Ayurveda-kokeilu ei onnistunut.
Olen muutama viikko sitten luopunut viimeisimmistäkin yrityksistä omaksua ja säilyttää arjessani ayurvedan mukaisia pitta-kehotyypille suositeltuja ohjeita.
Miksi näin kävi?
Pääasiallinen syy on ravinnon epäsopivuus sekä - rehellisesti: kärsimättömyys.
Kirjoitin syyskuun lopussa havainnoista, joita olin tehnyt runsaamman hiilihydraattimäärän myötä, sekä hienosäädöistä, joita olin tehnyt ayurveda-ruokavaliooni. Kirjoitin viljan hiilihydraatteihin liittyvien voimakkaiden mielihyvän tunteiden ja hallitsemattoman himon palaamisesta. Että se ei tunnu hyvältä.
Ei tunnu terveeltä tai ainakaan mielekkäältä syödä sellaista ravintoa, jota syödessä pitää koko ajan "taistella" vastaan, ettei syö liikaa. Eikä koskaan ole täysin tyytyväinen ja hyvä olo. Joko tekee mieli lisää tai sitten on syönyt liikaa ja vatsaan koskee ja se on turvoksissa. Minun kehossani vallitsee yksinkertaisesti epäterve suhde viljaan ja sokeriin, en pysty nauttimaan niitä kohtuudella vaan koko ajan on tyytymätön olo.
Kaiken lisäksi raskas ja vetelä olo on palannut puuroaamiaisten ja runsaamman hiilihydraatin nauttimisen myötä, enkä viihdy tässä olossa. Vaikka lopetin puuroamiaiset jo viikkoja sitten, elimistöni ei ole vieläkään palautunut normaaliin tilaan vaan minulla on kummallinen olo ja laskenut ruokahalu. Raskas olo ei tunnu hellittävän, ja elimistö hakee hämmentyneenä paluuta sille sopivan ravinnon tasapainoon.
Aamiainen tänään. This is my stuff.
Hyvästi, jokapäiväiväiset viljat. Voin mainiosti syödä kaurapuuroa silloin tällöin, niinkuin olen tehnyt koko vhh:ni ajan, vailla mitään ikäviä sivuoireita. Mutta päivittäinen vilja? Ei toimi.
Entä toinen syy kokeilun päättymiselle? Kärsimättömyys.
Tiedättehän, mikä motivoi ihmistä eniten. Tulokset. Kaikkein parhaiten nopeat tulokset. Kaikessa ei tietenkään ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista saavuttaa nopeita tuloksia, mutta motivaation psykologiaan se ei vaikuta; kun tulokset antavat odottaa, motivaatiomme laskee.
Näin kävi minulle. Kärsivällisyyteni ayurveda-kokeilun suhteen sammui, koska en huomannut mitään myönteisiä vaikutuksia.
Minulle kerrottiin, että jo pelkästään ruokavaliota muuttamalla ja kehotyypilleni haitallisten ruoka-aineiden poisjättämisellä tulisi olla selkeitä vaikutuksia kahdessa viikossa. En havainnut mitään tällaista. Päinvastoin, mitä pidempään jatkoin suositellun ruokavalion syömistä, sitä epämiellyttävämmäksi oloni muuttui.
Mitä nämä ayurveda-kokeilulla tavoitellut myönteiset vaikutukset olivatkaan?
Levottomuuden ja huolen tunteiden väheneminen, keskittymiskyvyn vahvistuminen (ja lopulta palautuminen), yleinen parempi rauhoittuminen.
Ayurveda-elämäntavoilla tähdätään oman kehotyypin tasapainottamiseen, ja pitta-kehotyypillä tämä on tulielementin tasapainotus. Vähennetään tulta = keho ja mieli rauhoittuvat ja sitä myöten myös kognitiiviset resurssit palautuvat ja alkavat toimia paremmin.
Kaikkein eniten toivon keskittymiskykyni, pitkäjänteisyyteni ja muistini vahvistumista. Että mieleni ei yksinkertaisesti pomppisi koko ajan ympäriinsä. Esimerkiksi: haluaisin pystyä jälleen lukemaan kirjaa yhtäjaksoisesti useamman tunnin. Tämä on hartain toiveeni.
Puuron syöminen ja juuston, kananmunan ja tomaatin poisjättäminen ei vahvistanut keskittymiskykyäni piiruakaan.
Onnistuin tekemään kookosöljy-kokovartalohieronnan kahdesti. Se tuntuu todella ihanalta. <3
Ayurvedassa on paljon todella hyvää, ja joitain elementtejä haluaisin yhä pystyä omaksumaan osaksi elämäntapojani. Kuten rauhoittumishetket hengitysharjoitusten parissa, öljyhieronta ja ruokailun hidas tempo (olen jo oppinut pureskelemaan ruokaa hitaammin...!).
