Kun on kuvannut naamaansa blogiin melkein joka päivä ja on tehnyt sitä jo seitsemän vuotta, huomaa ihon ikääntymisen poikkeuksellisen tarkasti. Kolmikymppisenä saavuttaa iän, jossa ikääntymisen merkit alkavat lisääntyä vuosi vuodelta ja näkyä yhä selvemmin. Seuraavalla vuosikymmenellä niiden pitäisi sitten ihan reilusti kiihtyä, sitä odotellessa... :) Jos vain vielä bloggaan 4-kymppisenä niin saatte varmasti todistaa reaaliajassa mun veltostumista ^_^

Tältä näytti Karkkipäivä-Sannin naama blogin ensimmäisenä vuonna, meikittä ja meikin kera:

Ei tietoakaan punoituksesta ja pigmenttiläiskiäkin on vielä hyvin miedosti. Nykyään vasemman posken pieni couperosa-alue kuultaa jo meikkipohjankin läpi ellen pakkeloi sitä peiteaineella. Harmillisesti en blogin alkuaikoina ottanut juuri koskaan kuvia meikittömistä kasvoistani ja löysin vain tuon yhden pienen "aamunaama"-kuvan. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä oikein tarkka ja isompi kuva natural-kasvoistani 7 vuotta sitten.

Listasin kasvoilleni blogivuosien aikana piirtyneitä ja ilmestyneitä ikääntymisen merkkejä. Esimerkiksi melasma eli hyperpigmentaatio oli minulle ihan tuntematon riesa kun aloitin bloggaamisen. Mutta ei mennyt kuin pari vuotta niin "aurinkoviikset" astuivat estradille.

Kasvojen ihon kuivuminen on toistaiseksi ilmennyt vasta talvisin, mutta esimerkiksi käsieni iho on muuttunut lähes atooppisen kuivaksi vuoden ympäri.

Melasma eli hyperpigmentaatio poikkeaa "tavallisista" pigmenttiläiskistä siten, että se tulee esiin vain UV-säteilyn vaikutuksesta ja katoaa kun iho ei ole alttiina vahvalle UV-säteilylle, eli Suomen leveysasteilla talviaikaan. Tavalliset pigmenttiläiskät jäävät iholle pysyvästi ilmestyttyään, ellei sitten hoidata niitä järein konstein hoitolassa esimerkiksi happohoidoilla.

Melasmaa voi tulla mihin kohtaan ihoa tahansa, mutta huulten ympärys on hyvin yleinen alue. Ainoa ase melasmaa vastaan on erittäin korkeasuojakertoimellinen voide ja melasmaan taipuvainen ihoalue on voideltava sillä joka kerta kun käy ulkona kesäaikaan auringon paistaessa,  vaikka kävisi suunnilleen vain roskat viemässä. Näin ainakin minulla, lyhytkestoinenkin suora UV-stimulaatio saa melaniinin ylituotannon aktivoitumaan.

Ylläolevassa kuvassa tämänkesäinen hyperpigmentaatio on vielä miedossa vaiheessa. Otin kuvan ennen juhannusta mutta sitten tuli juhannuspäivä helteineen... Oltiin veneilemässä ja suojavoide jäi mökkiin... Nyt mulla on kaksi ruskeaa länttiä amorinkaaren yläpuolella ja voin hyvästellä ne vasta talven tullen. :P

Oletteko te tarkkailleet tai huomioineet ikääntymisen merkkejä omalla ihollanne? Onko ikääntyminen vaikuttanut esimerkiksi ihonhoitorutiineihinne? Kuinka moni myöntää ostaneensa "ryppyvoiteen" kun ensimmäiset juonteet tulivat näkyviin..?

.

Muuten, yksi hassu ihoon liittymätön ikääntymisen merkki jonka olen pannut merkille:

YleX:n ja Radio X3M'n aamushow'n jutut, joita ennen kuuntelin kovinkin innoissani, kuulostavat nykyään auttamatta hemmetin tylsiltä ja suorastaan lapsellisilta. Samoin mitään hittiradioiden juontajien juttuja ei jaksa yhtään kuunnella. Vanhuuden merkki se tämäkin :D

Loppuun vielä toinen, positiivinen ikääntymisen lieveilmiö:

Muuttuu lempeämmäksi itseään kohtaan ja arvostaa itseään enemmän. :)

Kesän tuote-esittelyt jatkuvat tuoksupainotteisina. Tänään vuorossa jälleen yksi klassisen kesätuoksun eli kookoksen ympärille kehitetty sarja, mutta tämä sarja tuoksuukin erilaiselle kookokselle.

