Mieheni vei minut lauantaina ravintolaillalliselle. Koin, että oli aika vähän tsempata meikin kanssa ja luopua viime viikkojen pelkkää-ripsiväriä-ja-peiteainetta-laiskottelulinjastani. (Kyllä - useimpina päivinä viime viikkoina en ole laittanut edes mineraalipohjaa.)

Iltameikkiin valitsen lähes aina lempiväriäni eli violettia sen eri sävyissä. Tällä kertaa oti mukaan pitkästä aikaa punertavaa luumuakin.

Käytin meikkiin kymmentä eri sävyä.

.

Pohjustin luomen Shiseidon voidemaisella violetilla luomivärillä ja rakensin päälle sini-punavioletin kokonaisuuden MACin, IsaDoran, Revlonin ja Urban Decayn luomiväreillä. Rajauksiin käytin IsaDoran mustaa geelieyelineria (yläluomi) ja IsaDoran valkoista kajalia (alasisärajaus).

Käytetyt sävyt. Ja aina pitää yhden tietysti unohtua kuvasta - tällä kertaa se oli MACin musta Typographic.

Vasemmassa yläkulmassa Shiseidon Violet Visions -voideluomiväri, sen vieressä IsaDoran Blooming Spring -paletti ja sen vieressä vakiovalkoiseni Revlonin Frosty White (mukana menossa jo vuodesta - - ken tietää?).

Alempana Urban Decayn Ammo - ja Deluxe -paletit. Ammon päällä MACin irtonapit Vellum (siniviolettiin shiftaava valkoinen) ja Shale (harmaanliila).

Värikarttojen ystäville....

Levitin Violet Visions -pohjan päälle ensin Blooming Spring -paletin voimakkaasti hohtavaa violettia. Tein sen jälkeen ulkonurkkaan varjostuksen MACin mustalla Typographic-sävyllä. Levitin sen jälkeen luomen puolesta välistä ulkonurkkaan, Typographicin päälle, Urban Decayn hohtavaa siniviolettia Ransom-sävyä.

Levitin luomivakoon pullealla siveltimellä laajassa kaaressa Urban Decayn luumunpunaista (tai viininpunaiseksikin tuota voi melkein kutsua) Last Call -sävyä. Vaalensin sisäkaarta Urban Decayn lämpimän vaaleanpunaisella Scratch-sävyllä - ainoa lämmin sävy koko meikissä mutta ei riitele muiden värien kanssa koska on niin läpikuultava eikä käytännössä jätä kovin näkyvää sävyä. Tein sisänurkkaan kyynelkanavan viereen korostuksen MACin Vellum-sävyllä.

Levitin alaluomelle MACin harmaanliilaa Shale-sävyä ja lisäsin sisänurkkaan kimaltavaa violettia (Urban Decayn Grifter, käytännössä hyvin saman sävyinen kuin Blooming Spring -paletin liila mutta glitterillä).

Sellainen meikki.

Monen mielestä on varmasti turhaa käyttää näin montaa sävyä - etenkin kun ne ovat samaa väriperhettä,  mutta minusta se on hauskaa - ja luo meikkiin nyansseja. :)

Montaako sävyä te yleensä käytätte ilta/juhlameikkiin?

Siipi- eli cat eye -rajaus on pop. Mutta kaikkien silmänmuodoille se ei ole helppo toteuttaa. Aiemmin esittelin yhden tavan tehdä kissansilmärajaus pyöreäsilmäiselle, nyt luupin alle pääsevät raskaat luomet.

Kiitos tästä postauksesta kuuluu lukijalleni Elinalle, jonka luomille sain rajausta harjoitella tällä viikolla! :) Antoipa Elina myös oman vinkkinsä toisenlaiseen cat eye -tekniikkaan.

Ei-raskailla silmäluomilla siipirajaus näyttää tältä. Siiven voi tietysti toteuttaa lukemattomilla tavoilla paksusta ohueen, jyrkästi nousevasta loivaan jne. Mutta tämä on aika lailla sellainen perussiipi.

