Tämä on nyt se kirjoitus, josta moni ei tule tykkäämään. Haluan silti kirjoittaa aiheesta. Tarkoitukseni ole saarnata kenellekään tai moralisoida, vaan tuoda ajattelun aihetta.

Sokeri. Elintarvikkeisiin lisätty sokeri ja sen valtavaksi paisunut rooli ravinnossamme.

Otsikko on kenties tarpeettoman vahva, mutta se kuvastaa ärtymystäni elintarviketeollisuutta kohtaan. En halua heristellä sormeani (tai mieluumminkin puida nyrkkiä) sokerin syöjille, vaan nimenomaan elintarviketeollisuudelle.

Lisättyä sokeria ja piilosokeria on kaikkialla, meidät altistetaan sille systemaattisesti ruoanvalmistajien taholta. Sokeria on muroissa, ketsupeissa, kastikkeissa, jogurteissa, valmisaterioissa, riisipiirakoissa, terveellisinä mainostetuissa juomissa, jopa lihavalmisteissa - kaikissa elintarvikeryhmissä. Pakatuista elintarvikkeista 74% sisältää lisättyä sokeria. Lisätyn sokerin välttäminen tai edes vähentäminen käy jo työstä. Jos joskus kauppareissulla jaksaa lukea ostoskorinsa tuotteiden pakkausselosteet, on täysin sokeroimaton tuote harvassa.

Tämä aihe on ollut minulla blogiluonnoksissa jo varmaan puolisen vuotta, ja olen arponut rohkenenko avautua tästä, sokeri kun on ihmisille niin rakas ja itsestäänselvä osa elämää. Se tuo meille iloa, mielihyvää ja lohtua. Se kuuluu kaikkiin juhlapäiviin joulusta synttäreihin ja häistä ystävänpäivään. Palkitsemme itseämme sokerilla.

Sokerin haitallisuudesta kirjoittaminen voidaan kokea syyllistämisenä ja sokerin kyseenalaistajat nähdään tiukkapipoisina ilonpilaajina. Tarkoitukseni ei ole sanoa, etteikö sokeria saisi syödä ollenkaan, sillä terveyshaitat syntyvät vasta kun kohtuukäyttö ylitetään. Ja tässä on jutun pointti: elämme maailmassa, jossa sokerin kohtuukäytöstä on tehty meille hyvin vaikeaa.

Mieheni oli tallentanut minulle Kreikan matkan aikana YLEltä tulleen dokumenttiprojektin Sokeroitu totuus. Katsoin sen viime viikolla, ja se mitä dokumentissa puhuttiin oli kuin minun päästäni, niitä juttuja ja ihmetyksiä joita olen pitkään pyöritellyt mielessäni. Päätin vihdoin kirjoittaa aiheesta.

Sokeri on suhteellisen nuori ruoka-aine ihmisen historiassa. Makeutusta kuten hunajaa ja hedelmiä on käytetty jo tuhansia vuosia, mutta puhdistetun ruokosokerin historia alkaa vasta noin vuodesta 700 eaa. Eurooppaan sokerin käyttö levisi 1700-luvulla. Sokeri oli pitkään vain varakkaiden käyttämä luksuselintarvike, kunnes prosessoidun sokerin massatuotanto muutti kaiken. Vasta viimeiset 50 vuotta ovat merkinneet sokerin muuttumista ongelmaksi.

Sokeroitu totuus -dokumentissa puhuneen lääkärin mukaan sokerin kulutuksen kasvu on äkillisin ja rajuin ruokavalion muutos ihmiskunnan historiassa. Sokerin päivittäinen kulutus on kasvanut 46 prosentilla viimeisen 30 vuoden aikana.

Sokerin kohtuukäyttönä pidetään noin 6-9 tl eli 24-36 grammaa päivässä.

