Tykkään tällaisista tuotteita listaavista postauksista (yllättäen :D), joten laitetaan taas yksi sellainen tulemaan.
Tällä kertaa aiheena perusmeikkirutiinini ja mitä tuotteita ja missä järjestyksessä siihen käytän.
Eilen meillä oli koko päivän kestävä "pariskunta-get-together" ja halusin olla meikin suhteen mukavuusalueellani. Tein tuttuun tapaan luottomeikkini eli heleää persikkaa kauttaaltaan kasvoille.
Näin yksinkertaiseen meikkiin käytän näin montaa tuotetta:
Kaksikymmentäseitsemän.
Tämä on juuri se kauneusrutiini, johon haluan käyttää aikaa ja paljon tuotteita.
En jaksa kuluttaa aikaa hiusten föönaamiseen ja muotoiluun, hiustenpesun täytyy olla wash-and-go. En jaksa levitellä kasvoille monia kerroksia hoitotuotteita iltaisin. En jaksa nykyään edes vaihtaa kynsilakkoja kuin kerran viikossa, jos sitäkään.
Mutta meikkaukseen haluan käyttää aikaa. Jopa simppeleimpään päivämeikkiin, silloin kun ei ole kiire. Meikkaus on ihanaa ja rentouttavaa puuhaa, minun versioni piirtämisestä ja maalaamisesta. Vaikkei tulos ole mitään taiteellista, ihon maalaaminen on minulle paljon enemmän kuin ilmeen freesausta ja naaman kaunistamista. Se on harrastus, rentouttavaa ja joskus luovaakin ajanvietettä siinä missä ruoanlaitto ja toisille kutominen ja ompelu. :)
Oikeastaan, mitä enemmän tuotteita yksinkertaiseenkin meikkiin saa käytettyä, sitä hauskempaa. :) Perusrutiinini koostuu aina samoista tuotteista, mutta luomivärien määrä vaihtelee. Ja meikin sävyt, luonnollisestikin. :)
Monelle niin itsestäänselvät primer ja aurinkopuuteri eivät kuulu minun perusrutiiniini. Aurinkopuuteria laitan jos naama on erityisen valju ja kalpea ja primeria en juuri koskaan, oikeastaan vain "suurhuokospäivinä" joita on harvoin.
Tässä järjestyksessä rakentuu meikkini:
Aloitan geelaamalla kulmat ojennukseen ja jätän geelin kuivumaan. Pohjustan silmäluomet.
Levitän seuraavaksi luomivärit. Tällä kertaa käytin myös voidemaista luomiväriä voimistamassa meikin sävyä.
Eiliseen meikkiin käytin:
Luomivärien levitykseen käytän aina vähintään kahta sivellintä, yhtä vaaleille sävyille ja toista tummemmille. Vannon MACin #239 -siveltimen nimeen, sen parempaa ei vain ole.
Voidemaisen luomvärin levitykseen käytän Urban Decayn synteettistä sivellintä, se on siihen käyttöön täydellisen napakka ja jäykkä.
Vasta luomivärin jälkeen alan värittää kulmakarvoja. Olen aina tehnyt näin, en tiedä mikä logiikka siinä on.
Rutiinin järjestys on niin pinttynyt ettei järjestystä edes mieti.
Eilen päätin pitkästä aikaa kokeilla puuterimaista kulmaväriä, mutta en tykännyt tuloksesta ja kulma jäi epämääräisen "sumuiseksi". Lisäsin reunoille Dermosilin kynää, surren loppunutta Urban Decayn kulmakynääni jota mun pitäisi ostaa lisää.
Ostin Pariisista Sephoran oman talon yhtä ohuen kulmakynän (kun mun käyttämä UD:n sävy oli siellä lopussa), mutta tuo Sephoran kynä tekee vähän liian voimakasta, vahamaista jälkeä.
Rajauksen laittojärjestys vaihtelee, joskus laitan sen ennen kulmia, joskus kulmien jälkeen.
Eilen käytin MACin voidemaista rajausta sävyssä Dipdown.
Seuraavana on vuorossa ripsien taivutus ja maskarointi.
En taivuta ripsiä joka kerta, etenkään jos on vähänkään kiire. Hentoiset ripseni taittuvat herkästi liian kulmikkaiksi jos painan taivuttimilla vähänkään liian lujaa ja pitkään, ja sitten ripsari levittyy rumasti.
