Olipa taas mukava, ohjelmantäyteinen viikonloppu.

Lauantai jakaantui kahteen osaan, ja lookitkin sen mukaisesti. Päivä messuilla, illalla Blog Awards -gaalatunnelmaa.

Luonnonkaunis-messulookin näitte edellisessä postauksessa, illaksi muuntauduin vähän eri kuosiin:

Meikin ja hiukset minulle tarjosi kampaamo Stage 11. Koko päivän meikkailin ihmisiä messuilla, ja illalla pääsin itse meikattavaksi :) On aina tosi mielenkiintoista nähdä toisen meikkikäsiala omilla kasvoillaan, itse on niin tottunut tekemään meikin tietyllä tyylillä.

Meikistä ja kampauksesta vastasi 15 vuotta meikkauksen parissa työskennellyt Eva Forsman.

Eva käytti luumunsävyiseen silmämeikkiin kolmea eri sävyä. Meikki myös pohjustettiin luumuisella voidemaisella luomivärillä. Eva vannoo Maybellinen Color Tattoo -luomivärien nimeen, ei sponsoroitu mainos :D Häntä harmittaa, kun Suomesta ei saa yhtä laajaa Color Tattoo -värivalikoimaa kuin ulkomailta. Itsekin tykkään pohjustaa meikkejä Color Tattoolla, ei eroa laadultaan mitenkään kalliimmista merkeistä. Silmämeikki pysyy kuin tauti!

Vaikka olen tottunut tummiin smokey-meikkeihin, näytin mielestäni ihan eri näköiseltä kuin yleensä. Mieskin oli samaa mieltä.

Evan smokey ei lähikuvissa näytä niin kovin eri tyyliin toteutetulta kuin omani, mutta erilainen se oli, ehdottomasti. Varjostus nousi korkeammalle kuin minun perustyylissäni ja oli "särmikkäämpi", minulla on tapana häivytellä reunoja vähän liiankin epämääräiseksi usvaksi. ;) Eva kertoi tekevänsä paljon kuvausmeikkejä, minusta smokeyn tyyli olikin jotenkin editorial-henkinen.

Kuvasta huomaa hyvin, kuinka silmäni ovat paljon laajemman näköiset kuin omalla smokeyllani. Se johtuu siitä, että Evan smokeyssa ei ole käytetty tummaa sisärajausta. Eva on myöskin jättänyt alaluomen sisänurkan avoimeksi, mikä myöskin laajentaa silmää. Pienillä jutuilla voi vaikuttaa paljon. :)

Hiuksista Eva halusi rennot ja modernit, sen näköiset että ne olisi itse tehty, ei turhan sliipatut. (Hahah, ihan kuin koskaan osaisin itse tällaista tukkaa tehdä! ^_^)

Yleensä toivon aina korkealle kohoavaa tupeerausta, koska mielestäni edestä korkealle nouseva tukka tasapainottaa kasvojani parhaiten. Eva ehdotti, että korkeus tehtäisiinkin ponnariin, ja jätettäisiin hiukset edestä kohottamatta. Vähän jotain erilaista.

Mitäs tykkäätte?

Iho oli mielestäni meikin upein osa. Pelkäänpä, että se ei tule oikeuksiinsa näissä kuvissa. Ihoni pinta oli niin täydellinen että se oli ihan hämmentävää.

Eva käytti pohjaan niin montaa eri tuotetta että menin  jo laskuissa sekaisin :) Silti meikki oli todella ohut. Eva käytti ainakin kahta tai kolmea väriä korjaavaa pohjustetta eri kohtiin kasvojani, ja koko kasvoille taisi mennä jokin primeri MACin Prep+Prime -sarjasta. Nyt kun mietin, niin en edes muista laittoiko Eva ylipäänsä mitään varsinaista meikkivoidetta..! :D Täytyypä kysyä vielä detaljit.

Tummat silmänalusetkin saatiin peittoon hätkähdyttävän tehokkaasti.

