Se on kuulkaa virallisesti kevät tänään!
Kävin lounaalla Näsinneulassa ihan siitä ilosta että oli kirkas päivä ja tilaisuus nauttia aurinkoisesta Tampere-maisemasta :)
Päivän meikissä persikkaiset huulet ja luomilla kullanvaaleaa, oliivinvihreää ja savuista harmaanliilaa.
Huulipuna on Benecosin ihana Peach-sävy, yksi kolmesta Benecos-suosikistani (muut ovat Pink Honey ja Pink Rose).
Kynsillä tällä viikolla käsiin saamani (heh, kirjaimellisesti) Dermosilin kevätsävy Party Dress. Niin kaunis ja heleä..! Oli tarkoitus esitellä tämä muiden Dermosilin kevätuutuuksien kanssa myöhemmin mutta en malttanut olla vapauttamatta tätä jo nyt kun se sopi etenkin tämän päivän tunnelmaan niin täydellisesti :)
Kevät..!
Tajusin, ettei minulla ole vuosien 2010 ja 2011 koralli-villityksen jälkeen ollut korallisia kynsiä varmaan vuosiin. Nyt on taas niiden aika! :-* (Kuva keskiviikolta, eri meikki. Tässä kuvassa Laveran Caramel Glam -huulipuna.)
Tämä oli tällainen nopea fiilistely/meikkilook-postaus, ei sen kummempaa asiaa :)
No, MACin kulmakynähankinnastani olisin halunnut vähän höpötellä ja vertailla Urban Decayn kynään, mutta jätetään se vielä ensi viikkoon, kun kello on jo 18 ja haluan lähteä ulos koirien kanssa. MAC on tainnut nyt kuitenkin jyrätä UD:n ohi!
Mukavaa viikonloppua :) Toivottavasti näemme lähipäivinä lisää aurinkoa :)
Olen kautta blogin kohta 10-vuotisen historian saanut lukijoilta paljon älyttömän hyviä vinkkejä niin kosmetiikasta ravintolasuosituksiin ja podcasteista lomakohteisiin. Osa on jäänyt säännöllisesti hyödynnettävien joukkoon.
Ehkä erikoisin ja samalla käytännöllisin vinkki liittyy... No, tähän:
Kuva-arvoitus: mitä tässä on? Muistaako joku vakkarilukija mihin kuva liittyy?
Se liittyy kahvinpuruihin ja niiden käsittelyyn jätteenä. Kirjoitin aiheesta keväällä 2017 erittäin paljon kommentteja keränneen postauksen Porua puruista. Yli sadassa kommentissa keskustellaan erilaisista tavoista kerätä kahvinporoja sekä biojätteen lajittelusta ylipäänsä. Tällaisestakin voidaan jutella kauneusblogissa :D
(Kauneudenhoidollisesti valveutunut käyttää kahvinporoja toki myös kuorintana ;))
Ongelmani: käytän kahvin keittoon presso-pannua, jossa purut jäävät paljon märemmiksi kuin suodattimellisessa kahvinkeittimessä tai vaikka mutteripannussa. Liian märkinä niitä ei voi laittaa biojätepussiin tai -astiaan, joten ne on kuivatettava sitä ennen. (Mihinkään vessanpönttöönhän mä en niitä kaada.)
Aiemmin olin kuivatellut puruja lautasella. Neste haihtui puruista hitaasti ja maanantaina lautaselle kaadetut purut olivat jäteastiakunnossa vasta keskiviikkona tai torstaina. Ja toki joka aamuiset päälle kaadetut purut aina lisäsivät kuivamisaikaa. Käytännössä purut kipattiin biojäteastiaan vasta viikon lopulla siinä yhteydessä kun jätepussi vietiin ulos. Keittiön työtasolla nököttävä purulautanen ei ollut mikään viehättävin näky.
Kokeilin muutamia kommenteissa annettuja vinkkejä, ja yksi jäi pysyvään käyttöön: munakennosysteemi.
Esteettisesti munakenno ei toki ole lautasta parempi, mutta muotonsa puolesta saan sen sujautettua pois näkyvistä - säilytän sitä jätekaapissa normiroskiksen päällä. Lautanen ei siinä pysy mutta munakenno, etenkin tuo isompi 15 munan, sopii roska-astian päälle kuin valettu; se on juuri sen kokoinen että asettuu tukevasti suorakulmion muotoisen sangon päälle.
Munankoloihin mahtuu reilusti kahvinpurua ja kartonki imee kosteuden tehokkaasti. Tyhjennän kuivuneet purut muutaman päivän välein biojäteastiaan, tai laitan sinne koko kennon kun se on täynnä. :)
Jei! Lieköhän tämä alun perin jotain Pirkka-niksejä :D
Ja olenpa muuten keksinyt tyhjille munakennoille toisenkin käyttötavan;
naurakaa vain mutta mä käytän niitä myös säilyketölkkien kuivaustelineenä..!
