Mádara on lanseerannut uuden hoitovoiteen meille 3-kymppisille: Smart Antioxidants.

Juttelin tuotteista Mádaran perustajan Loten kanssa viime syyskuun Mádara-vierailulla ja hän kertoi innoissaan juuri julkaisun kynnyksellä olevasta voiteesta, jonka mainoskasvo hän itse 33-vuotiaana tulisi olemaan. Suomeen Smart Antioxidants saapui tämän vuoden alussa.

Smart Antioxidants on tarkoitettu ensimmäisten ikääntymisen merkkien häivyttämiseen ja tulevien ennaltaehkäisyyn, ja se sijoittuu peruskosteuttavien Deep Moisture - ja SOS-tuotelinjojen ja 45+ ikäisille suunnatun Time Miracle -linjan väliin.

Smart Antioxidants -voiteesta on kaksi eri koostumusta; ohut ja kevyt fluidi normaalista sekaiholle ja täyteläisempi voide kuivalle iholle. Minä sain maahantuojalta testiin ohuemman.

Antioksidanttipitoinen voide hoitaa ihoa neutraloimalla vapaiden radikaalien vaikutuksia. Ensimmäiset iholla näkyvät ikääntymisen merkit kuten pienet juonteet, täyteläisyyden puute, laajentueet ihohuokoset, epätasainen ihonsävy ja pigmenttilaikut ovat seurausta ennen kaikkea vapaiden radikaalien vaikutuksista soluissa.

Vapaat radikaalit ovat helposti reagoivia happimolekyylejä jotka vaurioittavat soluja ja nopeuttavat elimistön ja ihon vanhenemisprosesseja. Paras suoja hapetusstressiä vastaan tulee sisäisesti nautitun ravinnon kautta, mutta myös kosmetiikan keinoin on mahdollista vähentää vapaiden radikaalien aiheuttamia soluvaurioita.

Mádaran voiteen antioksidanttiyhdiste koostuu jäkälän (cetraria islandica), sammaleen (sphagnum magellanicum), saniaisen (polypodium vulgare) ja poimulehden (alchemilla vulgaris) uutteista.

Voidepohjassa on muitakin tuttuja antioksidantteja kuten oliiviöljyä ja C-vitamiinia.

Voide lupaa vähentää vapaiden radikaalien vaikutuksia iholla jopa 90% .

Kuva: Mádara

Tykkään voiteesta kovasti, koostumus on tuttua, miellyttävää Mádaraa. En ole tainnut pettyä minkään Mádaralta testaamani voiteen suhteen, jopa superpaksulle Pihlaja-DD:lle löytyi lopulta käyttöä yökäsivoiteena. (Ja tuoksu on mitä koukuttavin..!)

Smart Antioxidants Fluid on Deep Moisture Fluidin ohella ohuin kokeilemani Mádara-voide. Se riittää kosteuttamaan minun normaalin ihoni mutta sopii selvästi parhaiten kesäaikaan, näin talvella voiteessa saa olla vähän enemmän täyteläisyyttä koska iho on kuivempi. Tällä hetkellä omistamani Mádaran päivävoiteet ovat täyteläisyysjärjestyksessä: Smart Antioxidants, SOS Hydra Recharge ja Time Miracle Day Cream. Nyt kun vertailin näitä niin huomasin, että alun perin hitusen liian paksuna omaan makuuni pitämä Time Miracle tuntuukin nyt todella hyvältä enkä pidä ihofiilistä yhtää liian "suojaavana".

Mádaran tuoksumaailma on mielenkiintoinen. Se on selkeästi luonnonkosmetiikkamainen tuomalla mieleen kasvikunnan (heinäinen niitty Deep Moisturessa, mausteet ja metsä Time Miraclessa, mausteinen kukkaisuus SOSissa), mutta tuoksut eivät ole samalla lailla yrttisiä, vahvoja ja eteeristen öljyjen sävyttämiä kuin monissa luonnonkosmetiikan sarjoissa, etenkin perinteisemmissä. Smart Antioxidants -voiteessa on tähän mennessä raikkain Mádara-tuoksu; aistin siinä jopa vähän lakritsaa. Taitaa olla suosikkituoksuni Pihlajan rinnalla.