Tykkään Cailapin Mariela Sarkima -taivuttimista, itse asiassa paljon enemmän kuin klassisista Shu Uemuran.
Kun silmämeikki on kutakuinkin valmis, siirryn peiteaineeseen. Sitä ei kannata laittaa ennen silmämeikin tekoa koska joudun kuitenkin luomivärioperaation aikana pyyhkimään silmänalusia topsipuikolla ja usein myös kosteusvoiteella.
Tällä hetkellä minulla on käytössä Everyday Mineralsin Cover-peiteaine johon olen oikein tyytyväinen. Kattava EDM-postaus on tulossa toukokuun aikana.
Myös meikkipohja on tällä hetkellä Everyday Mineralsin. Tein sävyistä mielenkiintoisia havaintoja, joista lisää toukokuussa.
Olen vuorotellut Jojoba-pohjan ja Semi Matte -pohjan kanssa enkä vieläkään osaa päättää kummasta tykkään enemmän. Eilen minulla oli Jojobaa.
Mineraalipohjan levitykseen suosikkini on Idunin kabuki, aivan täydellinen sivellin niin pehmeytensä, tiheytensä kuin kokonsa puolesta minun makuuni.
Pyöriteltyäni meikkipohjan paikoilleen tarkastelin silmämeikkiä ja tein sinne hienosäätöä.
Lisäsin alaluomelle vaaleaa beigeä (L'Oreal Platinum Beige) ja sisänurkkaan vaaleaa persikkaa (IsaDora Blooming Spring).
Huomatkaa ikääntymisen merkit... Luomi kulmaluun päällä käy yhä raskaammaksi ja ulkonurkan vekki katkaisee jo siipirajauksen kärjen... :/ Katselin juuri vanhoja meikkikuvia viiden-kuuden vuoden takaa eikä vekki ollut vielä olemassa niissä kuvissa.
Ihon löystymisen tuntee itse asiassa konkreettisestikin meikatessa; ennen niin napakka iho venyy nykyään reippaasti siveltimen ja vaahtomuoviapplikaattorin mukana. Näitä juttuja on mielenkiintoista havainnoida :) Vielä muutama vuosi ja saan varmasti pingottaa luomen sormilla ennen luomivärin levitystä. :)
Meikin toisiksi viimeisin vaihe on poskipuna.
Yleensä laitan sen jälkeen aina myös sipauksen hohdepuuteria poskipäille, mutta tällä kertaa valitsin niin hohtavan poskipunan (The Body Shopin joululuomiväripaletin korallin) ettei erilliselle highlighterille ollut enää tarvetta.
Poskipunasivellin #1 on Diorin. Ihan sairaan ihana ja sairaan kallis, myönnän että en välttämättä ostaisi sitä itse ainakaan normihintaan. Sain tämän kerran myyntikilpailun palkintona ollessani vielä liikkeessä töissä. Ihanin palkinto mitä olen koskaan myyjävuosinani saanut <3
Meikin viimeistelee huulikiilto. (Naurattaa muuten kun mulla on kotona Lumenen huulikiiltoja jo varmaan kolmelta tai neljältä viime "sukupolvelta". Tuntuu että Lumene uusii kiiltonsa pakkauksen aina kahden vuoden välein. Lumenen "mehukiillot" (eli laatu ilman helmiäistä) on muuten lempparihuulikiiltoni markettimeikkisarjoissa.
Käytän 95-prosenttisesti huulikiiltoja ja 5-prosenttisesti huulipunia, tosin mieltymykset vaihtelevat. Välillä minulla on pidempiä huulipunakausia jolloin käytän punaa päivittäin. Huulikiilto on ilman muuta helpompi (kun ei vaadi peiliä), joten se tulee valittua useammin jo pelkästään sillä perusteella.
Iltameikissä käytän useammin huulipunaa koska pidän sitä juhlavampana.
Meikkirutiiniin kuuluu aina myös perusvoide jolla putsaan varisseet luomivärit, harhaan osuneet ripsarit sun muut sotkut.
Iltaa varten upgreidasin meikin vakiotoimenpiteellä: silmiin sisärajaus, vähän lisää peiteainetta silmänalusille ja huulten ympärille ja huulikiillon vaihto huulipunaan (eilisessä meikissä Viva La Divan Summer Queen).
