Luulin jo jakaneeni tämän ohjeen blogissa, sillä otin siihen aikoinaan kuvatkin, mutta näyttää siltä ettei postausta koskaan tehtykään. :)

(Harmillisesti niistä alkuperäisistä kuvista on jäljellä enää vain tuo ylin kuva jonka olin julkaissut blogissa aiemmin, loput menivät sen varastetun läppärin mukana... Ne olivat paljon onnistuneempia kuin nämä uudet ottamani, pöh.)

Pizzassa epäterveellistä on valkoisen jauhon ja rasvan (=juusto) liitto, itse päällysteethän ovat useimmiten ihan hyvää ravintoa. Runsas hiilihydraattipitoisuus yhdistettynä runsaaseen rasvapitoisuuteen on nopein tie lisäkiloihin. Niinpä pizzerioissa "terveellisempi" pizza tarkoittaa useimmiten lämpyrää vähemmällä juustolla. Hiilareille ei oikein pysty perinteisessä pizzassa tekemään mitään.

Minun terveellisempi pizzani on hyvin juustokylläinen, mutta siinä nopeat, ravintoköyhät hiilihydraatit on korvattu kuitupitoisilla leseillä, hyviä rasvahappoja sisältävällä siemenrouheella sekä proteiinipitoisella soijajauholla.

Tätä ruokaa mieheni pyytää minua tekemään kaikkein useiten. "Olisko tänään taas pizzapäivä?" :)

Sannin Paras VHH-pizzapohja

mukailtu karppaus.infon PauPaun pannupizzaohjeesta

- Yksi pellillinen -

4 kananmunaa

vajaa 2 dl juustoraastetta

2 tl psylliumia

10 g vehnäleseitä

10 g ruisleseitä

20 g soijajauhoa

20 g pellavansiemenrouhetta

2 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

Pohjan hiilihydraattipitoisuutta voi vielä vähentää jättämällä ruisleseet pois ja käyttämällä vain vehnäleseitä, mutta ruis tuo pohjaan parempaa makua. Samoin hiilareita voi vähentää ja proteiinipitoisuutta lisätä korvaamalla osa soijajauhoista Bake Pro -leivontaproteiinilla tai gluteenijauholla. Jos pellavansiementen maku tulee liikaa läpi, laita niitä vähemmän ja jotain yllämainituista jauhoista enemmän.

Sekoita munat ja juustoraaste. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne munajuustoseokseen. Taikina on löysää ja kokkareista ja näyttää sangen epäilyttävältä, mutta lopputulos palkitsee! :)

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä taikina pellille. Mitä ohuemmin levität, sitä rapeampi pohjasta tulee. Paksummalla kerroksella saat pannupizzamaisen pohjan. Esipaista pohjaa n. 10 minuuttia. Täytteet päälle ja takaisin uuniin noin vartiksi.

Meillä on aina miehen kanssa omat puolikkaat. Lihansyöjä-mies haluaa omaansa lihaa, minä valitsen tonnikalaa tai kylmäsavulohta ja katkarapuja. Tässä pizzassa kokeilin ensimmäistä kertaa täytteenä paahdettuja tofukuutioita. Olipas muuten hyvää, kivaa vaihtelua kalalle!

Koska pohjassa on jo juustoa, emme laita päälle enää kovin paljon juustoraastetta. Miehelle riittää usein vaikka homejuustonökäreet. Minä "kuorrutin" omani muutamalla viipaleella vuohenjuustoa.

Tomaattikastikevinkki: käytä tomaattipyreen sijaan tomaattimurskaa, siinä on huooooomattavasti vähemmän hiilihydraatteja. Kaikkein vähähiilarisin tomaattimurska löytyy muuten Rainbow'lta.

