Lihaton lokakuu -postaussarja jatkuu tänään aiheella kasvisruoka suomalaisissa ravintoloissa.
Monissa ravintoloissa on tänä päivänä jo ilahduttavan hyvin panostettu kasvisannoksiin, mutta vielä löytyy paljon niitäkin paikkoja joissa kasvisruokavaihtoehto on se tuttu ja tylsä risotto tai pasta-ateria. Tietysti nämäkin voi tehdä kiinnostavasti ja persoonallisesti, mutta näiden tyyppisten annosten kohdalla ruokaisuus jää usein reilusti jälkeen kala- ja etenkin liharuoista.
Itse pidän aina vakuuttavampana jos ravintola jaksaa miettiä kasvisruoka-annosta myös proteiinin ja rehellisen ruokaisuuden kannalta. Eivät kasvissyöjät ole mitään "laihisruokailijoita", hekin haluavat mahansa täyteen ja moni kaipaa myös kunnon proteiinin lähdettä niinkuin kala- ja liharuoissa.
Vaikka syön kalaa, tarkastelen aina ravintoloiden kasvisruokaosuutta erityisellä mielenkiinnolla. Mielestäni se kertoo paljon ravintolasta. Vegeannoksiin panostaneet ravintolat nauttivat välittömästi silmissäni suurempaa arvostusta :)
Perheessäni on lisäkseni toinen kala-kasvissyöjä ja yksi vegaani, joten ravintoloiden kasvisruokapuolta on tullut aktiivisesti tarkkailtua jo tälläkin taustalla. Valitettavan usein vegaaniruoka-annokset ovat tyyliä salaatti. Ymmärrän, ettei ravintoloilla ole resursseja tarjota vaihtoehtoja jokaiselle eri ruokavaliolle, mutta vegaanius on mielestäni jo sen verran valtavirtaa kasvissyönnissä että laadukkaalla ravintolalla pitäisi olla tarjota vegaanivaihtoehto (muukin kuin salaatti) vaikkei sitä suoraan lukisi menussa.
Minulla oli hienona ideana tehdä kokonainen ravintolakasvisruoalle omistettu teemaviikko, mutta en ehtinyt toteuttaa sitä, ainakaan vielä. Tutustutaan tämän päivän jutussa sen sijaan ravintoloiden kasvisruokatarjontaan yhden kaupunkiesimerkin kautta.
Kävin viime kesänä maistelemassa neljän eri maarianhaminalaisravintolan kasvisannokset ja kartoitin samalla kaikkien kaupungin paikkojen kasvisruokatason. Kiinnitin huomiota etenkin siihen, miten persoonallinen ravintolan kasvisruoka-annos/menu on ja onko annoksissa joku selkeä proteiinin lähde.
Tulos yllätti: seitsemällä kaupungin ravintolalla oli listoillaan ns. kunnon kasvisruoka-annos rehellisellä proteiininlähteellä. Kasvissyönti ei ole Ahvenanmaalla erityinen trendi eikä kasvisruoasta puhuta samaan tapaan kuin meillä mantereella, jossa lihansyönnin vähentäminen tai kokonaan lihasta luopuminen on ollut runsaasti tapetilla kuluneen vuoden aikana. Siksi kasvisruokien kirjo ja taso yllätti. Neljällä paikalla oli listoillaan rehellinen kasvisproteiinin lähde kuten seitania, tempeä, oumphia ja tofua.
(Huom: tiedän totta kai että ihan kaikessa ruoassa, kasviksissakin, on jonkun verran proteiinia, mutta kunnollisella proteiinin lähteellä tarkoitan ruoka-ainetta jonka proteiinipitoisuus on yli 10%. Kourallinen papuja tai pähkinöitä tai juustonokare salaatissa ei vielä merkkaa kunnollista proteiininlähdettä.)
Kesällä testaamani kasvisruoka-annokset:
PARAS.
Aloitetaan todellisesta yllättäjästä: kaupungin parhaana pihvipaikkana tunnettu Dino's.
Ehdin kesän aikana tutustumaan kahteen eri menuun listan vaihtuessa kesäkuun lopulla, ja kumpikin menu oli erinomainen. Dinosilla on vakituisesti listalla kaksi eri kasvisruoka-annosta, joista ainakin toinen on vegaaninen tai mahdollista saada vegaanisena versiona. Annoksissa on käytetty vähän laajempaa mielikuvitusta kuin risottolinja, ja kesän kasvismenu tarjosi mm. hirssipihvejä voissa paistetun mangoldin kera, chilissä ja valkosipulissa marinoitua tempeä ja juustotäytteisiä portobellosieniä kera hernelettujen. Mmm..!