*
Tällaisella kaavalla syntyy mun perusmeikki :)
Kaikkein nopeimpaan perusmeikkiin käytän 7-8 tuotetta: luomenpohjustus, kulmageeli, kulmakynä, rajaus, ripsiväri, peiteaine, mineraalipohja (+ poskipuna). Mutta kun on aikaa, tuotteita hurahtaa helposti yli 20.
Oletteko te juurtuneet tiettyyn järjestykseen meikkauksessa?
Tuotteiden määrästä en edes kysy sillä tiedän, että ainakin kunnon meikkifriikeillä niitä tosiaankin kuluu helposti se parikymmentä :D
.
Postauksessa näkyvistä tuotteista seuraavat on saatu blogin kautta: Idunin tuotteet, Lumene-kulmaväri, L'Oreal-ripsiväri, Cailap-ripsentaivuttimet, Everyday Minerals -tuotteet ja The Body Shopin luomiväripaletti.
Mä rakastan syödä hyvin. Hyvä ruoka ja hyvä tunnelma ovat intohimoni.
Missä ikinä kuljenkin, etsin aina ruokahelmiä. Kiinnostavia menuja, hyviä raaka-aineita, tunnelmaa ja omaleimaisuutta. Se voi olla loistava viini, hurmaava sisustus, erityinen kodikkuus, taivaalliseksi haudutettu munakoiso... Syitä ja reseptejä ihaniin ruokakokemuksiin on monia, mutta niitä kaikkia yhdistää tämä: tähän paikkaan palaisin.
Tässä sellaisia paikkoja Prahan matkalta. :)
KOGO HAVELSKÁ
Osoite: Havelská 27, vanhakaupunki.
Hintataso: vähän Prahan keskitasoa korkeampi, pasta- ja risottoruoat irtoavat alle 15 eurolla.
Vähän fiinimpi mutta sopivan rento italialaisravintola. Astetta "fine dinempi" ja kalliimpi toinen Kogo sijaitsee Na Prikopé -kadulla, mutta minä tykästyin nimenomaan Havelskáan.
Tämä ravintola oli menunsa puolesta koko matkan suurin suosikkini: laajasta ruokalistasta löytyi niin monia houkuttavia kasvis, kala- ja äyriäisruokia että olisin voinut syödä täällä vaikka joka päivä.
Kogo sijaitsee vain kivenheiton päässä vanhankaupungin keskusaukiolta ja Venceslauksen aukiolta.
Ravintola sijaitsee kahdessa osassa; toisella puolella on savuton "valkopöytäliinapuoli", toisessa osassa (eri sisäänkäynti) savullinen ja kasuaalimpi bistro-puoli.
Jos menusta löytyy munakoisoa, minähän tilaan sitä :) <3 Se on selvää. Tämä juustogratinoitu munakoisotorni suli suussa.
Tällaisissa ravintoloissa ei voi kuin harmitella että ihmisellä on vain yksi mahalaukku....
Pahoittelen muuten kuvien heikkoa laatua, vaikka iPhone selviää luonnonvalossa mitä kiitettävimmin, hämärässä valaistuksessa kuvista tulee heti pehmeän rakeisia.
Seafood-lautasessa riitti syötävää. Tämä oli yksi ruokalistan tyyriimpiä annoksia runsaan 20 euron hinnallaan.
Palvelu oli sympaattista ja asiallista, viinilista vallan mainio. Paikallisten valinta kun haluaa syödä kaupungin parasta italialaista.
*
LA PICCOLA PERLA
Osoite: Perlova 1, vanhakaupunki
Hintataso: edullinen/keskitaso
Mies halusi eräänä iltana pizzaa ja googlasi: "best pizza in Prague". Vastaus oli La Piccola Perla. Itse en pizzerioista niin perusta mutta lähdin kuitenkin seuraksi ajatellen, että saa sieltä varmasti jonkun salaatin.
"Pikkuinen helmi" yllätti iloisesti: ruokalistalta löytyi pizzan, pastan ja monien salaattien lisäksi myös runsas seafood-kattaus simpukoista meribassiin ja kalmariin. Suomalaisessa pizzeriassa tällaisesta voi vain haaveilla.