Raskailla luomilla perussiipirajaus näyttää tältä.

...pidennettynä versiona tältä - symmetrisesti kaartuvan siiven sijaan ulkonurkassa sojottaa mutkalle mennyt kippura. (Kuva on kömpelö-Photoshop-muokkaukseni, mutta pointti varmaan havainnollistui :))

Laskeutuva luomi rikkoo cat eye -rajauksen muodon, ja silmän ollessa auki siipi joko katoaa kokonaan tai katkeaa ja menee hassulle mutkalle. Varmasti tuttua monelle raskasluomiselle?

Viime kevään Make Up For Everin juhlameikkikurssilla opin kikan, jota en ollut toistaiseksi päässyt hyödyntämään - ennen tätä viikkoa siis. :)

MUFEn Julius näytti, miten raskasluomisen siipirajaus syntyy - rajauksen päähän tehdään ikäänkuin pieni hyppyri tai lentokoneen pyrstön muotoinen "koukku".

Tällöin rajaus näyttää silmän kiinni ollessa hassulta, mutta auki ollessa siipilinja kulkee suorassa. Kuva on MUFEn kurssilta.

Mieti siis tätä kun seuraavan kerran meikkaat :)

Kokeilin "lentsikkarajausta" Elinalle ensimmäisen siipiyritelmän mentyä mönkään. Vaikka kuinka vedin perusmallin siipeä pitkälle, se meni aina vain mutkalle. Sitten muistin Juliuksen vinkin ja kappas, niin hullulta kuin se näyttääkin, niin toimii! :)

Rajaus on minusta kuitenkin aika vaativa, ja voisin kuvitella että itselle tehtynä se on vielä haastavampi toteuttaa. Hyppyrin kohta on haettava juuri oikeaan kohtaan jotta efekti toimii. Mutta harjoitus tekee mestarin, niin kuin sanotaan. :)

Googlailin muita esimerkkikuvia ja löysin netistä Project Swatch -blogista jutun samantyyppisestä rajauksesta:

Kuva: Project Swatch

Tässä hyppyri on tehty vieläkin radikaalimmin.

.

Jos lentsikkarajaus tuntuu hieman liian haastavalta, suosittelen kokeilemaan Elinan "Kleopatra"-tapaa. En älynnyt ottaa kuvia kun Elina demonstroi rajaustaan, mutta tässä toisinto omaan silmääni. Kuvitelkaa kuviin laskeutuva luomi..! :)

Elinan siipirajaustyylissä raskas ihopoimu ikäänkuin ohitetaan ja kierretään tekemällä rajaus todella reunaan ja ulos, käytännössä silmäluomen ulkopuolelle.

Aloita rajaus piirtämällä viiva silmän ulkonurkasta alaluomen linjan mukaisesti kohti kulmakarvan loppuosaa. Viivan jyrkkyysaste ja pituus määräytyvät sen mukaan miten alas luomipoimusi laskeutuu - ja tietysti oman makusi ja halutun tuloksen (luonnollisempi/näyttävämpi) mukaan. Ideana piirtää viiva niin ettei se mene ihopoimun päältä lainkaan.

Vedä sitten toinen viiva yläluomen ulkonurkasta ja yhdistä se alempaan viivaan. Väritä syntynyt alue.

Tällä rajaustyylillä silmän muoto pidentyy todella tehokkaasti. Tietyllä tapaa se on näyttävämpi kuin "lentsikkarajaus" jäädessään kokonaan luomen ulkopuolelle, mutta hyvin ohuesti tehtynä sopii myös arkeen.

Kiitokset Elinalle (ja vuoden viiveellä myös Juliukselle :)), toivottavasti vinkeistä on jollekulle hyötyä! :)

Nythän kävi niin, että kun silmiini osui viime viikolla Lunnin puuropostaus, jouduin hurjan puurokuumeen valtaan.