NARSin voidemainen monikäyttötuote The Multiple jäi mieleeni, Eva loihti sillä todella luonnollisen varjostuksen kasvoilleni. Itse myönnän vähän pelkääväni voidemaisia varjostustuotteita, mutta se johtuu epäilemättä kokemuksen puutteesta. Mää tahdon joskus kunnon varjostuskurssille...! :)

Poskipunaa vain aivan henkäys. Eva sijoitti poskipunan hieman alemmas kuin mihin itse olen tottunut sen laittamaan, jo tämäkin pienen pieni ero vaikutti meikin yleisilmeeseen. Niin kiinnostavaa! :)

Edit. Meikkipohjan tiedot

Eva ei tosiaan käyttänyt kasvoillani mitään meikkivoidetta, uskomatonta! Ihoni vain "täsmäkäsiteltiin" erilaisilla tuotteilla; highlighterilla, peiteaineella ja punaisuuden neutraloijalla. Päälle kevyt huntu mineraalipuuteria.

- Koko kasvoilla Lumene Beauty Base Kosteuttava Pohjustusvoide

- Varjostus NARS The Multiple

- Silmien alla MAC Prep + Prime Highlighter ja L'Oreal True Match Concealer

- Epäpuhtaudet ja punoittavat kohdat peitettiin yhdistelmällä L'Oreal True Match Concealer + Make Up For Ever vihreä corrector

- Viimeistely MAC Mineralize Skin Finish -puuteri

Entä itse blogigaala? Indiedays Blog Awards, kevät 2015.

No hehheh :) Kamera jäi koko illaksi miehelle, ja unohdin itse kuvauksen kokonaan. Oli niin hauskaa ja olin käytännössä koko illan suustani kiinni jonkun kanssa ja mies viihtyi omassa porukassaan Rillan ja Emilian parempien puoliskojen seurassa. Aamulla oli hauska katsoa, mitä kameraan oli miehen taholta tallentunut. Nauratti.

Blogigaala by Mr. Karkkipäivä:

...ainakin on näköjään baarin tiskillä viihdytty. ;)

Gaalan jälkeen meidän iltamme (tai yömme) jatkui vielä aamutunneille ystäväpariskunnan luona vuosikertaviinin ja hyvien juustojen parissa. :)

Täti ei olekaan pitkiin aikoihin vetänyt ihan kunnon "all-nighteria". Taksi toi meidät hotellille neljän aikaan. :)

When in Helsinki - ota kaikki irti! ^_^ Olipa taas mukavaa, kiitos pääkaupunki! :)

*

P.S. Tiedän että mulla on edelleen Tallinna-postauksen kommentit vastaamatta ja Karkkipäivä-muistojen vastakommentointikin on kesken. Huomisen omistan kommenteille. Tai sitten keskiviikon :D Kyllä on välillä vaikea löytää sopivaa hetkeä... Tämä ilta kuluu kakkunyyttäreillä, juuri sain oman kakkuni kuorrutuksen valmiiksi. ^_^

...Luonnonkaunis-messuille Helsingin Kaapelitehtaalle!

Meitsi on siellä tänään lauantaina kello 11-16 Laveran osastolla.

Kaipaatko meikkivinkkejä? Pikameikkiä? Tervetuloa moikkaamaan minua ja laveralaisia ja nuuhkimaan luonnonkosmetiikan viimeisimmät tuulet :)

Kuvat ovat vuoden 2012 messuilta.

Esitellään vielä päivän meikki. Nyt kun sattuu olemaan taas vähän näppyä ja näkyvää huokostakin (en tiedä johtuuko parhaillaan testaamastani sarjasta joka on ehkäpä epämiellyttävimpiä kokemuksia naismuistiin), niin voin demonstroida miten yksi kerros Laveran meikkivoidetta peittää tällaista pientä "söhryä".

Aijai kun tuo vasemman posken couperosakin näyttää vahvistuvan. Möö.

Kasvomeikki:

Lavera Natural Liquid Foundation sävyssä 01 Ivory Light

Lavera irtopuuteri, sävy Transparent

Lavera-poskipuna, sävy Charming Rose

Lavera Natural Concealer, sävy Ivory 01

Silmämeikki:

Vihertävää kultaa ja kuparipersikkaa Laveran Indian Dream -luomiväripaletista

Hohtavaa luonnonvaaleaa Laveran Cappuccino Cream -luomiväripaletista

Rajaus MACin Fluidline, sävy Dipdown. (Laveralla ei ole vedenkestävää rajaustuotetta ja mun silmät vuotaa keväisin niin pahasti että ei puhettakaan että voisin käyttää muuta kuin wp-rajausta.) Rajauksen alkuosaan sipaisin metallisen tehosteen Lumenen niinikään vedenkestävällä Intense Linerilla, sävy Khaki Crystal.