Meidät ohjattiin savuttomaan alakertaan ja ajoituksemme oli täydellinen: hetkeä myöhemmin kaikki pöydät olivat täynnä. Yläkerran interiööri on alakertaa tunnelmallisempi, mutta käry on aika vahva enkä tiedä miten tupakoivat ihmiset itsekään jaksavat illastaa moisessa savussa.
Mutta simppeli alakertakin osoittautui tunnelmaltaan mitä viihtyisimmäksi, ja päädyimme istumaan mutkattoman ravintolan vilkkaassa puheensorinassa koko pitkän sateisen illan erinomaisen viinin seurassa. Kyseinen viini oli niin hyvää että olisin voinut palata Piccola Perlaan vain nautiskellakseni lisää tuota italialaista herkkujuomaa. :)
Mies arvioi pizzansa "ihan perushyväksi", ei lopulta kuitenkaan mitään tajunnan räjäyttävää. Pohja oli kuulema oikeaoppisen ohut ja rapea ja erityiskiitosta mies antoi pizzan miellyttävälle ja "elegantille" täytteen määrälle: pizzaa ei oltu hukutettu paksuun juustokerrokseen ja vaikka se oli kooltaan valtava, ei sen syötyä ollut kuulema tavanomaista pizzaähkyä.
Jos etsit tunnelmallista, vähän parempaa pizzeriaa laadukkaalla menulla ja törkeän hyvällä viinillä, ota osoitteeksi Perlova 1. :)
*
RISTORANTE GIOVANNI
Osoite: Kožna 11, vanhakaupunki
Hintataso: keskitasoa
Ja taas italialaista ^_^ "Eikö ne syöneet mitään paikallista", siellä jo mietitte. Söimmehän me, mies varmaan ihan väsymiseen saakka työlounailla (hän oli Prahassa työmatkalla) ja halusi illalla mieluummin jotain muuta. Pari kertaa kävimme yhdessäkin tsekkiläisen keittiön ravintolassa ja tuossa seuraavaksi sellainen tuleekin, mutta nyt vielä Välimeren kokkailuja :)
Giovanni tunnetaan erinomaisena pizzeriana, mutta myös kalaruoistaan. Tunnelmaltaan ja interiööriltään se on todella romanttinen, tätä paikkaa suosittelisin etenkin pariskunnille. Menu on suppeampi kuin Piccola Perlassa ja tunnelma fiinimpi, jotenkin ei tulisi mieleen tulla tällaiseen paikkaan syömään pizzaa.
Just tällaisista rustiikkisista, kaariholvikattoisista paikoista mä tykkään! <3
Tämän tyyppisissä ravintoloissa viihdyn ehkä kaikkein parhaiten: paikoissa, jotka ovat samaan aikaan kotoisia, rentoja ja lämmintunnelmaisia mutta kuitenkin vähän elegantimpia kuin "Rossot ja Amarillot", tiedätte mitä tarkoitan. Sellaisia "ei-ihan-fine-dining" -paikkoja, mutta hienompia kuin pubit, oluttuvat ja kotiruokamestat.
(Sille lukijalle, joka kommentoi lasieni vinoutta: ne on nyt kiristetty ja pysyvät taas toivon mukaan vähän aikaa suorassa :D)
Tilaamani grillattu kalmari oli täydellistä. Siis ihan nappi annos. Jos en tietäisi paremmin olisin voinut kuvitella olevani Kreikassa nauttimassa tuoretta kalmaria. Aijjai...
Kadulla jolla Giovanni sijaitsee, on muuten muutama erittäin kivan näköinen ja tunnelmallinen paikallista ruokaa tarjoava perinteinen ravintola hyvin edullisilla hinnoilla. Kožna-katu on huomaamaton, kapea sivukatu joka lähtee Zeleznalta. Ihan hätkähdin kun bongasin niin edullisia ja selvästi myös suosittuja ravintoloita niin läheltä vanhankaupungin aukiota. Jos aika olisi riittänyt, olisin käynyt testaamassa myös nuo! Kala/kasvis- tai kasvissyöjällä ei ole mitään ongelmia löytää listoilta ruokaa mistä tahansa ravintolasta Prahassa :)
*
U MODRÉ KACHNICKY
Osoite: Nebovidská 6, Mala Strana.