Monet netin reseptisivujen vhh-pizzapohjista ovat löysiä (ja sitähän pizza on useimmissa ravintoloissakin), mutta itse tykkään enemmän rapeasta, kiinteämmästä pohjasta. Tämä pizza on kiinteää eikä lörähdä kun otat viipaleen käteen! :)

Kuvat eivät todellakaan ole kovin houkuttavia mutta parempi jotain kuvia kuin tyhjää sivua :)

Olisikohan loppiaisillallisellakin tänään pizzaa..? :)

P.S. Alan muuan lukijan toiveesta koota blogissa aiemmin ilmestyneitä vhh-ruokareseptejä oman 'RESEPTIT'-tunnisteen alle. Näin ne löytyvät nopsammin kuin selaamalla kaikki 'RUOKA'-tagin postaukset.

Aina välillä kuulee kyselyitä ja epäilyjä mineraalimeikkipohjan sopivuudesta kuivalle ja pintakuivalle iholle. Mineraalipohja kun on jauhemaista, on helppo ymmärtää miksi kuivaihoinen saattaa epäillä sen toimivuutta. Jauheenhan ajatellaan perinteisesti aina korostavan kuivuutta.

Haluankin nyt demonstroida miltä kaksi eri meikkipohjaa, mineraalimeikki ja luonnonkosmetiikan mousse-meikki, näyttävät pintakuivalla iholla. Idean juttuun sain testatessani sisarelleni Laveran moussemeikkivoidetta. Sisareni iho on normaalisti pintakuiva, mutta tällä hetkellä jopa kuiva. Ihan hätkähdin meikatessani häntä, niin karhealta iho tuntui. (Off topic mutta syy taitaa löytyä voiteesta – sisareni on jumittunut käyttämään hyvin ohutta ja vesimäistä Erisanin voidetta koska pitää sen koostumuksesta – mutta voide ei todellakaan riitä kosteuttamaan siskon ihoa sen nykykunnossa. *kosmetiikkaisosisko tuhahtelee närkästyneenä ja yrittää kampanjoida täyteläisemmän voiteen puolesta*)

Kuten Lavender Couture –postauksessakin totesin, Laveran Mousse-meikkivoide ei näytä sopivan kuivalle iholle. Siskoni iholla tulos oli samankaltainen kuin Milillä, kuivat kohdat korostuivat eikä voide levittynyt tasaisesti. Myös BB-voiteella (kokeilin Terre D’Ocia), joka on sentään paljon kosteampi kuin Laveran Mousse, tulos oli suorastaan hirveä – ihon pinta näytti röpelöiseltä ja voide ”karahti” kuiviin kohtiin.

Mineraalimeikkipohjalla kuivat kohdat eivät tule esiin läheskään niin selkeästi. Täytyy sanoa että itsekin hämmästyin kun tarkastelin siskoni ihoa mineraalin levityksen jälkeen. Siskoni ei edes käytä alla kosteusvoidetta…! Hän laittaa voidetta vain iltaisin kasvojenpuhdistuksen jälkeen. *kosmetiikkaisosisko yrittää jälleen mutista ihonhoidollisia oppeja - turhaan :p*

Kun kuivaihoinen siirtyy käyttämään mineraalipohjaa, voi ihon pinta alussa näyttää kuivalta ja jauhoiselta. Iholle täytyy kuitenkin antaa aikaa tottua mineraalipohjaan, muutamassa viikossa kuivuuden pitäisi helpottaa. Sisareni on käyttänyt mineraalipohjaa jo monta vuotta.

En edelleenkään väitä että mineraalipohja toimii kaikilla, mistään tuotteesta ei voi sanoa sellaista. Varmasti on niin kuiva- kuin rasvoittuvaihoisiakin jotka eivät millään saa mineraalipohjalla onnistunutta tulosta. Tällä postauksella halusin kuitenkin näyttää, että mineraali todella VOI toimia kuivaihoisellakin – tätä epäilyä kun kuulee kaikkein eniten. :)

Muistattehan ”luonnonkosmetiikan Chanelin”, ranskalaisen Patykan? Testasin ensin sarjan voiteita ja sain myöhemmin kokeiltavaksi myös puhdistustuotteita.