L'Oreal Volume Million So Couture -maskara.

Huulilla:

Lavera Glossy Lips -huulikiilto, sävy Rosy Sorbet

Oikein nätisti tasoittuu iho yhdelläkin kerroksella Laveran meikkivoidetta. Näppyjen päälle en lisännyt enää erikseen peiteainetta sillä mielestäni paksumpi meikkikerros näpyn päällä vain korostaa sitä entisestään. Eri asia jos näpyt olisivat punoittaneet vielä reilummin.

Tällaisen naaman voi tavata tänään Luonnonkaunis-messuilla. :)

*

Hei -  hauskoja ja ihania muistoja olette jättäneet tuonne Lush-arvontaan! ^_^ Kiitos! Niitä on ollut tosi kiva lukea ja haluan vielä vastailla niihin erikseen kun ehdin :)

Tallinna.

Olenko se vain minä, vai ovatko kaikki muut tienneet koko ajan mikä helmi tuossa lahden takana sijaitsee?

Myönnän auliisti kuuluvani niihin, jotka ovat suhtautuneet Tallinnaan vähän tyyliin "No se on se paikka josta suomalaiset hakee halpaa alkoholia." Olen kyllä ollut tietoinen, että Tallinnan vanhakaupunki on kaunis, mutta minun muistoissani se on myös superturistillinen ja vähän sellainen blääh, kulje siellä nyt sitten tungeksien kylki kyljessä kolmen sadan muun suomalaisen päiväturistin kanssa. "Mennäänkö myö sinne Mustalle mäelle?"

Nämä muistot pohjautuvat ainokaiseen vierailuuni Tallinnassa melkein 20 vuoden takaa.

Oli todellakin aika karistaa pölyt tuolta muistolta. Nyt löysin aivan uuden Tallinnan - ja olen lumoutunut! Vaivaisen kahden tunnin paattimatkan takaa löytyy niin viehättävä kaupunki, että se vetää kirjoissani helposti vertoja paremmin tunnetuille keskiaikaisille kaunottarille kuten Prahalle, Wienille ja Budapestillekin.

Tallinna ei ole vain vanhakaupunkinsa, vaan myös moderni, palveluiltaan kuin mikä tahansa länsimainen pääkaupunki. Tallinna on siisti ja puhdas, ystävällistä palvelua saa kaikkialta ja ostos- ja ravintolamahdollisuudet tyydyttävät vaativammankin maun.

Kun ihastun johonkin paikkaan, minulle tulee voimakas halu nähdä kaikki; hengittää sisääni paikan jokainen katu, tori ja kortteli. Haluan kääntyä aina vain uudesta kulmauksesta ja tallentaa kaikilla aisteillani rakennusten värejä, kirkon torneja, puiston penkkejä, ihmisten olemuksia. Saatan ahdistua, jos pääsen johonkin upeaan paikkaan (hyvänä esimerkkinä Pariisi), jossa aika ei riitä kaiken kiinnostavan näkemiseen. Tallinna on minunlaiselleni mitä ihanteellisin kohde; kaikki kauneus on niin kompaktissa muodossa, että paikan ottaa haltuun jo muutamassa päivässä!

Neljän päivän aikana siksakkasin Tallinnan vanhassakaupungissa varmasti jokaisen pienimmänkin kadun, ja Kalamajassakin kiitettävän määrän :) En olisi malttanut millään lähteä kotiin!

Istuin eilen koko päivän koneella yrittäen koostaa vajaan kuuden sadan Tallinna-kuvan kansiosta sopivaa settiä blogipostaukseen. Tulos: sain kuvat karsittua noin sataan. Onhan tämä nyt pikkuisen hullua! Esimerkiksi San Franciscosta en jostain syystä onnistunut saamaan yhtään kivoja kuvia blogiin - sitten käyn Tallinnassa ja minulla olisi kuvamateriaalia kokonaisen teemaviikon tarpeisiin..!!

