Näiden eyelinerien takana on hauska tarina.

Tai no, hauskuus on tietysti lukijan määriteltävissä. :)

Matkatessani viime viikon maanantaina Hampurista Amsterdamiin, nousi Amersfoortin asemalla junaan nainen, joka istuutui minua vastapäätä samaan junaosastoon. Nainen oli täysin meikitön ja vähän räjähtäneen näköinen, jos sallitte ilmaisun, ja kaivoi saman tien laukustaan meikkipussin. Junan nytkähtäessä liikkeelle hän aloitti perusteellisen ehostustoimenpiteen.

Ensimmäisenä en voinut välttää kiinnittämästä huomiota oranssiin, tutunnäköiseen maskarahylsyyn – naisen meikkipussista putkahti esiin Lumenen Cloudberry Length Serum –maskara. Seuraavaksi pussista nousi Bourjoisin poskipuna samassa sävyssä, jonka itse ostin Ranskasta viime kesänä. Nainen käytti poskipunan kannessa olevaa pikkuruista peiliä meikatessaan.

Seurasi antaumuksellisin ripsien maskarointi jota olen koskaan todistanut. Nainen rullasi maskaraa ripsiinsä arviolta 7 minuutin ajan, ja seurasin, kuinka kymmenien ja kymmenien vetojen jälkeenkään ripset eivät muuttuneet paksuiksi klimpeiksi. Myös alaripsille suoritettiin sama käsittely. En ole koskaan nähnyt kenenkään vetävän noin paljon maskaraa kerralla – omat ripseni olisivat yksi valtava yhteen liimautunut tumppu vastaavan käsittelyn jäljiltä.

Seuraavaksi vuorossa oli vaalea sisärajaus alaluomelle, jota seurasi musta eyeliner-rajaus yläluomelle. Vaikuttuneena seurasin, miten nainen sai liikkuvassa junassa pikkuruisen peilin avulla luomilleen täysin tasaisen nestemäisen rajauksen.

Sitten seurasi erikoisin osuus. Nainen kaivoi meikkipussistaan purkin, jonka päättelin sisältävän silmänympärysvoidetta. Nainen annosteli purkin sisältöä silmänympäryksilleen monta ronskia sormellista hieroen ja taputellen voidetta rutiininomaisella huolella – myös liikkuvalle luomelle. Voidetta kului saman verran kuin itselläni kahdessa viikossa.

En voinut lakata tuijottamasta naisen rituaalia. Olisi ihan älyttömästi tehnyt mieli kysyä, mitä voidetta nainen ihoonsa hieroi. Ennen kaikkea tuntui hullulta, että joku laittaisi silmänympäryksilleen kosteusvoidetta sen jälkeen, kun on jo meikannut. Eikö siinä rajaukset ja ripsarit liukene rasvattuun ihoon..?

Voitelun jälkeen seurasi peiteainekynän pilkuttelu alaluomen sisänurkkaan, ja sitten – vaikka luomet kiilsivät rasvasta, nainen kaivoi pussistaan toisen eyelinerin ja suoritti uuden rajaustoimenpiteen.

Tämän eyelinerin kohdalla en malttanut enää olla hiljaa. Hylsy hohteli kiinnostavan shimmerisenä, ja seurasin, kuinka nainen piirsi siveltimellä kullan ja vaalean pinkin välillä shiftaavan paksumman rajauksen mustan rajan päälle.

”Anteeksi, mutta mikähän tuo ihana eyeliner mahtaa olla merkiltään?” kysyin.

Ja selvisi, että se oli Essencen Crystal Eyeliner.

Tuon minä ostan.

Puhkesimme juttelemaan meikeistä. Kysyin naiselta myydäänkö Hollannissakin Lumenea, vai miten hänellä sattui olemaan Lumenen Cloudberry-maskara. Kävi ilmi, että nainen oli saanut ripsivärin tuliaisena Ruotsissa opiskelevalta ystävältään, eikä hänellä ollut aavistustakaan että kyseessä on suomalainen merkki.

Saatuaan eyeliner-operaation päätökseen, nainen lisäsi vielä muutaman kymmentä kerrosta lisää ripsiväriä. Kauankohan hänellä kestää käytössä yksi maskara..? ^_^

Meikkisessio päättyi poskipunaan, jonka nainen levitti puhtaalle, meikkipohjattomalle iholle. Tässä vaiheessa saavuimmekin Amsterdamiin, ja nainen toivotti minulle mukavaa päivää.

Ja nyt sitten minullakin on Crystal Eyeliner. Kahdessa sävyssä. :) Ihanat!

