Kirjaimellisesti - jäin rannalle vilkuttamaan kun Pireukseen suuntaava laiva irtosi satamasta. Pitäisi kai minun olla viisaampi kaikkien näiden vuosien Kreikka-kokemuksen jälkeen, mutta näköjään ei.
Olen Argo-Saronian saarilla. Ne ovat ateenalaisten "takapihaa" ja etenkin lähimmät niistä ovat viikonloppuisin tupaten täynnä viikonloppua viettäviä, juhlivia ja rannoilla paistattelevia pääkaupunkilaisia. Sunnuntai-illan laivat Ateenaan ovat täynnä. Kai se pitäisi ymmärtää. Lippu tulisi varata päiviä tai jopa viikkoja aikaisemmin.
No, spontaanisti reissaava Sanni päätti muutenkin vasta viime hetkillä käväistä vielä Agistrillakin, vain kahta päivää ennen kuin paluulentoni Helsinkiin lähtee. Nyt jäin tänne. Ja huominen on viimeinen mahdollisuuteni päästä Ateenaan, sillä tiistaina on taas lakko. Tämä on muuten ensimmäinen kerta kun reissuni ajalle sattuu kaksi lakkoa.
Hikinaamainen bloggaaja Agistrilla.
Pikkuinen, leppoisa Agistri ei todellakaan ole ikävä paikka jäädä jumiin, mutta kyllähän se vähän jännittää kun paluu Ateenaan jäi nyt yhdestä päivästä kiinni. Neuvon aina muita varaamaan saarilta paluuseen hyvin aikaa kun "aina voi sattua", enkä sitten itse noudata aina omia neuvojani... No, elämä.
Olen nyt vieraillut kaikilla Argo-Saronian saarilla ei-suositeltua Salaminaa lukuun ottamatta. Salaminaa eivät suosittele vierailukohteeksi opaskirjat eivätkä kreikkalaiset itsekään. Se on "ruma Ateenan betonilähiö", taisi olla jonkin opaskirjan kuvailu. (Onko joku teistä sattumoisin käynyt siellä..?)
Aikeissa on kirjoittaa kunnnollinen Argo-Saronian saaria vertaileva postaus, mutta en malta olla tekemättä pientä "Saronian saaret muutamalla sanalla" -tiivistelmää jo nyt. Yleinen tiivistelmäni näin huhtikuussa on tämä: Argo-Saronian saaret ovat the place to go jos haluaa nähdä elämää ja vilkkautta "shoulder-seasonillakin". Ehdottomasti suositeltava kohde nyt kun muut Kreikan saaret ovat vielä aika hiljaisia. Egina, Argo-Saronian saarista toiseksi suurin ja lähimpänä Ateenaa (asukasluvultaan suurin on Salamina), on kuulema vilkas viikonloppuisin vuoden ympäri, myös talvella. Eginalle kannattaakin varata majoitus ajoissa jos sinne on suuntaamassa nimenomaan viikonloppuna.
Hydra: jos saari voisi olla galleria, se olisi Hydra. Hyvin boutique, chic, kaikki pientä ja hienostunutta. Hydran satama on Kreikan kuvauksellisin Symin ohella. Kreikan ainoa saari jossa ei ole lainkaan autoja. Kreikan Zermatt <3 ^_^
Spetses: Kreikan Beverly Hills. Tältä upealta, uskomattoman kirkkaiden vesien saarelta löydät Kreikan miljonäärit, järjettömän kutsuvia rantoja turkooseine vesineen, loisteliasta arkkitehtuuria ja pikkukaupunkimaista tunnelmaa.
Poros: tällä erittäin viehättävällä ja hyperkuvauksellisella saarella ei ole Hydran ja Spetsesin mainetta, mutta miljööltään se on allekirjoittaneen mielestä vielä edellisiäkin hurmaavampi. Sijainti vastapäätä Peloponnesoksen upeaa vuoristoista siluettia, Saronian hienoimmat rannat (Sannin mielestä) ja erittäin kameraa rakastava, ystävällinen pääkaupunki fantastisen tunnelmallisine rantakatuineen ja eloisine vierasvenesatamineen tekevät Poroksesta mahdollisesti jopa oman suosikkisaareni Argo-Saronian saaristossa. Helmi!
