäisempiin ja makeampiin... Mies on ihan rakastunut Tigin shampoiden makeaan tuoksumaailmaan, ja jossain vaiheessa hän hyväksyi makeat tuoksut myös suihkugeeliinsä. Tooodella pitkään hän käytti vain ja ainoastaan Axea tai tuoksupakettien mukana tulleita "miehen hajuisia" suihkutuotteita. Yves Rocherin ei-todellakaan-miehinen hunajasuihkugeeli näyttäisi olevan herralle mieleen.

Pyykkikoneen päältä eri pesuaineiden seasta bongasin hämmästyksekseni Bulldogin kasvoputsarin. Täälläkö tämä on..? Olin jo tyytyväisenä kuvitellut miehen käyttäneen sen loppuun. Mutta ei, Bulldog-puhdistusgeeli ei ole huvennut juuri lainkaan. Päätelmä: mies pitää kuorivista putsareista. Ne tuntuvat miehen mielestä varmaan... tekevän jotain? :) Toisin kuin pelkkä putsari? Kun naaman perusputsaus hoituu muutenkin suihkussa shampoolla.

Myös työreissuille mies pakkaa kosmetiikkaa mukaan! Näppäsin tämän salakuvan pari viikkoa sitten. Tästä voimme päätellä, että mies on jo oikeasti tottunut käyttämään kosmetiikkaa. Siitä on tullut... rutiinia? Oooo, wow! :) Hän haluaa ottaa putsarin ja kasvovoiteen mukaan matkalle lähtiessään.

...mutta mikä on tuo Blonde-shampoo? saatatte ihmetellä. Mr. Karkkipäivällä on tummanruskeat hiukset. Ei, miehelläni ei (ainakaan pitäisi olla) suhdetta toiseen blondiin työreissuillaan, vaan hän käyttää tuota shampoota itse. Lisää aiheesta ensi viikon hiusteemaviikolla..! :)

Kuka muuten meinasi ostaa miehelleen/poikaystävälleen jotain kosmetiikkaa joululahjaksi?

* * Postauksen tuotteista Kiehl'sin, ACOn, Yves Rocherin, Bulldogin ja Sanctumin tuotteet on saatu blogin kautta. Ainoat ihonhoitotuotteet jotka mies on koskaan ostanut itse ovat Lushilta ja Ella Bachélta (suihkugeelit ja dödöt poislukien) * *

Buustaan hiustenhoitoaineita aina öljyllä. Tässä yhtenä päivänä tajusin, että voin tehdä saman myös käsivoiteelle - tai mille tahansa kosteusvoiteelle :)

(Tämä on nyt varmaan sarjassamme "Keksitkö enää yhtään itsestäänselvempää vinkkiä" :D, mutta annetaan mennä!)

"Ongelma": minulla on kaksi Yves Rocherilta saatua voidetta, joiden kummankaan koostumus ei ole mieleeni. Toinen on 100-prosenttinen karitevoi, joka ei ole koskaan toiminut minulla yksinään. Olen yrittänyt käyttää sitä pois jalkavoiteena, mutta kun ei se pehmennä jalkojakaan tarpeeksi omillaan. No, tottakai voin heittää purkin myös pois tai antaa eteenpäin, eihän siitä ongelmaa tarvitse tehdä. :)

Mutta aina parempi jos keksii keinon saada hyödynnettyä se itse! ^_^

Toinen voide on viime joulun sesonkituotteisiin kuulunut hyvin vesimäinen, ohut käsivoide. Olen käyttänyt sitä satunnaisesti jonain iltoina, mutta en pidä voiteesta sillä se on tarpeisiini liian ohutta. Aamulla kädet saa rasvata suoraan uudelleen, iho tuntuu niin kuivalta.

Rasvaan iltaisin ensin jalat, ja sitten kädet. Kädet jäävät karitevoirasvauksen jälkeen niin ällön rasvaisiksi ja kiiltäviksi, ettei voi lukea kirjaa ilman että se tahriintuu rasvaan. Jostain tablettilaitteesta puhumattakaan... Niinpä kävin usein pesemässä kädet jalka- ja käsirasvauksen välissä. Kunnes yhtenä iltana, kun en jaksanut lukea, vedin "vesikäsivoiteen" suoraan kariterasvaisiin näppeihin, ja kas...! Karitevoi emulgoitui nätisti ohuempaan käsivoiteeseen ja tuloksena oli mitä miellyttävimmän tuntuinen iho! Myös aamulla! :)

Karitevoi ei toimi minulla yksinään, koska ihoni haluaa myös kosteutta sitovia aineita ja vettä. Ohuet kosteusvoiteet eivät toimi minulla yksinään, koska ihoni kaipaa myös pehmentäviä rasvoja. Yhdistetään nämä: täydellinen tuote. :)

En nyt tiedä kuinka monella teistä pölyttyy kodin nurkissa käyttämättä jäänyt karitevoipurnukka johon voisitte tämän vinkin hyödyntää, eipä varmasti monellakaan. :) Mutta voiteisiin voi sekoittaa mitä tahansa rasvaa tai öljyä - no okei, ei mitä tahansa rasvaa kuten voita tai margariinia :D -, mutta mitä tahansa kasviperäistä rasvaa tai öljyä. Ja tokihan voi käydä apteekista hakemassa sitä puhdasta mineraaliöljyäkin jos siitä sattuu tykkäämään! ^_^

Huonot hiustenhoitoaineet eivät enää jääneet käyttämättä kun aloin lisäämään niihin öljyä - kroppatuotteisiin voi soveltaa samaa! :) Jos vartaloemulsiosi ei kosteuta tarpeeksi, lisää siihen vaikka oliiviöljyä keittiön kaapista! Öljy emulgoituu voidepohjaan ja imeytyy ihoon jättämättä samanlaista rasvaista tunnetta kuin öljy yksinään voi jättää. Kasvovoiteisiin sekoitettaviksi sopivat hyvin kevyemmät öljyt kuten jojoba ja manteliöljy. Tai miksei kookoskin, jos iho on erityisen kuiva. :)

Ei muuta kuin miksailemaan! :)