Silmiini osui hiljattain uuden suomalaisen proteiinipatukan mainos.

No katsos - Suomessakin on vihdoin lähdetty kuorruttamattoman, luonnollisemman proteiinipatukkatrendin kyytiin.

Leaderin uusi Protein SoftBar on ilmiselvä kotimainen vastine amerikkalaiselle, suursuositulle QuestBarille.

Mikä Quest? - Täysin luonnollisista tai lähestulkoon luonnollisista raaka-aineista valmistettu, kuorruttamaton, lisäaineeton, sokeroimaton, vähähiilihydraattinen proteiinipatukka. Täysin luonnollisissa Questeissa on makeutusaineena steviaa ja erytritolia, lähes-luonnollisissa on stevian lisäksi sukraloosia. Tsekkaa täällä vertailu 48 ainesosan Atkins-patukan ja 11 ainesosan Quest-patukan välillä.

Mmmm... Quest.... Double Chocolate Chunk on edelleen parhautta. Uusin maku Mint Chocolate Chunk odottaa kotipostissa noutajaansa. :)

Mutta kun nyt olen kasvattanut tiedostavuuttani kotimaisista vaihtoehdoista, kiinnostaa myös Leaderin patukka ehdottomasti. Olen yrittänyt löytää niitä kaupoista, mutta vielä ei ole osunut kohdalle.

Makuja näyttää tylsästi olevan vain kolme (Suklaa-toffee, Punaiset marjat ja Omenapiirakka), mutta valikoima kenties laajenee jos tämä alkuun lanseerattu kolmikko menestyy.

SoftBar näyttäisi sisältävän vielä Questiakin vähemmän imeytyvää hiilihydraattia ja enemmän kuitua, mutta koostumus on muuten käytännössä identtinen Questin kanssa.

Patukasta kerrotaan näin; "vähäenerginen ja -sokerinen patukka sisältää vain 2-3 grammaa sokeria ja huimat 20 grammaa proteiinia. Proteiinin lähteenä on laadukas seos maitoproteiinia, hydrolysoitua heraproteiinia ja heraisolaattia. Lisäksi SoftBar on erittäin kuitupitoinen (20 g kuitua), eikä se sisällä gluteenia tai sokerialkoholeja."

Omenapiirakkapatukan ainesosaluettelo: Isomalto-oligosakkaridit, proteiiniseos (maitoproteiini- ja hydrolysoitu maitoproteiini, heraisolaatti (maidosta), emulgointiaine (soijalesitiini)), kasvirasva (palmu), manteli, omena (2,2 %), kasvirasva (rypsi), kaneli (0,6 %), merisuola, aromit, makeutusaine (sukraloosi).

.

Onko joku jo maistanut Leaderin "pehmopatukkaa"? Vetääkö vertoja amerikanserkulle?

Ahh, mun kesä onnistui just niin kuin toivoin...!

Kesäkuu ja heinäkuun alku meni käytännössä neljän seinän sisällä töissä, sitten lähdettiin Sveitsiin pois Suomen koleasta suvesta. Salaa toivoin, että se Kunnon Kesä tulisi sitten elokuulle kun itsellä on mahdollisuus siitä nauttia.

Ja niinhän se tuli! :)

Ai että mitä päiviä! Kyllä on ollut vanhassa kotikaupungissa olo kuin lomakohteessa konsanaan.

Eilen vietin puolesta päivästä eteenpäin netitöntä päivää ja lähdin koko päiväksi ulos. Luin juuri jostain että älypuhelimen omistaja vilkaisee puhelintaan - oliko se nyt peräti tunnin aikana - 122 kertaa. Minä olin verkon ulottumattomissa ja katselin Kuopiota. <3

Monen vuoden projekti Kuopion kävelykeskusta valmistui viime vuonna, mutta itse pääsin nauttimaan uudistuneesta keskustasta kunnolla vasta tänä kesänä.

Täytyy sanoa, että keskustan "pimppauksessa" todellakin on onnistuttu ja torin ympäristö on mitä viihtyisin.

