Älkää nirhatko mua!

Aloin tänään kirjoittaa yhtä ihonhoitojuttua mutta sitten vain ajauduin keittiöön ja.... No se ihonhoitojuttu on niin pitkä että en muutenkaan olisi saanut sitä tänään loppuun ^_^ Tulee huomenna sitten!

Mutta tänään...

Suklaa-myslipatukka.

Mun siskon seura on vaarallista. Sillä on lähdössä tämä koko vhh-juttu ihan pelkän herkuttelun puolelle. Patikkaretkellä se alkoi suunnitella oman vhh-myslipatukan kehittämistä... Ja minun täytyi laittaa idea saman tien toteutukseen! :) (Hähä, kerkesin ensin ^_^)

Eikä niistä mitenkään kehnoja tullut!

Idea lähti siitä, kun kerroin siskolle kokeilleeni ensimmäistä kertaa raakasuklaan valmistusta. (Tein Antti Heikkilän kahden raaka-aineen ohjeella - (raaka)kaakaojauhetta + kookosöljyä. Valaistuminen! Ai näinkö helppoa oman suklaan teko on? ^_^) Sisko puolestaan myhäili oman retkieväs-pähkinämyslinsä kanssa (vinkki tietysti minulta ;)), ja siinä Atkins-patukoiden loputonta ainesosalistaa tavaillessamme idea oli yhtäkkiä ilmiselvänä edessämme.

Kuinka vaikeaa tällaisen herkkupatukan kotivalmistus lopulta on? No ihan superhelppoa. :)

Tässä minulla on välipalapatukka josta ainakin tiedän täsmälleen mitä se sisältää! :)

Ainekset:

* (Kylmäpuristettua) kookosöljyä

* Tummaa kaakaojauhetta (raakakaakao on tietysti parasta ravintoainedensa puolesta mutta minulla loppui juuri raakaversio joten käytin tänään Pirkan kaakaojauhetta - siinä on muuten vähiten hiilareita kauppojen "normi"kaakaojauhoissa)

* Omatekoista pähkinämysliä (viljatonta)

* Omatekoista vaniljasoijakrispiä (= soijarouhetta + tippa kookosöljyä + steviaa + Bourbon-vaniljajauhetta)

* Kookosöljyllä pehmitettyä makeuttamatonta maapähkinävoita

* Kookoshiutaleita

Ensin valmistetaan suklaapohja. Kahteen patukkaan tein 60 gramman suklaamassan eli sekoitin 1 dl (35 g) kaakaojauhetta ja 25 g kookosöljyä. Makeutin ripauksella steviaa. Valutin massan itseväkertämieni foliomuottien pohjalle ja käytin jääkaapissa pari minuuttia jähmettymässä.

Sitten vain kerrokset päälle. Tykkään maapähkinävoista joten laitoin kerroksen sitä (kun siihen sekoittaa kookosöljyä niin sekin jähmettyy jääkaapissa eikä ole niin vuotavaa kun haukkaat patukkaa). Seuraavaksi kerros mysliä (teen vhh-mysliä useilla eri kokoonpanoilla, tämänkertaisessa on Fibrex-hiutaleita, pellavansiemenrouhetta, manteleita, saksanpähkinöitä, hasselpähkinöitä ja kookoshiutaleita).

Kolmanneksi kerros soijakrispiä, jolla saa patukkaan riisimuromaisen raksu-efektin. Minusta kaikenlaiset erilaiset tekstuurit ruoissa ovat kivoja. Sekoita pienessä kulhossa soijarouhetta, pikkuisen kookosöljyä ja makeutusta + haluttuja mausteita, esim. kanelia. Itse laitoin jauhettua vaniljaa.

Päällimmäiseksi laitoin toiseen patukkaan kookosöljyyn sekoitettuja kookoshiutaleita (jälleen kookosöljyä että pinta jähmettyy), toiseen patukkaan ohuen kerroksen pohjan suklaamassaa. Sitten vain jääkaappiin tekeytymään. Jähmettyvät noin vartissa riippuen kaapin kylmyydestä.