Egina - aina takuuvarman vilkas, kaupunkimainen, "Ateenan lähiö". Upeita antiikin raunioita historiallisten kohteiden ystäville. Eginalla on kaikkea city-meiningistä yökerhoineen rauhallisempiin kalastajakyliin, mutta itse jouduin toteamaan että Egina on Argo-Saronian saarista vähiten suosikkini.
Agistri - rauhallinen, upeiden maisemien paratiisisaari. Pienin ja vähiten tunnettu Argo-Saronian saarista. Vedet niin kirkkaat että silmiin sattuu, Chalikiadan ranta (jossa vaatetus on valinnainen) on dramaattisella backdropillaan Saronian saarten upein. (Tämän postauksen kuvat on otettu Chalikiadan rannan yläpuolelta.) Vain 10 minuutin laivamatkan päässä Eginasta. Agistri sopii leppoisaan perhelomailuun tai niille, joita viehättää rento pikkusaareilu vailla kaupunkimaisia tai charter-turistillisia elementtejä.
Palaillaan :)
...ja pitäkää peukkuja että pääsen huomenna Ateenaan. Jos jotain pitää Kreikan saarilla varoa, ne ovat laivaliikenteen lakot. Ne voivat alkaa täysin varoittamatta ja myös laajentua yhtä varoittamatta. Vappupäivän lakko on kuulema standardilakko ja ollut vakiojuttu vuosikaudet, eikä se laajene koskemaan muita päiviä (paikallisten mukaan), mutta en enää hämmästy mistään yllättävistä "nyt päätettiinkin näin" -tapahtumista tässä maassa.
Kreikka.
Kaupallinen yhteistyö: eleven.fi. * Sis. mainoslinkkejä
BB-galore..! Sain eleven.fi’n kautta kokeiltavaksi joukon korealaisen Skin 79-merkin BB-voiteita, ja tänään juttua niistä.
Skin 79 on minulle nimenä tuttu jo vuosien takaa kun BB-buumi oli vasta nostamassa päätään eikä länsimaisia versioita BB-voiteista vielä ollut paljon saatavilla. Misshan ohella Skin 79 oli yksi niitä merkkejä joista kauneusfoorumeiden BB-aficionadot puhuivat paljon. Itse olin tuohon aikaan vielä niin henkeen ja vereen mineraalipohjan käyttäjä että en uteliaisuudestani huolimatta jaksanut tilailla korealaisia jännityksiä, vaan tyydyin lukemaan muiden hehkutuksia.
Kaverin kautta sain lopulta testattua Misshan BB:tä ja pääsin toteamaan sen täysin erilaisen koostumuksen mihinkään aiemmin kokeilemaani voidemaiseen meikkipohjaan verrattuna. Fast-forward vuoteen 2018, ja olen jo vieraillutkin Koreassa ja huomattavasti perehtyneempi korealaisiin koostumuksiin. Ja itsekin BB-voiteiden käyttäjä.
Sain Skin 79 –merkiltä kokeiltavaksi kolme perinteistä BB-voidetta ja kaksi pact-tyyppistä (eli rasiaan pakattua, vipan kanssa käytettävää).
Super + Beblesh Balmit kuuluvat elevenillä myydyimpiin BB-voiteisiin. Nämä ovat Skin 79:n alkuperäisiä BB-voiteita. Kultaiseen purkkiin pakattu Golden Snail Intensive BB Cream on ”originaaleja” anti-age-vaikutteisempi ja sisältää etanaseerumia, varmaan monelle teistäkin tuttu ikääntyneen ihon tehoainesosa.
Vaikka Oranssi, Violetti ja Kultainen (Snail) purkki sisältävät hieman erilaisia lupauksia, voisin periaatteessa arvostella ne kimpassa; minun ihollani kaikki kolme tuntuivat hyvin samankaltaisilta.
Mainittavin ero tulee sävyistä, vaikka lopulta kaikki sävyt mukautuivat yllättävän hyvin ihooni.
Tässä ihollani toisella puolella Oranssi, toisella Violetti. Eipä näy eroa.
Ja miltä ne sitten tuntuvat?
