Uskalsin vihdoin tehdä sen! Minä, ikuinen hunajablondi, rohkaistuin kokeilemaan viileää sävyä!

Pahoittelen pälliarmeijaa, olen vain niin innoissani uudesta väristä. :)

Tykkään!

Olen aina, aina ollut lämmin blondi. Tuhkan sävy on ollut jotain mitä en ole voinut kuvitellakaan itselleni, vaikka oma luonnollinen sävyni (joka tosin koskaan ei ehdi tyveä pidemmälle auringon aina vaalentaessa pituudet olkisiksi vaikka en niitä itse värjäisikään) on viileä 7.

Vasta viimeisen vuoden aikana, kiitos parin kampaajan kannustuksen, aloin miettiä viileän sävyn kokeilemista.

Olen niin jumiutunut näkemään itseni voimakkaan lämpimänä ja hunajaisena, että muutaman kauneuden ammattilaisen (IsaDoran meikkitaiteilija, Sokoksen pukeutumisneuvoja ja nämä pari kampaajaa), näkemykset minusta viileänä ovat tuntuneet vaikeilta sisäistää.

En edelleenkään allekirjoita sitä että olisin täysin viileä, mutta pakko myöntää, ettei viileä sävy hiuksissa näytä lainkaan hullummalta. :)

Ihan kaikkea kellertävyyttä ei hiuksista saatu yhdellä käsittelyllä, ja etenkin päälaella näkyy edelleen jonkun verran lämmintä sävyä, mutta en odottanutkaan että pehko olisi tuhka yhdellä värjäyskerralla.

Nyt vain hopeashampoot kehiin! :) Kaapissa odonkin odottanut Lushin Daddy-O viime kesästä. :)

Hieronko nyt taas suolaa haavoihin kun kerron, että lookissa on poskilla sitä ihanaa Yvesin kesäkokoelman hohdeposkipunaa joka myytiin saman tien loppuun... Pakko sanoa, että kerrassaan harmillisen huonoa ennakointia Suomen YR:ltä. Ihan mahtavimpia kausituotteita naismuistiin ja sitten ne eivät edes riitä kesään.

Puuteriin liittyvä hauska tarina:

Muistatteko, kun tapasin Pariisissa lukijani Noran? Hänellä oli aivan ihastuttava kuulas, viileä "Lumikki-meikki" täydellisen vienolla, huurretun pinkillä poskipunalla viimeisteltynä. Sitä tovin katseltuani totesin, "Hmmm, sun poskipunan sävy on ihan kuin se Yvesin hohdepuuteri, josta just kirjoitin."

Nora nauroi ja tunnusti, että oli postaukseni luettuaan käynyt samantien ostamassa kyseisen puuterin. :) Ja kasvoilla oli juuri sitä ^_^

Jos reissailette kesällä Euroopassa niin suosittelen käymään Rocherin liikkeessä nappaamassa talteen tuon upeuden, kun niitä muissa maissa vielä on saatavilla.

Huulilla Lumenen kesähuulipunasetin kaunein, numero 50 Horsmien Meri. <3 Punat saatu Lumenelta - ja kohta varmaan joku teistä saa nuo loput ;)

.

Mutta mitäs sanotte tukasta? Hunaja vai "harmaa" - kumpi parempi?

Iloisia uutisia kaikille Make Up For Ever -diggaajille: Suomen MUFE on laskenut kaikkien tuotteiden hintoja 1. toukokuuta alkaen.

Esimerkiksi mun suosikkituote, UV Prime SK 50, maksaa nyt 33,50€ / 30 ml entisen 51,65€ sijaan...!! Aika hyvä hinnan muutos, jos multa kysytään! :)

Lisäksi Suomen Make Up For Ever on avannut nettiin Outlet-myymälän, jossa myy poistuvia tuotteita alennettuun hintaan. Outlettiin pääsee tästä. Sieltä löytyy mm. luomivärejä ja vedenkestäviä silmämeikkikyniä hintaan 15€. (Nuo jälkimmäiset ovat samanlaisia kuin se jumbokynä jollaisen juuri ostin Sephorasta ja jolla tiistain meikkini alarajaus oli tehty.)

Mitään superhalpojahan nuo hinnat eivät ole, mutta MUFE ei ole halpa merkki.

MUFEn koko valikoimaa saa Suomessa vain Helsingistä, mutta muualla Suomessa asuvat voivat tilata maahantuojalta kaikkia tuotteita sähköpostitse. Yhteystiedot löytyvät täältä.

Koko tämän hetkinen MUFE-valikoiman digitaalinen katalogi täällä.

*

Aihetta liipaten, eilinen meikkini (leikin täällä päivät pitkät uusilla reissuostoksillani ^_^):

Tein aamulla pelkän yksivärisen rajauksen Sephoran metallisen tummanvihreällä kynällä. Kuntosalimeikki. ;)

Myöhemmin illalla vedettiin blingiksi. :) Taloyhtiön kokoukseen! ^_^ (No, ei varsinaisesti sitä varten, mutta sinne olin menossa meikkauksen jälkeen...)

Essencen Rosy Rush ja Blue Heaven. Varmasti vuoden parhaimpia ostoksia, hands down...!

