Toukokuisessa Dr. Hauschkan lehdistötapahtumassa pääsimme myös Hauschkan kansainvälisen meikkitaiteilija, Karim Sattarin, vetämään meikkiworkshopiin.
Kuva: Karim Sattarin Instagram
Karim (heh, olen tehnyt oma-aloitteiset sinunkaupat ;)) oli juuri niin "daaahh-ling" kuin kuvan viba kertoo!
Toisilla vain on Suuri Persoonallisuus. Sellainen, joka valtaa ja sähköistää huoneen heti kun henkilö astuu sisään. Vaikka en tiennyt Karim Sattarista yhtään mitään enkä ollut koskaan aiemmin edes nähnyt kuvaa hänestä, tuli välittömästi "Iiik, julkkis!!" -olo kun mies astui huoneeseen ja esittäytyi.
Julkkisfiilistä ei mitenkään vähentänyt se, että mies oli juuri tullut Cannesin filmifestivaaleilta ja aloitti tilaisuuden kertoillen hilpeitä julkkiskohtaamisia juhlilta.
Olin ollut siinä käsityksessä, että Karim meikkaisi meidät, mutta olin ymmärtänyt väärin. Workshopin alettua tajusin, ettei tunti tietenkään edes riittäisi 10 henkilön meikkaamiseen. Sen sijaan näkisimme iltameikkidemon ja saisimme meikata itseämme ja toisiamme Karimin vinkkien ja sävysuositusten pohjalta.
Muuten, liittyen taannoiseen "meikkaatko testereillä" -keskusteluun - täälläkin meikattiin suvereenisti yhteisillä paleteilla, meikkikynillä, huulipunilla ja ripsiväreillä. Tarkkailin workshopin osanottajia. Kukaan minua lukuunottamatta ei käyttänyt puhdasta maskaraharjaa vaan laittoi ripsensä yhteiskäytössä olevalla maskaralla. Ja huulimeikin suoraan huulipunasta tai -kiillosta.
Mietin siinä sitten että eipähän tämä minun puhtaan harjani käyttö mitään eroa tee, kun itse maskaratuubi on kuitenkin täynnä ties kuinka monen workshoppilaisen silmäpöpöä.... Vähän kyllä arvelutti laittaa ripsaria, myönnän. Mutta terveillä silmillä palattiin! :)
Karimin vinkkejä:
* Ei mustaa maskaraa alaripsiin, se vanhentaa. Valitse ruskeaa tai vaikka luumun sävyä.
* Saadaksesi peittävämmän meikkipohjan (luonnonkosmetiikan tuotteilla), laita iholle alimmaksi puuteria, sitten meikkivoidetta ja sitten taas puuteria.
* Nielaisu auttaa siihen, etteivät silmät vuoda meikatessa. (Tätä en ollut koskaan kuullut! Eli jos silmät alkavat vuotaa, nielaise.)
* Laita samaa sävyä poskipäälle ja kulmakarvan alle, se nuorentaa.
* Saat vedenkestävän meikin laittamalla ensin meikkikynää ja päälle puuteriluomiväriä.
Karim oli tehnyt mallille edellisessä workshopissa (meidät oli jaettu kahteen ryhmään) luonnollisen päivämeikin, jonka päälle iltameikki nyt rakennettiin.
Hämmästyin, kun Karim veti uuden meikkivoidekerroksen edellisen valmiin meikin päälle. Ehkäpä hän menetteli näin säästääkseen aikaa, mutta sanoi kuitenkin että tällainen meikkipohjan kerrostus on ihan toimivaa Dr. Hauschkan tuotteilla.
Karimilla on myös tapana käyttää meikkipohjassa kahta eri meikkivoidesävyä niin, että toinen, usein vaaleampi, toimii primerina. Hän siis käyttää Dr. Hauschkan meikkivoidetta sekä pohjustukseen että varsinaiseen "väripohjaan".
