Esittelyssä Yves Rocherin ihanat joulun juhlapaletit Nude ja Festif.

Alla kaksi erilaista paleteilla totetettua lookkia. Minun oli tarkoitus höpötellä myös muista lookeissa käytetyistä tuotteista (kasvoilla pariakin ihan uutta juuri testaamaani tuotetta), mutta joudun jättämään nuo turinat toiseen kertaan sillä nyt on kiire pakkaamaan matkalaukkua. Keskitytään tässä jutussa vain Yves Rocherin silmämeikkipaletteihin.

Look 1 - viileä

Look 2 - lämmin.

Yves Rocherin tämän joulun silmämeikkipaletit ovat kiinnostavimmat YR-paletit mitä olen aikoihin nähnyt.

01 Nude on viileä ja ehkäpä paleteista suosikkini. Todella ihastuttava kokonaisuus. Paletissa on seuraavat sävyt:

Hento vaalea roosa (reilusti hohtava highlighter-sävy)

Beigekulta (kaunis viileä kulta)

Liilaan taittava taupe (todella kaunis, runsaan hohtava ja pehmeä laatu)

Hopeanharmaa (ehkä aavistuksen kuivempi koostumus kuin muissa)

Kimaltava tummanharmaa (pehmeä ja kauniisti levittyvä)

Nude-paletin sävyissä on mielestäni kokonaisuutena parempi koostumus kuin Festifissä. Nude-paletin kaikki sävyt ovat pehmeitä ja kauniisti levittyviä. Pigmentin vahvuus on sellaista hyvää medium-tasoa, saa tämän meikkibimbon hyväksynnän. Kermainen, hyvin kerrostuva koostumus antaa vähän anteeksi pigmentin mietoutta. Pahoittelen etten ehtinyt tehdä näistä swatcheja.

02 Festif on lämpimän sävyinen kahta sävyä lukuunottamatta. Paletti sisältää seuraavat sävyt:

Kulta (tässä on moitittavan huono pigmentti ja kuiva laatu, ainoa todella huono sävy paleteissa)

Pronssi (metallinen, peittävä koostumus)

Luumuliila (aavistuksen kuiva mutta kiitettävästi pigmenttiä)

Sammaleinen vaalea harmaanvihreä (suosikkisävyni, pehmeä ja kermaisesti levittyvä koostumus.)

Kimaltava tummanharmaa (sama sävy kuin Nudessa)

Viileä harmaanvihreä on jännä valinta tähän palettiin, se sopii paljon paremmin 01-paletin värimaailmaan. Siksi yhdistinkin sen Nude-palettiin ensimmäisessä meikissä:

Luomen sisäpuolikkaalla harmaanvihreää, luomen keskellä ja alaluomella Nude-paletin taupea ja ulkonurkassa tummanharmaata. Kyynelkanavan vieressä Nude-paletin beigekultaa. Rajaus Sephoran rajauskynällä, sävy Surfer Babe.

Kulmaluulla MACin Shroom. Joka muuten loppuu ihan justiinsa! :D Multa ei ole loppunut luomiväriä varmaan pariin vuoteen.

Tykkään tästä sävy-yhdistelmästä paljon. Harmaanvihreä ja liilan taittavat harmaanruskeat (tai ihan puhdas liila) sopivat tosi hyvin yhteen.

Lämpimän lookin huulipuna on L'Orealin joulukokoelman Color Riche -sävy #392 Tanzania Rubis. Ihana. Taas kun laitoin pitkästä aikaa tummempaa huulipunaa niin muistin miten hyvin se mulle sopii. Katselin vain koko ajan peilistä että näyttääpäs makealta - vaikka itse sanonkin :D

Minulla on erilaisia huulipunakausia, ja nyt olen taas tosi pitkään mennyt nudeilla tai pinkeillä. Aika rohkaistua taas käyttämään tummempaa! :)

Kakkosmeikki Festif-paletilla: luomen ulkonurkassa luumu, keskellä pronssi (joka näyttää kuvassa ihan kupariselta) ja sisänurkassa se huonopigmenttinen kulta. Tarttuu ihoon niin huonosti että se hädin tuskin näkyy. Alla pitäisi olla tahmea voidemainen luomiväripohjustus.