Tein eilen lempparikävelyreittini torilta matkustajasatamaan ja sieltä Väinölänniemelle ja takaisin.

Ihana kesä-Kuopio! Ihanaa, että elokuussa vielä saamme nauttia kesästä, joka meinasi tältä vuodelta jäädä välistä.

Matkustajasatama.

Sataman pikkutori ei kilpaile kauppatorin vilkkauden kanssa, mutta täälläkin saa vatsansa täyteen muikuilla ja letulla.

Minulle tuli viime viikolla mieleen spontaani idea, jonka esitin Tainallekin. Olisiko ihan hullua järjestää pieni lukijamiitti Kallaveden risteilyllä? Uskaltautuisikohan kukaan Karkkipäivän tai Charming Nailsin lukijoista Savossa paikalle..? :)

Jäimme miettimään tätä Tainan kanssa. Idea saa kypsyä seuraavaan kesään - teillä (ja meillä) on vuosi aikaa kerätä rohkeutta :D ^_^

Kaunis Väinölänniemi on kuopiolaisten kesäolohuone nro 2 kauppatorin jälkeen. Kyllä tänne vain kelpaa tuoda ulkomaisetkin vieraat järvi-Suomen idylliä ihmettelemään.

En koskaan kyllästy veden sinen eri sävyihin. Veden väri on minulle yksi rauhoittavimpia asioita luonnossa. Vesi on aina vetänyt minua puoleensa (vaikka en muuten osaa edes uida...) - epäilemättä tasapainottaen luonteeni tulista jang-puolta. Siksi myös Ahvenanmaa ja saaristo <3 <3....

Väinölänniemen stadion on minulle tuttuakin tutumpi paikka peruskoulun liikuntatunneilta. Täällä sitä on juostu ja hypätty pituutta - ennenkuin yläasteen teiniangsti vei liikunnan ilon mennessään... :p ;)

Ah nostalgiaa...

Auringossa kylpevä tori - klassinen kesä-Kuopion symboli. Tänne on kiva tulla vain istumaan legendaarisille toripöydille ja katselemaan ihmisiä. Itse en ole jostain syystä koskaan kuulunut torilla kahvittelijoihin... Nuorempana torilta haettiin lihiksiä ja riisipiirakoita, mutta emme jääneet kahville.

Ai niin joo - en mä muuten teininä juonutkaan kahvia. ;D Itse asiassa aloitin kunnon kahvistin urani vasta neljä vuotta sitten.

Viime viikolla silmiini sattui grillikoju, jollaista en muista aiemmin nähneeni Kuopion torilla. (Myöhemmin selvisi, että koju on ollut toiminnassa jo kolme vuotta.)

Kreppikeidas. Ja se, mikä erityisesti tarttui silmääni, oli sen seinässä lukeva teksti "Kotitekoisista erikoisruokavalioista". Mantelipiiras...? Mitä ihmettä..? Ei kai täällä nyt sentään vhh-piirakkaa tarjota, ajattelin.

Asiasta oli tietysti otettava selvää :)

Kyseessä ei ihan ollut vhh. Selvisi, että gluteeniton ruokavalio on Kreppikeitaan omistajapariskunnalle sydämen asia. Marlena El-Aidy ja hänen miehensä ovat itse kehittäneet kaikki käyttämänsä gluteenittomat taikinat, ja esimerkiksi lettutaikina on samalla myös vegaaninen. Se valmistetaan kookosmaitoon ja ilman kananmunaa.

Entäpä mantelipiirakka? Se on mantelijauhoihin leivottua mustikkapiirakkaa. :) Jauhoista 95% on mantelia, 5% perunajauhoa. Eli melkein vhh, mutta taikinassa on sokeria. Sain maistaa pienen palan, ja sehän oli odotetusti mielettömän hyvää.

Maistoin myös gluteenitonta savulohipiirakkaa, joka sekin vei kielen mennessään. Marlenan reseptissä, josta hän on tavattoman ylpeä ("Mehukas eikä yhtään mureneva, niinkuin monet gluteenittomat yleensä"), on Semperin gluteenitonta jauhoseosta, neljää eri juustoa raasteena sekä kermaviiliä. Tuhti eväs! Juustoraasteen käyttö sitojana on tuttua myös vhh-leivonnan puolella.