Urtekram Coconut.

Sarjaan kuuluu kahdeksan vartalotuotetta, joista sain testiin seitsemän: shampoon ja hoitoaineen, hiuksiin jätettävän hoitosuihkeen, käsisaippuan, vartalovoiteen, käsivoiteen ja deodorantin. Kahdeksas tuote on suihkugeeli.

Urtekramin sivulla tuoksua kuvataan makeaksi, millaiseksi useimmat kookoksen mieltävätkin. Mutta tuoksu ei ole makea, ainakaan minun mielestäni. Se on raikas ja vesimäinen, hyvin erilainen kuin ne raukean vaniljaiset, täyteläiset kookostuoksut joihin olemme tavanomaisessa kookoskosmetiikassa tottuneet. Urtekramin kookostuoksu on enemmänkin pähkinäinen kuin makea. Se tuoksuu... luonnolliselta. Tuotetiedot eivät kerro, tuleeko tuoksu tuotteissa käytetyistä kookosraaka-aineista (kookosöljy ja -nektari) vai onko tuoksu lisätty hajusteilla, joita tuotteissa myös on.

Joka tapauksessa, päädyin siihen arvaukseen, että tämä raikas, vesimäinen ja "raaempi" kookostuoksu on kookosveden tuoksu, siinä missä se makeampi, täyteläinen kookostuoksu on hedelmälihasta (josta kookosmaidot ja -kermat valmistetaan). Jokaista kosmetiikan käyttäjää tällainen tuoksuanalysointi ei varmastikaan kiinnosta, mutta tätä käyttäjää kyllä ^_^

Ja sen makean, kermaisen kookostuoksun ystäviä ehkä kiinnosti kuulla, että Urtekramin Kookos-sarja ei edusta tätä tuoksua. :)

Aloitetaan mun suosikeista.

Vartaloemulsio 8,80€ / 245 ml

Käsivoide 5,80€ / 75 ml

(hintatiedot Hyvinvoinnin Tavaratalosta, mä katson aina sieltä missä on halvimmat.)

Suosikit eivät tulleet yllätyksenä, sillä olen jo aiemmin ylistänyt Urtekramin vartalo- ja käsivoiteiden koostumuksia. Ne ovat täyteläisyysasteeltaan light/medium-tasoa eli eivät maitomaisen ohuita mutta eivät paksun rasvaisiakaan. Urtekramin Nordic Birch -vartalovoide on ollut jo pitkään valintani niinä aamuina kun kroppa pitää saada rasvattua erityisen nopeasti --> voide levittyy ilman antaumuksellisempaa hieromista ja imeytyy nopeasti jättäen pukeutumisystävällisen pinnan.

Kookos-vartalovoide on aavistuksen Pohjolan Koivua täyteläisempi, mutta ei siltikään mainittavan rasvaista. Iho ei jää tahmeaksi tai kiiltäväksi. Voidetuotteissa on Kookos-sarjan tuotteista pehmein tuoksu, vaikkei tämäkään minun nenääni varsinaisesti makea ole. Etenkin käsivoiteesta tulee mieleen joku älyttömän tuttu, lähes nostalginen tuoksumuisto... Olen yrittänyt koko kesän saada siitä kiinni :D Ajatukset kulkeutuvat lapsuuden jouluihin ja konvehtirasioihin... Olikohan Aladdin- tai Paradis -suklaarasiassa joku kookoskonvehti..?

Käsivoide on vartalovoidetta paksumpaa ja vaatii hieman pidempää työstöä jättäen ihoon valkoisen pinnan jos voidetta annostelee kerralla paljon. Mutta kaiken kaikkiaan erittäin hyvä, miellyttävän tuntuinen käsivoide. Urtekramin käsi- ja vartalovoiteet ovat todellakin luonnonkosmetiikkamarkkinoiden parhaalla hinta-laatusuhteella varustettuja!