Karim levitti mallin luomille ensin sinivihreää kajalia ja sen päälle siniharmaata luomiväriä. Hän kertoi eri väristen kynien ja luomivärien yhdistelymahdollisuuksista uusien värien luomiseen, mikä oli ainakin allekirjoittaneelle tuttua puuroa. :)
Kuvissa tulos ei näytä yhtä voimakkaalta kuin livenä, mutta poskille Karim levitti niin runsaasti rusehtavaa poskipunaa että minusta malli näytti jo suoraan Dynastiasta tupsahtaneelta. :D Älkää ymmärtäkö väärin, Karim on eittämättä upea meikkitaiteilija (ei varmaan kuka tahansa räpeltäjä pääse Cannesiin ja muotinäytöksiin meikkaamaan malleja ja julkkiksia), mutta tällaisissa nopeasti kulkevissa demoissa tähtimeikkaajankaan kädenjälki ei mielestäni tule ehkä parhaalla mahdollisella tavalla esiin.
Karim antoi jokaiselle henkilökohtaiset sävysuositukset.
Minulle suositeltiin toiseksi vaaleinta meikkipohjasävyä (mikä jälleen vahvisti käsitystäni siitä, että menneiden vuosien megakalpeus on mennyttä, näköjään ihminen voi tummua vanhetessaan :)) ja tuttuun tapaan lämpimiä, kultaisia sävyjä. Ja ruskeaa ripsiväriä.
Dr. Hauschkan siveltimet osoittautuivat todella hyviksi, siis oikeasti ihan yllätyin (vaikka en tiedä miksi - siis miksi ne eivät olisi laadukkaita? :D Ehkä sitä vain yhdistää laatusiveltimet aina niihin muutamaan hassuun merkkiin omassa päässään..).
Ostin mukaan MACin 239:iä muistuttavan yleistyöskentelyyn sopivan luomivärisiveltimen. Se on ihan paras luomivärisivellin mihin olen törmännyt 239:n jälkeen. Harmillisesti Hauschkan siveltimet eivät ole yleisessä myynnissä muualla kuin Walan omassa shopissa. Välillä niitä on ilmestynyt erityispakkauksissa osana jotain kokoelmaa, mutta vakiovalikoimaan ne eivät kuulu. Höh.
Tässä minun ennen- ja jälkeen-workshop-naama. Tykkään tuosta glow'sta!
Karim vinkkasi (jälleen allekirjoittaneelle varsin tutusti...! ;)), että vaaleaa helmiäistä luomiväriä voi käyttää poskipäillä korostuksena. Hauschkan Golden Sand sopiikin siihen erinomaisesti. Siinä on hyvin saman tyyppinen sävy ja hohteen voimakkuus kuin henk.koht. suosikissani L'Orealin Golden Beigessä, jota olen viime vuodet itse asiassa käyttänytkin enemmän kasvoilla kuin silmissä.
Yksinkertaisessa kulta-ruskeassa silmämeikissä minulla on Golden Sand -, Golden Earth - ja Peach Blossom -sololuomivärejä sekä ruskeaa Stone Colours -paletista. Rajaus nestemäisellä ruskealla eyelinerilla. Kasvoilla meikkivoide 01 Pale Sand, aurinkopuuteria, poskipunaa kahden sävyn sekoituksena (persikkainen 02 Natural Red ja beigempi 03 Soft Terracotta), ja Karimin innokkaasti lisäämä Golden Sand -korostus. :)
Huulikiillon sävy ei jäänyt mieleen, mutta eipä sävy paljon näykään. :)
Workshopin lopussa Karimin luokse kerääntyi jono yhteiskuviin halajavia. :) Kuulin kuinka keskustelua käytiin Instagram-tileistä ja erilaisista meikkaukseen liittyvistä sivustoista ja tytöt antoivat jopa Karimille vinkkejä fanittamistaan sivuista :)
"Ei saa sitten julkaista minusta mitään karseita kuvia...!" Karim heitti lopuksi ja heilautti kättään just siihen tyyliin minkä voitte ehkä kuvitella. :)
Kuva: Karim Sattarin Instagram
Karim ja Coco Rocha, jonka meikin Karim teki viime kevään Vienna Awardseihin.