Gluteenitonta torievästä etsivälle voin siis suositella Kreppikeidasta mitä lämpimimmin! :)

*

Eilen illalla suuntasimme vielä ystäväni Milin kanssa picnicille Valkeisen lammelle. Huhtikuun Rakkaimmat Kuopio-paikkani -jutussa esittelinkin tämän ihastuttavan virkistäytymisalueen aivan ydinkeskustassa. Valkeinen on varmasti viehättävimpiä city-puistoja koko Suomessa.

Olen ollut monena päivänä lammella lenkkeilemässä, ottamassa aurinkoa ja lueskelemassa.

Älä nyt loukkaannu, Tampere, mutta kyllä Koskipuisto  jää toiseksi...

Nällllkä.

Kävin meksikolaispaikka Panzassa ensimmäistä kertaa huhtikuun Kuopio-visiitilläni, ja koska kokemus oli sen verran hyvä, päätimme kääntyä nälkämme kera jälleen Panzan puoleen.

Himoitsemaani vaniljavoissa paistettua kalaa ei saanut takeawayna, joten valitsin seafood-tacoannoksen. Eihän niitä kuoria tarvitse syödä ;) Pyysin annoksen myös riisittömänä. Omituista ruokavammaani ymmärrettiin jälleen ystävällisesti ja sain juuri sitä mitä halusin - aivan saiiiiraan herkullisen kala- & seafood -mössön. En edes tiedä mitä kaikkea kastikkeessa oli, mutta ai herranjestas että se oli hyvää. Annos pursusi lohta, kuhaa, jättikatkarapuja, simpukoita ja kasviksia. Kuka tähän jotain maissilättyä kylkeen kaipaa? :D

Ilta jatkui picnicin jälkeen Milin luona leffaillan merkeissä. Ennen sohvalle kaivautumista hipelsin Milin juuri ostamia uusia Yves Rocher -rajauskyniä. (Sisällytetään juttuun vähän kosmetiikkaa ;))

Keltaista..! Oranssia..! Jee, hyvä Yves!! :)

Illan elokuvaksi valikoitui nostalgiatrippi vuoteen 1988 - Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? Aaa, tämä oli niin parhautta Ghostbustersin ohella! Olen tainnut joskus mainita blogissa Jessica Rabbitin yhtenä lapsuusaikani kauneusihanteena ja taisinpa jopa olla vähän ihastunut itse herra Jänikseenkin... :)

Kauhistelimme jälleen kohtausta, jossa pieni sydäntäsärkevästi vinkuva piirroskenkä tapetaan raa'asti upottamalla se tappavaan dippiin. Lapsena en pystynyt aina edes katsomaan tuota kohtaa. Mili kertoi lukeneensa jostain, että kohtaus oli mukana jollain "Traumatisoivimmat kohtaukset lapsille sallituissa elokuvissa " -listalla...

Kellään muulla Roger Rabbit kenkä-traumaa...?

*

Vielä tänään ja huomenna saan naatiskella ihanasta Kuopiosta. Viikonloppuna tie vie taas toiselle puolelle Suomea, till Åland.

Kaunista loppuviikkoa kaikille! Nautitaan kesästä jota vielä on jäljellä! :)

Minä ja Urban Decay.

Blogin lukijoissa tuskin on montaa, joka muistaisi, että Urban Decaylla oli kunnia polkaista käyntiin koko Karkkipäivä-blogi. :) Ihkaensimmäinen postaus huhtikuussa 2009 oli Urban Decayn violetti-pinkki-persikkainen meikki.

Urban Decay liittyi vahvasti blogin alkutaipaleen meikkikarkki-ilotteluun. Mineraaliluomivärien ohella UD:n meikit olivat värikkäimpiä mitä omistin ja vastasivat täydellisesti tuon ajan värinälkääni. Merkin visuaalinen ilme upposi sekin ihan kympillä.

