Istuimme eilen Kastelholman linnan kupeessa auringossa kun puhelin soi. Kello oli vaille kuusi.
Jämijärvellä oli tippunut laskuvarjohyppääjien kone. Sydän hyppäsi lyönnin yli.
Puhelimessa oli läheiseni. Hän on ollut saman koneen kyydissä. Huoli, kauhea huoli. Ketä koneen kyydissä oli? Tiesimme – joukossa tulisi olemaan tuttuja.
Hiljaisuus. Suru. Sanattomuus.
Katsoin peltomaisemaa. Kahvi jäähtyi mukissa.
En menettänyt Jämijärven turmassa ketään omaa läheistäni, mutta onnettomuus koskettaa henkilökohtaisesti lähipiiriäni. Eikä sillä ole lopulta väliä. Menehtyneet ovat jonkun läheisiä, jonkun siskoja ja veljiä, jonkun puolisoita. Nuoria ihmisiä, siivillään.
Aamulla läheiseni soitti jälleen. Hän ei ollut nukkunut koko yönä. En osaa kuvitella miltä hänestä tuntuu. Silti minäkin olen pysähdyksissä.
Tällaiset ovat uutisia joita itse pelkään kaikkein eniten. Elämää ei pidä hukata huolehtimiseen mutta minä olen huolissani. Melkein aina.
Tämä on sanottu niin monta kertaa, mutta se ei kulu koskaan. Eläkää niin kuin jokainen päivä olisi elämä itse. Se ensimmäinen ja ehkä myös viimeinen päivä. Ei huolehtien niin kuin minä, vaan iloiten, arvostaen. Halatkaa ystäviänne aina kun tapaatte. Koskaan ei ole liikaa osoittaa läheiselleen, että hän on rakas.
Seisoin eilen kameroineni okran sävyisen maalaismaiseman keskellä. Oli niin kaunista. Samalla joku sai uutisen, jota ei koskaan haluaisi kuulla. Hetki. Tunne johon on vaikea tarttua.
Tänään paistaa aurinko, mutta päivä on harmaa.
Syvä osanottoni Jämijärven turmassa menehtyneiden omaisille ja läheisille.
Olimme tällä viikolla mieheni kanssa Kööpenhaminassa, kuten jo tulikin aiemmin kerrottua.
Matka oli yllätyssyntymäpäivälahjani Mr Karkkipäivälle. Halusin ilahduttaa miestäni jollain laadukkaalla, mieleenpainuvalla elämyksellä joka vastaisi edes jotenkin niitä kaikkia ihania yllätyksiä joita mieheni on minulle vuosien varrella järjestänyt. Minulle on välillä tullut huono omatunto siitä, että minulla ei suoraan sanottuna ole varallisuutta tarjota miehelleni samanlaisia yllätyksiä joilla hän on minua hemmotellut. Elämysten laatua ei tietenkään voi mitata rahassa, mutta siitä ei esimerkiksi pääse yli eikä ympäri, että tasokkaaseen ravintolaan ei mennä syömään viidellä kympillä.
Minulle oli selvää, että miehen syntymäpäiväyllätyksen täytyy liittyä ruokaan. Se kun on meille yhteinen ja niin rakas harrastus. Halusin viedä miehen Michelin-tähden ravintolaan. Aloin säästää lahjaan jo viime vuoden puolella.
Koska rakastamme kummatkin myös matkailua, halusin mahdollisuuksien mukaan yhdistää lahjaan ulkomaanreissun. Koska valtaosa budjetista meni ravintolaan, oli matka saatava halvalla. No, halpalentoyhtiöiden aikoina se ei tokikaan ole ongelma eikä mikään. Matkat sain tuttuun tapaan halvemmalla kuin Tampere-Kuopio-junaliput.
Mutta entäs majoitus.... Tiesin, että Mr Karkkipäivä ei kokisi oloaan mukavaksi Couchsurfing-tyyppisessä majoituksessa, ja halusin muutenkin viettää aikaa nimenomaan kahdestaan eikä CS-housti oikein sopinut tämän matkan tunnelmaan. Hotelleista minulla olisi ollut juuri ja juuri varaa johonkin kaikkein ankeimpaan hostelli-tyyppiseen, eikä sekään tuntunut kovin kivalta ajatukselta toisen juhlamatkalle.
Vastaus: Airbnb! Tämä palvelu on ikäänkuin Couchsurfauksen kaupallinen versio, ja sen kautta on mahdollista saada aivan huipputason majoitusta huomattavasti hotelleja edullisempaan hintaan. Ideana on se, että yksityisihmiset vuokraavat asuntojaan - joko pelkkää huonetta tai sitten koko asuntoa niin, että paikka on kokonaan sinun.
