Hauska sattuma.

Olen parhaillaan Maarianhaminan kämpilläni jossa minulla on kropanhoitosarjana Kicksin Skin Treat -tuotteita. Juuri viimeksi suihkussa käydessä mietin, että kylläpäs nämä ovatkin hyviä, suihkuöljy sopii älyttömän hyvin talviaikaan ja vartalovoidekin on 'lotion' -nimestään huolimatta yllättävän täyteläistä ja paljon kosteuttavampaa kuin minulla toisessa kodissani parhaillaan käytössä oleva Anne Lind.

Ajattelin, että näistä täytyykin kirjoittaa blogiin nosto kun ne sopivat niin hyvin vuodenaikaan - ja päivää myöhemmin sähköpostiin tuli Kicks Cubin tammikuun uutiskirje jossa kerrottiin, että kaikki Skin Treat -tuotteet ovat parhaillaan 20% alennuksessa. Että ihan hauska sattuma :)

Joten yhdistän vinkkiin iloisesti myös tiedon tarjouksesta! :) Tarjous on voimassa 28.1. saakka.

Esittelin mainion, Fair Trade -merkityn Skin Treat -sarjan aikoinaan täällä.

Skin Treat -valikoimaan kuuluu suihkugeeli, suihkuöljy, vartalovoide, vartalokuorinta ja käsivoide. Tuoksusarjoja on kaksi; Pure Natural Oils ja Virgin Olive Oil.

Erityismaininta sokerivartalokuorinnalle, joka on I-H-A-N-A-!!

.

P.S. Pitäisikös illalla vielä tuutata ulos silmämeikinpoistoainearvostelukin kun nää ruokajutut ottaa muuten ylivallan :D

P.P.S. Te joita ruokajutut ei kiinnosta ja jotka jo pelästyivät blogin muuttuneen KARPPIpäiväksi - worry not, teemajakso kestää enää yhdeksän päivää! ;)

Päivän vinkki; kasvisten höyrytys.

Tajusin alkaa höyryttää kasviksia vasta kaksi vuotta sitten. Siihen saakka wokkaus/paistaminen oli minulle kypsennyskeino #1, ja seuraavana keittäminen. Jokainen on kuullut höyryttämisen eduista; se jättää kasviksiin eniten ravintoaineita. Mutta kuka alkaa jaksaa höyryttämään..? Siihenhän vissiin tarvitsee jonkun erityisen kattilan tai ritiläsysteeminkin... Näin minä ajattelin 33-vuotiaaksi saakka.

Nyt höyrytän varmaan 90% kaikista lämpiminä syömistäni kasviksista. Ei siihen mitään erityisvälineitä tarvita - jos et omista höyrytysritilää, nakkaa kattilan päälle (pasta)lävikkö (muovisellakin olen joskus muun puutteessa kokeillut). Pohjalle vähän vettä, kasvikset lävikköön ja kansi päälle. Kypsentyvät itse asiassa nopeamminkin kuin keittämällä, eivätkä jää yhtä vetisiksi. Myös koostumus on rapeampi kuin keittäessä. Saat siis ravintorikkaampia kasviksia paremmalla rakenteella kuin keittäessä - ja ilman paistamisen rasvaa - (jos nyt joku haluaa sitä vältellä).

Tämä ei ollut mikään vhh-vinkki vaan yleinen! :) Mutta kenties korostuu vhh:lla jossa syödään niin paljon kasviksia.

Perjantaina syötiin näin:

AAMIAINEN:

Kolme kuppia kahvia - 1,9 g

2 palaa (44 g) vhh-näkkäriä - 0,7 g

6 g Goldessa-tuorejuustoa - 0,17 g

30 g Paimenpoika-juustoa

15 g Salanova-salaattia - 0,18 g

50 g kurkkua - 0,7 g

kahden munan munavoi - 0,4 g

Yhteensä: 4,05 g

.

LOUNAS:

turskaa ja kukkakaalimuusia

200 g paistettuja turskafileitä

200 g kukkakaalia - 4,2 g

20 g soijakermaa - 0,36 g

mausteet: muusiin suolaa, valkopippuria ja ripaus muskottipähkinää

kalaan suolaa ja pippuria

(kukkakaalit keitetään vähässä vedessä, lisätään soijakerma ja muusataan/surautetaan hienoksi tehosekoittimella)

Yhteensä: 4,56 g

.