Ensimmäisen Urban Decayn palettini ostin New Yorkista vuonna 2007. Kyseessä oli UD:n 10-vuotisjuhlapaletti Ammo Shadow Box. Blogeimeikeissä näkyi kuitenkin eniten muutamaa vuotta myöhemmin julkaistu Deluxe Shadow Box (kuvassa).

Silmämeikkipaletit ovat todellakin Urban Decayn the juttu ja tuotealue, josta merkki on eniten tunnettu legendaarisen silmämeikinpohjustajansa ohella. Mm. Book Of Shadows -paleteista on muodostunut keräilykohteita.

Räväkkään värimaailmaan yhdistetty brändi rikkoi kuitenkin yllättäen suurimman potin vuonna 2010 julkaistulla maanläheisellä Naked-paletillaan, josta voi jo puhua kosmetiikkamaailman historiana. Paletti on yksi viime vuosien huikeimmista menestystarinoista ja loi kokonaisen nude-palettien megatrendiaallon. Lähes kaikki muut meikkimerkit lähtivät imitoimaan Nakedia ja toivat Urban Decayn jälkeen markkinoille oman versionsa nude-paletista.

Urban Decaylla on osattu hyödyntää nudehuuma. Nakedista on kasvanut Urban Decaylle kokonaisvaltainen konsepti ja tuoteperhe, ja tällä hetkellä Naked-paletteja on lukuisia erilaisia. Naked Skin -linja puolestaan sisältää meikkipohjatuotteita kuten meikkivoiteen, -puuterin, peiteaineita ja viimeistelypuutereita.

Karkkipäivä-blogissa on palettien ohella julistettu rakkautta klassikkotuote Eyeshadow Primer Potioniin.

UDPP on varmasti eniten suosittelemani meikkituote, tuote, joka aikoinaan mullisti oman meikkielämäni yhtä käänteentekevästi kuin mineraalimeikkipohja. Ennen UDPP:ta olin hyväksynyt, että luomivärien nyt vain "kuuluu" kerääntyä luomivakoon päivän aikana. Pienen violetin purkin myötä kaikki muuttui - lo and behold, meikin on mahdollista kestää koko päivän hievahtamatta! UDPP:n jälkeen olen löytänyt useita muitakin erinomaisia pohjustajia, mutta violetilla tuubilla tulee aina olemaan aivan erityinen paikka sydämessäni.

Vielä viime viikkoinakin olen saanut blogiin kysymyksiä siitä, mistä UDPP:tä voisi ostaa. Tähän saakka se on pitänyt tilata tai ostaa ulkomailta. Ei enää huomisesta eteenpäin.

Urban Decay saapuu vihdoin Suomeen vuosien odotuksen jälkeen. Merkin ständit avataan Helsingin ja Tampereen Sokokselle, ja meikkejä voi myös ostaa Sokoksen verkkokaupasta.

Pääsin eilen aamulla ensimmäisenä bloggaajana Suomessa vierailemaan Helsingin Urban Decay -pisteellä. Odotukset täyttyivät todellakin, ständi on juuri niin houkuttava kuin toivoa saattoi!

Ja miettikääpäs tätä - pikkuisessa Suomessa on Urban Decayn Euroopan laajin valikoima! Miten tämä on mahdollista, en tiedä mutta ei auta kuin iloita! :)

Täällä ne odottavat, himoitut Naked-paletit... Suomessa on myynnissä koko Naked-kokoelma uusinta Naked Smoky -palettia lukuunottamatta. Se tulee kuulema myöhemmin.

Urban Decayn Suomen hintataso muuten ansaitsee aplodit, kerrankin lanseerataan merkki jonka hintoihin ei paukata päälle mieletöntä Suomi-lisää! (Kaikki varmasti tietävät mikä on tilanne mm. Bare Mineralsin kohdalla... hinnat melkein tuplat kuin merkin kotimaassa Jenkeissä...) Naked-paletti maksaa USAssa 54 dollaria, Suomessa 49,90 €. Tämän hetkisen dollarin kurssin mukaan Suomen hinta on vain euron kalliimpi. Sanni nostaa peukun pystyyn!