Shampoo 6,50€ / 250 ml

Hoitoaine 6,50€ / 250 ml

Kookos-sarjan hiustenhoitotuotteet on tarkoitettu normaaleille hiuksille. Nämä on nopeasti arvioitu: niiden koostumus ei ole tarpeeksi hoitava ja selvittävä minun kuivalle ja huokoiselle hiuslaadulleni joka kaipaa mieluusti shampooltakin edes vähäistä selvitystehoa. Hoitoaineen täytyy olla erittäin silottava ja selvittävä, etenkin silloin kuin shampoo on vähemmän hoitava. (Hoitava shampoo kompensoi heikompaa hoitoainetta ja päinvastoin :))

Liian mieto hoitoteho jättää hiukseni karheiksi ja sähköisiksi, vaikka takkuun ne eivät kuivuttuaan jää juuri koskaan. Minua on siunattu lähes itsestään selviävällä hiuslaadulla :)

Shampookokemus: liru, tyypillinen luonnonkosmetiikan shampoon koostumus. Epäelämyksellinen tuoksu (hiustuotteissa kookoksen tuoksu on lähes olematon), vaahto perusluokkaa. Kaiken kaikkiaan hyvin "perus", ei mitään ihmeellisyyksiä. Pesee nitisevän puhtaaksi, ei tunnu hoitavalta.

Hoitoainekokemus: niinikään liru koostumus, ei tunnu hiuksissa liukkaalta eikä selvittävältä. Mitäänsanomaton tuoksu. Hoitavuudeltaan selvästi alle keskitason, sanoisin tämän sopivan normaaleille ja hyväkuntoisille tai lasten hentoisille hiuksille. Hoitoteho ei parane antamalla aineen vaikuttaa pidempään naamion tavoin.

Kun kurkkaa Kookos-shampoon ja -hoitiksen incejä, ymmärtää niiden kevyen hoitotehon. Hiusten selvityksessä ja silotuksessa taikasanoja ovat silikonit ja kvatit (eli kvaternääriset ammoniumyhdisteet)  joista ensinmainitut tietysti vain normikosmetiikan puolella. Kvatit ovat sallittuja tiettyjen sertifikaattitahojen sertifioimassa luonnonkosmetiikassa. Urtekramin Kookos-shampoossa ja -hoitoaineessa ei ole kvatteja joten hoitotehojen mietous ei yllätä.

Shampoihin ei selvittäviä ainesosia aina edes lisätä, mutta hoitoaineissa niitä luonnollisestikin odottaisi näkevänsä. Kosmetiikan kemian ekspertti en ole, mutta sillä tietotaidolla jonka omaan, en löydä Kookos-hoitoaineesta yhtäkään selvittävää ja silottavaa ainesosaa, ainoastaan pehmentäviä ja kosteuttavia.

Itse asiassa, kun lukee tuotteiden pakkaustekstin, niin nehän eivät lupaa sileyttä ja kammattavuutta ;) "Helps to nourish and moisturize normal hair". Hyvä on sitten, ei apua takkuihin näillä tovereilla :)

Hiuksiin jätettävä hoitosuihke 7,80€ / 250 ml

Tämä oli yllättäen hiustuotteista minulle eniten mieleen. Sanon 'yllättäen', koska en yleisesti kuulu spray-tyyppisten hiuksiin jätettävien hoitoaineiden käyttäjiin muutoin kuin talven pahimpana "kaulahuivitakkuaikana".

Toisin kuin poishuuhdeltava Kookos-hoitoaine, spray-versio onnistuukin jonkun verran myös selvittämään ja silottamaan hiuksia. Tähän löytyy vastaus ainesosasta distearoylethyl dimonium chloride, se on, ta-daa, kvatti. :) Jos saisin nyt Urtekramin hiustuotekehittelijän langan päähän, kysyisin, miksi tämä hoitoaineille ilman muuta tärkeä ainesosa on jätetty pois tavallisesta, poishuuhdeltavasta hoitoaineesta. Erikoista logiikkaa formuloinnissa.

Normikosmetiikan hiuksiin jätettävien hoitosuihkeiden tehoa Urtekramin Kookos-spray ei vastaa, mutta kyllä mä tätä aika hyvänä hoitoaineena pidän omassa kategoriassaan luonnonkosmetiikan puolella. Suihke on kevyt ja hyvin vetinen mutta jo muutama suihkaus selvittää ja liukastaa hiuksia selvästi. Yliannostelu johtaa klähmätukkaan, niinkuin minkä tahansa jätettävän hoitiksen kohdalla. Omaan pitkään tukkaani olen kokenut 3-4 suihkauksen riittävän oikein hyvin.

Käsisaippua 6,80€ / 380 ml

Deodorantti 8,50€ / 50 ml

Käsisaippuassa on hiustuotteiden tavoin hyvin mitäänsanomaton, vetinen tuoksu. Se on koostumukseltaan hyvin nestemäistä, vaahtoaa miedosti ja ja tuntuu luonnonkosmetiikan nestemäisille saippuoille tyypillisesti hellävaraiselta.