Suomalainen ravitsemussuositus on maksimissaan 40-60 grammaa sokeria vuorokaudessa. Suomalaiset syövät keskimäärin 91,5 g eli noin 22 tl lisättyä sokeria päivässä, tehden suomalaisista maailman 9. eniten sokeria kuluttavan kansan (lähde: Euromonitor). Amerikassa luvut ovat vielä korkeammat.

Kyse ei ole Sokeroitu totuus -dokumentin mukaan siitä, että ihmiset olisivat jotenkin kollektiivisesti menettäneet tahdonvoimansa sokerin suhteen, vaan siitä, että elämme ympäristössä joka altistaa meidät jatkuvasti sokerin kulutukselle. Minusta tämä oli erittäin hyvin muotoiltu.

Mitä mahdollisuuksia tavallisella ihmisellä on kontrolloida sokerin kulutustaan, kun piilosokeria ja lisättyä sokeria on kaikkialla? On kohtuutonta olettaa, että kaikki alkaisivat kaupassa syynäämään jokaista purkkia etsien terveellistä vaihtoehtoa. Ja vaikka niin tekisimme, olisi sokeroimattomien vaihtoehtojen löytäminen niin aikaavievää ettei monikaan jaksa tai ehdi käyttää arjessa sellaiseen aikaa. Vaikka et söisi yhtään makeisia, tulet todennäköisesti silti kuluttaneeksi sokeria yli kohtuuden jopa päivittäin.

Meitä siis pakkosyötetään sokerilla.

Ja meidät totutetaan siihen jo lapsesta saakka. Murot, myslit, jogurtit, vanukkaat, välipalakeksit, mikroruoat... Kaikissa on runsaasti sokeria. Kun makumme totutetaan makeisiin ruokiin jo lapsesta, meistä kasvaa sokeroituja ruokia suosivia aikuisia. Emmekä välttämättä tee sitä tietoisesti. Jokainen tietää karkkipussin tai suklaapatukan olevan sokeria, ja ymmärtää makeisten syömisen olevan herkuttelua, joka ei kuulu joka aterialle. Kuitenkaan moni ei kyseenalaista mieltymystään sokeroituun mysliin, jogurttiin, mehuun tai limsaan, ja nauttii runsassokerisia elintarvikkeita joka aterialla. Kuinka moni meistä miettii hetkeäkään kaataessaan itselleen mehulasillisen (mehuhan on terveellistä!), mutta harva meistä söisi yhtä usein suklaapatukan. Kuitenkin kummassakin on yhtä paljon sokeria.

Sokerin vahingollisuudesta alettiin puhua 60-luvulla, ja keskustelu sokerin terveyshaitoista on aaltoillut sen jälkeen vuosikymmenestä toiseen, välillä voimistuen, välillä vaimentuen. 70-luvulla keskustelu sokerin haitallisuudesta kävi Amerikassa niin kuumana (ennenkaikkea englantilaisen ravitsemustieteilijä John Yudkinin tutkimusten valossa), että sokeriteollisuus koki tarpeelliseksi laittaa pystyyn mittavan PR-kampanjan sokerin terveellisyydestä vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen. Coloradolaisen sokeriyhtiön arkistoista löytyneistä luottamukselliseksi merkityistä asiapapereista on myöhemmin paljastunut häkellyttävää tietoa sokerijärjestöjen harjoittamasta harkitusta manipulaatiosta ja faktojen vääristelystä jotta sokeri saatiin esitettyä terveellisenä ruoka-aineena. YLEn uutinen aiheeseen liittyvästä kalifornialaistutkimuksesta täällä.

Tällä hetkellä sokeri ja sen vähentäminen ovat taas tapetilla, ja elintarviketeollisuus on reagoinut. Markkinoille tuodaan nyt tuotteita joita mainostetaan vähennetyllä sokerilla. Tämä näkyy etenkin meijerituotteissa kuten jogurteissa ja rahkoissa.

