Sain Biodellylta kokeiltavaksi muutamia Lily Lolo -uutuuksia.
Ja teille alekoodin joka löytyy postauksen lopusta. :)
Lily Lololla on pieniä mineraali-starttipakkauksia kolmessa sävyssä; Light, Light-Medium ja Medium. Sain sävyn Light-Medium.
Pakkauksissa on kolme eri sävyistä mineraalipohjaa, yksi viimeistelypuuteri sekä minikokoinen kabuki.
Light-Medium-pakkauksessa on mineraalipohjat sävyissä Warm Peach (lämmin vaalea), Candy Cane (viileä vaalea) sekä In The Buff (keskivaalea neutraali). Viimeistelypuuterin sävy Flawless Silk (kevyesti sävytetty, valoa heijastava) on kaikissa Starter-pakkauksissa sama.
Ovatpa söpöjä! :) Starttipakkauksella on hintaa 26,90€ ja pakkauksissa on 0,75 g mineraalipohjaa (per purkki) ja 0,5 g viimeistelypuuteria. Kuulostaa tosi vähältä, mutta yhdestä purkista riittää mainiosti monen viikon meikkikokeiluihin. Tai sanotaan että ainakin iholla, joka ei kaipaa montaa kerrosta. Itse muistan kun vuosia sitten ostin Lolon kaksi näytekokoa, ja meikkasin niillä koko kesän :D Täysikokoinenhan minulla kestää noin vuoden.
Arvelin mini-bukin nähtyäni, että tälle minulla ei varmaankaan tule käyttöä. Ja kuinkas kävikään... Starttikitti lähti mukaani kun palasin elokuun alussa Ahvenanmaalle - ja normaalikokoinen kabukini jäi mantereelle. Olin siis lopulta erittäin iloinen, että Lolon Baby Buki tuli mukaan. :)
Tietenkään mini-kabukilla ei saa laitettua meikkipohjaa yhtä hyvin kuin normaalikokoisella, mutta kyllä tämä on hommansa ihan hoitanut. Harjakset ovat löysähköt ja kyllähän tämä "nuljuu" iholla pyöritellessä (--> jos harjakset ovat löysät, siveltimellä ei saa niin hyvää peittoa), mutta minun ihollani tulos näyttää kutakuinkin samalta kuin normisiveltimellä. Tuntu vain on eri. Ja onhan iho kesällä niin paljon tasaisemman sävyinenkin, ettei pohjan levityksen kanssa tarvitse olla niin tarkkana....
"Tuomio": ihan ok matkakabuki. Mutta miksei näitä baby-versioitakin voi tehdä kunnolla tiheiksi..?
Tänä kesänä olen käyttänyt Flow Kosmetiikan Amber-sävyä, joka on normaalia kesäsävyäni, Lolon In The Buffia, hieman tummempi. Oikeastaan sain ihan täydellisen sävyn sekoittamalla Amberiin ihan pikkuisen Lolon Warm Peachia.
Olen jo pitkään halunnut kokeilla Warm Peachia talvisävynäni, nyt kun Blondie tuntuu jääneen liian vaaleaksi. Eli sattui oikein sopivasti, että WP saapui kitin mukana. :) Voin sitten talvella rusketuksen kaikottua raportoida, miten Warm Peach toimii. Itse asiassa olen jo aika varma, että se sopii. :) Silmät ovat sen verran harjaantuneet tunnistamaan minulle sopivat sävyt.
Candy Cane -sävyä minun on turha kokeilla, se on roosapohjainen ja minulle selvästi väärä sävy. Mutta henkilölle, joka ei ole varma ihonsa viileydestä/lämpimyydestä, tämä kitti sopii hyvin. Vähän kyllä ihmettelin, miksi kittiin on laitettu neutraalin sävyn edustajana tummemman sävysyvyyden In The Buff, kun Barely Buff olisi vastannut Candy Canen ja Warm Peachin sävysyvyyttä.
