Ihan siitä ilosta, että palaan taas tänään kesätöihin vanhaan työpaikkaani, omistan viikon teeman työpaikkaruokailulle :D Julkaisen joka päivä ylimääräisenä postauksena "Päivän lounaan".

En kuvittele olevani mikään erityisen nerokas työpaikkaruokailija jonka vinkeistä ihmisten työlounaat muuttuvat viiden tähden kulinaristisiksi nautinnoiksi. :) Ei. (Vaikka olisihan se kiva... ;)) Mutta kokemus kertoo, että työpaikkaruokailu on asia, johon monet eivät jaksa panostaa ja evääksi tulee haettua mikropitsaa ja muita einesvirityksiä. Tai lounas syödään ravintolassa tai kahviossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole tällaista mahdollisuutta, ja silloin eväät ovat päivän sana. :)

Ehkä lounasviikkoni inspiroi jotakuta luopumaan pariksi päiväksi pakastealtaan "thai-kuutioista"..? Vaikka eineslounaat saattavat tuntua halvoilta, niihin uppoaa lopulta yllättävän paljon rahaa. (Puhun kokemuksesta...) Kotiruoka tulee paljon edullisemmaksi. Ja kun valmistat ruoan itse, skippaat kaiken maailman turhat lisäaineet... Kuka sellaisista haluaa maksaa? :D

Pitemmittä puheitta, maanantain lounas:

Uuniseitiä jonka päällä pinaatti-juustokuorrutus sekä höyrytettyjä, pestossa marinoituja ruusukaaleja ja vihreitä papuja.

Valmistan työeväät yleensä aina edellisenä iltana.

Valmistusika: 30 minuuttia. Pakasteseitipalat pinaattijuustokuorrutteineen uuniin noin 25 minuutiksi, kasvisten höyrytys, pyörittely pestossa. Valmista. Vinkki: pyyhkäise myös kalan pintaan ohut kerros pestoa. Pirkan sitruunapesto on erityisen hyvää.

Lounaan hinta: n. 2,50€.

Tein eilen myös siemennäkkäriä. Olen alkanut valmistaa sitä siskoni vinkistä hieman muunnellulla reseptillä, jossa yksi muna korvataan vedellä ja oliiviöljyllä. Koostumus on mielestäni hitusen parempi kuin pelkällä kananmunalla.

Otan töihin mukaan myös pari näkkäriä ja tuorejuustolevitettä mahdollista välipalatarvetta varten.

Alkuperäinen näkkärireseptini löytyy täältä.

Muuten - - jos joku on odottanut sitä Dr. Hauschka -vierailun raporttia, se on tuloillaan ja monta sivua on jo naputeltu kasaan! :) Kerrottavaa on niin paljon että tulen jakamaan jutun useampaan osaan.

Mukavaa työ- tai lomapäivää kaikille! Ja hyvää ruokahalua! ;)

En malta olla jakamatta muutamia fiiliskuvia Tukholman Gamla Stanista. Niin tuttu. Niin kulunut vakiokohde. Niin täynnä turisteja. Mutta aina yhtä kaunis.

Haluaisin joskus tulla Tukholmaan talvella. Paikan näkisi ihan eri tavalla. Jäin ajatuksen valtaan viime syyskuussa kun kävelin myöhään illalla hiljaisen Gamla Stanin läpi vailla turistimassoja. Tällä viikolla, kun vietin Julien kanssa muutaman päivän Tukholmassa, ajatus kutitteli jälleen.

Tukholma on jollain tavalla monille meille suomalaisille "liian tuttu" kiitos punaisten ja sinisten laivojen ja tax free -keitaiden, ja samalla kuitenkin vieras. Ainakin minulle. Olen käynyt kaupungissa elämäni aikana varmasti yli 70 kertaa. Ja viettänyt kerralla enemmänkin aikaa kuin sen klassisen "Päivä Tukholmassa" -viuhahduksen kuusituntisen. Silti en oikeastaan tunne Tukholmaa lainkaan loppuuntallattujen Drottninggatanin, Kungsträdgårdenin, Skeppsholmenin ja Gamla Stanin tuolla puolen.

Siihen pitäisi tehdä muutos.