Valion uutuudessa, Valiojogurtti Rahkaisessa, on vain 2 prosenttiyksikköä vähemmän sokeria kuin Valion tavallisessa maustetussa jogurtissa.

Vähennetyllä sokerilla markkinoitavat tuotteet on makeutettu useimmiten mainoksen mukaan vain hedelmän tai marjan omalla sokerilla. Mutta ilmaisu "vain hedelmän oma sokeri" sisältää useimmissa tapauksissa kuitenkin extrasokeria. Miten? Jogurteissa käytetty varsinainen hedelmä- ja marjapitoisuus (keskimäärin noin 6-8%) on niin pieni, ettei varsinaisen hedelmän tuoma makeus riitä tekemään tuotteesta hyvän makuista normiruoan makeuteen tottuneelle makuaistille.

Vaikka tuote on vähemmän makea kuin sokeroitu tai keinomakeutettu versio, siihen on lisätty lisämakeutusta mehun muodossa. Mehu on konsentroitua hedelmäsokeria, ja sokeri on sokeria, tuli se sakkaroosin tai fruktoosin muodossa. Siksi vähennetyllä sokerilla itseään mainostavien tuotteiden terveydellinen etu normaalisokeroituihin verrattuna on loppupeleissä lähes merkityksetön, mutta tavallinen kuluttaja ei pakkausselosteita juuri tutki.

Arlan normaalisokeroidussa jogurtissa on peräti 26 g sokeria per annos. Kaloriero Arlan "vain hedelmän omaa sokeria" sisältävässä, terveellisemmäksi markkinoidussa Luonto+ -jogurtissa on vain 10 kcal / 100 g .

.

Jos ruoanvalmistajille esittää kysymyksen, miksi emme voisi saada vaikkapa mustikkajogurttia pelkällä mustikalla, vastaa ruoantuottaja, että se ei menisi kaupaksi, koska kuluttajat haluavat makeampaa. Mutta miksi me haluamme makeampaa? Koska meidät on totutettu siihen näillä samoilla ruoilla syntymästä saakka. Sykli jatkuu ja jatkuu.

Jos söisimme lapsesta saakka ruokaa, jossa ei olisi mitään makuun vaikuttavia lisäaineita, emme kaipaisi lisää sokeria, suolaa, glutamaatteja sun muita. Mutta elintarviketeollisuus on bisnestä, ja sokeriteollisuus yksi suurimpia. On hyvä tiedostaa, että joku muu päättää puolestamme, millaista ruokamme on. Omilla valinnoilla voi tietenkin vaikuttaa, mutta kuten alussa totesin, puhdasta ruokaa on tarjolla vain murto-osa prosessoidun ja lisäaineilla kuorrutetun rinnalla. Sokeroidusta vaihtoehdosta on tehty meille kaikkein helpoin, ja kaiken lisäksi se vielä naamioidaan monien elintarvikkeiden kohdalla terveelliseksi.

Valio markkinoi 10 kaloria normijogurttiaan kevyempää uutuusjogurttiaan tuotteena, jonka kuluttaja voi nauttia "hyvällä omallatunnolla".

Valmistaja siis vihjaa, että runsassokerisista valmisteista koituu huonoa omaatuntoa - ja silti he itse tuottavat näitä valmisteita!

Sokeroitu totuus -dokumentin lopussa todetaan, että elintarviketeollisuuden on oltava osa ongelman ratkaisua. Samalla on kuitenkin turha odottaa, että yritysten kanssa voisi neuvotella ratkaisusta, joka merkitsisi pienempiä voittoja. Suuryritysten ainoa tavoite on tehdä voittoa. Sokeri on halpa keino saada ruoka maistumaan hyvältä, ja sokerituotteista saa eniten voittoa. Tähän kaikki tiivistyy.

Dokumenttiprojekti Sokeroitu totuus on katseltavissa Yle Areenassa vielä kahden viikon ajan.

.

Mietittekö koskaan lisätyn sokerin ja muiden turhien lisäaineiden määrä ruoassa?