Dr. Hauschka on muuten käsittääkseni ainoa luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteita käytetään elokuvateollisuudessa - siis ihan virallisissa yhteistyökumppanuuksissa. Se on erityisen kiinnostava juttu, mielestäni. Filmimeikissähän meikkipohja on melkein kaikkein tärkein elementti, eikä luonnonkosmetiikalla tunnetusti saa peittävää pohjaa. Vaikka Hauschkan meikkejä aika laadukkaana pidänkin, on jotenkin vaikea uskoa että millään luonnonkosmetiikan meikkivoiteella saisi aikaan kuvausmeikin vaatimukset täyttävän meikkipohjan. Olisi pitänyt kysyä Karimilta...! :p
Oma mielipiteeni Hauschkan meikeistä? Workshopissa aiempi kokemukseni Hauschkan värikosmetiikasta pääsi laajenemaan, ja koen edelleen että Hauschkalla on paras ja oikeasti näyttävimmän tuloksen tekevä maskara luonnonkosmetiikan merkeistä. Myös puuterimaiset tuotteet ja kajal-kynät ovat todella hyviä. Tosin luomivärien laatu vaihtelee kokoelmittain, niinkuin käytännössä kaikilla merkeillä. Muistan etten ollut kovin vakuuttunut esim. Natural Pastels -kokoelman luomivärien pigmentistä, mutta esimerkiksi Stone Colours -paletti on yksi parhaita mattaisia ruskeita sisältävä paletti jonka tiedän.
Poskipunasävyt (vakiovalikoimassa kolme) ovat tosi toimivat ja pigmenttisyys & koostumus oikein hyvä.
Meikkivoide taas ei ole minun makuuni. Peiteaineellakaan en saanut tarpeeksi peittävyyttä.
Suurlempparini Bronzing Powder on muuten Karimin mukaan "muutaman muunkin" suursuosikki maailmalla, ja kuuluu Hauschkan myydyimpiin meikkituotteisiin. Siitä ilmestyy nyt elokuussa tuollainen kuvitettu limited edition -versio (aivan sama sävy siis), joka tulee omassa pienessä meikkipussissaan siveltimen kera. Suosittelen tsekkaamaan Hauschkan aurinkopuuterin mikäli etsii mattaista, viileän ruskeaa kaakaon sävyistä aurinkopuuteria. (Tässä kuvassa vertailu muutamaan muuhun aurinkopuuterisävyyn referenssiksi. :)) Mun mielestä tämä on NYXin Taupen ohella paras sävy kasvojen varjostuksiin.
Sain äidiltä postia. Kirjeen mukaan äiti, tuo vanha lehtihamsteri, oli laittanut Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelin syksyltä 2003.
Ihan selvää blogimatskua! :)
Artikkeli käsittelee meikkisävyjen nimeämistä, ja jutun päätähtenä on Lumene.
Tiesittekö, että Lumenella kaikista tuotteiden nimistä vastaa yksi ainoa henkilö? Maarit Veromaa (NYTin artikkelissa vielä vanhalla nimellään Maarit Haukilahti) on keksinyt lähes kaikki nimet Lumenen tuotteille 90-luvun puolivälistä lähtien. Tukena hänellä on tietysti Lumenen markkinointitiimi, mutta Veromaa on tuotenimien pääarkkitehti.
Aikamoista puuhaa.... Montakohan sataa sävyä Lumeneltakin tulee ulos vuosittain... :) Kyllä siinä saa olla aika hyvä runosuoni. ^_^ Pakostikin tulee vuosien varrella samoja nimiä useampaan kertaan. :D Olisi hauskaa olla kärpäsenä Veromaan työhuoneen seinällä kun hän pähkäilee vaikka jonkun uuden kausikokoelman parissa.
Mitä muuten tykkäätte Lumenen varsin romanttisesta nimimaailmasta? Minusta nimet ovat aina olleet aika hauskoja, vaikkeivat ne useimmiten millään lailla liity itse väriin.
Voisin tarjota apuani jos Veromaalle joskus tulee tenkkapoo :D Mitenkäs olisi talviseen meikkikokoelmaan vaikkapa huulipunasävyt "Rohtunut Oon" ja "Huul' halkeaa" tai poskipunat "Nyt Nipistää" ja "Pakastunut Poski"?
Muistelin, että vanhemmissa Lumenen tuotteissa sävynnimi olisi ollut vain suomeksi, tai ainakin ensin suomeksi ja sitten englanniksi.
Asian sai helposti tarkistettua "museojemmoistani".
Kyllä nimi on näköjään jo 10 vuotta sitten ollut ensin englanniksi.
Jännä että ulkomaan vienti säätelee nimipolitiikkaa näin... Olen ajatellut, että Suomen markkinat silti ovat se Lumenen päämarkkina-alue jossa tuotteita myydään eniten.