Ensimmäinen muistiinpanoni kuuluu näin:
"Koostumus on ihana! Ihotuntuma aasialaisista BB:eistä tuttu. Voidemainen, paksuhko ja peittävä, mutta samalla yllättävän notkeasti levittyvä, tarttuu ihoon napakasti ja tasaisesti vailla minkäänlaista rullaamista, viiruuntumista, rosoisuutta, epätasaisuutta tai muutakaan mistä voisi mitään huomauttaa. Kerrassaan mielettömän hyvän tuntuinen, koostumus sallii sen että näitä voi levittää sormilla ronskimminkin, ikäänkuin ”lähmiä” naamaan ja silti BB asettuu ihan hävyttömän kauniisti. Voide kulkee ihon yli peittäen sen kuulaasti ja tasaisesti. Päälle voi lisätä kerroksia ja ne levittyvät yhtä moitteettomasti ilman että alle laitettu kerros liikkuisi mukana tai että meikki kerrostuisi pakkelimaisen näköisesti. Ei voi kuin ihailla tällaista formulointia."
Samat sanat saatoin allekirjoittaa testijakson lopussakin. Todella miellyttävän tuntuisia voiteita joiden hämmentävän tasaisesti levittyvä koostumus, kuin ohutta maalia, tuntuu melkein taikuudelta länsimaisiin meikkivoiteisiin verrattuna. Korealaisten kosmetiikkakemistien tarkoin varjeltu salaisuus..?
Alleviivaan tuon ronskimman levityksen mahdollisuutta, sitä on vaikea selittää jos ei ole kokeillut. Kun levitän mitä tahansa muuta meikkivoidetta, minun on oltava paljon huolellisempi niin annostelun kuin levitystekniikan kanssa jotta meikki asettuu iholle optimaalisen kauniisti. Skin 79:n Beblesh Balmien kanssa saatoin käytännössä hieroa voidetta naamaan vailla minkäänlaista sofistikoitunutta tekniikkaa, ja silti se asettui kauniisti ja siististi.
Tässä kuvassa kasvoilla toisella puolella Snail, toisella puolella Violetti. Ero on jälleen hädin tuskin havaittava.
Jos nyt jotain huomauttamista löytyi testiviikkojen aikana, niin Beblesh Balmien pinta ei ihan kaikkina päivinä kestänyt siistinä koko päivää aamusta iltaan. Joinain päivinä pinta oli vähän sulanut iltaan mennessä. Toisaalta joinain päivinä meikin pinta näytti moitteettomalta 10 tunnin jälkeenkin.
Ihan yhtä luotettavia nämä eivät siis minun ihollani ole kuin ”vanha kunnon mineraalimeikki”, mutta BB:eissä on muita etuja kuten huomattavasti korkeampi suojakerroin ja hoitavia ainesosia, joita simppeli mineraalipuuteri ei tarjoa. Voidemaisina ja kosteuttavina BB-voiteet luonnollisestikin myös häivyttävät ikääntymisen merkkejä paremmin kuin mineraalipuuteri. Mutta kesto? En usko että mikään meikki maan päällä hakkaa mineraalien kestoa minun ihollani.
Katsastetaanpa Beblesh Balmien eroja. Kuten todettua, minusta kaikki kolme tuntuvat iholla hyvin samanlaisilta, mutta voiteissa on ainesosallisia, sävyllisiä ja suojakertoimellisia eroja. Luulen, että sävy on lopulta ensisijaisesti se, jolle valinta pohjautuu. On oikeastaan aika hassua, että kutakin erilaista BB:tä on vain yksi sävy.
Tuotteissa lukeva ”whitening” ei muuten tarkoita valkaisevaa vaan kirkastavaa, länkkärikorvaan parempi ilmaisu olisi brightening.
29,70 € / 40 ml - tarjoushinta 25,25€
Ominaisuudet: kirkastava, anti-age, peittävä, sopii normaalista rasvoittuvalle iholle, vaalein ja lämpimin sävy testaamistani, suojakerroin 50.