Kuva: Mádara

Lopuksi tekee vain mieli todeta, että Mádaralle ei varmastikaan ole ollut haittaa perustajansa ulkonäöstä... Lotte Tisenkopfa-Iltnere on häkellyttävän upea ilmestys, myös luonnossa (ja normaalisti vähemmällä meikillä). Kyllä näillä kasvoilla kelpaa puhua sarjansa puolesta - emme kyllä kaikki taida saada Loten hipiää vaikka hoitaisimmekin ihoamme Smart Antioxidantsilla. ;)

Smart Antioxidants -voiteilla on hintaa 39,80€ ja pakkauksen koko on 50 ml.

Asia # 1: valitsin vihdoin Urban Decayn meikinkiinnittäjien ja -pohjustajien testaajat.

Päädyin antamaan kaikki kuusi tuotetta eri testaajille ja annan testattavaksi Quick Fixinkin jonka olin ensin ajatellut pitää.

Hyviä testaaja"hakemuksia" oli vaikka kuinka ja oli niin vaikea valita että lopulta kohdistin kullekin tuotteelle joukon potentiaalisia testaajia ja arvoin heistä. (Minun pitäisi ylipäänsä lopettaa tällaisten valintatehtävien antaminen itselleni, ei se vain onnistu kun kaikki tyypit vaikuttaa niin kivoilta että sitten surettaa kun ei voi valita kaikkia ^_^)

Testiryhmä:

Eija – All Nighter Spray

Vilma – De-Slick Spray

Lila – Chill Spray

Sinzu – Self-Adjusting Primer

Matilda – Quick Fix Prep Priming Spray

SiiriS – B6 Prep Priming Spray

Valittuihin on otettu tänään yhteyttä.

Kuulemme heidän käyttökokemuksistaan sitten myöhemmin keväällä. :)

Asia # 2: Suoritin myös Lavera-arvonnan.

Laveran uutuusmeikit ja kynsienhoitotuotteet voitti Linnea, onnea :) Voittajaan on otettu yhteyttä.

Asia # 3: Oikeasti naama meni myttyyn saapuessani eilen Pohjolan ihanasta huurteisesta valkeudesta tänne Tampereen ruskeaan loskaan, harva asia vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti mielentilaani kuin p*ska sää. Anteeksi.

Ulkona irvistelevää harmautta kompensoi kuitenkin ihana vaaleanpunainen yllätys. En ollut pakettia keskiviikkona vastaanottamassa joten se saavutti minut kaksi päivää myöhässä, mutta yhtä paljon se ilahdutti tänään: sain YSL:ltä Naistenpäivän lahjaksi Volupté Tint-in-Balm- huulivoiteen.

...vieläpä kaiverrettuna ^_^ <3

Myyjävuosinani YSL:n huulipunat kuuluivat lemppareihini selektiiviseltä puolelta Diorin Rougen ohella, (nämä kaksi olivat ylitse muiden), etenkin pehmeän kermainen Volupté-laatu oli mieleeni.

Tulikin jotenkin semi-nostalginen olo Naistenpäivälahjaa katsellessani - vaikka eihän noista myyjäajoista niin valtavan kauan vielä ole. Silti, kaunis hylsy toi mieleen mukavia muistoja entiseltä työpaikaltani - kaikkia ihania aamuvuorojen huulipunatestailuja muun muassa ^_^ "Tiistai: tänään swatchaan kaikki liikkeen oranssit huulipunat!" :) <3

Vaikka olen testannut lahjaani vasta yhden ainoan kerran, voin sanoa että ihastuin koostumukseen välittömästi. Niin vain Volupté-linja on edelleen loistokamaa.

Tint-in-Balm ei ole nimensä mukaisesti huulipuna vaan sävytetty, läpikuultava huulivoide. Ja aivan mielettömän hyvän tuntuinen sellainen! Juuri eilisessä postauksessa tuli taas mainittua miten nirsot huulet minulla on, kosteutukseen käyvät vain ja ainoastaan 'Exät. Huulikiilloistakin kelpuutan vain harvat ja valitut kun suurin osa saa huulet tuntumaan epämukavilta.