*
Mutta Lumene sikseen, itse asiassa koko postauksen ideana oli mietiskellä artikkelin inspiroimana meikkien sävynimiä yleisesti. Nimet ovat aina kiehtoneet ja kiinnostaneet minua suuresti. Ehkä tämä on vain näitä meikkifriikkien päässä suuren merkityksen saavia asioita, ja tavalliselle kuluttajalle on yksi ja sama lukeeko luomivärin pohjassa "EC-4558", "Brown" vai "Glistening Sea". Olisi kiinnostavaa kuulla, onko näin. :)
Kiinnitättekö te huomiota meikkien sävynimiin?
Minusta pelkästään numeroilla nimeäminen on huipputylsää ja osoittaa anti-luovuutta. (Luovuus on aina plussaa ;)) Tulee sellainen tunne että ei vain "jakseta" miettiä, helpompi lyödä tuotteisiin persoonaton numerosarja. Meikkiharrastajana minusta on paljon kivempi puhua "Satellite Dreamsista" ja "Sunset Cafésta" kuin "A-39":stä tai "52886":sta. Ja onhan kaunis tai herkullisen kuuloinen nimi myyvempikin kuin mitäänsanomaton luku.
Konsulenteilla on oma tapansa. Ainakin Diorin maailmassa konsulentit puhuvat nimenomaan numeroista, ja jonkun paletin varsinainen nimi saattaa olla heille ihan vieras. Kerran kysyin Stockalla Silver Goddessia, ja sain Diorin myyjältä vastakysymyksen, "Millä numerolla se on?" He kuulema tuntevat tuotteet niiden numeroilla. Olin vähän hämmästynyt. Asiakkaille varmasti tuotteen nimi jää paremmin mieleen kuin anonyymi numerosarja - vai oletteko kosmetiikkamyyjät koskaan kuulleet asiakkan kysyvän tuotetta sen sarjanumeron perusteella? :D
Jos kiinnostaa lukea NYTin artikkeli kokonaisuudessaan, kuvan saa klikattua isommaksi.
Esimerkiksi Wet'n'Wildilla on mielestäni hauskoja leikitteleviä sävynimiä; Blue Had Me At Hello, I Dream Of Greenie, Cool As A Cucumber, The Earth Looks Small From Down Here.
Kynsilakkojen puolella sävyillä on pitkään ollut vielä kasvomeikkejäkin korostuneempi merkitys. Merkit kuten OPI ja Essie tunnetaan ihan omaksi taiteenlajikseen jalostuneesta nimikulttuurista eivätkä monet muut merkit jää jälkeen. Mavala tunnetaan kapunkien mukaan nimetyistä lakoistaan.
Onko joku tietty kosmetiikan sävynimi jäänyt teille vuosien varrelta erityisesti mieleen?
[vimeo 102467954 w=550 h=368]
.
Nyt se on käsillä.
Rakas puhelimeni ei jaksa enää.
Yksitoista vuotta kuljit rinnallani. Yksitoista vuotta herätit minut, muistutit minua palautettavista kirjoista, piippasit kun kahvi oli valmista. Näppäimiisi on paineltu tuhansia kuumeisia viestejä, täynnä rakkautta, iloa, surua ja epätoivoa.
Vanhentuessasi muistisi heikkeni, et enää jaksanut tallentaa asioita niin kuin nuoremmilla päivilläsi. Kadotit monia säästämiäni viestejä, sekoitit osan niistä toisiinsa. Muutamia jaksoit kuitenkin säilyttää. Uumenistasi löytyy historiaa. Viesteissä on läsnä ihmisiä, joita ei enää ole. Tunnetiloja joita olen varjellut. Olen pitänyt kiinni noista viesteistä. Ehkä niistäkin on nyt aika luopua.
Sinut korvaa nyt uusi Kolmeviiskymppi. "Uusi".
Sain sen lukijaltani kun kirjoitin sinusta viime vuonna.
Mietin, että vaihtaisin siihen sinun pinkit, kuluneet kuoresi. Mutta en minä tee niin. Sinä saat mennä lepoon kokonaisena, vuosien naarmut mukanasi.
Kiitos vuosista, nimetön puhelimeni.