Hoitavia ainesosia: arbutiini ja lakritsiuute (häivyttävät pigmenttimuutoksia) ja todella pitkä liuta kosteuttavia ja hoitavia kasviöljyjä kuten riisiöljyä, arganöljyä, aloeuutetta, kaurauutetta, vihreän teen uutetta ja kamomillauutetta. Incin lopusta löytyy adenosiinia, retinolia, linolihappoa, peptidejä, Q10:iä… Ei aavistustakaan ovatko kaikkien ainesosien pitoisuudet sellaisia että niillä on myös selkeitä vaikutuksia ihoon (tuskin, tällaisessa kilometri-incissä), mutta oikeasti ainesosalistaus näyttää siltä kuin tuotteeseen olisi haluttu mukaan suunnilleen kaikki tunnetut anti-age-ainesosat :) ”All-Star inci”.
Oranssi Beblesh Balmin pakkausteksti ei paljasta incin lisäksi muuta kuin että tuote "sisältää ihoa kirkastavaa ja elävöittävää Vital-V-yhdistettä”. elevenin sivulla voiteen kerrotaan sopivan normaalista rasvoittuvalle iholle jolla on laajentuneita ihohuokosia ja taipumusta epäpuhtauksiin.
Oranssin BB:n sävy on #21 Yellow Beige, ”keskivaalea ja keltapohjainen”. Se on testi-BB:eistä vaalein ja lämpimin, kuitenkin aika neutraali sävy. Yellow Beige on eniten minun sävyinen mutta, ehkä entisen vaaleamman sävyni mukainen. Oli siinä ja siinä, oliko sävy talvi-ihollani liian vaalea.
Löydät Oranssin Beblesh Balmin täältä. *
29,70 € / 40 ml - tarjoushinta 25,25€
Ominaisuudet: kosteuttava, anti-age, kirkastava, puolipeittävä, sopii normaalista kuivalle iholle, viileähkö sävy, suojakerroin 40.
Hoitavia ainesosia: hyaluronihappo (kosteuttaa), arbutiini (kirkastaa pigmenttiläiskiä), adenosiini, oliivi- ja manteliöljy, keramidit.
Sävy on #23 Natural Beige, elevenin mukaan ”keskitumma beige”. (Pakkauksissa itsessään ei muuten lue sävyjen numeroita.) Violetti on testisävyistä tummin, ehkä vähän viileä. Se on sävyistä punertavin ja kämmenselälle swatchattuna selvästi Oranssia tummempi. Kuitenkin, kun Oranssia laittaa toiselle puolelle kasvoja ja Violettia toiselle, sävyeroa ei käytännössä erota.
Löydät violetin BB:n täältä. *
31,20 € / 45 g - tarjoushinta 26,52€
Ominaisuudet: anti-age, puolipeittävä, sisältää 45% etanaseerumia ja sopii erityisesti ikääntyneen ja kosteusköyhän ihon hoitoon, suojakerroin 50.
”Kultaisen etanan” pitäisi incinsä perusteella olla selvästi hoitavin, etanaseerumi on todellakin incissä ykkösenä ja pakkausteksti kertoo sitä olevan peräti 45%. Tällä pohjalla olisin odottanut sen tuntuvan selvästi erilaiselta kuin Oranssi ja Violetti, mutta ei se kuitenkaan tuntunut, ainakaan merkittävästi. Ehkä joku korealaisten BB-voiteiden hc-käyttäjä tuntisi eron..?
Hoitavia ainesosia: etanaseerumin lisäksi niasiiniamidia (kirkastaa, vaikuttaa kaikkiin ikääntymisen merkkeihin) erilaisia kasviuutteita (haa, tunnistin helichrysumin jota on Vangeliksen kasvoöljyssä..!)
Sävy #21 Natural Beige on syvyydeltään oranssin ja violetin väliltä, viileämpi kuin Oranssi mutta neutraalimpi kuin Violetti. elevenin mukaan sävy on keskitumma beige.
Löydät etana-BB:n täältä. *
.
Kaikissa BB-voiteissa silmiin pistää kasvipohjaisten hoitavien aineiden runas käyttö. Tekniset raaka-aineet, joilla voiteen koostumus ja käytettävyys hiotaan nappiin, ovat synteettisiä, mutta hoitavuus tulee pääosin luonnollisista ainesosista.