Kuvassa sieni/hernelettuannos. Värikäs, kaunis ja hyvänmakuinen, mutta tämän annoksen heikkoutena oli epäruokaisuus. Juusto toimi käytännössä annoksen ainoana mainittavana proteiinin- ja energianlähteenä, eikä sitä ollut kovin paljon. Nälkä yllätti jo vajaan parin tunnin kuluttua tämän annoksen syömisestä.
Sen sijaan seuraava annos oli toisesta ääripäästä, melkein samanhintainen mutta sisälsi niin paljon tanakkaa syötävää että olin ratkeamispisteessä ruokailun lopussa:
Chili-valkosipulimarinoitua tempeä, yrttisienipaistosta ja kokonaisena paahdettu (pieni) kyssäkaali.
Soijapavuista fermentoimalla valmistettava tempe on suomalaisissa ravintoloissa edelleen harvinaisuus, ja oli vähintään yllättävää löytää sitä Dinosin listalta. Kysyin Dinosin henkilökunnalta miten juuri heillä on kaupungin kiinnostavin kasvisruokalista, sain kuulla, että ravintolassa oli tehty viime vuonna kasvisruoan osalta tietoinen päätös panostaa siihen. "Mietittiin, että haluamme erottua tällä. Kun muualta saa niitä salaatteja ja vetisiä kasvispihvejä, meiltä saa jotain muuta".
Ei muuta kuin peukut tälle :) Dinosin syksyn listalta löytyy täytettyä polentafrittataa linssiragulla ja paahdetulla bataatilla sekä seitania maissicremellä, limekastikkeella ja curryperunoilla.
VÄHÄRUOKAISIN.
Kesäravintola Von Knorringin listalta löytyy kaksi kasvisruoka-annosta, jotka ovat persoonallisempia kuin salaatti/risottolinja. Valitettavasti kunnollinen proteiinin lähde puuttuu ja toinen annoksista on ruokaisuudessaan alkuruoan tasoa.
Tilasin ihastuttavan kauniisti asetellun ja värikkään annoksen marinoitua munakoisoa (ylempi kuva) tuunattuna versiona, jossa oli riisin tilalla tomaattisipulipaistosta ja parsaa. Varsinaisia proteiinin lähteitä annoksessa on riisin kera tai ilman nolla. Erittäin hyvänmakuinen annos, mutta ei tällaisella nälkä lähde.
Verrokkina kuva ystäväni liharuoka-annoksesta (alempi kuva) joka oli yli kaksi euroa halvempi kuin kasvislautaseni: Jägarsmörgås eli paahdettua leipää jonka päälle on kasattu paistettua lihaa ja kermaista sienikastiketta. Aikamoinen mättö pariin munakoisoviipaleeseen, porkkanaan ja tomaattipaistokseen verrattuna.
Tällaiseen hinnoitteluun törmää välillä ja se vihastuttaa minua. Tarkoitan hinnoittelua, joka ei pohjaa annoksen raaka-aineisiin, kokoon tai ruokaisuuteen vaan annoksen "asemaan" listalla: ystäväni tilaama annos oli "vain" lämmin voileipä ja minun munakoisoni taas "hienostuneempi" annos. Jos olisin tilannut Jägarsmörgåsin kasvisversion, joka oli ravintolan toinen kasvisruoka-annos, olisin maksanut vähemmän ja saanut kaksin verroin enemmän ruokaa lautaselle (vaikkakin ehkä epäterveellisempää: puolet annoksesta on vehnäleipää ja ranskalaisia perunoita). Nämä ovat juttuja joita en vain tajua.
OIKEIN HYVÄ.