Hintataso: keskitasoa korkeampi (mutta suomalaiselle silti edullinen)
Tämä on ainoa opaskirjan perusteella löytämäni ravintola, paikkaa suositellaan Berlitzin viime vuoden Praha-painoksessa sanoin; "features art-nouveau images on the walls and olf-fashioned decor with lots of dark wood and overstuffed chairs". Kuulostaa hyvältä! :) Paikka tarjoaa perinteistä tsekkiläistä ruokaa, ja tänne suuntasimme eräänä iltana miehen työkaveriporukalla.
Vaikeasti lausuttava nimi muuten tarkoittaa "At the Blue Duck's", miten tuon nyt sitten suomentaisi, "Sinisen ankan kupeessa"? :) Ravintola on erikoistunut riistaruokaan, mutta kalansyöjälle löytyy "päivän kala" ja kasvissyöjille peräti kaksi pääruoka-annosta salaattien lisäksi. (I told you, Prahassa huomioidaan kasvissyöjät todella mahtavasti :))
Saimme yhden huoneen kokonaan itsellemme. Harmittaa kun en tullut ottaneeksi "Sinisessä ankassa" parempia kuvia, sillä paikka oli todella persoonallinen ja tunnelma samalla hienostunut ja "kuin mummolassa". :) Ehkä sellaisessa hienommassa mummolassa? :D
Saimme kuulla, että rakennus on aikoinaan ollut Prahan linnan hevostalli. Etummaisessa ruokailutilassa tallin rakenteet ovat vielä hahmotettavissa.
Aivan ihastuttava paikka! Vaati vähän pyörimistä Google Mapsin kanssa ennenkuin löysimme paikan (ei sijaitse vilkkaan turistikadun varressa), mutta suosittelen tuon vaivan näkemistä :)
Olimme yhtä mieltä paikan uniikista charmista ja kaikki paitsi muuan tietämättään peuransorkkia tilannut (ei tunnistanut "fallow deer knucklea" menusta ja luuli muuksi ;)) hehkuttivat maistuvia annoksiaan. Juurevaa tsekkiläistä ruokaa gourmet-tyyliin :)
"Päivän kala" ei näytä kuvassa kummoiselta, mutta oli suussasulavan herkullinen. Päällä on muuten pehmeäksi paistettua sipulia kermakastikkeessa, ei pastaa. :)
*
ALCRON
Osoite: Štěpánská 40, vanhakaupunki
Hintataso: kallis
Prahassa on kolme Michelin-tähden ravintolaa, ja halusimme juhlistaa miehen synttäreitä yhdessä niistä.
Päädyin varaamaan pöydän Alcronista, joka sijaitsee samannimisessä hotellissa yhdellä Venceslauksen aukiolta uuteenkaupunkiin päin lähtevällä kadulla.
Ravintolaan pääsee sisään hotellin aulatilan kautta.
Nyt puhutaan jo todella fiinistä, tämä on sellainen paikka jossa alkaa jo vähän hermostuttaa ettei vain mokaa.
Ja tottakai mä sitten mokasinkin heti alkuun... :(
En tiedä kehtaanko edes kertoa, mutta kerrotaan nyt, kai sille voi nyt jälkeenpäin jo nauraa. Tai sitten ei, kokea vain myötähäpeää jutun lukiessaan... ^_^
Minulla oli todella pitkästä aikaa huulipunaa. Halusin juhlistaa iltaa kirkkaanpunaisella huulipunalla, jota muutenkin käytän tosi harvoin.
Näemmä niin harvoin, että olin ravintolaan päästyä jo ehtinyt unohtaa, että minulla mitään huulipunaa onkaan.
Näette kuvassa kaksi lasia. Kummassakin on punaista huulipunaa.
Arvatkaa mitä tapahtui?
Olin siemaillut laseista muutaman siemauksen, kun tarjoilija tuli kattamaan pöytäämme seuraavan ruokalajin viinilasin. Sinä hetkenä kun hän laski uuden lasin pöydälle ja minä katsoin tähän lasiin, katseeni osui samanaikaisesti vieressä olevaan huulipunaiseen lasiin. Aivoissani tapahtui joku aivan käsittämätön synapsihäiriö, ja tilanne välittyi niihin tällaisena: tarjoilija oli kattanut pöytään huulipunaan tahraantuneen lasin. Ja minullahan ei ollut huulipunaa.