Skin 79 Original Beblesh Balmeja on yhteensä viittä erilaista. Tässä vielä niiden sävyvertailu eleven.fi-sivulta.
1 = Pinkki
2 = Oranssi
3 = Violetti
4 = Gold
5 = Snail
Löydät kaikki Skin 79:n BB-voiteet (ja kaikki muutkin elevenin valikoimassa olevat BB-voiteet) täältä. *
Sitten vielä nopea esittely Pacteista. Ne ovat kaikin puolin mukava ja kätevä meikkipohjatuote heille, jotka tykkäävät kuljettaa meikkipohjaa mukanaan käsilaukussa ja lisäillä sitä päivän mittaan. Itsekin tykästyin tähän "pact"-muotoon ostettuani kaksi sellaista Korean matkaltani.
Käytän yksinkertaisuuden vuoksi yleisilmaisua "pact", koska näitä eri mekanismeilla varustettuja rasiameikki/BB/CC-voiteita alkaa jo olla niin paljon; on cushionia, verkon läpi annosteltavaa tension pactia, tavallista kiinteää meikkivoidetta ja sitten tällainen nyt esiteltävä muovisen välikannen reikien läpi annosteltava "pumping cushion".
Sain eleveniltä testattavaksi Watery Pact -kiiinteän meikkivoiteen ja Pumping Cushion -BB:n.
Sävyt näkyvät tässä. Pumping cushion on viileä, Watery Pact lämmin. Watery Pactista on myös asteen tummempi sävy #23 Natural Beige.
29,70 € / 18 g - tarjoushinta 25,25€
Ominaisuudet: kosteuttaa ja heleyttää, puolipeittävä, suojakerroin 50 (UVA + UVB-suoja)
Watery Pact -meikkivoiteen sävy on lämpimin kaikista Skin 79 -testituotteista. Sävysyvyys ehkä hitusen tummempi kuin Oranssissa BB:ssä. Meikkivoide on kiinteää mutta koostumus on todella ohut, ohuempi kuin Pumpingissa. Miellyttävän tuntuinen.
Watery Pact on "meikkivoiteen" nimellä. Mutta mikä sitten lopulta on BB-voiteen ja meikkivoiteen ero..? Yleisestihän BB on hoitavampi ja sisältää enemmän kosteuttavia ainesosia, mutta lopulta ero voi tuotteesta riippuen olla hienonhieno. Koreassa meikkivoiteetkin sisältävät lähes aina hoitavia ja kosteuttavia ainesosia.
Löydät Watery Pactin täältä. *
26,70 € / 15 g - tarjoushinta 22,70€
Ominaisuudet: erityisesti ikääntyvälle iholle kehitetty hoitava koostumus, sisältää mm. kollageenia. Peittävä tulos.
Sävy 21 Bright Beige, sävyjä on vain tämä yksi. Vaaleustasoltaan se on samaa luokkaa kuin Oranssi BB mutta viileämpi kuin yksikään BB:eistä, Watery Pact-sävyyn verrattuna Pumping Cushionin sävy on harmahtava pinkki.
Ihanan tuntuinen, tässä on se sama notkeasti mutta samalla erittäin peittävästi levittyvä "napakka", voidemainen koostumus joka on tullut niin tutuksi laadukkaista aasialaisista BB-voiteista. <3 Voidetta annostellaan painamalla välikantta, jolloin BB-voidetta pusertuu esiin kannen rei'istä. Siitä nimi 'pumping'.
Löydät Gold Pumping Cushionin täältä. *
Koodilla SANNI15 saa koko eleven.fi'n* valikoimasta 15% alennuksen 13.5. asti. Ei ostorajaa. Ei voi yhdistää muihin elevin tarjouksiin.
MUTTA, jos tulee enemmänkin shoppailtavaa, kannattaa ennemminkin hyödyntää elevenin tämänhetkinen yleiskampanja, jossa saa 1. toukokuuta asti koko valikoimasta 20% alennuksen. Tähän tarjoukseen liittyy 50€ ostoraja eli alennuksen saa kun ostaa vähintään 50 eurolla.
elevenin postikulut: 4,50€ Smartpost ja 5,50€ Postin toimipiste, yli 50€ toimitukset ilmaiseksi.