Deodoranttien kohdalla kuvailen enää vain koostumuksen, koska tehoista ei ole mun "hikiprofiililla" koskaan mitään sanottavaa. Kookos-deodorantti on emulsiomaista, märkää ja hitaasti kuivuvaa. Tuoksu miellyttävä.

...oikeinkirjoitus ei aina ole helppoa... ;)

.

Pahoitteluni muuten huonolaatuisista kuvista, Maarianhaminan heikkovaloisessa ruokapöydän ja leivinpaperin muodostamassa "studiossa" on haastavaa saada aikaiseksi hyviä, tarkkoja kuvia :p

Tänä kesänä minulla ei ole ollut aikaa käydä salilla säännöllisesti tai harrastaa liikuntaa muutenkaan samaan tahtiin kuin kevään FitFarm-valmennusjakson aikana. Aiemmin olen tehnyt kotona tätä "jumpanvihaajan aamujumppaa" silloin kun ei ole mahdollisuutta käydä salilla, mutta tänä kesänä tunnin vääntäminen on vaihtunut 15 minuutin supersimppeliin korkean sykkeen tempaisuun.

HIIT - eli high intensity interval -treeni on ollut tapetilla jo pitkään, mutta itse en ole siitä ollut järin innostunut. Käytyäni kerran liikuntakeskuksen hiit-tyyppisellä tunnilla olin "boot camp" -höykytyksen jälkeen niin poikki että hyvä jos tiesin nimeäni. Jooei, tällainen verenmaku suussa ja keuhkot halkeamispisteessä riuhtominen ei ole minun juttuni.

Odotellessani tuossa yhtenä kevätpäivänä FitFarm-toimiston odotushuoneessa vuoroani, osui silmiini eräässä kuntolehdessä pieni artikkeli treenaamisesta matkoilla. Siinä luki:

"Vaikka oma salisi ei kulje matkatavaroissa, treenata voit aina. Tarvitset vain 10-15 minuuttia ja pari neliömetriä niin voit tehdä oman kehon painolla tehokkaan harjoituksen, joka kiihdyttää aineenvaihduntaa jopa seuraavat 24 tuntia."

Tallensin treenivinkin kännykkään ja se muistui mieleeni kesän kynnyksellä. Kokeilin jumppaa ensimmäisen kerran laiskana mökkipäivänä "kun ei lenkkipolullekaan nyt oikein jaksais..." ja hämmästyin vaikutuksista; mitäs hittoa, kolmen liikkeen älyttömän yksinkertainen varttitunnin treeni tuntui seuraavana päivänä koko kropassa ihan kuin olisi tehnyt kunnon painoharjoittelutreenin salilla..! Whaat?

Asenteeni boot camp -rääkkiä kohtaan muuttui kertaheitolla.

Olen nyt vetänyt treeniä koko kesän 2-3 kertaa viikossa ja hitsiläinen, kyllä HIIT taisi ajaa yli aiemman perinteisen kotijumpan. Varttitunnin tsemppi vaikuttaa kroppaan paljon tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin kuin tunnin maltillinen vääntäminen, ja olo hiitin  jälkeen on aivan mieletön!

Tämä on ihan täydellinen herättelijä kun on istunut monta tuntia koneen äärellä ja koko kroppa tuntuu vajonneen kankeaan horrokseen. HIITin jälkeen olet kuin uudesti syntynyt: kropassa oikein hyrrää ja tunnet kuinka veri kohisee :) Pääkoppakin on tuulettunut ja mieli on pirteä ja energinen.

(Ei, en poseeraa tässä esitellen mielestäni hienoa kroppaa. Kyllä mä tiedän että joidenkin mielestä mä olen liian luiseva. Mutta se on mun vartalo sellaisena kuin se on. Vähän liian miehekäs minunkin makuun mutta sellainen mulle on annettu ja sitä pitää arvostaa, ja hyvin se jaksaa mua elämässä kuljettaa <3)

Lehdessä vinkattu jumppa on oikeastaan "HIT" ilman toista i:tä eli intervallia, sillä tässä jumpassa ei ole taukoja vaan liikkeet vedetään putkeen. Halutessaan liikkeiden välillä voi tietysti hengähtää joitain sekunteja mutta itse olen vetänyt setin ilman taukoja.