Patykan puhdistusrituaali on kaksijakoinen (kuten esimerkiksi Sensailla). Kaksoispuhdistuksen ideanahan on poistaa ensin rasvapitoisella tuotteella öljyliukoinen meikki ja sitten toisella (useimmiten vaahtoavalla) tuotteella vesiliukoinen lika. Puhdistus viimeistellään kasvovedellä.

.

Patykan rituaalin ykkösvaiheen tuote Remarquable Cleansing Oil on paksua öljyä. Tämä on sellaista kunnon ”rehellistä”, rasvaisen pinnan jättävää öljyä, ei mitään kevyttä, vedellä huuhtoutuvaa versiota.  Varmasti lähtee vahvinkin meikki.

Minulle tällainen tuote on vähän ”overkill” kun en käytä vahvaa meikkipohjaa. En myöskään pidä rasvaisen pinnan jättävistä puhdistustuotteista, vaikka tiedänkin että kaksoispuhdistuksessa pinta huuhtoutuu seuraavassa vaiheessa pois. Minun on vaikea arvioida tätä tuotetta koska rasvaputsarit eivät ole minun juttuni, mikä ei tietenkään tee siitä huonoa tuotetta. Öljyputsareista joko tykkää tai ei.

Annoin Remarquable Cleansing Oilin ystävälleni, joka on tottunut käyttämään öljypuhdistusta. Myös hän kiinnitti huomiota öljyn paksuuteen ja rasvaisuuteen. "Tätä ei voi käyttää yksinään niinkuin joitain muita puhdistusöljyjä, tuote jättää kädetkin niin rasvaisiksi että ne on pestävä saippualla puhdistuksen jälkeen." "Silmämeikki lähtee erinomaisesti".

Kakkosvaiheen Delicate Cleansing Foam tuntuu aika lailla peruskamalta. Tässä ei ole sellaista kermaista ylellisyyttä mitä olisin ehkä ”luonnonkosmetiikan Chanelilta” odottanut. Tuoksukaan ei ole mitenkään erikoinen elämys.

Tykkään pumppuvaahdoista, eikä Patykan tarjokas tee poikkeusta. Iho jää puhtaaksi ja miellyttävän tuntuiseksi, mutta mitään hintansa (45 euroa) arvoista elämystä en tästä putsarista saa.

Kasvovesi on kolmikosta suosikkini. Smoothing Revitalizing Toner todellakin tuntuu "smoothaavan" ja iho jää tavallista sileämmän tuntuiseksi. Tuoksu hieman verottaa elämystä, en pidä siitä erityisemmin.

Kasvoveden ainesosakoostumus aiheuttaa minulle vähän päänvaivaa. Patykan sivuilla kerrotaan kasvoveden sisältävän 40% aloe veraa ("Aloe Vera, which makes up 40% of the Smoothing Revitalising Toner"...). Siis melkein puolet. Miten siis on mahdollista, että inci menee näin: aqua, bitter orange flower water, rosa damascena flower water, radish root ferment filtrate, polyglyceryl-4 laurate/sebacate, polyglyceryl-6 caprylate/caprate, glycerin, parfum, aloe barbadensis leaf juice powder (...)

Ainesosat luetellaan incissä pitoisuutensa mukaan suuruusjärjestyksessä. Jos aloeta on tuotteen kokoonpanosta 40%, niin sen edellä olevia ainesosia täytyy olla jokaista yli 40%. Ja sehän ei millään matematiikalla voi olla mahdollista.

En nyt ihan yöuniani tämän takia menetä :D, mutta kosmetiikkapääni ei voi olla tarttumatta noin ilmiselvään ristiriitaisuuteen... ;)

Voiteiden tapaan myös putsareiden pakkaukset ovat kauniita kuin japanlainen paperitaide.

Patyka on ihastuttava sarja, mutta puhdistustuotteet eivät tuoneet minulle mitään "extraa" jota luksussarjalta odottaa. Nämä ovat tuotteita, joita ostaa asiakas, jolla on varaa Patykaan ja haluaa koko ihonhoitosarjansa olevan samaa merkkiä.

* * Tuotteet on saatu Jolielta * *