YSLin Tint-in-Balm ei tunnu ollenkaan huulimeikiltä vaan erittäin miellyttävältä, hoitavalta huulivoiteelta. Yleensä jo ensimmäinen vartti riittää huulirasvan toimivuuden mittaamiseen; huono huulirasva jää tuntumaan ikävällä tavalla tai ei imeydy. Laitettuani Tint-in-Balmia pari tuntia sitten ei ole vieläkään tullut tunnetta laittaa lisää. Huulille jää todella miellyttävä, silkkinen pinta. Ei tahmea, ei muovisen pinnoitettu (tyyliin BabyLips, bleurgh..), ei liian ohut, ei liian paksu... Ja kaunis, läpikuultava sävy. Saamani sävy on muuten 03 Call Me Rose.

YSLin punat eivät ole halpoja; tällä kauniilla voiteella on hintaa 39€. Myyjän työssä tällaisia huulipunia oli ihana tarjota vaikkapa miesasiakkaalle joka etsi jotain kaunista meikkilahjaa naisystävälleen. Arvokas hinta huulivoiteesta mutta maksaahan hyvä viinipullokin saman verran ;) "For those special moments".

Minä katselen täällä nyt mieluummin huulivoidettani kuin ulos ikkunasta harmauteen.

Ja kohta alan tehdä ruokaa, perjantai-illan viini-illallinen ohjelmassa :) Tarvitseekos sinne ulos katsellakaan tai miettiä kuralätäköitä kun sisällä on lämpöä ja hyvää fiilistä. Mieskin on pian kotona. :)

Ihanaa viikonloppua kaikille :)

.

P.S. Ensi keskiviikkona 15.3. saa Tampereen Stockmannilla YSL-huulipunan tai -huulilakan ostoista kaupan päälle kaiverruksen huulipunan hylsyyn.

Kyllä nyt on päästy kokemaan talvinen Lappi iholla ihan toden teolla. :)

Tammikuussa harmittelin, kun olisin niin halunnut viettää synttäreitä Lapissa mutta haave kaatui budjetti- ja ennen kaikkea vapaapäiväongelmiin toisen puoliskon taholta. Sitten sain tilaisuuden liittää itseni kiipeilijäkavereiden Posion reissulle, ja heti perään tarjottiin mahdollisuutta lähteä Carmexin kampanjan tiimoilta kokemaan Ylläs-tunturin meininkiä. Lapin ja minun kuului sittenkin kohdata tänä talvena <3

Olen tänä keväänä saanut kunnian olla Carmexin Suomen lähettiläitä, ja joku teistä on saattanut bongata nimeni Carmex-hyllyissä klassisen purkki-huulirasvan suosittelijana. Jos on yhtään lukenut meikäläisen huulirasvajuttuja blogista niin ei varmaan ole jäänyt pimentoon miten riippuvainen olen tuosta keltakantisesta purkista ^_^ Supertehokkaasti suojaava ja kosteuttava Carmex profiloituu erityisesti talviulkoilijoiden suosikkihuulirasvana, ja tässä hengessä minulle tarjottiin tilaisuutta lähteä tutustumaan yhteen Suomen tunnetuimmista talviulkoilukeskuksista; Ylläkseen.

En ole koskaan aiemmin käynyt Ylläksellä. Ylipäänsä tunturi-Lapin kokemukseni rajoittuvat muutamaan harvaan vierailuun, joista Kilpisjärven ja Kevon kesävaellukset ovat päätyneet blogiinkin.

Aloituskuva kertoo tiivistetysti Ylläs-päivistäni: kimmeltävää aurinkoa ja paksua pilveä. Kuvat ovat hotellini Lapland Hotel Saagan terassilta.

TIISTAI

Saavuin Ylläkselle mitä upeimmassa säässä. Samasta säästä olimme saaneet nauttia maanantaina Korouomallakin. Ahh... leijuin hyvän olon pilvessä. Niin kaunista..! Pääsin vielä jatkamaan upeaa talvisen Suomen luonto-trippiäni. Kyllä nuo Etelä-Suomen talvet vain ovat tylsiä, ei voi mitään... on-off-talvea. Yhdellä viikolla lunta, toisella taas maa on sulaa. Minä rakastan vuodenaikoja ja viettäisin mieluusti kunnon talvea ihan sen kokonaiset kolme kuukautta. Kyllä pohjoisessa asuvien kelpaa.