Hätkähdin ja osoitin lasia spontaanisti, ynähtäen jotain kauhistunutta tarjoilijalle, joka puolestaan katsoi minua hillityn hämmentyneenä. Ehdin sanoa, "There's... lipstick on my glass..!" johon tarjoilija vastasi tahdikkaan pehmeästi, "Yes, it is your lipstick".
Tajusin asian itsekin samassa sekunnin murto-osassa. Mutta en voinut enää peruuttaa reaktiotani. Luulin ohikiitävän sekunnin ajan, että minulle oli katettu Michelin-tasoisessa ravintolassa huulipunan tahraama lasi...! Voiko olla kiusallisempaa momenttia...?
Mieheni oli myös hetken kuin halvaantunut. "Oletko sinä ihan kunnossa?" hän kysyi hitaasti. Sillä hetkellä tuntui, että en tainnut kyllä olla ja istuin vain siinä miettien, mitä hemmettiä olin juuri sanonut, naama varmaankin yhtä punaisena kuin huulet. Mies tajusi onneksi samantien muuttaa äänensävynsä ja lämmittää tilanteen toteamalla, että relataanpas nyt, tänne tultiin viettämään mukavaa iltaa. Olin varmastikin niin ylijännittynyt että aivot sakkasivat.
Taisin alkaa rentoutua muutamaa lasillista myöhemmin... :) Tarjoilijakin vaikutti tajunneen nolostumiseni ja palasi hetken kuluttua kysymään lämpimästi hymyillen että onhan meillä kaikki kunnossa.
Meillä oli alku, eh, kankeuden jälkeen mitä mukavin ilta, maistellen kuuden ruokalajin menua. Pikkuisen vain häiritsi katsoa kirkkaanpunaisia huulipunanjälkiä laseissa koko ilta, enpä tiedä laitanko enää noin kirkasta huulipunaa hienoon ravintolaan...
.
Illan aikana syötyä (kuvista puuttuu yksi miehen hummeriannos):
Se sentään on kivaa, ettei älypuhelinten aikana ole enää millään lailla noloa kuvailla annoksiaan ravintoloissa, edes paremmissa.
Alcronissakin suunnilleen joka pöydässä kuvattiin kaikki annokset ^_^
Mies sai yllätysjälkiruokana pienen synttärikakun kynttilällä :)
Ja minä....
...aaa, now we're talking! ^_^
Illan päätti yksi parhaista juustolautasista mitä olen koskaan maistanut <3 Oi, taivas.
Tässä vaiheessa olin jo hyvin rela ^_^
*
Minun oli tarkoitus esitellä tässä jutussa myös Prahan kasvisravintoloita, mutta jätän ne toiseen kertaan postauksen jälleen venyttyä varsin kiitettävään mittaan.
Minulle tuli Prahassa samanlainen tunne kuin viime keväänä Tallinnassa: mä haluan tulla tänne vain syömään. :) Mikä valikoima ihania, tunnelmallisia, persoonallisia, monipuolisia ravintoloita - ja millä hinnoilla...! Pelkästään kasvisruokaravintoloiden testailuun saisi kulumaan pari viikkoa. Halvin syömäni annos maksoi hädin tuskin neljä euroa. Kahdella kympillä Prahassa syö jo todella, todella hyvin.
Budjettitietoisen gourmandin paratiisi.
Prahan kävijät saavat mieluusti jakaa kommenteissa omiakin vinkkejään! :)
Olen viettänyt viimeiset viisi viikkoa risiiniöljykuurilla kohteena kulmakarvat ja viimeiset neljä kuukautta Elivon hiusravinnekuurilla kohteena hiukset.
Tuloksia?
Risiiniöljy tunnetaan ikiaikaisena ripsien ja kulmien hoitajana, ja olen vuosien aikana saanut risiiniöljyvinkin niin moneen kertaan että voi vain ihmetellä miten meni näinkin kauan ottaa aine testiin.
Risiiniöljyllä pitäisi olla kaikenlaisen karvan kasvuun vaikuttavia vaikutuksia, oli sitten kyse ripsistä, kulmista, hiuksista, ihokarvoista (!). No, en tiedä kuka noita viimeisiä haluaisi tuuhentaa, mutta joka tapauksessa risiiniöljyn pitäisi buustata näiden kaikkien kasvua. Lukemani perusteella öljyn sisältämä risinoleiinihappo olisi tässä avainasemassa. Esim. hiusten vahvistamiseksi risiiniöljyä voi käyttää hiuspohjanaamiona.