Ravintoloista teen oman erillisen postauksen, kenties myös Kalamajasta.

Teille, jotka jaksavat katsoa kuvia: tässä ihana, ihana Tallinna.

Legendaarinen Viru-hotelli takanaan vanhaa kaupunkia.

Viru herättää paljon ajatuksia. Ehdin myydä Viruun monet matkat lyhyeksi jääneessä matkatoimistoelämänvaiheessani... Muistan ajatelleeni silloin, että "Mitähän nuo ihmiset jaksaa Virossa käydä". Miten ennakkoluuloinen sitä onkaan nuorempana ollut... Onneksi ihminen kasvaa. :)

Moderni Tallinna on myös kaunis kiiltävine pintoineen. Rakastan uuden ja vanhan kontrasteja.

Maisema hotellimme ikkunasta. Tähän oli ihana herätä joka aamu... :)

Radisson Blu Sky -hotellin kattoterassi on muuten yksi Tallinnan parhaita näköalapaikkoja.

Toompean mäki on toinen klassinen näköalapaikka, täällä käyvät varmankin kaikki Tallinnan vierailijat.

Näkymä Toompealta alas vanhaan kaupunkiin Olevisten kirkolle.

1200-luvulla rakennettu Olevisten kirkko on muuten aikoinaan ollut maailman korkein rakennus.

Pikk-kadulta Pikk Jalgin portille.

Kuvanottohetkellä kävi hassu sattuma. Jostain syystä juttelimme miehen kanssa maailman suurimmista koiraroduista, ja minä sanoin, että se on tanskandoggi. Mies sanoi, että suurikokoisin rotu saattaa olla myös irlanninsusikoira, ja hänen etsiessään puhelimellaan kuvaa kyseisestä rodusta, kadulla käveli vastaan irlanninsusikoira. :) Ei nyt kuitenkaan niin hurjan yleinen näky.

Aida-katu.

Vaikea kuvailla, miten vahvan esteettinen elämys Tallinna minulle oli - ainakaan sortumatta yltiösiirappisiin ilmaisuihin.

Minulle tulee harvoissa paikoissa tällainen olo. Kreikassa koen sitä usein, siksi haluan matkustaa sinne yhä uudelleen. Esimerkiksi Floridassa tätä tunnelmaa ei ollut, vaikka sielläkin oli omansalaista kauneutta. Eri paikoissa on myös erilaista energiaa. Toisissa paikoissa energia on levottomampaa, kylmempää, tavallaan "kovempaa". Kuin paikka haluaisi pitää sinuun etäisyyden. Toiset paikat ympäröivät heti lämmöllään ja myönteisyydellään. Tallinnasta huokuu juuri tällainen tunnelma. Avoin, helpostilähestyttävä, ystävällinen.

Pühavaimu-katu

Tanskan kuninkaan puutarhasta Toompea-mäeltä.

Tein pitkiä, intensiivisiä kävelyretkiä. Annoin ympäröivän maiseman valoineen, äänineen ja väreineen virrata lävitseni. Minkä tahansa kulman ympäri käännyin, aina oli edessä lisää kauneutta. Aivan satumainen tunnelma. Hymyilin vastaantulijoille ja itselleni kuin vastarakastunut.

Valo, varjo, katujen ja rakennusten muodostamat linjat ja muodot. Taidetta parhaimmillaan.

Tallinna ja kokemus muistuttivat minua Ranskan Beaunesta. Muistatteko, kun viime kesänä Beaunessa vieraillessani kirjoitin aiheesta kaupunkikauneus vs. Suomen laatikkotalot? Päättelen, että keskiaikainen näkemys estetiikasta arkkitehtuurissa on hyvin lähellä omaani. Kaikki kohtaamani keskiaikaiset kaupungit ovat olleet poikkeuksetta ihastuttavia.

Piiskopi-katu ja Aleksander Nevskin katedraali.

Pikk- ja Olevimägi-kadut.