Olen aiemmin omistanut postaukset kreikkalaiselle salaatille, jogurtille ja munakoisoruoille. Tänään kirjoitan jälleen yhdestä kreikkalaisesta lempiruoastani, hortasta. Se on yksi terveellisimmistä ja kreikkalaisten itsensä keskuudessa suosituimmista - ja samalla kenties epämääräisimmän näköisistä ruoista. 
Horta on keitettyjä tai höyrytettyjä villivihanneksia, tarjottuna runsaan oliiviöljyn ja tuoreen sitruunan kera. Hyvin simppeliä.
’Horta’ on yleisnimitys erilaisille ravinteikkalle villivihanneksille ja ruokaan käytetään niitä ”villivihreitä” mitä kulloinkin on saatavilla sesongin ja alueen mukaan. Horta voi olla kasvista riippuen maultaan kitkerähköä tai lempeää. Esimerkiksi Vlita on horta-varianteista makeahko.
Joskus minulle on sattunut niin kitkerää hortaa että on jäänyt syömättä. Parhaimmillaan horta on kuitenkin ihanan runsaan vihreän makuinen, voimakas ja tunnistettava. Ehkä vähän kuin pinaatti potenssiin 20. Vaikka en syö lihaa enkä tiedä miltä riista maistuu, voisin kuvitella, että hortan maku on kuin kasvisten riistaa – siinä on jotenkin villi ja juureva maku.
Kaikki eivät ihastu hortaan. Anoppini ja Mr. Karkkipäivä mm. totesivat kohteliaasti, että tämä ei ehkä ollut ihan heidän makuunsa, kun tilasin sitä meille Santorinilla lisukkeeksi. Voin hyvin ymmärtää. Etenkin kitkerät variantit ovat kenties acquired taste.
Ravinto- ja hintatietoisena minua miellyttää hortassa myös hinta-laatusuhde :D Horta on listojen halvimpia ruokia (3-5 euroa), se on älyttömän terveellistä ja sitä saa suuren lautasellisen.
Kuuma pannuversio
Horta tarjoillaan haaleana tai jopa viileänä. Hortasta on myös kuumana tarjoiltava valkosipulilla maustettu pannuversio, mutta siihen törmää harvoin, itse olen saanut tätä herkkua vain Zakynthoksella ja nyt viimeksi Poroksella. Poroksella tilaamani annos inspiroikin minut kirjoittamaan tämän ylistyksen hortalle. :)
Zakynthoksella nauttimassani kuumassa hortassa (kuvassa) oli sipulia, valkosipulia ja tilliä.
Poroksen versiossa oli sipuleiden lisäksi tomaattia ja feta. Se oli taivaallista…!
Kypsennetty, kermaiseksi sulanut feta pehmentää ja pyöristää ihanasti vähän kitkerämmänkin hortan maun. Merakin tarjoama horta tosin ei ollut yhtään kitkerää.
Tällaisesta ruoasta tulee kodikas olo, sillä se muistuttaa peruselementeiltään omia kotiruokamössöjäni.
Yksi nopean arkiruoan perusvariaatioistani on tehdä pannussa ”mössöjä” (siltä ne tosiaan näyttävät), joiden aineksina on vihanneksia, jokin proteiinin lähde (nyhtökaura, oumph, tofu, tonnikala) ja tomaattimurskaa, maustettuna valkosipulilla ja yrteillä. Joskus käytän proteiinina fetaa, silloin mössö näyttää vähän samalta kuin tuossa kuvassa.
Meraki-taverna Poroksen vierasvenesatamassa. Hortan seurana söin mustekalaa.
Hortaa on muuten yhtä vaikea, ellei vaikeampikin syödä kuin spaghettia...! Pitkiä rehuja ei saa nosteltua suuhun siisteinä "paketteina" vaan aina sieltä karkaa joku korsi vaikka kuinka yrittää pyöritellä vihreitä pitkuloita sofistikoituneesti haarukan ympärille. En haluaisi katsella sivusta kun itse syön hortaa. ^_^ Ihan kamalan sotkuista....
Aijjai että oli hyvää, ehkä jopa reissun parhaan makuinen annos. Tällainen epäelegantti mössö!