Tukholmahan on aivan mielettömän mahtava mesta. Ja vaikka Vanhan Kaupungin viehätys kapeine kujineen ei koskaan hiivu - haluan alkaa tuntea muitakin paikkoja. Julien kanssa majoituimme Kungsholmenin kaupunginosaan. En ole koskaan aiemmin käynyt siellä. Ja hei, sehän oli myös tosi kiva paikka!

Päässäni alkoi kehittyä idea.... Katsotaan jos se vaikka toteutuu talvella. :) * * AirBnB'n kuukausivuokria tiiraillen..... * *

Kuka tykkää Tukholmasta? :)

Kosmetiikkabongaus: Ruotsin Kicksissä myydään näköjään ekosertifioitua meikkisarjaa, Unea. Suomen Kicks on myös toivonut valikoimiinsa "vihreää" meikkisarjaa, mutta minkähän vuoksi Une ei ole tullut Suomeen..? Vaikutti tosi kiinnostavalta ja kivan näköiseltä sarjalta. Ekomeikkejä ei todellakaan ole markkinoilla tungokseksi asti.

Lopuksi vielä karkkikauppa- & suklaalöytö....

Karkkia kun en syö, eivät namikaupat yleensä houkuttele minua luokseen. Laadukkaita suklaapuoteja lukuunottamatta.

Nyt kuitenkin silmäni takertuivat näyteikkunan läpi Drottninggatanilla sijaitsevan Karamellaffärenin suklaahyllyyn. Mikä mittava valikoima sokeroimatonta suklaata...! Ja tummaa sellaista, tietysti..!

Menimme sisään, ja suklaahyllyn takana asiakkaita tervehti kyltti jossa luki "Vi har sockerfritt lösviktsgodis" eli "Meillä on sokeroimatonta irtokarkkia". Sekin vielä..! En ole itse enää aikuisiässä ollut irtokarkin ystävä, mutta tottahan nyt näitä piti muutama maistaa kun löytyi kerran ihan oma sokeroimaton osasto! :) Ostin pari salmiakkinamia ja niitä klassisia Haribon vadelma -tyyppisiä hedelmäkarkkeja. Ihan hyviltä maistuivat.

Ruotsissa vähähiilihydraatiton ruokavalio on ehkä suosituin koko Euroopassa, paljon suurempi juttu kuin Suomessa. Ruotsissa LCHF (ruotsalaisten käyttämä termi karppauksesta) -juttuihin törmää vähän kaikkialla. Maassahan on jopa LCHF-sertifioituja ravintoloitakin..! Ja sokeroimattomia vaihtoehtoja on huomattavasti Suomea enemmän.

Irtokarkit sikseen, todellinen Löytö isolla L:llä oli belgialaisen Cavalierin metsämarjan makuinen, stevialla ja erytritolilla makeutettu tumma suklaa. Cavalierin stevia-suklaita myydään Suomessakin, mutta vain kolmea eri makua (itse en ole ainakaan muita löytänyt). Karamellaffärenissa taisi olla kaikki Cavalierin suklaalevymaut, ja ostin niistä Extra Dark Berriesin sekä Mocha Darkin.

Extra Darkissa on 84% kaakaota eli todellakin suklaa minun makuuni. Makubalanssi marjoineen on todella onnistunut. Imeytyvää hiilihydraattia koko 85 g levyssä on vain 4,1 grammaa! Varmasti alhaisimman sokeripitoisuuden suklaa (99-prosenttiset poislukien) mitä olen koskaan löytänyt, ja ihan älyttömän hyvän makuista!

Kuvassa näkyy myös "kilpailevan" lafkan tarjokas, eli espanjalaisen Torrasin tumma, stevialla ja erytritolilla makeutettu, kuivattua metsämarjaa sisältävä suklaa. Torrasin suklaan sain viime kesänä YesDeliltä.

Se on jäänyt syömättä, sillä maku on alhaisesta sokeripitoisuudesta huolimatta hurjan makea, minun makuuni jopa ällöimelä. Torrasin tummassa on kaakaoprosentti vain 58%, jolloin makeutusaineen määrä kasvaa luonnollisesti suuremmaksi kuin 84-prosenttisessa Cavalierissa.

Vaikka Torrasin suklaa on kenties "parempi" kuin ei-stevialla makeutetut, keinotekoisia makeutusaineita sisältävät sokeroimattomat suklaat, sen maku ei överimakeudessaan voittanut minua Torrasin asiakkaaksi.