Tiedättekö miten ärsyttävää on kuivatella lasisia ja metallisia säilyketölkkejä ennen kuin ne voi lajitella keräysastiaan. En tiedä muista mutta minusta niiden pesu ja kuivatus ovat hemmetin ärsyttävää hommaa jonka joka tapauksessa kuitenkin teen. Mutisen ja huuhdon.
En halua laittaa huuhdeltuja tölkkejä kuivauskaappiin, kun monet niistä ovat vielä vähän öljyisiä (en ala hinkkaamaan astianpesuaineella öljypitoisten säilykkeiden pakkauksia, huuhtelen vain). Siinä ne sitten ovat pyörineet tiskipöydällä ja kuivuminen on kestänyt koska en saa niitä mihinkään alassuin.
Nyt kokoan ne munakenno-telineeseen jossa ne kuivuvat nopeasti..! :) Ja mahdolliset öljyt valuvat kennoon eivätkä tiskipöydälle. 👍
Ainiin, tulikohan tämäkin vinkki muinoin joltain lukijalta vai onko se suoraan Pirkasta: munakennot toimivat loistavasti myös biojätepussin pohjalla imemässä biojätteestä kosteutta, jolloin pussi ei hajoa (ainakaan yhtä herkästi kuin muuten - minulla ainakin on elämässä parikin ikimuistoista "hajosi talon rappukäytävään" -kokemusta joilta olen välttynyt munakennoniksiin siirryttyäni). Kennot maatuvat joten ne sopivat hyvin biojätteen sekaan. Munakennoista on moneksi :)
Miten te muut muuten teette kierrätettävien elintarvikepakkausten kanssa? Pesettekö niitä? Lajitteletteko ylipäänsä?
"Janne kokeili Apobasea eikä toimi yhtään, ei tee kuulema iholle mitään. Sitten se palasi Aqualan Duo'on, joka on sen mielestä ihan paras. Mikä siinä muka on, että yksi perusvoide toimii ja toinen ei?"
Tämän lauseen sain kuulla sisareni luona viime viikonloppuna. Janne (nimi muutettu) on sisareni mies.
Antakaas kun Sanni-täti selittää. :) Rakastan tällaisia kosmeettisia kysymyksiä ja "tavallisen kansan" ihmettelyjä. Sillä ihmetystä tällainen varmasti aiheuttaakin. Voide kuin voide, etenkin kun kyse on karvalakki-mallin perusvoiteesta. Miksi toinen poistaa kuivan ja kireän tunteen iholta ja toinen ei? Mikä niissä on erilaista?
Perusvoiteissa tosiaan on eroja, mutta eikö jokaisen kuitenkin pitäisi kosteuttaa..?
Kyllä, mutta kosteutuksen mekanismeja on erilaisia, pääsääntöisesti kaksi erilaista. Toinen perustuu varsinaiseen kosteuttavuuteen eli kosteuden lisäämiseen ihon pinnalla, toinen perustuu okklusiivisuuteen eli jo olemassa olevan kosteuden lukitsemiseen ja säilyttämiseen iholla.
Kosteutuksesta vastaa ainesosaryhmä nimeltä humektantit, kosteutta lukitsevia ainesosia taas ovat kalvonmuodostajat ja emollientit, joihin lukeutuvat mm. öljyt, vahat ja rasvat. Jotkin emollientit kuten omegarasvahapot sekä keramidit kosteuttavat ihoa myös täydentämällä ihon lipidejä, eli ne lisäävät epidermiksen soluväliaineen rasvapitoisuutta. Perusvoiteista osa toimii kosteuttavalla mekanismilla, osa okklusiivisella ja osa molemmilla. Kuten muutkin ihonhoitovoiteet tyyppiin katsomatta.
Tavallinen kuluttaja ei välttämättä näe näiden kahden voiteen eroa vain ainesosia katsomalla, eivätkä valmistajien käyttämät ilmaisut 'kosteuttava' tai 'hoitava' perusvoide myöskään todennäköisesti avaa voiteiden eroja.
Aqualan Duon vaikutus on humektanttinen sekä okklusiivinen, eli kosteuttava sekä kosteutta säilyttävä (siitä nimi duo), Apobasen taas pelkästään okklusiivinen. Apobasessa on 30% rasvaa ja vain yksi mieto humektantti, Aqualan Duo'ssa taas on 20% humektanttista glyserolia.
Perusvoiteiden kielessä valmistajat puhuvat "kosteuttavasta perusvoiteesta" kun koostumus on humektanttivoittoinen tai siinä on mukana humektantteja, ja "hoitavasta perusvoiteesta" kun koostumus on okklusiivinen eli rasvavoittoinen.