Lounaan jälkeen oli hetken todella tyytyväinen ja kylläinen olo, mutta jo tunnin kuluttua olin hirveiden herkkuhimojen kourissa. Kestin kolme tuntia, minkä jälkeen...

VÄLIHERKKU:

suklaavanukas

30 g vispikermaa - 0,9 g

20 g Rainbow-soijajogurttia - 0,36 g

6 g kaakaojauhetta - 0,54 g

ripaus steviaa

muki Yogi Aztec Sweet Chili -teetä

Yhteensä: 1,8 g

Tällainen oli siis vhh-suklaavanukkaani ennen kuin löysin siskoni kautta Fastin Puddingin.

Fastin vanukasta saa yli tuplasti suuremman annoksen vähemmillä hiilihydraateilla ja bonusta on myös kylläisyyttä tuova korkea proteiinipitoisuus. ;) Tietysti aina ei ole tarpeenkaan syödä yli kahden desilitran herkkuannosta. Pieneen mielitekoon sopii kermavaahdon ja vaikka mascarponen yhdistelmä, mutta jos välipalanälkä vatii suurempaa satsausta, Fast voi olla sopiva vaihtoehto.

ILLALLINEN:

tuliset tonnikala-fingersit ja kasvis-napostelulautanen

(söin myös yhden oliivi-paprika-muffinssin sekä eilisen tofuannoksen jämät, näistä yhteensä noin 2,1 g)

tonnikalafingersit:

1 purkki tonnikalaa

1 muna - 0,2 g

vajaa 0,5 dl juustoraastetta

6 g Pofiber-jauhoa - 0,72 g

(Pofiber-määrä ei ole täsmällinen, laitoin muistaakseni vajaan ruokalusikallisen joka painoi tuon 6 grammaa)

pikkuisen Pirkka Sambal Oelek -chilikastiketta

3 g chiliä - 0,24

aavistus soijakastiketta

Sekoita aineet yhteen ja muodosta taikinasta puikkoja. Paista paistinpannulla ruskeiksi.

dippi:

50 g Rainbow soijajogurttia - 0,9 g

20 g kermaviiliä - 0,8 g

sitruunan mehua

suolaa, pippuria

cayenne-pippuria

lime-pippuria

ripaus steviaa

kasvikset:

50 g kesäkurpitsaa - 1,25 g

50 g kurkkua - 0,7 g

50 g vihreää paprikaa - 1,25 g

50 g tomaattia - 1,75 g

Yhteensä: 7,8 g - melkeinpä kahden hengen annos

.

PÄIVÄN HIILIHYDRAATIT YHTEENSÄ: 18,2 g (käytännössä vähemmän, sillä en syönyt koko tuna-fingers-lautasellista)

Huomioita: lounaan jälkeen vaivasi todella paha herkuttelun himo joka ei täysin sammunut herkkuvälipalallakaan. Lopulta oli lähdettävä salille jotta sai ajatukset irti herkuista (liikunta auttaa aina napostelunhimoon). Samalla kuitenkin Ketostixin arvo oli tänään noussut asteen ylöspäin.

Herkku-mielitekojen tuntemukset mietityttävät. Induktiota on menossa viides päivä, ja tietynlainen napostelun halu on vallinnut käytännössä koko viikon. Huom - en halua sanoa että halu napostella on yleisellä tasolla jotenkin väärin, toisille sopii jo aineenvaihdunnallisestikin paremmin se, että syö päivän mittaan useamman pienen aterian kuin kolme suurempaa. Minulta aterioiden väliset snack-mieliteot katosivat kuitenkin kokonaan vähähiilihydraattisen ravinnon myötä, ja siksi herkuttelun himo tuntuu erikoiselta - etenkin ketoosissa, jolloin verensokeri pysyy aivan erityisen tasaisena ja osalta ihmisistä nälän tunteet saattavat jäädä jopa kokonaan pois.