Pienemmät Naked Basics -paletit maksavat 28,90 €.

Poskipunissa löytyy odotetusti todella räväkkiä värejä.

Värit eivät toistu kuvissani parhaalla mahdollisella tavalla, mutta valikoimassa on kirkasta oranssia, violettia ja kunnon punaista. Neutraalejakin toki löytyy, esimerkiksi sävy Indecent (light peachy nude, UD:n sivun mukaan) vaikuttaa erinomaiselta luonnolliselta arkipunalta jolla ei voi vetää övereitä. Poskipunan hinta on 29,90 €.

Ja tässä superklassikko, Eyeshadow Primer Potion eli tuttavallisesti UDPP, nykyisessä kuosissaan.

Pohjustajia on neljää erilaista; läpikuultava Original (joka on se oma suosikkini, tosin muita ei ole tullut kokeiltua), peittävämpi, mattainen Eden, hohtava, shampanjan sävyinen Minor Sin ja koostumukseltaan hoitavampi, voidemaisempi Anti-Age.

UDPP:llä on Suomessa hintaa 20,90 €.

Pitkän linjan UDPP:n käyttäjät muistavat alkuperäisen "pullon henki" -pakkauksen ongelmat. Moni ilahtuikin kun epäkäytännöllinen pakkaus vaihdettiin tuubiin. Nyt UDPP:n pakkausta on muutettu jälleen - tuubi säilyy mutta vaahtomuoviapplikaattori teki paluun.

Itse en pidä vaahtomuoviapplikaattorista sen epähygieenisyyden kannalta, mutta Urban Decayn tuotekehityksessä oltiin sitä mieltä, että applikaattorilla saa kaavittua tuubin pohjimmaiset jämätkin. Me hc-käyttäjät tietysti leikkaamme tuubin auki siinä vaiheessa kun ulos ei saa enää puristettua tavaraa :)

Luomivärien ja silmämeikinpohjustajan ohella UD-suosikkituotteisiini kuuluu myös 24/7 Glide-On Eye Pencil.

Kynä on vedenkestävä ja koostumus ihanan liukuva. Ja sävyjä kokonaista 40 kappaletta...! Ihastuin tuohon ruiskaunokin siniseen sävyyn mutta sain hillittyä itseni (ainakin toistaiseksi) tekemästä hankintaa, kesän runsaat rajauskynäostokset vielä tuoreessa muistissa... ;)

Glide-On -kynä maksaa Suomessa 19 €.

Tummien silmänalusten omistajana peiteaineet kuuluvat jokapäiväiseen meikkiarkeeni ja kiinnostavat aina. Olen hiplaillut UD:n peiteaineita ulkomailla useaan otteeseen, ja Floridassa melkein jo kiikutin Naked Skin -peiteaineen kassalle. Se vaikuttaa hyvin saman tyyppiseltä kuin luottotuotteeni Estee Lauderin Double Wear Stay-in-place concealer, eli sisältää runsaasti pigmenttiä, on koostumukseltaan ohuen ohut ja laadultaan superkestävä. Koostumusta voi työstää iholle hetken, sitten se "jymähtää" ihoon kestomeikkiteknologialle tyypillisesti. Jymähtää ja pysyy :)

Huomatkaa sävyjen määrä... Jos täältä ei löydy omaan ihonsävyyn sopivaa niin johan on kumma :D Nestemäinen Naked Skin Concealer maksaa 24,90 € ja kiinteäkoostumuksellinen, kynämallinen 24/7 -peiteaine 19,90 €.