Sain testiin myös kaksi kiinteää luomiväriä sekä kulma/vaha-duon. Lily Lolollahan on ollut kiinteitä luomivärejä jo pidempään (alussa oli vain jauhemaisia), mutta nämä ovat käsittääkseni ihan uusia sävyjä jotka tulivat pakkaus- ja design-uudistuksen myötä.
Jälkimmäisestä puheen ollen, kaipaa edelleen Lolon vanhaa, "romanttisempaa" designia, mutta alan jo alku"shokin" jälkeen tottua näihin uusiin mustavalkoisiin.
Kulmakarva-duoja on kolmessa sävyssä, minulle lähetetty Dark on sävytykseeni liian tumma ja olen käyttänyt sen puuterimaista puolta kulmavärin sijaan luomivärinä.
Nuo kiinteät Pressed Eyeshadow -luomivärit.... Wow. Siis WOW. Nyt täytyy sanoa että olen todella myyty. Samaan hengenvetoon totean, että voi samperi kun on harmi ettei Loloa myydä kaupoissa, olisin heti halunnut rynnätä testaamaan kaikki loputkin sävyt. Nämä kaksi ovat nimittäin niin hyvää laatua että verrokkina tulee mieleen vain parit kaverukset nimeltä MAC ja Dior. Olisin ennen hehkutuksiani halunnut kokeilla, onko muissakin sarjan sävyissä yhtä loistava koostumus. Ettei minulle vain sattunut kaksi parasta yksilöä ja muut olisivat vähän niin-ja-näin...? Toivottavasti ei, vaan sama laatu jatkuu kautta koko linjan!
Koostumus vastaa suunnillen MACin Frostia, tiedoksi niille joille MAC on tuttu. Pigmentti on vallan erinomainen.
Lolon sivuilta havainnoin, että he ovat luokitelleet sävyjen koostumuksia nimillä 'matte', 'demi matte', 'shimmer' ja 'glistening sheen'.
Hämmästyin, kun huomasin saamani Ivory Tower -sävyn olevan Lolon mukaan 'demi matte'. Jos tämä on semi-matta, niin mitenkähän hohtavia nuo shimmerit sitten ovat..? Ivory Tower on nimittäin minun mielestäni erittäin hohtava. Ei ihan metallinen, mutta reilusti valoa heijastava ja helmiäisen pinnan jättävä. Benecosin hohdepuuteri on Ivory Towerin rinnalla himmeähohteinen.
Tässä meikissä luomen sisäpuolikkaalla Ivory Tower, ulkopuolikkaalla Eyebrow Duo Dark ja luomivaossa banskuvarjostuksena Gingernut. Kuten näkyy, Gingernut on tosi punertava. Muistuttaa minusta MACin Amber Lightsia, mutta ei ole ihan yhtä metallinen. Kuvailisin sävyä sanoilla "kullanpunertava toffee". Jälleen näitä takuuvarmoja sinisten silmien korostajia.
Tänään laitoin Lolon kaveriksi kultaista Diorin Sunset Café -paletista. Gingernut sopii tuon paletin sävymaailmaan kuin... ähh, tulee vain näitä typeriä "nyrkki silmään" -ilmaisuja mieleen. Sorry, nyt ei runosuoni toimi.
Ja hei - tähän meikkiin sopii Benecosin silmämeikinpohjustajakin aivan täydellisesti..! :) Nyt kun hiostavat säät ovat ohi, ei Benecoskaan ole enää pettänyt yhtenäkään päivänä. Voin siis todellakin suositella.
Koko luomella Sunset Café -kultaista, luomivaossa Gingernut, kulmaluulla Ivory Tower.
