Olin jo julkaisemassa juttua Avrilin puhdistustuotteista, kun ryhdyin jutun alkuun kirjoittamaan lyhyeksi aikomaani "tietoiskua" Karkkipäivän kaupallisista yhteistöistä. Yhtäkkiä huomasin kirjoittaneeni niin paljon tekstiä että pidin parempana siirtää teksti ihan omaksi postauksekseen. Tässä se on:
Kerron tähän väliin jotain, jota minun on tehnyt pitkään mieli valottaa täällä blogissa. Aihe on kaupalliset yhteistyöt kosmetiikan nettikauppojen kanssa ja miten ne itse asiassa rakentuvat minun blogissani. 
Kirjoitan blogissani paljon tuote-esittelyjä ja arvosteluja, joista osassa on ’kaupallinen yhteistyö’ -merkintä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa sellaisesta tuote-esittelystä, jossa ei ole tätä merkintää? Loppupeleissähän ihan jokainen tuote-esittely on siinä mielessä kaupallinen, että ne ovat tuotteelle mainosta. Itse ostamani tuotteenkin esittely on ”mainos” koska tuote saa sen kautta näkyvyyttä.
Minulla on lukuisia pitkän linjan yhteistyökumppaneita jotka ovat jo vuosien ajan lähettäneet minulle myymiään tai maahantuomiaan tuotteita. Tuotteista kirjoittaminen on vapaaehtoista ja saan itse päättää, kiinnostaako minua kertoa tuotteesta blogissa vai ei.
Valtaosa tuote-esittelyistäni pohjautuu näihin PR-tuotteisiin tai itse ostamiini tuotteisiin. Koska vastaanottamieni PR-näytteiden määrä ylittää realistiset mahdollisuudet kirjoittaa niistä kaikista tai ylipäänsä edes kokeilla kaikkia tuotteita omalle iholle tai hiuksiin, jää käytännössä noin 50% näytetuotteista kokeilematta. Näin ollen moni yhteistyökumppani lähettää minulle paljon tuotteita ihan turhaan, mutta he ovat tietoisia tästä. Vapaaehtoisuus on PR-näytemarkkinoinnin pohja.
’Kaupallinen yhteistyö’ tarkoittaa, että tuote-esittelystä on sovittu ja saan kirjoituksesta palkkion. Olen luonut tällaisia sopimuksia sellaisten yhteistyökumppanien kanssa, jotka ovat halunneet vähentää randomisti lähetettyjen (ja minun nurkkiini pölyttymään jäävien) tuotteiden määrää ja mieluummin varmistaa tuotteiden näkyvyyden sovitulla yhteistyöllä.
Mutta mielipidettäni ei voi ostaa, kuinka tällöin voidaan ”sopia tuote-esittelystä”? Minulta ei voi tilata kirjoitusta aiheesta x ennalta sovitulla positiivisella vinkkelillä, ja kaupalliseen yhteistyöhön kuitenkin luonnollisesti liittyy positiivinen sävy. Entä jos en tykkääkään tuotteesta, jonka kumppani toivoisi minun esittelevän? Miten silloin voi syntyä tuotteen myyjälle mielekäs, positiivisen näkyvyyden yhteistyö?
Se syntyy siten, että Karkkipäivän kaupallisten yhteistöiden tuotteet valitaan räätälöidysti ja yhteisymmärryksessä siitä, että kirjoitus saa tarpeen vaatiessa sisältää myös perusteltua kritiikkiä.
Teen yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka harjoittavat läpinäkyvyyttä ja jakavat kanssani rehellisyyden arvon. Hyvä kaupallinen yhteistyö ei tarkoita yksipuolisen sokerikuorrutettua ylistystä. Yritys, joka kaupallisten yhteistöiden kautta välittää rehellistä ja läpinäkyvää asennetta, saavuttaa markkinointityylillään mielestäni vielä paljon laajemman positiivisen vaikutuksen kuin yksittäisen tuotteen mahdollisen myyntimenestyksen.