On kiinni ihotyypistä ja ihotilasta sekä joskus myös silkasta mieltymyksestä, kumman tyyppisestä kosteuttajasta kukin tykkää. Joka tapauksessa, okklusiivinen voide tulisi aina ihanteellisesti levittää iholle jolla on jo kosteutta esimerkiksi suihkun, kasvojenpesun tai vaikka seerumin tai kasvoveden jäljiltä. Kuivalle iholle käytettynä se ei välttämättä juurikaan lievitä kuivuuden oireita, mitä moni ihmettelee luullessaan tuhdin voiteen tai öljyn olevan nimenomaan ”tosi kosteuttava”.
Jannen iho kaipaa selvästi kosteutta sitovia ainesosia, siksi hän tykkää enemmän Aqualan Duo'sta. Voide on Aqualan-tuoteperheen kosteuttavimpia ja siinä on 20% glyserolia mikä on aika paljon.
Glyseroli tai toiselta nimeltään glyseriini on yksi kosmetiikan yleisimpiä ja tehokkaimpia humektantteja. Hyaluronihappoa se ei kuitenkaan päihitä kosteuttavuudessa, mutta glyseroli sopii edullisuutensa vuoksi paremmin perusvoiteisiin.
vesi = voiteen pohja, liuotin
glycerin = tehokas humektantti
caprylic/capric triglyceride = rasvamainen aine (glyserolin ja kookosöljyn johdannainen), emollientti, pehmentää ihoa, hidastaa kosteuden haihtumista
glyceryl stearate = pehmentävä aine, emulgaattori
isopropyl palmitate = pehmentävä aine, sideaine
cetyl alcohol = rasva-alkoholi joka pehmentää ihoa, toimii emulgaattorina ja tekee voiteeseen valkoista väriä
peg-30 stearate = emulgaattori
ceteareth-20 = emulgaattori
ethylhexylglycerin = ihoa hoitava aine, mieto säilöntäaine
phenoxyethanol = säilöntäaine
Humektantti-molekyylin voi kuvitella iloisena, vedestä tykkäävänä pallurana, jolla on monta pientä kouraa. Kohdatessaan vesimolekyylejä kourat tarttuvat niihin ja nappaavat vesipisarat mukaansa, kuljettaen ne ihoon jossa ne pitävät niistä tiukasti kiinni.
Okklusiivi-molekyylit voi kuvitella peittona, joka laskeutuu ihon päälle. Peitto ehkäisee ja hidastaa veden haihtumista ihosta.
Ilman vaikutuksesta ihossa oleva kosteus, kuten ne humektantti-vesseleiden kiinnipitämät vesimolekyylit, alkavat pikkuhiljaa haihtua. Kun päällä on peitto, kosteus ei haihdu yhtä nopeasti.
vesi = voiteen pohja, liuotin
petrolatum (mineraaliöljy) = okklusiivi
paraffinum liquidum (mineraaliöljy) = okklusiivi
cetearyl alcohol = rasva-alkoholi joka pehmentää ihoa, toimii emulgaattorina ja tekee voiteeseen valkoista väriä
ceteareth-20 = emulgaattori
caprylyl glycol = pehmentää ihoa, toimii humektanttina
sodium gluconate = kelatoiva aine, vaikuttaa tuotteen säilyvyyteen
phenoxyethanol = säilöntäaine
Apobase Creme taitaa sisareni perheessä jäädä vähemmälle käytölle :D
.
Pääsin auttamaan myös toisenlaisessa humektanttisen ihonhoitorutiinin luomisessa, kun sisareni tunnusti, että hänen ihonsa on vauvan synnyttyä muuttunut todella kuivaksi. Aamuisin hän herää hilseilevän kireällä hipiällä, ja on ihmetellyt, miksei Kiehlsin kasvoöljy enää toimikaan. "Laitatko sinä mitään sinne kasvoöljyn alle?" kysyin. "En tietenkään, se öljyhän on niinkuin mun yövoide".
HUOKAUS, kaikella rakkaudella ❤️
Selitin myös sisarelleni samat hommat ihon kosteutuksen perusasioihin liittyen, ja valjastin hänet käyttämään öljyn alla nestemäistä, humektanttista ihon kosteuttajaa. Lainasin siskolle Holika Holikan ihmeainetta (siltä se tosiaan tuntuu..!) ja neuvoin laittamaan vähintään viisi kerrosta iltaisin. Sisaren iho on niin kuiva että "kosmetiikkatohtorina" määräsin Holika-nesteen ja öljyn väliin vielä kerroksen hyaluronihappopitoista yövoidetta (L300).
Tulos? Nyt siskon iho on kuulema aamuisin "niin pehmeä ja ihanan tuntuinen...!" "Uskomatonta mikä ero!" hän totesi. Ja tilasi saman tien Sannin loputtomista kosmetiikkajemmoista itselleen lisää kosteuttavia nesteitä ja seerumeita :) Hahaa, nyt olen saanut jo kummatkin sisareni alkamaan ymmärtää ihonhoidon päälle..! ^_^ Ja vielä miehetkin siinä sivussa :D
Kosmetiikka on kivaa! 😊