Risiiniöljykuurin alussa laitoin ainetta myös ripsirajaan, mutta luovuin tästä pian sillä öljy valui jatkuvasti silmiin ja tuntui ikävältä. Käytin öljyn annosteluun topsipuikkoa ja ilmeisesti öljyä tuli kerralla liikaa, arvaan että eyeliner-tyyppinen applikaattori olisi tässä parempi väline.
Kulmakarvoihin olen hieronut öljyn sormin. Öljy oli mukana Pariisin ja Prahan matkallakin ja olen unohtanut toimenpiteen viiden viikon aikana vain nelisen kertaa.
Tässä kulmakarvani helmikuussa.
Ja tässä kulmakarvani tänä aamuna.
Kuva kertoo kaiken: ei tuloksia.
Olen vähän pettynyt. Olisin niin kovasti halunnut uskoa tähän. No - voihan tämä toimia jollain muulla, ja maineestaan päätellen varmasti toimiikin. Tuskin ainetta olisi käytetty jo "antiikin ajoista" jos sillä ei olisi kuvailtuja vaikutuksia.
Vasen kulmakarvani on se "paksumpi" kulmani. Tässä karvoja on sentään harvuudestaan huolimatta suhteellisen tasaisesti koko kaaren matkalla.
Oikea kulma on niin harva ja etenkin tuon alku"puskan" jälkeen niin ohut, että olen usein leikitellyt ajatuksella laskea kaikki karvat yksitellen. Luulen että se olisi ihan mahdollista tehdä.
Olen nyt testannut sekä synteettisen että luonnollisen karvankasvattajan. Ei vaikutuksia. Seuraavana vuorossa kulmakarvojen tatuointi?
Ja sitten toinen "karvabuusteri".
Elivon biotiinia sisältävä hiusravinne. Tälle luvattiin näkyviä tuloksia kahdessa kuukaudessa. Olen nyt popsinut kapseleita neljä kuukautta, enkä voi sanoa havaitsevani minkäänlaisia vaikutuksia.
Tammikuun lopusta kertynyt tyvikasvukin kertoi, että hiukset ovat kasvaneet yhtä hitaasti kuin normaalisti.
Edit. Toisaalta - nyt kun luen tuon pakkaustekstin uudestaan, niin lupauksethan ovat hyvin ympäripyöreitä eikä tekstissä varsinaisesti luvata hiusten paksunemista tai nopeampaa kasvua: "--ravitsee hiusjuurta ja näin edistää hiusten pysymistä normaaleina". Mitä tuo edes tarkoittaa..?? :D Mikä on normaali hius?
Biotiini on vitamiini, joka tutkitusti oikeasti vaikuttaa hiuksen kasvuun, mutta pitoisuus on tietysti olennainen asia.
Kysyin Elivon edustajalta, minkä verran Elivon kapseleissa on biotiinia markkinoiden tunnetuimpaan biotiinivalmisteeseen Prioriniin verrattuna. Elivossa sitä on vähemmän. Se olisi tosin selvinnyt kysymättäkin; Elivossa on biotiinia 60 mikrogrammaa per vuorokausiannos, Priorinissa 200 mikrogrammaa.
Itse kapselit muuten maistuvat voimakkaasti lihaliemivalmisteelle. :/ Ei taida olla vegaaninen.
Toistaiseksi ainoat kauneuslisäravinteet, joilla olen saanut näkyviä tuloksia, ovat kynsien kasvuun vaikuttavat vitamiinit.
Kommentoidessani sähköpostitse laimeita Elivo-tuloksia muuan tuttavalle, tämä totesi, "Voi olla, että sä syöt niin terveellisesti, ettei ravintolisällä enää saada muutosta aikaan. Mutta harva syö."
Hahhaa, mä syön niin terveellisesti ettei biotiinitkaan auta tukkaan? ^_^ Niin varmaan :D Silloinhan mun olisi pitänyt huomata ero heti ruokavaliomuutoksen yhteydessä, mutta mun hiukset ovat valitettavasti aina olleet yhtä huonokuntoiset (esim. se mystinen, hapertunut "aukko" takaraivolla) ja hitaasti kasvavat.
Onko joku saanut tuloksia hiuslisäravinteilla? Tai risiiniöljyllä?
Testatut tuotteet saatu blogin kautta.