Ja tällainen se on:

Toista 10-15 minuuttia vuoron perään niin monta kierrosta kuin mahdollista:

10 x etunojapunnerrukset

10 x kyykyt

10 x burpee-hypyt

Jos ei ole tottunut kovasykkeiseen liikuntaan (kuten meikäläinen) niin kyllä, tämä vartti vetää ihan sippiin. Jossain 7 minuutin jälkeen tuntuu jo että ei hitto, miten tätä enää jaksaa ja on niin hengästynyt että on pakko puuskuttaa täyteen ääneen. Mutta tiedättekö, kyllä sitä vain jaksaa, koska 15 minuuttia on lopulta niin lyhyt aika. Ainakin minulla juuri tämä tietoisuus saa jaksamaan, kyllähän nyt viisitoista minuuttia jaksaa mitä tahansa rääkkiä. :) Etenkin kun jumpan lopussa huomaa, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan ihan niin paha koettelemus :)

Olen tehnyt kyykkyjä olosuhteiden mukaan välillä kehonpainolla, välillä 8 kilon kahvakuulan kera.

Vedät ihan täysillä niin että hiki tirskuu ja keuhkoissa polttaa (yritin ylläolevassa kuvassa ikuistaa treenin jälkeistä hien määrää iholla :D). Et välitä vaikka kroppa huutaa hoosiannaa, teet vain vaikka kuinka hidastuu ja liikkeet muuttuvat kömpelömmiksi. Ei haittaa. Pääasia että jatkat sillä tahdilla millä pystyt ja syke pysyy korkealla. Oksennukseen tai kipuun ja huimaukseen saakka ei pidä tietenkään tehdä, kyse on kuitenkin terveydestä eikä masokismista :)

Ja lopulta... kun ajastin hälyttää, tuntuu että vartti menikin tosi nopeasti ja oivaltaa, ettei vielä edes ollutkaan ihan lopussa. ^_^ Tykkään tässä jumpassa juuri siitä, että sitä tehdessä tuntuu kuin vetäisi itsensä ihan äärirajoille, mutta 15 minuutin tultua täyteen huomaa, että vielä olisi jaksanut pinnistellä lisää. Kun treeni on niin lyhyt, niin tsemppiä jotenkin riittää ihan eri lailla kuin tavanomaisissa pidemmissä liikuntasuorituksissa.

Parasta treenissä on se, että se kehittää samalla niin aerobista kuin lihaskuntoa. :) Voin kertoa että treeni on tuntunut lihaksissa joka kerran jälkeen, etenkin pepussa ja selässä.

HIIT-treenin tehokkuus perustuu harjoituksen aikaansaamaan hormonaaliseen vasteeseen. Täysillä vetäminen aiheuttaa kropassa hormonaalisen reaktion, joka saa aineenvaihdunnan käymään kierroksilla tuntikausia. Asiantuntijoiden mukaan vartin hiit-rutistus vastaa energian kulutukseltaan tunnin lenkkiä. Ja tähän päälle saa vielä lihastreenin, toisin kuin jos vain juoksee :)

Ai että mä olen innostunut :)

HIIT-hiki :D Tässä kuvassa onnistui, hahah...  Ja juuri värjätyt kulmakarvat, mä tiedän, ne on tosi karut!! ^_^

Näin hiessä en ole edes juoksulenkin jälkeen. :)

*

Mitä valmennuskokeiluprojektiin tulee, ennätin käydä vasta yhdessä Optimal Performance -tapaamisessa ennen Ahvenanmaan kesätöihin lähtöä, ja joudun tunnustamaan, että en ole kyennyt noudattamaan annettuja suosituksia. :/

Vaikka OP-valmennus on vasta aluillaan, olen jo ehtinyt tekemään monia huomioita FitFarmin tyyppisen "paperivalmennuksen" tietyistä eduista minun kaltaiselleni valmennettavalle OP:hen verrattuna. Tai oikeastaan nuo edut liittyvät tavoitteisiin ja siihen, mitä valmennukselta hakee. Yllätyin huomioista ja samalla olen joutunut hieman pettymään itseeni. Ja toteamaan, että lopulta voi ehkä olla mielekkäintä vain hyväksyä vallitsevat olosuhteet, kuunnella kehoaan ja sitä mikä tuo itselle luontaisesti hyvää oloa - ja luovuttava joistain tavoitteista. Kirjoittelen OP-projektista ja näistä huomioista myöhemmin kesällä kun tapaan valmentajaani seuraavan kerran heinäkuun lomien jälkeen.