Hintaan, jolla olisin tavallisilta hotellimajoitussivuilta saanut sen ankean 8 neliön hostellikopperon, löysin Airbnb'n kautta 70 neliön upean, elegantin asunnon aivan Kööpenhaminan keskustasta. Ja mikä vielä plussaa? Ei tarvitse odotella klo 14:n että pääsee tsekkautumaan sisään tai lähteä klo 12 - useimmat Airbnb-vuokraajat ovat joustavia ja mekin pääsimme asuntoomme heti aamulla kaupunkiin saapuessamme ja luovutimme asunnon lähtöpäivämme iltana vasta lähtiessämme lentokentälle.
En voi kuin suositella mitä lämpimimmin! Meidän asuntomme vuokrahintaan kuului vielä rajaton kahvikiintiö! ^_^ Keittiön Nespresso-keitin ja kahvikapselit olivat vapaasti käytettävissämme. Ja kyllä niitä tosiaan tuli hyödynnettyä..! :)
Sitten siihen Suureen Ravintolaillalliseen.
Se oli todellakin Suuri. :)
Kööpenhaminassa on eniten Michelin-tähden ravintoloita Pohjoismaissa - kokonaista 15 kappaletta, joista kahdella kaksi tähteä. Noihin kahden tähden ravintoloihin ei ollut mitään tsäännssiä saada enää pöytävarausta huhtikuulle kun tammikuussa aloitin varauskyselyt.
Netin arvostelujen perusteella päädyin lopulta yhden Michelin-tähden ravintola Kokkeriet'iin.
Lähetin ravintolaan etukäteen onnittelukortin joka odotti miestäni pöydässämme kun saavuimme! ^_^
Valitsimme 8 ruokalajin maistelumenun, joka käytännössä olikin yhtä kuin kuusitoista ruoka-annosta. Ennenkuin saimme edes menua käteemme, oli eteemme tuotu jo viisi erilaista alkupalaa keittiön tervehdyksinä. Tahti tuntui alkuun jo vähän liiankin huimalta..!
Kaikki annokset olivat luonnollisestikin uskomattoman kauniita ja osa meni kokoonpanonsa puolesta jo molekyyligastronomian puolelle.
Tällaisessa paikassa jos missä on noloa alkaa kuvaamaan annoksiaan (tosin tehtiin sitä muissakin pöydissä ;)), joten otimme illan aikana hyvin vähän kuvia. Yllä muutamia annoksia. Alareunan vasen annos oli yksi suosikeistani - merikrottia tuhkalla ja lakritsilla maustettuna. Ja tokihan lautasella oli paljon muutakin hässäkkää mutta oli mahdoton painaa mieleen kaikkien annosten sisältöä kun ruokia oli niin mielettömästi..! :)
Tältä se minun 70 euron "kuohkea föönaukseni" sitten näytti illan aikana...! Voin sanoa että mietin kerran jos toisenkin mihin miljoonaan parempaan kohteeseen olisin tuon rahan voinut sijoittaa... Mrrr!
Viimeisenä jälkkärinä oli kakkua. Miehen omaan oli laitettu kynttilä syntymäpäivän johdosta! :)
Ja minun kakkuni...
...se oli valmistettu sokerittomana ja mantelijauhokakkupohjaan...! :) :) Uskomattoman loistavaa palvelua.
Ilmoitin pöytävarauksen yhteydessä että en syö lihaa tai kanaa ja jos mahdollista, jonkun jälkiruoan voisi korvata juustolla sillä en pidä makeasta ja välttelen sokeria. Juustoa en saanut - mutta kaikki minun jälkkärini oli tehty sokerittomina! :)
Istuimme ravintolassa yhteensä viisi tuntia. Ruoka oli täydellisen hyvää ja meillä oli mielettömän viihtyisä ilta. Ruoka ja koko elämys oli todellakin hintansa arvoinen, mutta arvatkaa mitä tapahtui? Mikä ihan pikkuisen harmittaa...! Viimeisten annosten välillä minä melkein nukahdin pöytään - ja pari kertaa taisin oikeasti torkahtaakin! Joitain annoksia en enää edes muistanut seuraavana päivänä..! Kuvia katsellessa olin ihan että "Söinkö mä tuollaisenkin..?"
Kävi nimittäin niin, että olin edellisenä yönä nukkunut varhaisen lennon ja yöbussin takia vain yhden tunnin. Kävelimme koko päivän Kööpenhaminassa enkä ottanut päivätorkkuja vaikka väsytti jo päivällä.