Ja sitten se koodilainen. :)
Koodilla KAR14 saa 15% alennusta kaikista Biodellyn tuotteista sunnuntaihin 24.8. saakka. Tuttuun tapaan en saa tästä mitään provikoita, välitän vain ilolla tarjotun koodin. :)
Juuri tällaisista tykkään kertoa! :) Tosielämän kosmetiikkaonnistumisista! :) Ainahan tuotteista kuulee kaiken maailman menestysläppää ja myynnin parissa työskentelevät kertovat kilvan kuinka "Olemme saaneet niin paljon hyvää palautetta tästä-ja-tästä" ja "Asiakkaat ovat oikeasti saaneet tällä tuloksia..!" Niin, varmasti osa pitää ihan paikkansakin. Mutta kuinka usein näitä menestystarinoiden tuloksia näkee? Kosmetiikkamyyjänäkin voin todeta, että loppujen lopuksi aika harvoin. Jos joku asiakas ihonsa sileäksi / hiuksensa tuuheiksi / kyntensä ehjiksi meidän myymillä tuotteilla saakin, niin hyvin harva siitä meille palaa kertomaan ja esittelemään uutta ihoaan tai hiuksiaan.
Työkaverini Sara täällä Ahvenanmaalla oli kokenut onnistumisen, josta kuullessani koin heti että tämä täytyy jakaa Karkkipäivässäkin! :)
Sara oli vihdoin onnistunut kasvattamaan kynnet. Apu: Trind Nail Repair.
Saran kynnet ennen - Saran kynnet nyt.
Täytyy myöntää, että en ole ennen juuri edes kiinnittänyt huomiota Saran kynsiin. Koska niissä ei ollut mitään, mihin huomion kiinnittää. Viime viikolla olin ihan että "Hei, olet tainnut ottaa geelivahvisteet tai jotain?"
Sara hymyili muikeasti. Kun kuulin, että kynsien totaalimuutoksesta oli vastuussa ihan "tavallinen" kynnenvahvistaja, olin riemuissani. Riemuissani siksi, että on mahtavaa kun oikeasti näkee jonkun kosmetiikkatuotteen toimivan. :)
Sara on käyttänyt Trindin Nail Repairia viime talvesta saakka. Ensin hän käytti sitä ohjeiden mukaisena kuurina ja sen jälkeen aluslakkana. Tuotteen vaikutuksen huomasi kuulema melkein heti.
Entiset, ohuet ja lohkeilevat kynnet ovat nyt paksut ja kovat. Saralla ei ole sanojensa mukaan ikinä ennen ollut kynsiä. Sara nauraa, ettei hän koskaan ennen tarvinnut viilaa, mutta joutui ostamaan sellaisen kun kynnet tuntuvat koko ajan olevan liian pitkät. "Joudun koko ajan viilaamaan!"
Saran mielestä kynsipeti ja kynnen kärkikin ovat muuttuneet vaaleammiksi kuin ennen.
Itsellenikin Nail Repair on tuttu manner-työpaikkani valikoimasta. Olen sitä myynyt, mutta en koskaan itse kokeillut. Asiakkailta usein kuulin näitä "Tän sanotaan olevan hyvä" -juttuja, joita sitten itse taas kerroin seuraaville asiakkaille ostopäätöksen tueksi. :) (Näinhän homma toimii, kun ei ole omia kokemuksia on myyjän vain välitettävä toisten kertomaa, vaikkei olisi aavistustakaan onko tuote oikeasti niin toimiva kuin "sanotaan olevan"...)
No, nyt minulla on vihdoin silmin havaittu kokemuskin tukemassa huhuja! :) Näköjään toimii! :)
Olen muuten pikkuhiljaa päätynyt siihen, että syksyllä tai viimeistään talvella otan taas geelivahvisteet. Mulla on liian ikävä mun kynsiä. Ja nyt saan syyttää ihan itseäni - myönnän, että hoitorutiinini on ollut pitkään retuperällä. Jokailtainen öljyäminen on jäänyt enkä hemmetti soikoon muista ikinä ottaa niitä lisäravinteitakaan. :( Huokaus. Ei muuta kuin salonkia kohden sitten vain.
(En usko Trind Nail Repairin auttavan minun tilanteessani, sillä omat kynteni ovat kovat ja vahvat - niiden ongelmana on liuskoittuminen.)
"Eikö tätä saisi maistaa..?" :D
Tämä oli ensimmäinen ajatukseni avatessani Lushilta saamiani purnukoita.