...kun taas Cavalier... Mmmm...! Tässä suklaassa maistuu kunnolla aito kaakao, mutta maku ei ole yhtään kitkerä (ainakaan minun tummaan suklaaseen tottuneille makunystyröilleni). Kuivattu vadelma, mustikka ja mustaherukka maistuvat juuri sopivasti. Hyvin kevyesti, tuoden vain tyylikkään vivahteen. Stevian ja erytritolin ominaismaku pysyy hillittynä eikä maku ole tippaakaan imelä.

Näitä täytyy hamstrata lisää seuraavalla Tukhoman reissulla! :) Miinuksena hinta, 45 kruunua... (noin 4,90€... auts.)

Muita Cavalierin ystäviä? :)

Ensimmäinen meikki Tukholman MAC-hankinnoilla.

Liikkuvalla luomella All That Glitters, sisänurkassa ja kulmaluulla Shroom (ei uusi hankinta), luomivaossa Sumptuous Olive ja ulkonurkassa Satin Taupe.

Hihkuin riemusta meikatessani. Ah, tätä tuttua MAC-laatua..! Frost- ja Veluxe Pearl -laatujen  koostumus on sellaista ihanan "semi-voidemaisen" tuntuista joka kerrostuu mielettömän hyvin. Sävyt erottuvat luomella toisistaan hyvin vaikka ovatkin neutraaleja.

Tätä laatua kun vertaa vaikka Make Up Storen useimpiin Microshadow-luomiväreihin niin ero on kuin päivällä ja yöllä. MUSin Microshadow-luomivärien laatu on kummastuttanut minua läpi koko kosmefriikin elämäni. Useat niistä ovat todella kuivia ja pigmentti tarttuu iholle huonosti. Kun yrität kerrostaa sävyä, lähtee aiempi kerros siveltimen mukana. Aaarghh!! MACin Lustre-laatu muistuttaa tätä koostumusta, ja siksi välttelenkin sitä MAC-ostoksilla (ja kysyttäessä keltä tahansa MAC-fanaatikolta vastaisivat useimmat heistä samoin.... ). Onneksi Lustret ovat MACin valikoimassa vähemmistössä.

Koostumusasiat ovat sellaisia, joita voisin pohtia maailman tappiin. Miksi joku firma haluaa valmistaa huonoja, kuivia ja pöllyäviä luomivärejä? Miksi MAC valmistaa Lustrea kun se pystyy myös Frostin, Satinin ja Veluxe Pearl'in kaltaiseen laatuun? Ja miksi Make Up Store on valmistaa Microshadow-laatua kun heillä on myös huomattavasti parempi Cybershadow-laatu..? Ei voi kuin ihmetellä.

Tässä swatcheja halukkaille. :) Eivät näytä yhtään tylsiltä vaikka neutraaleja ovatkin.

.

Kasvoilla Flow Kosmetiikan mineraalimeikkipohja ja Zuiin Mango-poskipuna ja huulilla MACin Patentpolish Lip Pencil sävyssä Innocent (saatu blogin kautta).

Unohdin kuvata tuon Patentpolish -huulikiillon, joten tässä vähän huonolaatuinen kuva lehdistötiedotteesta (sävy Innocent ylimpänä):

Nythän näitä jumbokynä-huulikiiltoja alkaa olla kaikilla merkeillä Cliniquen Chubby Sticksien saavuttaman jättimenestyksen vanavedessä. (Toki kynän muotoon pakattuja huulikiiltoja on ollut olemassa jo ennen Chubby Sticksejäkin, mutta samat "keksinnöt" ilmestyvät markkinoille aina aika ajoin uudestaan, ja Cliniquen Chubby Sticks -formulointi oli niin onnistunut että tämä huulikiiltomuoto nousi uuteen suurkukoistukseen.)

En ole monia stick-huulikiiltoja itse kokeillut, joten en osaa MACin omia verrata muihin, mutta minun huulillani tämä tuntui oikein miellyttävän huulirasvamaiselta. Innocent on toimiva nudebeige sävy, ja jälki on minun huulillani kauniin tasainen. Temptalian Christine ei näyttänyt olevan vakuuttunut näiden laadusta.

Oletteko te ihastuneet "pullukkakynä-huulikiiltoihin"?