Kaikki tuotteet eivät sovi kaikille, ja joskus hyvissäkin tuotteissa voi olla ominaisuuksia, jotka ansaitsevat kritiikkiä, niin yksinkertaista se on.
Ostatko sinä tuotteesi mieluummin pelkkää yksipuolista hehkutusta harjoittavalta yritykseltä, jonka mainonnassa kaikki tuotteet sopivat kaikille, vai yritykseltä, joka kertoo tuotteiden ominaisuuksista monipuolisesti ja rehellisesti?
Biodellyn Tanja Kipinoinen
Sovittujen yhteistyöpostausten sisältö valikoituu Karkkipäivä-blogissa siten, että kumppani, esimerkiksi Biodelly-verkkokaupan kauppias Tanja Kipinoinen, esittää minulle joukon tuotteita tai tuotemerkkejä joille hän toivoisi näkyvyyttä. Näistä tuotteista valitsen ne, jotka kiinnostavat ja innostavat minua ja joista tuntuu luontevalta kirjoittaa. Sitten testaan tuotteet.
Jos kävisi niin, että en pidäkään tuotteista tai ne eivät sopisi iholleni, kerron siitä Tanjalle ja valitsemme toiset tuotteet.
Positiivista arviota minulta ei voi tilata – jos yhteistyökumppani ehdottomasti toivoisi kaupallista kirjoitusta tuotteista joiden laadun takana en oman kokemukseni kautta voi seistä, kieltäydyn yhteistyöstä. Tällaistakin on sattunut silloin tällöin, tosin ei vakituisten, monivuotisten yhteistyötahojen kanssa. (Etuna pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on, että ihmiset näissä yrityksissä tuntevat minut jo niin hyvin, että tuntevat ihotyyppini, koostumusmieltymykseni, tuoksumakuni - jopa minkä tyyppisistä maskaraharjoista pidän ^_^)
Vaikka kuinka saisin palkkion, en voi kirjoittaa sellaista mitä en voi allekirjoittaa. Luottamus tähän arvomaailmaan sekä kaupallisten yhteistöiden uskottavuus on tietysti viime kädessä vain lukijan arvioitavissa.
Hetki sitten tein yhteistyöpostauksen 100% Pure -merkin tuotteista House Of Organic -verkkokaupan kanssa. (Kyseessä on muuten samainen, luonnonkosmetiikkaan hurahtaneen neljän kundin perustama yritys josta kirjoitin blogissa neljä ja puoli vuotta sitten. Nimi vain on vaihtunut).
Ihastuin suureen osaan 100% Puren tuotteista, mutta luomivärien laatu oli paikoin selvästi heikko. Kerroin tästä House Of Organicille, ja pahoittelin, etten rehellisyysperiaatteeni puitteissa valitettavasti voi olla mainitsematta laatuseikasta, etenkin kun kyseessä on suhteellisen arvokas tuote. House Of Organicille tämä oli ok, sillä myös heille on tärkeää että yhteistyöpostaukset ovat rehellisiä.
Tällaista asennetta liiketoiminnassa minä arvostan suuresti. Myyjänä työskennelleenä tiedän, millaista markkinointiviestintä alalla suurimmaksi osaksi on – ja millaista kaupan ala ylipäänsä on. Kun voitot halutaan maksimoida, annetaan tuotteesta ja palvelusta vain yksipuolisesti myönteinen kuva, se on pelin henki. Rehellinen kauppias ehkä myy vähemmän – mutta nauttii suurempaa arvostusta.
Tässä vähän taustaa kaupallisista postauksista ja yhteistyökumppaneista Karkkipäivä-blogissa.
.
Nouseeko teillä on "maksettu mainos!"-tuntosarvet pystyyn kun luette, että tietty postaus on "kaupallinen yhteistyö"?
Suhtaudutteko näihin postauksiin eri lailla ja vähemmällä luottamuksella, kuin ei-kaupallisesti merkittyihin tuote-esittelyihin?
