Pieni ilmoitusluontoinen asia jälleen, blogin muuton seurauksena:
Blogiin ehti muutaman ensimmäisen viikon aikana muuton jälkeen tulvia tuhansia roskapostifiltterin ohi päässeitä spämmikommentteja ennenkuin roskapostia suodattava Akismet plug-in tajuttiin laittaa päälle, ja minulla on edelleen yli 2000 roskapostia manuaalisesti poistettavana.
Näiden roskakommenttien joukossa on myös "oikeita", teidän jättämiä kommentteja, joita en nyt ole päässyt julkaisemaan koska ne ovat piilossa 2000+ spämmin seassa. Halusin kertoa mistä tämä johtuu, jos monikin ihmettelee miksi en ole julkaissut heidän kommenttiaan. Ongelma koskee ennen kaikkea joulukuuta vanhempiin postauksiin jätettyjä kommentteja.
Uusimpiin postauksiin jätetyt kommentit näen suoraan bloginhallintani etusivulla postauskohtaisesti, mutta vanhempiin postauksiin jätetyt eivät näy minulle ennenkuin osun niiden kohdalle poistessani noita roskaposteja.
Näin ollen, jos olette jättäneet joulukuun aikana kommentteja vanhempiin postauksiini, menee vielä jokunen tovi ennenkuin saan ne julkaistua koska roskapostien manuaalinen läpikäynti ja deletointi on aikaavievää hommaa (kommentteja saa poistettua vain 20 erissä kerrallaan). Pahoittelut tästä.
Olen tähän mennessä poistanut noin tuhatkunta spämmiviestiä ja niiden joukosta löytyi jo useita "oikeita" kommentteja, joten arvaan että loppujenkin joukossa niitä on.
Kaikenlaista extrapuuhaa tämä muutto tuokin muassaan.... :)
*
P.S. Että nyt jotain positiivistakin niin haluan välittää SUUUURET kiitokset kaikille joulumusiikkivinkkejä jakaneille lukijoille! Vinkkejä tuli tosi paljon ja niissä oli aivan mielettömän hyviä levyjä ja artisteja joista osasta en ollut koskaan kuullutkaan, ja nyt mulla on ihan törkeän hyvä joulumusiikkisoittolista koottuna! Kiitos teidän :) Ei ole kuulkaa Bublé soinut kertaakaan viime viikon jälkeen ^_^
Jos joku muukin kaipaa inspiraatiota joulumusalistalleen niin kannattaa käydä lueskelemassa kymmeniä vinkkejä näistä kommenteista, musiikkityylejä löytyy laidasta laitaan jazzista poppiin, perinteiseen, klassiseen ja raskaaseen ja löytyipä sieltä muutama biisi vähän kokeellisempaakin settiä :)
Ei mulla oikein muuta kuin että ohhhhhohh.
Sattuu.
Kuinka moni muu on jo syönyt jouluruokaa?
Smakbynin joulupöytä täytti kaikki odotukset. Jos täältä ei lähde vatsa väärällään niin on tehnyt jotain väärin.
Koko viikon olin vain odottanut että pääsen vuoden ensimmäisen joulupöydän ääreen. Vatsaan koskee mutta kyllä oli sen arvoista. Juustopöydän rusehtava sinihomejuusto lakritsaisen luumuhillon kanssa kruunasi koko komeuden, vaikka kyllä Smakbynin graavilohi taisi vetää illan parhaat makupisteet. Lohitartar tuorejuustolla ja rapupatee nousivat nekin kohokohtien joukkoon. Aijjai.
Sesonki on alkanut. :)
Jaksaisikohan sitä laivalla vetää huomenna uuden joulubuffamätön..? :D
En hämmästyisi vaikka jaksaisin ^_^
Jouluruoka <3
.
Mikä on teidän lempijouluruokaa?
Minun on:
Tänä aamuna heräsin tunteeseen. On saatava puuroa. Teki aivan sairaasti mieli puuroa.
Olen kertonut kaurapuurohulluudestani jo aiemminkin, mutta kuten muidenkin suosikkiasioideni kohdalla, siitä puhuu mielellään usein. Puhutaan tänäänkin, aamuisen puuroeuforiani jälkimainingeissa. :)
Erikoisen mieltymyksestäni tekee se, että kaurapuuro muuttui minulle herkkuruoaksi vasta ruokavaliomuutokseni jälkeen. Aiemmin en kaurapuurosta juuri piitannut. Koko hiilarielämäni aikana se oli viimeinen puuro jota tykkäsin syödä, jääden jonon päähän mannapuuron, riisipuuron ja ruispuuron jälkeen. Kaura oli minusta jo lapsena jotenkin ällön makuista. Kai se oli se beetaglukaanin aikaansaama limaisuus, joka nimenomaan tekee kaurapuurosta erityisen terveellistä muihin puuroihin nähden.