Haluan myös korostaa (kun tiedän siellä olevan teitäkin jotka pelkäävät induktio-teemaviikkojeni rohkaisevan syömishäriöistä käytöstä), että herkuttelu ei ole väärin. Ihminen saa ja hänen kuuluukin syödä herkkuja, eikä niiden herkkujen tarvitse aina olla mitään terveellisiäkään. Mutta jos henkilöä vaivaa jatkuva himo herkkujen perään joka päivä ja jokaisen aterian välillä (tiedämme, että näitä ihmisiä on), ja olo tyydyttyy vain kun saa käteen suklaapatukan tai vaniljaviinerin, silloin ei voida puhua tasapainoisesta ja terveellisestä suhteesta herkkuruokiin. Sokeririippuvuus on tosiasia. Herkuilla on paikkansa - mutta jos  ne hallitsevat mieltä kaiken aikaa, voi olla elämänlaadullisesti järkevää tehdä asialle jotain. Induktio ja vähähiilihydraattinen ruokavalio on yksi tapa katkaista sokeririippuvuus.

Ketostix-tikut mittaavat asetoasetaatin määrää elimistössä. Asetoasetaatti on yksi ketoaineista, ja sen läsnäolo vahvistaa, että olet ketoosissa. Voit kuitenkin olla ketoosissa vaikka tikut eivät rekisteröisikään asetoasetaattia, silloin ketoosin voi päätellä yleisestä olotilasta - ja merkeistä kuten asetonin tai imelän tuoksuinen hengitys. Ketoaineita vapautuu myös hengityksen mukana, siitä "hajuhaitta".

Ketoosin mittaaminen ei ole millään lailla tärkeää, vain sillä on merkitystä että olosi on hyvä. :) Toisille mittaus kuitenkin antaa psykologista tukea projektille.

Ketostix mittaa asetoasetaatin määrää väriasteikolla. Värin syvyydellä ei lopulta kuitenkaan ole olennaista merkitystä - haaleakin punainen kertoo, että kroppasi polttaa rasvaa.

Yleisesti; mitä enemmän ylipainoa, sitä enemmän kropalla on mahdollisuus ketoaineita rasvakudoksesta muodostaa --> sitä todennäköisempää, että tikku näyttää tummaa punaista. Normaalipainoisilla rasvavarastoja on vähemmän ja mittaustulos näyttää todennäköisemmin vaaleampaa väriä. Minulla tulos on lähes aina alin eli 0,5. Neljän induktiokokeiluni aikana arvo on vain muutaman kerran noussut sen yli.

Muistatte, kun kävin syksyllä ihoanalyysissa SiluettiSpa'ssa. Vierailun aikana minulle tarjottiin myös mahdollisuutta kokeilla kahta laitehoitoa; laseria ja kryo-hoitoa.

Hoidot tarjottiin minulle maksutta vailla velvoitetta kirjoittaa niistä.

- mutta mielellänihän minä niistä kerron ;) Etenkin kun toinen onnistui oikein hyvin.

Kuka huomaa mitä oikeanpuoleisesta kuvasta puuttuu?

Sieltä puuttuu katkennut pintaverisuoni, joka on ollut kasvoissani oikean silmän alapuolella niin kauan kuin muistan.

Verisuoni poistettiin, tai tarkemmin sanottuna supistettiin näkymättömiin, yksinkertaisella ja nopealla laser-toimenpiteellä. Toimitus kesti ehkä 10 sekuntia ja oli kivuton lukuunottamatta pienen pientä nipistystä. Lasersäde menee ihon läpi ja saa verisuonen supistumaan, jolloin se ei enää näy yhtä selvästi - tai ollenkaan.

Laserkäsittelyn jälkeen iho voi punoittaa tai olla turvonnut jonkun aikaa, mutta minun ihoni oli kuin mitään ei olisi tapahtunut - paitsi että verisuoni oli enää vain heikosti kuultava aavistus. Toimenpide uusittiin kuukauden kuluttua, ja tulos näkyy kuvissa. Verisuoni on käytännössä kadonnut. Se näkyy enää haaleana kuultona tietyssä valossa.

Laserhoitoa käytetään myös couperosan ja esimerkiksi jalkojen ihon laajentuneiden verisuonten häivyttämiseen.