Pikk on vanhan Tallinnan pääkatu ja todella kuvauksellinen. Samansuuntaisesti kulkeva, hieman leveämpi Lai on myös kaunis ja täynnään jylhänkomeita rakennuksia. Olevisten kirkko jää Pikk'in ja Lain väliin.

Ihastuttava Müürivahe-katu. Kadulla sijaitsee mm. kivannäköinen, värikäs ja boheemi Must Puudel -kahvila, jonne emme tosin tällä visiitillä ennättäneet.

Lista seuraavan vierailun kohteista on jo pitkä... ;)

Tunnelmallinen Katariinankuja kuuluu olevan turisti-Tallinnan suosituimpia nähtävyyksiä. Huhtikuussa kadun voi vielä nähdä aivan tyhjänäkin. :)

Off-season on ehdottomasti paras aika tulla Tallinnaan, jos haluaa nauttia kaupungin kauneudesta autenttisimmillaan. Kesäisin tämäkin katu on täynnä ravintolan terassia ja postikorttiständiä ja tietysti turisteja.

Vaimu-katu.

Pühavaimu.

Patkulin näköalatasanteelta Toompea-mäeltä.

Sauna-katu. Katu on nimetty täällä muinoin sijainneen yleisen saunan mukaan.

Tolli- ja Lai-katujen kulmaus.

Kiriku-katu Toompealla.

Viru-katu.

Müürivahe-katu.

Kooli-katu.

Tätä maisemaa on jo ikävä. <3

En odota toistakymmentä vuotta ennen seuraavaa vierailua :)

.

Kokemuksia Tallinnasta? Kuinka moni on käynyt? (Hei, tästähän pitää tehdä sivupalkkikysely ;))

Käyttekö yleensä risteilyllä vai tuleeko viivyttyä öitäkin?

Sannin suosikkikävelyreitti:

Aloita vanhankaupungin pääsisäänkäynniltä Viru-kadulta ja käänny oikealle Uus-kadulle, joka seuraa kaupungin muuria.

Jos aloitit kävelyn lounasaikaan, kurkkaa Uus-kadun loppupäässä viehättävään Leib Resto ja Aed -ravintolaan josko menusta löytyisi jotain kiinnostavaa. Ravintolan sisäänkäynti on ihastuttavan puutarhamaisen sisäpihan puolella.

Kävele Uus-kadun päähän Paksun Margareetan tornille. Kierrä torni ja tulet Meriportille, joka oli keskiajalla kaupungin tärkein portti.

Kulje portin läpi ja käänny oikealle Lai-kadulle. Pian näet Olavisten kirkon korkean tornin edessäsi.

Käänny Tolli-kadun kohdalla oikealle ja tulet kapealle Laboratooriumi-kadulle, joka kulkee muurin viertä.

Kulje muurin viertä kunnes saavut Väike-Kloostrin kadulle, katu muuttaa matkalla nimeään Laboratooriumista Kooliksi ja sitten Gümnaasiumiksi.

Väike-Kloostria pääset Toompea-mäen juurelle. Kiipeä portaat ylös Patkulin näköalatasanteelle. Kulje Toompean halki ja ihaile maisemia lukuisilta näköalapaikoilta.

Laskeudu Toompealta takaisin alakaupunkiin Tanskan kuninkaan puutarhan kautta (Lühike Jalg -katua). Tai jää nauttimaan viinilasillinen muurin tornikahvilaan.

Lühike Jalg -kadulta käänny Rataskaevu-kadulle, ja jos nälkätilanne on päällä juuri nyt, pysähdy ihmeessä Rataskaevu 16 -ravintolaan. Paikka on Tallinnan TripAdvisor-ykkönen, enkä ihmettele miksi.

Rataskaevulta jatka matkaa Pikk-kadulle. Kävele Sülevimägi-kadulle saakka, käänny alas Sülevimägeä ja siitä vielä alaviistoon vasemmalle Vene-kadulle. Jos ruokaa tekee mieli tässä vaiheessa, niin Vene-katu on paikkoja pullollaan. Fine dining -tyyppistä ravintolaa hakevalle suosittelen Ribeä ja Dominicia.

Päätä kävelysi Raatihuoneen aukiolle, jossa viimeistään tapaat kaikki muutkin turistit. :)