Etenkin uunipuuro jogurttisydämellä kuulosti ja näytti niin hyvältä että pakkohan sitä oli kokeilla. Pitkään haudutetut uunipuurot ovat tuttuja lapsuudestani (äiti teki usein ohra,- hirssi- ja tattaripuuroja), mutta munalla hyydytettyä puuroa en ole aiemmin maistanut.

Nykyiseen ruokavaliooni puuro ei kuulu säännöllisesti nautittuna, mutta olen välillä syönyt pienen raejuustolla ryyditetyn kaurapuuron treenin jälkeen. Tajusin, että edellisestä kaurapuurosta on kuitenkin vierähtänyt jo melkein vuosi... Puurohimon iskiessä olen tehnyt kookospuuroa, joka on loistavasti täyttänyt sen tarpeen.

Eilen sitten hemmottelin itseäni kahvakuularääkin jälkeen Lunnin jogurttiuunipuurolla, ja käväisin pienessä puurotaivaassa. Voiko puuro maistua näin herkulta..? No, tästähän tuli melkein kuin joku jälkkäri, ja silti terveellistä. :)

Tuunasin Lunnin reseptiä lisäämällä omaan puurooni kardemummaa ja saksanpähkinöitä ja jättämällä banaanin pois. Lunnin puuroon oli vielä muusattu puolikas banaani tuomaan makeutta, itse toin makeuden stevialla.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Mittaa kaurahiutaleet ja neste uuninkestävään kulhoon. Lisää muna ja mausteet, sekoita munan rakenne rikki. Lisää keskelle köntti maustamatonta jogurttia (minä käytin kreikkalaista). Pudottele marjat joukkoon. Paista uunissa n. 25 minuuttia.

Jos ei tykkää makeasta tai mausteisesta puurosta, voi mausteet tietysti jättää pois.

"Normaali"ruokavalioista eivät puuron hiilariarvot varmasti kiinnosta, mutta tässä hh-höpötystä teille keitä aihe kiinnostaa: kauran hiilihydraatti on hitaasti imeytyvää, eli kohtuullisina määrinä se sopii hyvin hiilihydraattitietoiseen ruokailuun. Minulla on Lidlin kaurahiutaleita, jotka painavat 30 g / 1 dl = 16,5 g hh per puuroannos.

Jos haluaa pitää muiden ainesosien tuoman hiilihydraattikuorman mahdollisimman pienenä, kannattaa kiinnittää huomiota nestevalintaan. Vedessä ei tietenkään ole "mitään", mutta vesipuuro nyt maistuu miltä maistuu... ;) Jos haluaa samettisen puuron, on valittava maitotuote. Tavallisesta maidosta tulee puuroannokseen kuitenkin jo melkein 10 grammaa hiilaria, eli se ei ole vhh:laisen ykkösvalinta

Itse käytän esimerkiksi kahvissa kevyttä soijamaitoa, mutta puuroon sopii vieläkin paremmin makeuttamaton mantelimaito. Siinä on hiilihydraattia 0,1 g per desilitra - eli käytännössä hiilaritonta. Kalorinlaskijaakin tämä maito varmasti ilahduttaa - kaloreita vain 13 (!!) per desilitra verrattuna lehmänmaidon 46 kaloriin. Mantelimaidon pähkinäisen pehmeä maku sopii puuroon täydellisesti.

Toinen vinkki on Valio Eila -maitojuoma sekä Pirkan laktoositon maitojuoma. Eilassa hiilareita on 3,1 g ja Pirkan laktoosittomassa 2,9 g per desi.

Minä en rasvaa välttele enkä kaloreita laske, joten korvasin puoli desiä nestettä smetanalla saadakseni vieläkin pehmeämmän puuron. :)  Luonnollisestikin myös kerma käy hyvin.

Aamupala on varmaan teillä useimmilla jo tänään syötynä, mutta maistuisiko samettinen uunipuuro leppoisalla sunnuntaiaamiaisella..? :)