Hillityn hauska kameleonttirajaus yksinään tai supermakea efekti tumman rajauksen päällä.

Essenceä taitaa saada myös joistain harvoista valituista kaupoista Suomessakin...? Hintaa eyelinerilla oli Belgiassa huimat 2,40€.

Tulin eilen vahingossa nauttineeksi reissun kalleimman lounaan.

Oppitunti: älä luota sokeasti opaskirjojen suosituksiin.

Halusin hakea simppelin takeaway-lounaan syötäväksi picnic-tyyliin.

Lonely Planet -oppaastani olin bongannut suosituksen JSFP Traiteur -nimisestä delicatessen-myymälästä St-Germain des Présissä. Loistavaa! Sijainti lähellä Luxemburgin puistoa ja Seineä, voi valita mennäkö herkkuineen istuskelemaan joen varteen vai puistoon.

"Lounarin" luokituksen mukaan JSFP Traiteur on edullinen, ja annosten hintahaarukaksi mainitaan 3,40-5,70€. Kuulostaa just mun paikalta!

Marssin sisään. Hintoja ei ollut missään esillä, mutta enpä niitä kaivannutkaan. Opaskirjani on uusin mahdollinen painos (tältä vuodelta) ja luotan tietenkin suosituksiin.

Sitten vain tilaamaan salaattia ja kalapateeta.

Lasku: 28 euroa....!!!

Whaaat? Kaksi pientä rasiaa takeaway-salaattia, kalaa ja kasviksia? Ravintolastakin saa suuremman ruoka-annoksen halvemmalla! Lonely Planet - mitä hemmettiä?!!

Lounasbudjettini tällä reissulla on noin 15 euroa. Pariisin bistrojen kolmen ruokalajin lounasmenut maksavat keskimäärin 15-20 euroa. Eilen olin ajatellut säästää lounaassa ja panostaa illalliseen ja siksi hakea takeawayn. Just. Se oli sitten kallein ateria koko reissulla.

Menin kalleine eväineni Luxemburgin puistoon. No, ainakin upea maisema oli ilmainen ^_^

Ja kuulkaa - salaatti oli vieläpä pahaa...! :D Oikeasti. Sienissä oli joku kitkerän makuinen vinegrette ja munakoisossa palaneen maku. Kyllä nauratti.

Eipä sitten jäänyt suurta budjettia illallistapaamiseen.

Minulla oli treffit Pariisissa opiskelevan lukijani Noran kanssa.

Päädyimme lopulta Seinen varressa lähellä St-Michelin siltaa sijaitsevaan Bistro des Augustins'iin, joka osoittautui mitä opiskelijakukkarolle ystävällisimmäksi paikaksi. Ruokalista on pieni mutta tyydyttää ainakin juuston ystävän mieliteot - bistro on tunnettu  juustogratiiniruoistaan. (Luin tämän myöhemmin  TripAdvisorista, ja vaikka paikka on ulkoisesti hyvin vaatimaton ja menu todellakin rajallinen, se on saanut tosi hyvät arvostelut.)

Myös palvelu oli mitä parhainta - täydellistä englantia puhuva tarjoilija oli enemmän kuin altis muokkaamaan minulle ruokavaliooni sopivan annoksen. Minulle valmistettiin ihan oma "special-gratiini" jossa oli ratatouillea, kermaa, kylmäsavulohta ja kananmunaa mozzarellakuorrutuksella. Höyryävän kuuma uuniruoka oli aivan täydellinen annos viilenevässä illassa. Naaa-amm! Annos oli menun kallein (12 euroa). Noran salaattiannos paahdetulla tomaattimozzarella-leivällä maksoi 8 euroa.

Illallisen jälkeen oli ihana kävellä kotia (tai kotiin vievää metrolinjaa :)) kohti seurana Seine tunnelmallisessa iltavalaistuksessaan.

Kaunista. :)

Nyt puhutaan jälleen onnistuneesta pakkausuudistuksesta! Eikä tuoteuutuuksissakaan vikaa ole, päinvastoin!

Sisarsarjat Sante ja Logona käyvät läpi pakkausuudistusta, joka on näkynyt talvesta saakka kaupoissa. Näiden sarjojen pakkaus-design on jo vuosia pysynyt kummallisen vanhanaikaisena ja epähoukuttavana (ainakin minun mielestäni), enkä pitänyt Santen edellistäkään uudistusta muutaman vuoden takaa erityisen onnistuneena.

Logonan pakkaukset eivät ole uudistuneet ainakaan sinä aikana kun olen käyttänyt luonnonkosmetiikkaa. Todellakin aika päivittää! Miltä vuodelta nämä ovat, 1983? :D

Logonan uutta ilmettä.