Selvästi tietoiset rauhoittumiseen omistetut hetket, jolloin aivot laitetaan totaalisesti narikkaan ja kaikki tietotekniikka lukitaan toiseen huoneeseen, tekisivät minulle todella hyvää. Näitä asioita kohti haluan edelleen mennä.
Mutta se on minulle oikeasti todella vaikeaa. "Olla tekemättä mitään". Se on hirveän vaikeaa.
Jos saisi vaikka edes yhden öljyhierontahetken viikkoon, sekä yhden hengitysharjoituksen, sekin olisi jotain. ❤️
Lopuksi tekee mieli verrata tätä kokeilua edelliseen suureen elämäntapamuutokseeni. Miksi se onnistui?
Kesällä 2011 lähdin kokeilemaan vähähiilihydraattista ruokavaliota korjatakseni moninaisia epäterveitä ruokailutottumuksiani ja huonoa oloa kehossa. Kokeilu tuntui ihan yhtä haasteelliselta ja vaativalta kuin ayurveda nyt. Itse asiassa paljon haasteellisemmaltakin; jouduin tekemään valtavan suuria muutoksia ja miettimään kaiken lautasellani uusiksi.
Muutos onnistui, eikä uusien tapojen omaksuminen ollut lopulta edes vaikeaa vaan jopa hauskaa. Miksi? Koska nopeat tulokset motivoivat jatkamaan. Myönteiset vaikutukset tuntuivat parissa viikossa, ja se teki jatkamisen helpoksi ja mielekkääksi.
Yhdeksän vuotta myöhemmin olen yhä samalla tiellä.
Kun vain jostain löytyisi nyt yhtä motivoivia keinoja rauhoittaa mielen loikkiminen. 🙏🏻
Esittelin kuukausi sitten mun all-time Top 4 -hajuvedet, ja tässä tulee sille jatko-osa: loput best of the best -hajuvedet joita on kolme.
Ne ovat tässä: Yves Rocherin Neroli EdP, Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune EdT ja Acorelle Delicious EdP.
(Mun listoilla ei näy niche-hajuvesiä; vaikka rakastan tuoksuja, niin syvälle en ole hajuvesien maailmaan mennyt, että olisin aktiivisesti tutustuttanut itseäni niche-brändeihin muutamia hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Sille voisi varata toisen elämän.... :) <3)
ACORELLE DELICIOUS
Mun joulukauden tuoksu ❤️ Alan yleensä käyttää tätä marraskuussa ja lopetan tammikuussa. Tuoksu on silkkaa jouluista jälkkäriä.
Syksyllä 2014 lanseerattu (ja sittemmin lopetettu) Delicious EdP on ranskalaisen Acorelle-luonnonkosmetiikkasarjan ja suomalaisen julkkiskokki Sara La Fountainin yhdessä luoma tuoksu. Varsin mielenkiintoinen idea; yhdistetään ranskalainen hajuvesi ja suomalainen kokki..! :D
Delicious on vahvuudeltaan ja kestoltaan hyvin voimakas, ja kuuluu Diorin Hypnotic Poisonin kanssa siihen hajuvesien ryhmään, joita ei missään tapauksessa kannata laittaa enempää kuin yksi suihkaus kerralla tai päänsärky on aika lailla taattu. Tämä ominaisuus tekee Deliciousista myös poikkeuksellisen luonnonkosmetiikan hajuveden, sillä kesto on luonnollisen hajuveden suurin heikkous; ilman synteettisiä fiksatiiveja tuoksu on vaikea saada pysymään iholla monia tunteja. Delicious pysyy käytännössä aamusta iltaan.
Äärimmäisen makeassa ja mausteisen pehmeässä tuoksussa on vaniljaa, ruusua, hunajaa, paahdettua mantelia, tonkapapua ja praliinia. Tuoksu on niin makea, että en voisi kuvitella käyttäväni sitä jatkuvasti, mutta jouluun se on kuulunut vuodesta 2014 lähtien.
Delicious on niitä harvoja tuoksuja, jotka saavat minut miltei liikuttumaan joka kerta, kun pitkän tauon jälkeen taas suihkautan sitä. Se on täydellinen omassa lajissaan. Täydellinen tuoksu sen vähän aikaa, mitä sitä voi vuodessa käyttää. Kun laitan Deliciousia, minulle tulee kauttaaltaan hyvä ja lämmin olo. Tuoksun lämmin hunajaisuus ja makea mausteisuus ovat kuin joulun tunnelma pullotettuna - vaikkei tuoksussa edes ole varsinaisia joulumausteita.
I LOVE THIS.
YVES ROCHER SECRETS D'ESSENCES NEROLI
Secrets d'Essences oli Yves Rocherin premium-tuoksukokoelma, jonka tuoksut olivat lahjakkaiden tuoksunenien käsialaa ja niihin oli valittu parhaimmat raaka-aineet. Ne olivat hinnaltaankin arvokkaampia kuin Rocherin muut tuoksut.