MUFEn eyelinerit maksavat Ranskan Sephorassa 20,90€, Suomen hinta (uusi, alennettu) 23,90€

Vedin tummanvihreän rajauksen päälle Make Up For Everin nestemäisen Aqua Linerin sävyssä 18 (kimaltava kirkkaansininen). MUFEn sinisen päälle vedin efektejä Lumenen White Crystal -eyelinerilla ja Essencen iki-ihanilla pinkkikultaan ja siniliilaturkoosiin shiftaavilla hohde-eyelinereilla jotka löysin kiitos "junanaisen". :) Kohtaaminen, jolla oli mitä ilahduttavin seuraus! ^_^

Alaluomen sisärajaus Alverden Pearly White -kajalilla ja alaripsien tyvessä Essencen Rosy Rush.

Räps räps, bling bling. Ihan joka päivä en näin kimaltavassa meikissä viihdy, mutta välillä on kiva vetää kunnon glitteriksi. :)

Tämä sopii luontevasti jatkoksi eiliselle tuoksupostaukselle, kuvat ovat samalta illalta Pariisista. :)

Päät pyörällä ihanista tuoksuista jatkoimme iltaa Sofién luona juustojen ja kuohuvan merkeissä.

Sofie ja Mr. Sofié tietävät että olen hulluna juustoihin, ja veivät minut ensin lähijuustopuotiinsa valitsemaan herkkuja. Ranskan juustotiskit ovat minulle kuin Willy Wonkan makeistehdas lapsille konsanaan... :)

Juustolautaselle valikoitui mm. ranskalaisia klassikoita kuten comtéa ja pehmeää vuohenjuustoa, pitkään kypsytettyä cheddaria sekä manchegoa Espanjasta. (Kaikkien nimiä ja laatua en muista, olisi pitänyt tehdä muistiinpanot :D) Itse odotin suurimmalla kiinnostuksella sinihomejuustoja, joita lautasella oli sekä lehmän- että vuohenmaitoversiona. Vuohenmaitosinihomejuustoa en ole ennen maistanutkaan.

Kävi ilmi, että isäntäni ja emäntäni eivät itse edes pidä sinihomejuustosta, sitä oli tarjolla vain minua varten. :)

Sofién keittiöstä löytyi kaunein oliiviöljypullo mitä olen kuunaan nähnyt.

Illan suosikkijuusto? Minun mielestäni vuohenmaitosinihome, ehdottomasti! Just sopivasti asennetta, muttei liian suolainen. Sofié ja miehensä julistivat samaisen juuston tarjottimen pahimmaksi ^_^

Comté on myös aina hyvää, mukavan elegantti juusto. Kolmas suosikki oli oikeassa reunassa näkyvä tuorevuohenmaitojuusto. Koostumus ja maku olivat kuin jotain ricotan ja kreikkalaisen manourin väliltä.

Mieli lämmin ja olo mitä parhain hyvästä seurasta,ruoasta ja juomasta.

Luulin illan kohokohdan jo olleen juustolautasessa ja shampanjassa, mutta hämärän laskeutuessa keittiöstä kannettiin pöytään vielä yllätys....

Sokeroimaton, viljaton marjamarenkikakku...! Siis mikä unelma!

Minä joka en yleensä niin välitä makeista herkuista, en voinut tässä vaiheessa estää veden herahtamista kielelle. Jos nyt yhden palan ottaisi...

Olin super-otettu Sofién eleestä - tehdä nyt vhh-kakku minun takiani..!

Ja ei - pala ei tosiaan jäänyt yhteen...! :D Sen verran hyvää tavaraa oli edessä. Kakku oli täysin erilainen kuin omat perinteiset vhh-leipomukseni, vastustamattoman mehukas täydellisellä makeuden ja hapokkuuden tasapainolla - ja ihanan "fluffy"" rakenne. En olekaan itse koskaan tehnyt marenkipohjaista kakkua, mitä voi ihmetellä. Sehän on mitä vähähiilihydraattisin kakkupohja :)

Sofié olisi normaalisti tehnyt kakun kermavaahdolla, mutta vaihtoi sen jogurttiin jotta kakusta tulisi raikkaampi. Hyvä valinta! :) Rasvaisten juustojen jälkeen kermainen jälkiruoka olisi ollut kenties turhan raskas.

Ohje: lämmitä uuni 180 asteeseen. Vatkaa vakuaiset vaahdoksi ja lisää makeutus vähitellen. (Sukrin = brändinimi stevia/erytritol-sekoitukselle, nopeampi käyttää kuin tuo sanahirviö ;)) Vatkaa seosta kunnes se on kuohkeaa ja jäykkää. Lisää maissitärkkelys ja etikka. (Aion itse kokeilla korvata maizenan mantelijauholla = ei tärkkelystä. Tärkkelys varmaankin vaikuttaa marengin rakenteeseen mutta kokeilukeittiö testaa mielellään manteliversionkin :)).

Voitele kakkupohjavuoka. Kaada marenkitaikina vuokaan ja paista noin tunti uunin alatasolla. Anna kovettuneen kakun jäähtyä.

Sekoita yhteen jogurtti, kerma ja sokeroimaton hillo (Sofié käytti St. Dalfouria). Levitä seos viilenneen marenkipohjan päälle.

Marmorointimehu: lohko kirskat ja poista niistä kivet. Purista kirsikoista mehu ja sivilöi kuoret. Lisää joukkoon muutama ruokalusikallinen sokeroimatonta vadelmahilloa ja sekoita.

Koristele kakku tuoreilla marjoilla (ja halutessasi mintun lehdillä) ja tee pintaan marmorointi kirsikkamehulla.

Tätä iltaa muistelen vielä pitkään, kiitos ihanasta pariisilaiskokemuksesta Sofiélle ja misterille! <3