Rajaus Maybellinen geelieyeliner ja sen päällä Maybellinen joulukauden kultakimalteinen Master Ink -eyeliner Black Gold.

Nyt mä lähden pakkaamaan. Ollaan lähdössä siskon kanssa yöjunaan - luvassa viikonloppureissu Rovaniemelle! <3 Pliis, onhan siellä lunta..! ^_^ Ehkä tavataan taas joulupukkikin..? Yritys on ainakin kova! :D

.

Kaikki postauksen meikit on saatu blogin kautta.

Yves Rocherin juhlapaleteilla on hintaa 17,90€ ja ne ovat saatavilla vain rajoitetun ajan.

Unohdin mainita että noissa paleteissa on muuten myös ihan sairaan hyvälaatuiset vaahtomuoviapplikaattorit..!

P.S. Epäonnistuja-postaukseen on päivän aikana tullut taas niin paljon lisää kommentteja että valitettavasti en ehdi niihin enää tänään vastata että ehdin junaan, toivottavasti ymmärrätte. Viikonloppuna ajattelin pitää blogilomaa yhtä ihanaa jouluista arvontaa lukuunottamatta. :)

Miksi tänään ei tullut postausta?

Koska vietin suuren osan päivästä jatkaen jotain, jota en saa ikinä päätökseen.

Surullisena ja väsyneenä tunnustan, että emme mieheni kanssa selvinneet vuoden alussa julistamastani projektista voittajina. Nyt jemmaajan koti, aina jemmaajan koti.

Vuoden aikana olette silloin tällöin kyselleet, miten kodinraivausoperaatiomme sujui. Olen vastaillut välttävästi. Olisin niin halunnut raportoida kuinka onnistuimme ja miten kevyeltä ja ihanalta olo tuntuu ilman röykkiöitä. Kun en ole voinut sitä tehdä, olen vältellyt koko aiheen käsittelyä.

Kerrotaan nyt miten kävi.

Aloitetaan jostain myönteisestä.

Tavaran määrä on oikeasti vähentynyt. Vein UFFille ja roskikseen lasteittain vaatteita ja krääsää. Heitin lopulta jopa vaatteiden saattohoitolaatikonkin avaamatta menemään, tai mieheni sen taisi tehdä kun itseä kirpaisi liikaa. Tästä on päästy pitkälle.

Mutta ei tarpeeksi pitkälle. Tavaraa on niin valtavasti, ja kun sitä esimerkiksi työmateriaalin (kosmetiikka) muodossa tulee joka viikko lisää, ja asunto on pieni, projekti on kuin taistelua niitä tunnettuja tuulimyllyjä vastaan. Kun tavaraa vain riittää ja poisheittäminen meille kummallekin psykologisesti niin vaikeaa, lopulta uuvuimme projektiin ja se hiipui päättäväisestä aktiivivaiheesta suvannon kautta väsyneeseen luovutusfiilikseen, ja sieltä unohdukseen.

Mikä esimerkiksi ratkaisuksi, kun säilytystilaa ei ole, ja haluat ostaa uusia kirjoja? Vaatteiden kiertokulku on nopeampaa ja hyvin moni meistä voi perustellusti heittää vanhan vaatekappaleen menemään jokaista uutta hankintaa kohden. Mutta kirjat? Pitäisikö AdLibris-tilausta laatiessa miettiä samalla, mitkä kirjat joutuvat nyt sitten lähtemään hyllystä eteenpäin..? Meidän kohdalla pitäisi. Mihin laitat töihin liittyvät projektikansiot, keskeneräisen lehden, tulostimen? Pienempiä ja suurempia asioita, joille ei ole omaa paikkaa. Ne laitetaan sille laskupinnalle joka sattuu olemaan vapaana.