Silmäryppyni ovat olleet viimeiset kolme kuukautta tehohoitokuurilla.
Tuliko tuloksia?
Haastoin yhden viime vuoden lempituotteistani, Cliniquen Repairwear Laser Focus -silmänympärysvoiteen, näyttämään tehonsa kolmen kuukauden aikana.
Pystyn harvoin sitoutumaan minkään tuotteen yhtäjaksoiseen käyttöön näin pitkään, mutta Laser Focus Wrinkle Correcting -silmänympärysvoidetta olen käyttänyt tauotta lokakuun lopusta saakka, aamuin illoin. Ainoa poikkeus oli noin viikon pituinen aika joulukuun lopussa jolloin käytin aamuisin Whamisan Eye Essence -näytettä, mutta iltaisin laitoin tuolloinkin Laser Focusta.
Mistä tiedän että aine toimii? kysytään Laser Focus -voiteen pakkausohjeissa. Hymyile, Cliniquelta vastataan. "Käytä Laser Focus Wrinkle Correcting -voidetta kahdesti päivässä 12 viikon ajan. Juonteet ja rypyt näyttävät dramaattisesti silottuneilta. Iho näyttää kimmoisalta. Koko silmänympärysalue näyttää energisoituneelta. Näet tulokset kun hymyilet".
Voide lupaa pureutua ongelmiin kuten ryppyihin ja UV-vaurioihin ja uudelleenteksturoida vaurioitunutta ihoa. "Signaaleja kuljettava proteiini muistuttaa ihoa tuottamaan lisää kollageenia ja elastiinia". Hmmmm.
No, minä hymyilen. :) Ja olen käyttänyt tuotetta aamuin illoin yli 12 viikkoa.
Iho silmän alla näyttää edelleen yhtä ryppyiseltä.
Vai näyttääkö?
Vasen silmänympärys kesällä
Vasen silmänympärys nyt
Kuvia on tietysti vaikea verrata erilaisten valaistusolosuhteiden puolesta, mutta kummassakin kuvassa on suunnilleen yhtä leveä hymy joka tuo juonteet parhaiten esiin.
Olisivatkohan harakanvarpaat silmien ulkonurkassa kuitenkin pehmenneet..?
Cliniquen kosmetiikka tunnetaan synteettisestä imagostaan, mutta Laser Focus -silmänympärysvoide kätkee sisäänsä hyvinkin pitkän liudan erinomaisia kasviuutteita kuten levää, mäkikuismaa ja vihreää teetä. Lisäksi reseptiin on leivottu peptidejä, fermentoitua hiivafiltraattia ja phytosphingosinea (muutamia tuntemiani "hyviksiä" mainitakseni :))
Peptidiyhdiste palmitoyl oligopeptide oletettavasti on tuo "signaaleja kuljettava proteiini" johon Clinique tuote-esittelyssään viittaa. Peptidienhän sanotaan voivan vaikuttaa kollageenin tuotantoa stimuloivasti.
Incin voi tsekata kokonaisuudessaan täältä. (Kuvassa näkyy vain neljäsosa.)
Silmänaluset lokakuussa
Silmänaluset Clinique-kuurin jälkeen
Nohh, en kyllä tosissani voi väittää näkeväni sellaisia dramaattisesti silottuneita tuloksia joita Clinique tuotelupauksissaan maalailee.
Cliniquen voide on tosi hyvän tuntuinen iholla ja saa sen jollain kumman keinolla näyttämään myös hieman hehkuvalta, mistä pidän kovasti. Ainesosien joukossa ei ole kiillepigmenttejä joten en tiedä mistä efekti tulee.
Kokemukseni Repairwear Laser Focus -silmänympärysvoiteesta jää siis lopulta vain "kosmeettisesti erittäin miellyttäväksi ja tehokkasti kosteuttavaksi". Kiva juttu, mutta löytyisikös niitä oikeasti ryppyjä silottaviakin?