Koostumus Lushin tuotteissa on todellakin erilainen kuin normikosmetiikassa - tai en nyt enää tiedä mikä olisi sopiva ja korrekti ilmaisu viittaamaan siihen tavanomaisimpaan, peruskaupoissa myytävään kosmetiikkaan. Käytän yleensä 'normikosmetiikka' -termiä erottamaan synteettisiä ainesosia käyttävät merkit luonnonkosmetiikasta, mutta Lush ei runsaista syötävän kuuloisista ainesosistaan huolimatta itse (käsittääkseni, saa korjata) halua profiloitua luonnonkosmetiikaksi. Mutta ei se ole ihan tavallistakaan kosmetiikkaa :D
Koostumukset ovat kuin vanukasta, moussea, hyytelöä ja kastiketta. Koostumus voi hyvinkin johtua valmistustavasta, mutta se on myös saatettu valita tietoisesti korostamaan merkin "Keittiöstä suoraan tuoreena sulle" -filosofiaa.
Lush on minun kosmetiikkaelämässäni niitä merkkejä, jotka ovat kutkutelleet tietoisuudessani jo vuosikaudet. Vähän niinkuin kosmetiikkamaailman Ranska, jossa kävin ensimmäistä kertaa vasta 32 täytettyäni, tietäen koko elämäni että "jonain päivänä se Ranska koittaa"... :)
Säännöllisin väliajoin olen kiepsahdellut sisään ja ulos eri maiden Lush-liikkeissä miettien, "Koska mä oikein kokeilen jotain näistä...?" "No, kyllä se päivä tulee". :)
Vuosi 2012 oli sitten viimein se vuosi, jolloin ostin ensimmäisen Lush-tuotteeni. Sitruunan tuoksuinen, rasvainen voide kuiville kantapäille. Njoo, ihan ok, mutta en mitenkään heti vajonnut suureen Lush-huumaan. Vuonna 2013 ostin Fair Trade Honey -shampoon. Vasta vuonna 2014 kokeilin sitä. ^_^ Ja silloin oli menoa. Pian lähtikin lukijasuositusten innoittamana tilaus Lushiin.
Tämän postauksen tuotteet olen saanut Suomen Lushilta.
Ajele karvasi tuoreiden mansikoiden siivittämänä... D'Fluff Strawberry Shaving Soap. Ylellisyystuote! Minulle siis, ainakin. Itse ajelen karvat aina milloin milläkin suihkugeelillä tai kasvoputsarilla, en ole koskaan hankkinut puuhaan mitään omaa erillistä tuotetta. Tämä mansikkaherkku on siis sarjassamme "En ostaisi itse, mutta ihan kiva kokeilla kun se minulle lähetettiin".
Kuunnelkaas tämän ainesosalistaa, panee tosiaan miettimään pitäisikö purkin sisältö oikeasti ennemmikin ohjata suuhun kuin sääreen:
rypsiöljy, kookosöljy, siirappi, glyseroli, ruusunmarjaöljy, kaakaovoi, tuoreet mansikat (inci haluaa korostaa niiden olevan FRESH :)), vapaan kanan luomumunanvalkuaiset, vaahterasiirappi, vanilja-absoluutti....
Tuotteessa on saippuapohja, mutta minun ihollani se ei juurikaan vaahtoa. Pirkan höylä sujahtaa tottuneesti liukastetun ihon yli haukaten mukanaan karvakaverit. Pirkka ei huomaa eroa Lushin mansikkamoussen ja tavallisen käsisaippuani välillä. Ei se mitään. :) D'Fluffia purkista lusikoidessa saan ainakin päähäni mielikuvan siirapista ja mansikoista... :) Elämyksiä, ihmiset, elämyksiä. Siitähän tässä on kysymys. D'Fluffin saa mukaansa kun ojentaa Lushin kassaneidille 10,95€.
Tämä purkki!! Ah! Oh! Uuuu!
African Paradise Body Conditioner. Kyllä! Vartalonhoitoaine.
"Siis... onko tuo hienompi tapa sanoa 'vartalovoide'?" kysytte.