Jättämällä pois maapähkinävoin ja soijakrispin ja/tai korvaamalla ne vaikkapa hasselpähkinävoilla ja kaakaonibseillä (niilläkin saa pätevää raksuntaa!) saa vielä vähähiilihydraattisemman patukan.

Hei anteeksi kun nää ruokajutut on riistäytyneet mulla käsistä! :) Vaikka ei kai bloggailujaan pidä anteeksi pyydellä. Omista intohimoistahan on blogit tehty. :)

Huomenna jaaritellaan sitten ihonhoidosta oikein pitkän kaavan mukaan. ^_^

Peili.

Peilaus. Tarve nähdä kuvansa.

Mm. näitä asioita mietiskelin metsäretkellämme Seitsemisellä.

Oletteko koskaan miettineet asiaa? Kuinka usein katsotte itseänne peiliin päivän aikana?

Edellisellä vaellusretkellämme en ottanut peiliä lainkaan mukaan. Unohdin. Mihin metsässä edes peiliä tarvitsisi? Jos menee roska silmään, on selitykseni. Ja ihan pätevä sellainen. Mutta jossain alitajunnassa on vahvana tunne, että eihän minnekään voi mennä ilman peiliä. Tällä kertaa peili oli mukana. En saanut roskaa silmääni, enkä kaivanut peiliä esiin montaakaan kertaa kolmen päivän aikana. Oikeastaan vain levittäessäni aurinkovoidetta ja illalla puhdistaessani kasvot. Ei peiliä siihenkään olisi tarvinnut.

Peilittömyys tuntui hurjan vapauttavalta. Keskustelin aiheesta myös reissun miespuolisten kanssa. Näkyykö heillä peilejä? Eip. He kokevat tätä "vapautta" ilmeisesti kaiken aikaa.

Jäin miettimään asiaa. Miksi me naiset koemme jatkuvaa tarvetta nähdä peilikuvamme? Haluamme ikäänkuin varmistua siitä, että kaikki ulkoisessa olemuksessamme on kunnossa, niinkö? "Näytänkö samalta kuin 15 minuuttia sitten?"

Kotona peilaan itseäni tuon tuostakin vaikka olisin yksin. Töissä peilaus oli kroonista. Eihän ole roskaa hampaan välissä tai kuivuneita huulipunanriekaileita huulilla? Eihän meikki ole levinnyt? Julkisilla paikoillakin tuntee jatkuvaa pakonomaista tarvetta vilkuilla peilaaviin pintoihin. Tunnistatteko tämän itsessänne? Voitteko kulkea vaikkapa vaateosastolla kokovartalopeilin ohi katsomatta siihen?

Metsässä unohdin koko peilin.

Mutta miksi..? Enkö ole telttaretkellä yhtä oma maskiton itseni kuin kotona omassa seurassani? Töissä, kaverien keskuudessa ja muissa julkisissa, "edustavuutta" vaativissa tilanteissa ymmärrän "itsensä varmistamisen" tarpeen, mutta miksi myös kotona?

Päädyin tulokseen, että kotonakin selvästi noudatan jotain näkymätöntä roolia. "Urbaanin ympäristön Sanni" -roolia. Olen sivistyksen keskellä, en kai voi näyttää ihan räjähtäneeltä? Ja jos näytän, saan tuhahdella peilikuvalleni ja jopa paheksua sitä. Metsässä olen ilmeisesti luonnollisimmassa roolissani. Olen siellä ihan niiden samojen kaverien seurassa kuin kaupungissakin, mutta tietyt maneerit rapisevat pois. Ulkoisen olemuksen merkitys muuttuu... vähemmän merkittäväksi. Naamani on vähän noessa, entäs sitten. Kas, leukaan on tullut finni. Jahaja. Antaa olla. En ole harjannut hiuksiani kahteen päivään. Ei kukaan muukaan.

Vapauttavaa.