Jätettyäni viljat, kaurapuuro alkoikin maistua. Ihan hullua, että vanhana leipäaddiktina ("jälkiuunileipä is my middle name") suurin himottava viljaherkkuni ei suinkaan ole lämmin, vastaleivottu ruisleipä, vaan arkinen puuro. Oikeastaan mikään vilja ei aiheuta minulle enää mielitekoja, mutta kaurapuuro on kiistatta bataatin ohella ihanin hiilariherkku jolla herkuttelen aika ajoin.
Kuten tänä aamuna.
Tein ihan kunnon puuromätön.
Pelkkä yhden desin standardipuuro ei vie nälkääni, joten minun kaurapuuroni tuunataan roimalla proteiinilisällä. Ja tehdään tuplana, jos se on ainoa ruoka.
Tämän aamun puuroannos rakentui näistä:
vajaa 2 dl suuria kaurahiutaleita
1 rkl kookosjauhoa (tihentää koostumusta ja tuo hyvän kuitulisän)
1 kananmuna
1 valkuainen
2 dl vettä
2 dl soijamaitoa
1 dl raejuustoa
0,5 dl viinimarjoja
1 rkl hasselpähkinärouhetta
1 rkl hampunsiemenrouhetta
suolaa
muutama ruokalusikallinen voita päälle
Ei mikään ihan vähäkalorinen aamiainen :)
Ahhh. Niin hyvää että ei oikeasti sanat riitä. Vielä kun keittää puuron isoista, pidempää keittoaikaa vaativista kaurahiutaleista ja hauduttaa pitkään niin aijjai... Pitkä haudutus tuo puuroon aivan erityisen samettisen koostumuksen. Voisilmä kruunaa herkun - vaikka on kookosrasvakin kyllä tosi hyvää puurossa.
Vinkkinä yksi blogini suosituimmista ruokaresepteistä, taivaallinen uunipuuro jogurttisydämellä <3 Maista niin tiedät... :) Resepti ei ole omani vaan itsekin löysin sen alkujaan toisesta blogista, nyt olen varioinut siitä jo kymmenen eri versiota.
En voi olla puuroautuuteni kohdalla miettimättä, miten hassua on, että monen silmään tylsä terveysruoka voi muuttua minulle erityisherkuksi. Jollekulle kaurapuuro on melkein pakolla vedettävää terveyspöperöä (sellaisena se suunnilleen minullekin lapsena näyttäytyi), minulle taas hartaasti nautiskeltava herkku. Saan sen syömisestä samanlaisen kokemuksen kuin joku toinen mahdollisesti jäätelöannoksesta.
Tiedän, että tällaisen sanominen todennäköisesti ärsyttää monia. Terveellisesti syömisestä kiinnipitäminen ylipäänsä tuntuu olevan joillekin punainen vaate, toisia ärsyttää kamalasti jos joku ei syö kulttuurimme "perinteisiä" herkkuja eli lähinnä niitä sokeri- tai tärkkelyspitoisia. 'Herkuksi' määriteltävän kuuluu jostain syystä olla ravitsemuksellisesti heikko, suorastaan epäterveellinen. Eikö ole kummaa?
Näistä perinteisistä, epäterveellisistä herkuista pidättäytymisen täytyy jonkun näkemyksen mukaan pitää sisällään suurtakin itsehillintää ja itsensä riuduttamista. Jos joku väittää muuta, se ei varmaan ole totta ja sisäisesti tuokin "pullahiiri" kamppailee hurjasti joka kerta kun kulkee korvapuustien ohi.
Totuus on, että kun makean koukusta on kerran päässyt irti ja luopunut sokerin käytöstä, ei kamppailua enää tarvitse käydä. Makumaailman aistimukset muuttuvat täysin. Entiset herkut eivät herätä niitä tuntemuksia joita ne tarjosivat ennen. Sen sijaan tavallinen ruoka alkaa maistua eri tavalla. "Tavalliset" ruoka-aineet saavat intensiivisemmän maun ja kaikki missä on vähänkään luontaista sokeria (fruktoosia tai laktoosia eli kasvikunnan tuotteet ja meijerituotteet) maistuvat makealle.
Näin ollen arkinen kaurapuurokin voi yhtäkkiä muuttua makunsa puolesta entiseksi "jäätelöksi". Niin hassulta kuin se voi kuulostaa. :)