Onko sillä merkitystä, jos itse pysyy terveenä? Onko oikein, että teollisuus maustaa tavallista arkiruokaa aineilla, jotka tekevät siitä vähemmän terveyttä edistävää? Ja että näitä aineita on eri ruoissa niin paljon, että kohtuukäyttö ilman pakkausselosteiden perusteellista tutkimista on lähes mahdotonta?

Totta kai vastuu omista syömisistä on aina itsellä, mutta ympäristö voisi tehdä meille helpommaksi olla altistumatta piilosokerille.

Ex tempore huutajaiset.

Tässä läjä käyttämättömiä huulikiiltoja, huutakaa ne pois. En veloita edes postimaksua, nämä ovat siis kuin arpajaiset.

Homma toimii näin: kiiltoja saa huutaa yhden per henkilö. Jos huutamasi kiilto on ehtinyt mennä (eli toinen henkilö on huutanut sitä samaan aikaan kuin sinä), saat huutaa toista tuotetta.

Kirjoita kommenttilaatikkoon sen kiillon nimi, jonka haluat. Ei muuta. Ja tietysti sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.

Ja ei kun huutamaan: KAIKKI HUUDETTU, kiitos :)

MAC The Simpsons -kokoelman huulikiilto, sävy Grand Pumpkin. HUUDETTU

MAC Mineralize Glass, sävy Lovingly Yours. HUUDETTU

(Tämä pyöri vähän aikaa meikkipussissani koska aikomukseni oli kokeilla sitä, mutta en koskaan käyttänyt sitä. Meikkilaukusta on jäänyt hylsyyn aavistuksen vaaleaa kulumaa, näkyy hädin tuskin mutta ajattelin ilmoittaa.)

MAC Lipglass, sävy Domestic Diva. HUUDETTU

Tämäkin kenties jostain kokoelmasta... Vaikea tietää kun MAC ei koskaan lähetä promotuotteiden mukana informaatiota.

MAC Cremesheen Glass, sävy Galaxy Rose. HUUDETTU

Max Factor Colour Elixir Gloss, sävy Luxurious Berry. HUUDETTU

Dermosil Lip Gloss, sävy Warm Chestnut. HUUDETTU

Benecos Natural Lipgloss, sävy Kiss Me. HUUDETTU

Luonnonkosmetiikkaa.

Yves Rocher Sexy Pulp Volume Gloss, sävy Rose Vif. HUUDETTU

Yves Rocher Gloss, sävy Eclat d'argent. HUUDETTU

Hopeakimalteinen, läpikuultava efektikiilto.

Lumene Raspberry Miracle Lip Sorbet, sävy 17 Tuoksuvat Puut. HUUDETTU

Huulirasvamainen huulikiiltokynä, huulikiillon, rasvan ja -punan yhdistelmä. Kuten myös neljä seuraavaa tuotetta:

Lumene Raspberry Miracle Lip Sorbet, sävy 13 Kukkaketo. HUUDETTU

Clinique Chubby Stick Intense, sävy Roomiest Rose. HUUDETTU

Clinique Chubby Stick, sävy Super Strawberry. HUUDETTU

Jane Iredale Play On Lip Crayon, sävy Blissful. HUUDETTU

Jane iredale Pure Gloss, sävy Tangerine. HUUDETTU

MSCHIC Lip Kiss, sävy Mandarin Red. HUUDETTU

.

Vaikka seuraavissa kuvissa on useampi kuin yksi tuote, saa huutaa vain yhden sävyn. Kuva ei siis ole setti.

IsaDora Color Chock Glossy Lip stain, sävy Diva Pink (vasemmanpuoleinen). HUUDETTU

IsaDora Color Chock Glossy Lip Stain, sävy Cabaret Red (oikeanpuoleinen). HUUDETTU

Sävyt ovat luonnossa kirkkaammat ja heleämmät kuin kuvassa, Diva Pink on kunnon ärtsy pinkki ja Cabaret Red aavistuksen viininpunertava punainen (Siamese Lipstickin blogissa hyvä kuva). Sävyjä oli jostain syystä tosi vaikea saada toistumaan kamerassa kunnolla.