Laskekaapa huviksenne jonain päivänä montako kertaa tulette päivän aikana katsoneeksi peiliin. Itse aion tehdä sen huomenna.

Retki-tiramisu.....

P.S. Alan nyt julkaista ja käydä läpi reissun aikana tulleita kommentteja. :)

Olen aivan ihastunut Lumenelta saamiini uusiin eyelinereihin. Ne ovat myös vedenkestäviä, mikä on tarpeellinen ominaisuus itselleni näin keväisin kun silmäni vuotavat valoisuuden lisääntyessä. (Tämä on jännä ilmiö joka toistuu joka kevät - silmäni eivät normaalisti vuoda juuri lainkaan mutta aina keväisin kyyneltä tulee niin maan penteleesti. Ulos ei auta mennä vesiliukoisessa rajauksessa. Ripsariin vuoto ei vaikuta.)

Lumene laittoi tänä talvena ja keväänä tuulemaan eyeliner-osastollaan. Vuosikaudet valikoimiin yksinään kuulunut perinteinen nestemäinen Blueberry Eyeliner sai lauman uusia kavereita kun Lumene lanseerasi ensin Raspberry Miracle -tussit ja nyt keväällä Intense Linerit.

Intense Lineria on neljässä sävyssä joista White Crystal on sesonkisävy ja myynnissä rajoitetun ajan. Alun perin kaikki kolme hohtavaa Crystal -sävyä olivat kausisävyjä ja vain mustan piti jäädä valikoimaan, mutta Lumenelta kerrotaan että Intense Linerit ovat olleet niin suosittuja että Khaki ja Grey'kin jäävät pysyvään valikoimaan.

Hyvä juttu, sillä juuri Crystalit ovat näistä suosikkejani. :)

Linerissa on joustava, ohutkärkinen huopapää.

* Grey Crystal *

Grey Crystal on näistä ehkä suurin lempparini. En saanut sen upeutta tallennettua kuviin kaikessa realismissaan :D mutta kyseessä on tumma metallinharmaa joka hohtelee hieman sinertävänä. Todella kaunis!

(Mun ripset on taas ihan kauheassa "kato-kunnossa"...)

* Grey Crystal *

Grey Crystal ja pinkkiä luomiväriä.

* Grey Crystal + White Crystal *

White Crystal-sävy on läpikuultava ja erittäin kimalteinen. Käytän sitä efektisävynä muiden rajausten kanssa, sillä saa upean sokerihuurretun bling-kimallelisän meikkiin kuin meikkiin. Tykkään laittaa White Crystalia rajauksen alkupäähän niin se tuo sisänurkkaan kaivattua valoa. Sävy toimii myös alaluomella.

* Khaki Crystal *

Khaki Crystal on vähemmän kimaltava kuin White ja Grey, ja pinta on enemmänkin kostean kiiltävän näköinen. Kerrassaan ihastuttava sävy tämäkin - ja toimii erinomaisesti myös alaluomella. Normaalisti en koskaan käyttäisi nestemäistä rajausta alaluomella sillä jälki on siihen käyttöön liian jyrkkää ja "graafista" (alaluomelle haluaa yleensä pehmeämmän rajauksen kuin yläluomelle), mutta valoaheijastavuutensa ansiosta Intense Liner Khaki Crystal sopii oikein hyvin alaluomellekin.

* Khaki Crystal *

Khaki Crystal -rajaus taannoisessa Zuii Radiance -meikissä.

* Grey Crystal + White Crystal + Khaki Crystal *

Tässä meikissä olen laittanut kaikkia kolmea Crystalia - alimmaisena Grey, sen päällä Khaki ja alaluomella Khaki & White.

Khaki Crystal näyttää ihan märältä mutta kuivaa se on :) Jälki on noin vesimäisen hohtava tummemman sävyn päälle laitettuna.

Ehkä näin hohtavat ja kimaltavat rajaukset eivät ole jokaisen makuun arkimeikissä, mutta mulle menee nämä ihan salimeikkinäkin. :) Eivätpähän irtoa hikoillessakaan.