Ahvenanmaan kalleimman ravintolan Nauticalin listalla ei ole yhtäkään (!!) kasvisruokaa, mutta heidän vain kesäsesonkina toimiva terassinsa Nauticaltan paikkaa aukon. (Kasvissyöjät varmaankin välttävät Nauticalia talvisin... ;))
Olen aiempinakin kesinä nauttinut Nauticaltanissa kauniita ja raikkaita kasvisruoka-annoksia, mutta aikaisemmin niiden ainoa proteiinin lähde on ollut juusto, jos ylipäänsä jokin proteiinin lähde on ollut tarjolla. Tänä kesänä myös 'Altan oli lähtenyt mukaan uusien kasvisproteiinin lähteiden buumiin ja listalta löytyi Ruotsissa kehitettyä, nyt Suomenkin kaupoista löytyvää oumphia (alempi kuva). Pyysin annoksen ilman ranskiksia mutta ne tulivat joka tapauksessa ^_^
Oumph on valmistettu soijasta eli raaka-aine on siis sama kuin markkinoilla jo olevissa soijaproteiinituotteissa (kuten kuivatut soijaprotskutuotteet), mutta koostumus on uudenlainen. Oumphia saa nyt niin trendikkään nyhtölihan tyylisenä, fileenä ja suikaleina. Kaupasta en ole itse vielä oumphia ostanut mutta maistanut parissakin ravintolassa ja hyvää on :)
Ylemmässä kuvassa Nauticaltanin listan toinen kasvisruoka-annos: grillatut kasvikset salaattipedillä, brie-juustolla ja parmesanilla. Mmm...! Ei mikään mielikuvituksellisin kasvisruoka, mutta toteutus ratkaisee: salaatin voi tehdä siihen tylsimpään mahdolliseen jäävuorisalaatti-kurkku-tomaattipohjaan, tai sitten tällaiseen värejä pursuavaan tyyliin. Kasvisten seasta löytyi vielä rouskuvaa pähkinää, erilaiset tekstuurit annoksessa hivuttavat aina arvosanaa ylöspäin! :)
Jumbona kesän karsein ravintola-annos. Ulkonäkö ei sitä (ehkä..?) paljasta, mutta maku....
FLOPPI.
Kesän ravintolaoppaassani kerroin, että itäsataman Ångbåtsbryggan, puhekielellä Bryggan, on Maarianhaminan halvimpia ravintoloita. (Kesän aikana Brygganiin muuten avautui toinen puoli joka edustaa hienostuneempaa brasserie-tyyliä, sitä ei pidä sekoittaa perus-Brygganiin...)
No, edullisen hinnan mukana tulee totta kai myös edullisia ruokaratkaisuja. Ymmärrettävästi kastikkeet ovat tehdasvalmisteisia ja raaka-aineet muutenkin bulkkikamaa. Maustamiseen hinnan ei kuitenkaan odottaisi vaikuttavan, tai sitten kokilla oli kiire ja mausteet unohtuivat tällä kertaa...
Brygganin listalla oli kolme eri kasvisannosta, joista yksi perinteinen salaatti. Bongasin ilokseni tofun, ja annoin paikalle mielessäni peukkua kunnollisen kasviproteiinilähteen sisällyttämisestä listalle. Tofun sai tilata paahdetun maissin ja lohkoperunoiden kaverina tai tacojen täytteenä. Kumpikaan annos ei sovi ruokavaliooni, mutta päätin tilata tacot sillä vehnälätyt voi helposti jättää syömättä.
Annos saa kehuja tofun määrästä: tässä ei ole säästelty ja kasvissyöjä saa tosiaankin masun täyteen jo proteiinin puolesta. Arvioin että tofua oli lautasella varmaan 200 g. Mutta... sitä ei oltu maustettu millään tavalla. Se oli täysin naturelli. Kuten tofua maistaneet tietävät, se ei itsessään maistu yhtään millekään ja on täysin riippuvainen marinoinnista tai paiston yhteydessä tapahtuvasta maustamisesta.
Jääkaappikylmistä purkeista kaivetut teolliset salsat ja guacamolet eivät kohottaneet makuelämystä. Annos oli kertakaikkiaan niin hirveän makuinen että en tiedä saisiko kukaan opiskelijabudjetillakaan kaupan aineista näin kaameaa tacoannosta aikaan. Pikaruoka on pikaruokaa, mutta ihan näin karun makuista settiä en odottaisi ravintolassa saavani. Saattoihan olla, että kokilla oli huono päivä ja hän tosiaan unohti vähintään tofun maustamisen....
*
Haluaisin nyt kuulla teidän kasvisruokakokemuksianne ravintoloissa. Mikä on ollut huonoin, mikä paras kokemus? Mistä saa Suomen parhaat ja persoonallisimmat kasvissafkat?
Moro!
Mulla olisi täällä kaksi lippua viikonlopun I Love Me -kauneusmessuille Helsinkiin.
Itse en pääse messuille kun "joudun" niinkin ikävään paikkaan kuin Ahvenanmaa <3, joten liput kelvannevat jollekulle teistä?