Viimeiseksi neljä huulipunaa, sain nämä eilen eli tuoreinta mahdollista tavaraa.

Lumenen True Passion -huulipuna on syksyn uutuus. Testaan itse kuudesta sävystä kaksi ja nämä saatte te:

True Passion #2 Varjojen Tanssi HUUDETTU

True Passion #6 Häikäisevä Kauneus HUUDETTU

True Passion # 3 Ruusuinen Ilta HUUDETTU

True Passion #5 Ylellinen Tunne HUUDETTU

Huudettavat tuotteet ovat kaikki blogin kautta saatua pr-materiaalia.

Tilanne on tällä hetkellä se, että kaikki promokosmetiikan varastoni ovat totaalisesti ylitäynnä, joten tällaisia yllärihuutajaisia tai perinteisiä arpajaisia on luvassa lisää lähiviikkoina.

Välillä mietin mitä muut kauneusbloggaajat tekevät kaikella heille lähetetyllä tavaralla... Arpovatko hekin niitä blogissa? Antavat kavereille? Ehtivät kuluttaa itse..?

Syksy on lempivuodenaikani monellakin tavalla. Rakastan tunnelmallista hämärää joka lumettomassa maisemassa on vielä aivan erityisen pimeää. Siinä on jotain selittämättömän kiehtovaa. Olin nuoruudessani pitkään todellinen kauhukirjallisuuden ja -elokuvien ahmija, ja syksy vetosi synkkyydellään tähän puoleen minussa. Kävin kävelyllä hautuumailla ja testasin koska alkaa pelottaa liikaa.

Nyt vanhempana syksyn synkkyys ei tunnu minusta enää kauhuelokuvan kulissilta vaan päin vastoin pörröisen romanttiselta. Rakastan kaikkea syksyssä; sadonkorjuujuhlia, suomalaisia omenoita, värikkäiden lehtien tuoksua kosteassa maassa, sitä että saa alkaa pukeutua lämpimiin villapaitoihin ja marraskuun tienoilla alkavaa joulun tunnelman väreilyä ilmassa. Hah - joillekin meistä henkinen pikkujoulukausi alkaa heti Pyhäinpäivän jälkeen..! ^_^

Syksyllä vaihdan myös kesän sitruksiset ja raikkaat tuoksut ihan toisenlaisiin. On mausteisten, pehmeiden ja sensuellien tuoksujen aika.

Kipaisin viime viikolla alakerran varastoon penkomaan hajuvesiarkkuani ja valitsin sieltä kaksi lempituoksuani, jotka ovat levänneet viime syys- ja talvikauden yli. Kun ihmisellä on 30 + hajuvettä ei kaikkia tietenkään tule käytettyä joka vuosi.

Cacharelin Amor Amor Elixir Passion EdP on makea (mutta ei imelä) tuoksu, jossa on vaniljaa, tiare-kukkaa ja mustaherukkaa. Hyvin syksyinen. Ihana, olin jo melkein unohtanut tämän..! (Tämä voi olla joitain niistä harvoista suuren kosmetiikkavaraston hyvistä puolista, löytää jotain joka yllättää iloisesti ;))

Chloén Love, Chloé EdP Intense on yksi kaikkien aikojen lempituoksuistani. Puuterinen, raukean lämmin ja mausteinen. Olen kuvaillut kuinka koen tuoksut väreinä, ja Love, Chloé on tuoksultaan lämpimän metallisen ruskea. Tuoksussa on vaniljaa ja myskiä, se on voimakas ja hienostunut ja ennen kaikkea hyvin puuterinen. Ahh, niin täydellinen syystuoksu. Kuin pehmein cashmirneule vasten ihoa...