Ennen...

..jälkeen.

Iholla ei ole meikkivoidetta tai peiteainetta ja kuva on otettu ulkona. Sisävalossa suoni kuultaa läpi enemmän, mutta ei sitä varmaan kukaan muu kuin minä itse huomaa - kun tiedän sen olevan siellä :)

.

Sitten se toinen toimenpide.

Joku kenties muistaa marraskuulta tämän kuvan, jonka yhteydessä kirjoitin kertovani "paiseen" tarinan myöhemmin.

Sen tarina on kryo-eli jäädytyshoito.

Minulle ilmestyi runsas pari vuotta sitten vasemman suupielen viereen ihonalainen epäpuhtaus/näpyn tapainen, jota pidin pitkään sinnikkäänä talikertymänä. Yritin puristaakin sitä, se näytti aluksi aivan selvästi ihohuokoseen kertyneeltä taliköntältä. Se ei kuitenkaan tyhjentynyt eikä kadonnut, vaan pysyi sitkeästi aloillaan. Viime vuoden aikana se alkoi hiljalleen pullistua ja kasvaa.

Näppylä alkoi vaivata minua. Ei siksi, että se nyt olisi mitenkään näkyvä haitta ihossani, vaan siksi, että auringonottohistoriani tietäen aloin huolestua että kyseessä on joku solumuutos. Melanooma voi saada alkunsa todella harmittoman näköisestä ihomuutoksesta....

Mietin, että käyn näyttämässä sitä ihotautilääkärille. Sitten tuli SiluettiSpa'n vierailu ja ihoanalyysi. Sairaanhoitaja Taina Heikkinen totesi saman tien, että kyseessä on rasvaluomi. Niitä tulee joillekin iän myötä. Ne ovat hyvälaatuisia, eikä niille tarvitse tehdä mitään ellei koe luomesta esteettistä haittaa.

Kryo-hoito on yksi tapa poistaa rasvaluomi, ja minulle tarjottiin mahdollisuutta kokeilla sitä. Kryo-hoidossa ihomuutos jäädytetään nestetypellä sillä seurauksella, että solut kuolevat. Käsittelyjä tarvitaan hoidettavan ihomuutoksen laadusta riippuen yksi tai useampia.

Käsittelyn jälkeen iho punoittaa ja sitä voi särkeä. Hoidetulle alueelle voi ilmestyä nesterakkula. (Ja tuollainen rakkula näkyy ylempänä koko kasvokuvassa.) Jäädytetty alue rupeutuu ja paranee 1-4 viikossa.

Minun ihoni punoitti jäädytysalueelta voimakkaasti vielä kolme viikkoa käsittelyn jälkeen, eikä luomelle näyttänyt tapahtuneen mitään. Jäädytyskohdan iho näytti ohuelta ja no, "käsitellyltä". Ihoni on yleisestikin huonosti parantuva, eli melkein mikä tahansa naarmu jättää arven (sääristäni ja polvistani voi muistella erinäisiä kaatumisia ja kompasteluja maailmalla... "Juu tämä läiskä, tämä tuli kun kaaduin Prahassa kesällä '95..!").

Nyt luomi näyttää tältä.

Kun menin neljän viikon kuluttua kontrollitapaamiseen jolloin alue olisi käsitelty uudelleen, valitsin olla ottamatta uusintajäädytystä. Minua alkoi jännittää jos luomi ei lähdekään ja tuloksena on pysyvä punoitus käsitellyllä alueella. Minusta iho on edelleen hieman ohuempi ja punertavampi jäädytyskohdalta.

En siis oikeastaan voi sanoa että kryo-hoito epäonnistui, vaan tulos jäi selvittämättä koska itse jänistin uusintakäsittelyistä.

Tällainen tarina.

Jään nyt seurailemaan luomen kehitystä ja varmasti tulee harkittua kryo-hoitoa uudelleen jos luomi lähtee todella voimakkaasti kasvamaan. Rasvaluomet voivat kasvaa jopa yli senttimetrin levyisiksi.

Onko teillä kokemuksia laser- tai jäädytyshoidoista?