Heitän lippujen seuraksi vielä kimaran suloisia nudekynsilakkoja niin tulee kynnetkin iloisiksi, niinkuin mun kynnet eilen :) Essieltä sävyt Wrap Me Up ja Just Stitched ja Lumenelta sävyt Silokallio ja Usvaniitty.
Arvon liput tänä iltana yhdelle hengelle, joku voi siis napata kaverin messiin :)
Osallistut arvontaan sanomalla jotain kivaa kommenttilaatikkoon. Jätäthän s-postiriville myös sähköpostiosoitteesi niin saan sinuun yhteyden.
Osallistumisaikaa on tämän päivän ajan eli 18.10. kello 24.00 saakka.
Kyttäilkää sitten osallistujat heti huomisaamuna sähköpostianne niin saan voittajan osoitteen mahdollisimman nopsaan ja liput postiin heti huomenna että varmasti ehtivät perjantaiksi. :)
Arvonta suoritettu: liput saa Martsa. Onnittelut ja mukavia messuja :)
*
P.S. Ainiin, koska olen Laveran ystävä (ja olisin ollut heidän osastollaan töissä jos ei olisi ollut tuota sovittua Ahvenanmaa-menoa) niin vinkkaan tähän Laveran messutarjouksesta: Laveran osastolla 7F61 kaikki tuotteet messujen ajan peräti -40% alennuksella! Siis kaikki. Lisäksi 15 ensimmäistä ostajaa saa jokaisena messupäivänä yllätyslahjan. :)
Ahh. Tänään sain kuvattua aivan erityisen tyydyttävän ennen/jälkeen-kynsikuvasarjan, kun kynteni olivat päässeet aika mehukkaan karuun kuntoon reissun aikana ja kävin tänään huollattamassa ne.
Minullahan on oman kynnen päällä geelivahvistus joka auttaa kynttäni kasvamaan suoraan, ilman tätä vahvistusta kynteni menevät siihen surullisenkuuluisaan kieroon muotoon. Olen täysin koukussa tähän kynnenkaunistustoimenpiteeseen, ja sen ainoa huono puoli on riippuvuus kynsien laittajasta ja säännöllisestä "hoitoonpääsystä", kuten on tullut ihan oman postauksenkin verran todettua. Nytkin sinnittelin taas kuusi viikkoa. Tai kuusi ja puoli, tarkemmin sanottuna. Kynnet huollettiin edellisen kerran juuri ennen Riikan lukijamatkaa.
Eipä tuolla Kreikassa oikein saanut iloita kynsistä viimeisillä viikoilla eikä niitä viitsinyt lakata kun juurikasvu oli niin karsea. Ilo oli sitäkin suurempi kun tänään pääsin huollosta ja sain lakata kynnet pitkän tauon jälkeen.
Ja vielä lähikuvasarja jonka ylimmän kuvan ällöttävyydestä varoitan:
Hyi hemmetti... (...ja sormista näkee että aamulla on taas pesty hiuksia Fudgella... ;))
Pikkkkuisen tyydyttävää katsella tällaista transformaatiota ^_^
Lakaksi valitsin Essien Cashmere Matte -kokoelman huurteisen, savuisen liilaihanuuden nimeltä Coat Couture. Olen saanut lakan blogin kautta, se saapui itse asiassa juuri ennen Kreikkaan lähtöä enkä ehtinyt silloin testata yhtäkään kokoelman lakoista.
Tämä mattapintainen kaunotar sopii syksyyn kuin nenä päähän.
Toisaalta... myönnän, että kyllä kirkkaatkin sävyt houkuttavat ihan vain vastapainoksi tälle harmaalle koleudelle joka toivotti minut tervetulleeksi kotimaassani. Aika houkuttavia sävyjä löytyy myös Natural Coden läjästä, jonka sain liittyen tulevaan Natural Code by Lumene -kiertueeseen.
Laitetaan kiertueviikon kunniaksi NC-lakkanamiakin mukaan postaukseen :)
Erityismaininta näille kahdelle suosikille; "sinitarraminttu" Dragonfly ja heleä baby-sininen Rebel Royal, joka minulta löytyy jo entuudestaan. Just sellainen sininen sävy jota tykkään käyttää kesämeikissä myös eyelinerina ja joka sopii mun mielestä älyttömän hyvin päivettyneelle iholle :)
...mutta nyt Essie vei voiton koska mun oli pakko saada liilaa <3 <3 Ymmärrätte ^_^
Nähdään huomenna Tampereen Sokoksella, jookos :)