En koskaan saanut soitettua ammattijärjestelijälle. :( Tiedättekö miksi. Minä jänistin. Mä en pystynyt. Numero oli ylhäällä, useampikin vaihtoehto katsottuna, post-it lapuissa luki joka päivä isoin kirjaimin: soita järjestäjälle. En tehnyt sitä. Pelotti ja ahdisti ajatus vieraasta ihmisestä analysoimassa meidän tavarakaaostamme. Se tuntui liian henkilökohtaiselta. Paljastaa vieraalle mitä kaikkea ei pysty heittää menemään.

Mieheni kyllä siivosi ja järjesteli alakerran varastoa tarmokkaasti ja heitti jonkun verran menemäänkin. Lattiasta kattoon täynnä olevassa varastossa on nyt - - edelleen lattiasta kattoon tavaraa, mutta jonkun verran paremmassa järjestyksessä. Sisään varastoon ei kuitenkaan edelleenkään mahdu itse ellei ensin ota tavaraa ulos.

Asunnossa erinäisiä tavarakasaumia on ehkä aavistus vähemmän entiseen verrattuna. Mutta tilanne on kaukana olennaisesti kohentuneesta. Kun pääset yhdestä tavarakassista eroon, kohta tulee uusi tilalle. Eikä tokikaan ole "syyttäminen" pelkkää blogimateriaalia vaikka se ottaakin tilaa ehkä näkyvimmin, emäntä keksii kyllä muuta pinottavaa ja kasattavaa pintoja täyttämään ilman kosmetiikkaakin. Samoin isäntä. Vaikka mies välillä yrittää kieltää ettei hän mitään pinoa. Todisteet täyttivät vielä hetki sitten kummatkin makuuhuoneemme ikkunalaudoista.

Saunaa emme voi edelleenkään käyttää. Jo pelkästään isoja kenkälaatikoita on lauteiden alla kolme. Lauteilla on kaikkea My Little Poneista varastoituihin retkieväisiin.

En pysty ottamaan pahimmista paikoista kuvaa kun tulee niin paha mieli.

Näin meille kävi. Tai pikemminkin; tällaisia me olemme.

Tänään olen mm. lajitellut mineraaliluomivärejä sävyittäin minigrip-pusseihin, päästäkseni eroon niitä säilyttäneestä rumasta muovilaatikostosta. Enää olisi yksi paperikassillinen meikkejä läpikäytävänä. Sain heitettyä menemään viisi kuivahtanutta geelilaineria ja voidemaista luomiväriä sekä pari ikivanhaa rajauskynää.

Huomenna aion jälleen kerran viedä makuuhuoneen senkille kasaantuneet kirjat, rasvapurkit ja pikkutavarat omille paikoilleen.

Viikon kuluttua ne ovat siellä taas.

*

Edit. Vastaan loppuihin kommentteihin maanantaina Rovaniemeltä kotiuduttuani.

Kävin tänään ostoksilla.

Ostin kynttilöitä.

Kissakorvaläpät.

Ja uuden maidonvaahdottimen.

Ja kolme trikoomekkoa.

Ihastuin trikoomekkoihin Sokoksen stailausjutun yhteydessä, ja olen siitä saakka sinnitellyt sen tuolloin ostamani edc:n mekon varassa. Välillä olen käynyt kokeilemassa mm. Nansolla ja Indiskassa vastaavantyylisiä, mutta hyvää ja minun päälläni istuvaa ei vain ole löytynyt. Kunnes tänään. Ja vielä kolmin kappalein.

Olin jo pitkään katsellut Taito Shopin ikkunassa yhtä kivan näköistä mekkoa. Tänään pääsin vihdoin sisälle saakka, ja kannatti. Poistuin tyytyväisenä, kotimaisia vaatesuunnittelijoita tukeneena. Kaikki ostamani vaatteet myös ommellaan Suomessa. Edit. Paitsi näköjään Papu, kiitos kun oikaisitte. Myyjällä oli ilmeisesti väärää tietoa.

Papu.

.

Riiminka.

.

Muka va.

Hyvä trikoo, parempi mieli :)

.

P.S. Piti oikeasti tehdä juttu päivän meikistä. No laitetaan huomenna :)