Tällaisissa maisemissa pääsin kohtaamaan Ylläksen:

Ylläksen alue koostuu kahdesta tunturin etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuvasta kylästä; Ylläsjärvestä ja Äkäslompolosta. Pohjoista Äkäslompolon puolta nimitetään Ylläs Ski Resortiksi, Ylläsjärven puolta Sport Resortiksi. Yhteensä kylissä asuu noin 850 ympärivuotista asukasta. Sesonki jatkuu hieman pidempään pohjoisella Äkäslompolon puolella eteläisen rinteen pehmetessä aikaisemmin keväällä. Ihan uutta tietoa kaltaiselleni talvitunturi-noobille. :) Minä majoituin hieman hiljaisemmalla Ylläsjärven puolella jossa on vähemmän hotelleja ja mökkejä, mutta tämän puolen etuna on majoituksen läheisyys rinteeseen nähden; rinteeseen ja hisseihin pääsee parhaimmillaan suoraan hotellinsa terassilta.

Kylien ja tunturin ympärillä levittäytyy Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Opin myös, että Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto (yli 330 km) ja rinteissä maamme suurimmat korkeuserot. Minun kaltaiselleni patikkapirkolle alueelta löytyy myös paljon talvivaellusreittejä, kansallispuistossa risteilevistä kesäreiteistä puhumattakaan.

Ylläksen huippu on 718 metrin korkeudessa. Vierailupäivinäni tuuli aivan mielettömästi ja viivyttyäni huipulla tunnin olin kuin kokonaamapuudutuksen läpikäynyt ^_^ Mutta Carmexia tarvitsi lisätä vain kerran, hehe ;) Se pysyy.

Olin suunnitellut patikoivani alas (patikkareittejä kulkee myös tunturin laella) mutta tuuli ja katoava tunto raajoistani muuttivat suunnitelmia. Olin kuitenkin iloinen että sain kokea tunturin huipun kauneuden kirkkaassa, aurinkoisessa säässä. Seuraavina päivinä maisemat olivat peittyneet paksuun pilveen.

Kuuma kaakao maistui kun olin palannut tunturireissulta hotellille. Istuin terassillani ja lämpö palasi pikkuhiljaa sormiin ja varpaisiin. Hymyilin maisemalle ja koin onnea niinkin pienestä asiasta kuin ilmaisesta kuumasta vedestä jota sai hotellin aulasta :)

Olen muuten viisastunut huomattavasti Kilpisjärven reissusta; nykyään minulla kulkee aina mukana oma kaakaosekoitus tummasta kaakaojauheesta ja steviasta. :)

Illalla vedin hotellin ravintolan buffetissa perinteiset juustoöverit (ja saattoi muutakin ruokaa mennä aika lailla) ja vietin loppuillan huoneessani pinkeää ja aristavaa vatsaani hieroskellen. Noutopöydät....

Kun seuraavana päivänä kuulin, että olin huoneessa nököttäessäni missanut aivan mielettömän hienot ja voimakkaat, monta tuntia jatkuneet revontulet ihan siinä pääni päällä, vaivuin megalomaaniseen harmitukseen ja halusin kovasti syyttää ruokaähkyn aiheuttamaa hetkellistä sekavuustilaa. No ei. Kyllä mä vain rehellisesti unohdin revontulten mahdollisuuden. *saa potkaista*

KESKIVIIKKO

Keskiviikko valkeni hyvin eri värisenä kuin tiistai; harmaa pilvimassa peitti auringon ja tunturin rinteet. En antanut sen haitata vaan suuntasin Carmexin sponssaamaan Helly Hansen Mountain Battle -rinnesuunnistustapahtumaan Ylläs Ski Resortin puolelle. Tulisi nähtyä tämäkin puoli tunturia.

Kävi mielessä, olisiko ketään edes osallistumassa Battleen tässä säässä.