Seuraavaksi silmänympärykseni testaavat Clarinsin Extra-Firming -tuotteita. Extra-Firming -silmänympärysseerumi jäi minulle myyjävuosien koulutuksista mieleen kovasti hehkutettuna tuhkimoeliksiirinä (tyyppiä "pelasta tällä silmänympäryksesi ennen juhlia"), ja nyt pääsen itse kokeilemaan onko tuote liputuksen arvoinen.
Onko joku teistä joskus käyttänyt silmänympärysvoidetta, joka rehellisesti ja näkyvästi olisi vähentänyt ryppyjen ja juonteiden näkyvyyttä?
.
Edit. Sain vihdoin arvottua Maybelline Gigi Hadid -arvonnan voittajan, ja Mr. Karkkipäivän valitsema numero osui Charming Nailsiin. Ekaa kertaa koskaan Karkkipäivän arvontapalkinto menee bloggaajakollegalle..! :) Onnea CN!
Tunnustus: en ole koskaan värjännyt hiuksiani kasvivärillä.
(...ja ei, en värjännyt nytkään..! Tässä jutussa värjätään sisareni hiukset.)
Myönnän avoimesti, vaikka luonnollista kosmetiikkaa kannatankin, että suhtautumiseni kasviväreihin on aina ollut vähän epäluuloinen. Tiedän että ne hoitavat hiusta ja ovat paljon hellävaraisempia ja turvallisempia hiuksille, mutta silti kuulun siihen porukkaan jota ei ole koskaan kiinnostanut edes kokeilla kasvivärejä.
Toisaalta sille on sellainenkin hyvin luonnollinen syy, että hiukseni ovat aina olleet vaaleat tai nyt viimeiset 1,5 vuotta violetit. Kasviväreillä ei voi vaalentaa hiusta eikä niillä saa violettia ponitukkaakaan. Minulla ei ole ollut luontevaa syytä ylipäänsä harkita kasvivärillä värjäämistä.
Kuva: miraz.fi
Sisarellani on minun tavoin likaisen vaaleat hiukset joita hän vaalentaa. Joulun alla hän soitti minulle innoissaan ja kertoi ostaneensa luonnollisen vaalean hiusvärin. "Tämän nimi on Golden Blonde ja tämä sanoo olevansa ihan 100% luomukasviväri..!" Jouduin laskemaan siskon intoa kertomalla, että kyseessä ei ole vaalentava väri vaan sävyte, joka tuo sävyvivahteita jo valmiiksi vaaleaan hiukseen.
Siskoni halusi kuitenkin viimeiseen saakka uskoa, että sävy jotenkin onnistuisi kirkastamaan hänen tyvikasvuaan. Kyseessä on ekosertifioidun Cultivator's -merkin hiusväri, joka lupaa "kirkastaa vaaleita sävyjä sekä tuoda niihin vivahteikkuutta ja hennon lämpimän kultaisen säväyksen." Sain kunnian osallistua empiiriseen tutkimukseen toimimalla värimaestrona.
Kuva: miraz.fi
Intialaisen Cultivator's-sarjan värit ovat saaneet Suomessa innostuneen vastaanoton ja ainakin luonnonkosmetiikkaguru Katja Kokko kiitteli värejä "maailman parhaiksi hiusväreiksi". Väriskaala ainakin on vaikuttava, sarjaan kuuluu 20 sävyä vaaleasta erilaisiin punaisen sävyihin ja indigonsiniseen (!).
Värit valmistetaan mm. seuraavista aineista: henna, indigo, aloe vera, kamomilla, eukalyptus, kurkuma, punajuuri ja hibiskus. Aloe vera ja kamomilla ovat mukana tuomassa hiusväriin hoitavuutta.