Kun kello viimeisten ruokalajien aikaan oli jo lähemmäs 01.00 Suomen aikaa, oli väsymys kasvanut niin valtavaksi että keikuin koko ajan unen ja valveen rajamailla. Ja yhä vain tuli niitä annoksia...! Myös miehellä oli selviä vaikeuksia saada silmät pidettyä auki jälkkärien aikaan... hihhih... ollaan me varmasti oltu aika huvittava näky. :)
Tällainen oli meidän Kööpenhamina. Ja kyllä, misteri tykkäsi lahjastaan kovasti. <3
Olen saanut Sokokselta kokeiltavaksi We Care Icon -meikkejä. Vihdoin pääsen kunnolla tutustumaan tähänkin sarjaan! :) Toistaiseksi kokemusta on vain ruskeasta eyelinerista, joka onkin kyllä ollut ahkerassa käytössä.
Tämä juttu oli julkaisuvalmiina jo eilen mutta villiinnyin tiramisusta niin että se kiilasi ohi ^_^
Valitsin luomivärejä kolmeen eri lookkiin, lisää siis tulossa myöhemmin. :)
Ensimmäinen look on hillitty "kauneusmeikki" ruskean ja vaalean ruusun sävyillä. Silmämeikin tein kolmen sävyn Smoky Brown -paletilla jonka kauniin viileät sävyt vetivät ihollani yllättävän punertaviksi, etenkin tuo keskimmäinen sävy.
Tämä on toisaalta jo tuttu ilmiö, ihoni on sen verran lämmin että hyvin monet, jostain syystä etenkin hohtavat ruskean sävyt, näyttävät ihollani aina lämpimiltä. Mattaruskea pysyy paremmin "itsensä sävyisenä".
We Care Iconilla on kolmen sävyn Smoky-paletteja kolmea erilaista; satiini-mattakoostumuksella varustetut ruskea ja harmaa-musta sekä kimaltavammalla koostumuksella pinkki-vaalea-harmaanmusta.
Olen aiemmin swatchaillut näitä Sokoksella useaan otteeseen ja pitänyt laatua sen verran hyvänä että olen jopa suositellut ko. paletteja hyvien ja edullisten ruskeiden tai harmaiden palettien kyselijöille. Nyt voin vahvistaa arvioni: laatu on hyvä. Sävyt levittyvät silkkisesti eivätkä varise.
Yhden kokeilukerran perusteella mono-sävyt ovat hitusen kuivempaa laatua. Mutta palaan tähän kun olen kokeillut niitä kunnolla (sain testiin yhteensä viisi "monoa").
Tämän meikin suosikkituotteeni on Moisture Wear -huulipuna sävyssä Natural Soft Rose. Sain valita testisävyt itse ja valitsin tämän ja lämpimämmän Perfect Hot Coralin. Natural Soft Rose (#4) on todella kaunis ja (tekisi kovasti mieli käyttää englannin sanaa wearable ;)) helppokäyttöinen sävy arkeen. Käytän harvoin tällaisia ruusun sävyjä, mutta pitäisi kyllä käyttää useammin! :)
Moisture Wear -huulipunan koostumus on kevyt, liukas ja voidemainen.
Meikkipohjan tein Perfect Wear -meikkipuuterilla, sävy 3 Perfect Apricot.
Poskille sipaisin Natural Glow -poskipunaa sävyssä 2, Perfect Rose. Poskipunassa on kaksi eri puolta, persikkaisempi ja pinkimpi. Käytin persikkaista puolta. Sävy on hyvin, hyvin läpikuultava = tässä on vähän pigmenttiä.
Lisäsin poskipäille, kulmaluulle ja silmäluomen sisänurkkaan korostukset All Over Shimmer Highlighter -puuterilla, sävy 1 Magic Glow. Puuterin persikkaisen beige alin raita sopii kauniisti täydentämään Smoky Brown -luomiväripaletin harmoniaa. Sipaisin sitä alaluomelle tummanruskean sävyn alle.
We Care Icon on meikkisarjoissa sieltä kaikkein huokeimmasta päästä, hinnat taitavat olla Rimmelin tasoa. Esimerkiksi luomiväripaletti kustantaa 10,90€ ja huulipuna 7,50€. Minusta on aina erityisen kiva kokeilla ja pystyä suosittelemaan edullisia merkkejä joihin kaikilla on varaa. :)
Perusteellista arviota We Care Iconin laadusta en osaa vielä antaa, mutta tämän ensimmäisen meikin perusteella vaikuttaa oikein hyvältä. Huulipuna ja luomiväripaletti saavat erityismaininnan - ja jo aiemmin omistamani eyeliner joka on todella hyvä!
Mitenkäs te ja WCI? Onko merkki monille tuttu?