Näin minäkin ensimmäiseksi ajattelin. Mutta paratiisimönjä toimiikin kuin hiustenhoitoaine - sitä levitetään suihkussa kostealle iholle ja huuhdellaan pois. Kenties annetaan vaikuttaa ja imeytyä hetki siinä välissä. Sitten kuivataan iho pyyhkeellä taputellen. Ja iho on peeeeehmeä ja hoidettu, ei tarvetta enää lisätä kosteusvoidetta.
"Häääh, no kuulostaa just sellaiselta turhakkeelta joka on keksitty että saadaan taas joku uuden ja erikoisen kuuloinen tuote!" kuulen jonkun sanovan.
No, näinkin voi toki ajatella. Totta, että ihon voi yhtä lailla hoitaa pehmeäksi suihkun jälkeen perinteisellä vartalovoiteellakin. Mutta voiteilla on eroja. On niitä vauvanpepun tuovia Estelle & Thildejä ja täysin yhdentekeviä Garniereita (--> kirjoittajan henkilökohtainen mielipide). Body Conditionerin voi nähdä yhtenä erilaisena vartalovoiteena, poispestävänä sellaisena. Jonka etuna on se, että hyvin rasvainen koostumus ei jääkään iholle kiilteleväksi tahmaksi, vaan iho on.... no, ultrapehmeä ja sileä, ilman tahmaa.
Ja mikä pehmeys...! Hei, tiedätte että en turhista hihku, minut täytyy todellakin vakuuttaa! Minulla on muuan takuuvarma vartalovoiteen tehomittari. Ja se on mun per-- siis takamus. Sen iho on karhea ja, yhm, sanotaan nätisti epätasainen vähemmän mairittelevien ilmaisujen sijaan. Tähän mennessä Estelle & Thildin voiteet ovat ainoina onnistuneet karkottamaan tuon karheuden ja tekemään pebasta "vauvanpehmeän" säännöllisellä käytöllä. Nyt väittäisin, että Lushin kroppahoitsikalla sain saman tuloksen yhdellä kerralla. Mun koko iho on niin älyttömän pehmeä että sitä ei vain voi olla hipelöimättä African Paradise -käsittelyn jälkeen...!
Entä tuoksu? Paratiisilla ja Mansikkavaahdolla ei (onneksi) kummallakaan ole mitään tekemistä kesällä tilaamani Godiva-palashampoon hajuvolyymin kanssa - näissä on mieto ja hienovarainen, oikein miellyttävä tuoksu. African Paradise tuoksuu kevyesti kaakaolle ja mantelille ja ehkäpä hieman aromaattiselle puulle.
Mutta sitten se ikävämpi uutinen. Purkilla on hintaa 34,95€ (225g). Arvioisin, että purkista riittää noin 10-15 käsittelykertaan. Niin paljon kuin tuotteeseen hullaannuinkin, joutuisin kyllä miettimään maksaisinko tästä noin paljon. Anteeksi Lush, pakko olla rehellinen. (Joku muu kenties jättäisi hintakannanotot tekemättä... no, mä tykkään jauhaa kaikesta ;)).
Joka tapauksessa. Todella ihana tuote. Koostumus on hyvin rasvainen, ja iho jää huuhdellessa rasvaisen näköiseksikin. Mutta kun olet taputellut ihon kuivaksi (älä hankaa ettet poista ihosta hoitavia aineita), pintaan jäänyt rasva imeytyy nopeasti jättäen sinut vain ihastelemaan ravittua, sileää, hämmentävän pehmeää hipiääsi. Ja tämä tunne kestää iholla koko päivän.
Vielä loppuun: esimerkki siitä, kuinka pienillä asioilla voi olla merkitystä! :) Mä niin tykkään kun Lushilla on tuotteissaan hassut pikku-tarrat, joissa kerrotaan kuka työntekijä ja minä päivämääränä tuotteen on valmistanut. Olettaisin, että tarrojen ihmiset ovat jopa ihan oikeita henkilöitä Lushin tehtaalta. Hauska ja yksinkertainen idea, ja tekee tuotteen heti henkilökohtaisemmaksi.
Mun Paratiisin oli purkittanut Rafael! :)