Tätä on annosteltava Diorin Hypnotic Poisonin tavoin varovasti, yksi suihkaus läheltä suihkaistuna voi jo olla liikaa.

Vaihdatteko te tuoksuja kausittain? Mitä tuoksuja käytätte tänä syksynä?

Jaan vielä syksyisen kynsilakkasuosikkini, jota tosin en voi vinkata potentiaalisena hankintana sillä sitä ei enää valmisteta.

Pullostakin voitte tunnistaa, että kyseessä on Lumenen vanhaa kynsilakkalinjaa, veikkaan että tämä on kahden vuoden takaisesta kokoelmasta. Sävy on nimeltään Lumen jälkeen, mikä viittaisi kevätkokoelmaan. Murrettu vanhan roosan sävy on omaan makuuni ehdottoman syksyinen, ja lakkasin tällä kynnet ensimmäistä kertaa vasta tänä syksynä. Ihana. En normaalisti ole yhtään tällaisten vähän tunkkaisten roosan sävyjen ystävä (kai näitä "mummosävyiksikin" kutsutaan :)), mutta nyt tämä iski suoraan tämänhetkiseen fiilikseen ja mieltymystilaan.

Harmillista että kaikkea ei tule testanneeksi silloin kun ne lähetetään. Tai ehdi, pikemminkin. Toisaalta, ehkä en olisi juuri silloin pitänyt sävystä, enkä olisi tullut sitä kuitenkaan blogissa esitelleeksi. Nyt tämä on just sitä mitä haluan tänä syksynä kynsilleni. <3

Olen kynsilakkatyylini suhteen hyvin askeettinen, kuten tiedetään, eli ei koristeluja. Kimaltelevat päällyslakat ja muut erikoispäällyslakat ovat enemmän minun juttuni, ja niitä käytän tosi paljon.

Essie julkaisee joka vuosi Luxeffects-päällyslakkakokoelman jossa on erilaisia kimallelakkoja. Sain tämän syyskauden Luxeffects-kokoelman sävyt Fringe Factor ja Frillin' Me Softly maahantuojalta, ja ihastuin kuvassa näkyvään lämpimämpään Fringe Factoriin. Siinä on hopeisia ja lämpimän roosan sävyisiä "neulashileitä" (heh, kertokaa kynsibloggaajat millä nimellä tuon muotoista glitteriä/hilettä kutsutaan :D Tiedän että alan harrastajilla on kaikille eri koostumuksille, efekteille ja struktuureille nimensä...).

Hopeisen Frillin' Me Softlyn vieressä Fringe Factor näyttää ihan pronssiselta, mutta kun glittereitä tarkastelee lähemmin paljastuu, että "cocktailissa" on sekä hopeisia että roosan sävyisiä hileitä. Tosi jännä sävy, ja sopii oikein hyvin Lumenen sävyn päälle. Näissä Essien Luxeffect-lakoissa on muuten se hyvä juttu, että näistä tosiaan tulee kynnelle kunnolla hilettä. Kaikkihan me tiedetään kuinka moni kimallelakka näyttää ihanalta vain pullossa, ja kynnelle levittäessä tulee yksi tai kaksi orpoa kimalletta.

Ja vielä lopuksi, vaikka jutun piti käsitellä vain tuoksuja mutta en malta olla vilauttamatta tätä...

Uuu, vähän erilainen smoky-paletti..! L'Orealin joulukauden limited edition La Palette Smoky. Aika makea, I'll say! Kerrankin smoky-paletti jossa on selkeästi värejä :) Sävyt ovat kuvassa hitusen vaaleampia mitä livenä. Kaunis!

Olen saanut paletin L'orealilta.

Meikkikuvia varmasti luvassa :) Samoin kuin parilla muulla kauden herkkupaletilla jotka sain Helsingin reissulla hyppysiini...

Ah, syksy :)