Ripsiväritkin kiinnostavat, vaikka se ei tunnetusti ole lempparituoteryhmäni värikosmetiikassa. Ihanan näköisiä, tyylikkäitä pakkauksia ja minun makuni mukaiset harjat. Kaikki UD:n maskaraharjat ovat polymeeria, ei perinteistä kuitutyyppiä. Eikä yhtäkään sellaista vanhanaikaista pullonharjamallia... ;D

Perversion vaikutti kiinnostavimmalta tapaukselta. Oikein notkea, voidemainen massa ja hyvin volyymia tuovan näköinen harja. Onko kenelläkään kokemusta UD:n ripsareista...? Vähän samaan tyyliin kuin MAC, UD ei ole onnistunut saavuttamaan suurempaa tunnettuutta ripsarien saralla. Taitaa olla niin, että kummankin merkin upeat luomivärit varastavat aina päähuomion...

Urban Decayn ripsareilla on hintaa 23,50 €.

Tässä on minulle vielä käytännön tasolla pitkälti tuntematon tuoteryhmä; meikin suihkemaiset kiinnittäjät. Kyllä, niitä on ollut markkinoilla jo vaikka kuinka pitkään (omalla entisellä työpaikallani mm. Clarinsin Fix' MakeUp), mutta itse en ole niitä koskaan käyttänyt. Kun ei ole kasvomeikin saralla pysyvyysongelmaakaan.

Perinteisemmät, iholle alimmaiseksi laitettavat primer-voiteet ovat tutumpia. Spray suihkutetaan kasvoille viimeiseksi valmiin meikin päälle, halutessaan myös silmämeikin päälle.

Kiinnittävät suihkeet ovat Urban Decayn kolmanneksi suosituin tuote, joten näiden kanssa olisi kyllä jo silkasta ammattillisesta näkökulmasta syytä tehdä lähempää tuttavuutta. ;) Suihketta voi käyttää mieltymyksen ja tarpeen mukaan yhdistettynä voidemaiseen primeriin jolloin meikistä tulee superkestävä, tai yksinään, vaihtoehtona voidemaiselle.

Urban Decaylla on kolmenlaista suihketta; kaikille sopiva perusversio All Nighter, kuivemmalle iholle sopiva, kosteuttava ja viilentävä Chill ja rasvoittuvalle iholle sopiva De-Slick. Suihkeilla on hintaa 26,90 €.

Tässä näkyy Urban Decayn koko maailman myynteihin perustuva suosituimpien tuotteiden Top 10.

1. Naked-paletit, 2. Eyeshadow Primer Potionit, 3. Kiinnittävät suihkeet, 4. 24/7 Glide-On -kynät, 5. Perversion-maskara, 6. BB-voiteet, 7. Solo-luomivärit, 8. Naked Flushed -paletit (poskipuna + highlighter + aurinkopuuteri), 9. Revolution-huulipunat ja 10. Meikkivoidesivellin.

Vanhana meikkipuuteri-junkiena (aikaa ennen mineraalipohjan aikakautta) UD:n meikkipuuteritkin vetivät puoleensa. Jälleen niin tyylikkäät pakkaukset ja silkkinen, hienojakoinen koostumus.

Itselleni puuterimainen meikkipohja on aina ollut numero yksi, mutta suuri yleisö suosii nestemäistä. Joillekin meikkipuuteri (eli puuterin ja meikkivoiteen yhdistävä tuote jonka voi levittää joko kuivana tai kostealla sienellä) on tuotetyyppinä hyvinkin tuntematon. UD:n meikkitaiteilijan alkaessa kertoa minulle mitä meikkipuuteri on, hän ihan hämmästyi kertoessani, että olen käyttänyt ko. meikkipohjaa puolet elämästäni :D Hassua. Onko meikkipuuteri tällä hetkellä tosiaan niin out..?

Lopuksi vielä tämä söpöys. UD:n luomiväripaletti, jonka voi täyttää haluamillaan sävyillä. Ei kokonsa puolesta käytännöllisin meikkipussin asukas (olen edelleen suruissani MACinkin palettien möhkäleistymisestä...), mutta niin suloinen...!

Urban Decaylla kyllä osataan tämä visuaalinen puoli. :)

*

Urban Decayn virallinen Suomen lanseeraus on huomenna keskiviikkona 19.8. kello 16.00 Helsingin ja Tampereen Sokoksella.

Sokoksen verkkokaupasta Urban Decayta saa 20.8. lähtien.