Kuva: miraz.fi
Cultivator's-värit, niinkuin käsittääkseni mitkään kasvivärit eivät ole kestovärejä vaan lähtevät hiuksista asteittain pesujen myötä. Parhaimmillaan kesto voi kuitenkin olla kestovärin luokkaa. Pysyvyyteen vaikuttavat mm. hiusten oma väri ja laatu sekä aiemmat kemialliset käsittelyt.
Värjäyksen jälkeen Cultivator's-väri syvenee ja tekeytyy vielä 48 tuntia, minkä aikana hiuksia ei tulisi pestä.
Tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta kun olen henkilökohtaisesti tekemisissä kasvivärin kanssa, ja koin lapsenomaista viehätystä sekoittaessani vihreästä pulverista ja vedestä ihanan sileän syvänvihreän mönjän.
"Tuoksuu ihan spirulinalta, mitä näitä vihreitä superfoodeja nyt on..!" siskoni sanoi. Minulle tuoksu toi mieleen nokkosen.
Yrttimönjä näytti ja tuoksui todellakin ihan jollekin superterveelliselle superfood-pirtelölle, ja meitä nauratti ajatus että hiusvärin olisi varmaankin voinut turvallisesti myös syödä ^_^
Golden Blonde -sävyyn käytetyt kasvit ovat cassia, amla, henna, ziziphus, aloe vera, kurkuma ja kamomilla.
En odottanut kullanvaalean sävyn tuovan värimassan olevan vihreää, mutta kuten todettua, en tiedä kasviväreistä juuri mitään. Henna-värin olen olettanut olevan punaista, mutta ehkä sekin on vihreää..? *googlaa* No niinhän se onkin... ^_^
On se jännä että ulkoisesti ihan eri värinen kasvijauhe saa hiuksissa aikaan aivan toisen värin.
Cultivator's-värimössö oli muuten miellyttävää käyttää, se ei valunut (tähän tietysti vaikuttaa myös veden ja jauheen suhde) ja sileän tahnan sai helposti työstettyä hiuksiin. Käytin sisareni omaa patenttihiusvärisivellinratkaisua; pullasutia. :)
Pahoittelen muuten jutun kuvien heikkoa kuvanlaatua, kuvat on otettu pimeänä iltana heikosti valaistun keittiön keinovalossa ja kohteena lievästi kuvaus-vastentahtoinen henkilö "mun-naama-ei-sitten-saa-näkyä-niissä". Kai näistä kuitenkin jotenkin näkyy mikä oli tulos.
Golden Blonde? Yellow-blonde, sanoisin minä. Tai jopa yellow-greenish-blonde.
Sisareni hiukset olivat alkujaankin lämpimähkön sävyiset, mutta Cultivator's Golden Blonde teki niistä kellanvaaleat.
...tai, vihreänkellanvaaleat. :) Minulle tulee "vanhana MACistinä" itse asiassa vahva assosaatio MACin edesmenneeseen vihertävänkultaiseen sävyyn Gorgeous Gold (kuka muu MAC-fani muistaa tämän sävyn?)
Tyvi ei mielestäni kirkastunut lainkaan, vaan näytti seuraavana päivänä luonnonvalossakin jopa aavistuksen tummemmalta kuin lähtötilanne.
Värjäyksestä on nyt kuukausi, ja tapasin sisareni viikonloppuna ensimmäistä kertaa neljään viikkoon. Hiukset olivat entistä keltaisemmat ja tummemmat, ehkä jopa oranssiset. Ainakin väri siis tarttui hyvin, ja lupauksen mukaan jatkoi syventymistään värjäyksen jälkeen.
Minua tämän kokeilun tulos ei saa tarttumaan kasviväriin vieläkään, täytyy myöntää. Violettia sellaista tosin ei varmaan ole odotettavissakaan, eikä minussa ole tarpeeksi villiä kokeilijaa lähtemään sekoittamaan omia pöperöitä sinisestä indigosta ja punaisesta hennasta. Kirkkaan liilaa niistä ei joka tapauksessa saisi aikaan.
Onko teillä kokemuksia kasviväreistä?