Mutta jo vain, viimainen sää ei estänyt hiihtolomalaisia saapumasta rinteeseen ja Battleenkin saatiin viisi joukkuetta.

Tuiverruksen läpi joukkueet lähtivät matkaan.

USAn hiihtokeskuksissa jo perinteeksi muodostunut Helly Hansen Mountain Battle järjestetään Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Koko perheen rinnesuunnistuskisassa suoritetaan rasteja 2-4 hengen joukkuein kolmessa eri kisakategoriassa.

Yhdellä rastilla oli hyödyllistä informaatioarvoakin; joukkueet pääsivät etsimään piipparien avulla lumivyöryyn hautautunutta.

Maalissa! :)

Kaikki osallistujat palkittiin runsain sponsoripalkinnoin Carmexilta, Helly Hansenilta, TomTomilta ja Bollélta. Joku kommentoi palkintojenjakotilaisuudessa että "Nyt ei lopu huulirasvat ihan hetkeen" :D

Vinkkinä muuten, jos satutte olemaan Ylläksellä pääsiäisenä: Helly Hansen Mountain Battle järjestetään seuraavan kerran 14.4. Jos siis vaikka kiinnostaisi kivan ulkoilutapahtuman lisäksi täydentää Carmex-varastot :)

Itse jatkoin ulkoilupäivää vielä patikoinnin merkeissä. Nyt kun on tänne päästy niin tunturimiljööstä otetaan kaikki irti. :)

Kuten ylempänä tuli mainittua, Ylläksellä on runsaasti myös talviretkeilyreittejä. Osa vaatii lumikengät ja nämä reitit on merkitty erikseen. Lumikenkäreiteillä kulkee myös fat bike -eli läskipyöräilijöitä. Yksi kiipeilijäkavereistani puhui fat bikeista Posiolla ja nyt näin sellaisia livenä ensi kertaa, näytti muuten kivalta puuhalta. Ehkä minäkin pysyisin pystyssä..? :) Ja varmaan hyvää treeniä! Voisi joskus kokeilla.

Yritin värittää harmaata maisemaa Carmexinkeltaisilla laseilla ^_^

Ja ehkä vähän sitä revontuliharmitustakin.

Kaikki puhuivat koko päivän edellisillan ja yön valo-show'sta, jopa kävelylläni kohtaamat makkaranpaistelijat laavulla. En päässyt karkuun mokaani. Eihän nyt tähtikirkkaana iltana sovi unohtaa käydä kurkkaamassa ulos kun ollaan näillä leveysasteilla, etenkin jos toiveissa on nähdä revontulet.

Ja minä totta vie haluaisin sellaisia päästä ihailemaan.

Korouomalla näin hetken verran miedot, vaaleat revontulet. Ne olivat ensimmäiset koskaan näkemäni revontulet. Ne hiipuivat pian mutta iloitsin siitäkin vähästä. Ylläksellä olisi ollut tilaisuus nähdä oikea revontulten Cirque du soleil.

Mutta mitä sitä nyt tähän takertumaan, sanoin lopulta itselleni hämärtyvässä Ylläsjärven illassa. Olin joka tapauksessa päässyt kokemaan haaveideni talvisen Lapin. Ja täällä on upeaa. Ihan ilman valoja taivaallakin.

© Timo Repo

Northern Lights - ensi kertaan :)

(Kuvan lähetti minulle muuan tv-tuottaja johon tutustuin hotellilla. "Ai sinäkö missasit ne..? Laitanko sulle kuvan?")

Suuri kiitos Carmexille upeasta mahdollisuudesta päästä tutustumaan Ylläkseen ja kokemaan tunturikohteen taikaa. <3

*

Carmex-lähettiläänä saan vielä arpoa kolmelle teistä vuoden Carmexit (12 purkkia). Osallistut arvontaan kertomalla, millaisesta talviulkoilusta pidät - tai jos et pidä, niin kerro miksi ei nappaa.

Osallistumisaikaa on viikon verran, torstaihin 16.3. kello 24.00 saakka.

Edit. Arvonnassa voittivat j, Suski75 ja Miriam, onnea :) Voittajiin on otettu yhteyttä.