Suuri osa Logonan pakkauksista on edelleen vanhaa "kuosia". Uusi kroppasarja näyttää siltä kuin olisi ihan jonkun eri merkin  valikoimaa :) Oletettavasti uuden ilmeen on tarkoitus pikkuhiljaa kattaa koko sarja.

Eikö ole herkkuja?

Sain valita maahantuojalta minua kiinnostavan testisetin. Tuoksuvaihtoehdoista ei ollut helppo valita, mutta lopulta päädyin Santen Sitrus-Papaijaan ja Logonan Kvitten-Vaniljaan. Lisäksi sain Santen uuden Sheavoi-suihkuvartalovoiteen ja -käsivoiteen.

Tuoksuvalinnat menivät nappiin.

Sitrus-Papaija on juuri niin mehukkaan hedelmäinen kuin toivoin, olematta imelä. En tiedä juuri parempaa vartalotuotteen tuoksua kuin veden kielelle herauttavat sitrushedelmät…

Suihkugeelin koostumus on mukavan jämäkkä vaikkakin kuitenkin luonnonkosmetiikalle tyypillisesti hieman hyytelömäinen. Vaahto on runsaudessaan medium-tasoa.

Vartalovoide on yllättävän täyteläistä, sopii kuivallekin iholle. Tätä saa hieroa ihoon tovin ennen kuin se imeytyy täysin, koostumus on kaukana esimerkiksi edellisenä testaamani Nafhan nestemäisestä express-imeytyvästä laadusta.

Inceistä kiinnostuneet löytävät ne maahantuojan sivulta. Alkoholitietoisille; suihkugeeli on 'holiton, vartalovoide 'holillinen.

In-shower-vartalovoiteet eli märälle iholle käytetyttävät, suihkussa huuhdeltavat vartaloemulsiot ovat tämän hetken ”se” juttu. Näitä pulpahtelee nyt melkein kaikilta merkeiltä. Paras testaamani on edelleen Lushin.

Santen in-shower tuntuu mukavalta levittäessä eikä jätä suihkun lattiaa niljakkaan liukkaaksi niin kuin Lushin (jonka kanssa on paha liukastumisvaara). Kosteustehot eivät kuitenkaan riitä. Iho on pyyhekuivauksen jälkeen miellyttävän tuntuinen enkä tunne välitöntä rasvanlevitystarvetta. Muutaman tunnin kuluttua ihon pinta on kuitenkin jo suomuilla ja vaatii rehellistä, iholle jäävää voidekerrosta.

En ehkä välttämättä ymmärrä täysin in-shower-voiteiden kohdeyleisöä, mutta innokkaita käyttäjiä näyttäisi riittävän ottaen huomioon tuotetyypin kasvavan suosion. Tämän kaltaiset kosteustuotteet sopinevat heille, joiden iho ei ole kuiva ja vain kevyt kosteutus riittää. Lushin Body Conditioner tosin on selvästi kosteuttavampi edustaja tässä tuoteryhmässä.

Käsivoide on suurta rakkautta! Ihanan pehmeä ja täyteläinen, sopii parhaiten yövoiteeksi. Päiväkäyttöön voide jättää hitusen liian rasvaisen pinnan ihoon, ei siis voi heti voidetta laitettuaan jatkaa vaikka koneen naputtelua tai papereiden käsittelyä.

Tuoksu on omalaatuinen. In-shower-tuotteessa on sama tuoksu, mutta miedompana. Ensin tuoksu esittäytyy ihan miellyttävänä mutta sitten se jotenkin raskautuu. Vaikea kuvailla. Ei makea, ei kukkainen, ei mausteinen, ei raikas. Ehkä jotenkin pähkinäinen..?

Logonan Kvitten-Vanilja-tuoteduo on koostumuksiltaan aivan kuin Santen, erona käytännössä siis vain tuoksu. Kvitten-Vaniljan tuoksu on hienostuneempi kuin Sitrus-Papaijan, kevyen makea ja puuterinen. Pakkaus-design’kin on asteen elegantimpi. Sante on nuorekas, Logona klassisempi.

.

Hintatietoja:

Logonan suihkugeeli 9,90 € / 200 ml ja vartaloemulsio 13,90-19,00 € / 200 ml (Granaattiomena-tuoksu on jostain syystä kalliimpi).

Santen suihkugeeli 8,40€ / 200 ml ja vartaloemulsio 8,40 € / 150 ml.

Santen in-shower –vartalovoide 9,35 € / 200 ml ja käsivoide 4,35€ / 50 ml.