Kokoelmassa ilmestyi yhteensä seitsemän tuoksua, joista Neroli oli minulle the one. Valkoisia kukkia yhdistettynä raikkaan sitruksiseen pomeranssiin. Tyylikäs, naisellinen tuoksu. Tavallaan ei yhtään minua, mutta silti rakastuin tuoksuun välittömästi.
Esittelin Neroli EdP:n blogissa aikoinaan niin tyhjentävästi, että lainaan suoraan oman tuoksukuvaukseni vuodelta 2013:
Todella ihastuttava, intensiivisen kukkainen sitrustuoksu jossa pomeranssi ei ole yhtään kitkerää tai tunkkaista. Tuoksu on raikas, pehmeä, valoisa ja hienostunut. Aistikas, naisellinen, tasapainoinen… kestävä…
Neroli EdP:n puhdas, intensiivinen ja vivahteikas tuoksu on saatu aikaan käyttämällä useita eri osia pomeranssipuusta. Tuoksussa on kahta pomeranssipuun kukkaisuutetta sekä lisäksi lehdistä ja hedelmistä saatavia eteerisiä öljyjä.
Kukista saatava eteerinen öljy huokuu raikasta ja pehmeää kukkaistuoksua, kukka-absoluutin tuoksu taas on lämmin, hunajainen ja aistikas. Lehdistä ja hedelmistä saatavissa öljyissä puolestaan on voimakas sitrusvivahde joilla tuoksuun saadaan poreilevaa raikkautta. Pohjatuoksussa on pehmeää myskiä.
Ahhh. 🙏🏻 Myös tämä tuoksu on erittäin kestävä, ja sillä on voimakas "sillage" (miten tämä suomentuu..?), eli se leijuu vahvasti kantajansa ympärillä. Vain yksi suihkaus, max. kaksi, riittää.
GUERLAIN AQUA ALLEGORIA PAMPLELUNE
Paras greippituoksu koskaan. Mehukas kimppu sitruksisia tuoksunuotteja täydellisessä tasapainossa; greippiä, bergamottia, petitgrainia ja nerolia.
Tuoksu on samalla mehukkaan ja hivenen kirpeän hedelmäinen, kukkainen, vihreä ja raikas. Niii-in ihana.
Pamplelune ja appelsiinipuun tuoksuinen ystävänsä, Lancômen Ô de l’Orangerie ovat kaksi ihaninta sitrustuoksua jotka tiedän. Aina vuoron perään toinen on vähän "parhaampi" kuin toinen... Syksyn rankingissani Orangerie pääsi Pamplelunen ohi Top 4 -listalle, mutta voi olla, että ensi vuonna sijoitukset taas vaihtuvat :)
Sitrustuoksut ovat tosi vaikea tuoksulaji. Ne vetävät minua valtavasti puoleensa, jopa enemmän kuin makean mausteiset, mutta lopulta vain aniharva puhuttelee minua alun treffailun jälkeen. Hyvin monet "paljastuvat" ihollani lopulta saippuaisen pliisuiksi tai ne ovat liian kukkaisia eivätkä tarpeeksi kirpsakoita. En tykkää nynnyistä sitruksista. Niissä pitää olla luonnetta. 💪
Mikä on sun lempisitrustuoksu..?
P.S. Ostin Kuopiosta alennuksesta viimein uuden Hypnotic Poisonin keväällä Prahaan "menettämäni" vanhan tilalle. ❤️
Edellisen Top 4 Tuoksut -postaukseni kommenteissa lukijani Heidi ja toinen Hypnotic Poison -fani kirjoitti, että uudempi ja vanha versio tuoksuvat erilaisille:
"Joskus vertasin vierekkäin uutta ja vanhaa Hypnotic Poisonia, ja uusi tuoksui paaaaaljon terävämmältä ja toisaalta miedommalta mitä tuo vanha versio – tavallaanhan sitä luulisi, että vanhalla tuoksulla on ollut aikaa laimentua vuosien saatossa, mutta se on kyllä paljon tymäkämpi tuoksu mitä tuo nykyinen versio."
Nyt saatoin (haikeana) todeta, että hän oli oikeassa. Nykyinen ei avaudu yhtä pehmeänä vaan on tosiaan vähän terävämpi, mutta samalla myös voimakkuudeltaan kevyempi - tuoksu ei kestä iholla lainkaan yhtä vahvana. Onneksi tästä sentään toki tunnistaa Hypnotic Poisonin. Mutta pitääkö näiden valmistajien mennä kajoamaan tuoksun kompositioon vuosien varrella... törpöt.
Kauppojen hyllyille on ilmestynyt syksyn aikana yksi jos toinenkin uusi päivittäiskosmetiikan luonnonkosmetiikkasarja. (Arkikielellä "markettikosmetiikkaa".)
Yksi näistä sarjoista on Eco by Herbina.
Oli vain ajan kysymys, koska tunnetut suomalaiset päivittäiskosmetiikkasarjat alkavat tuoda valikoimaan omia ekosertifioituja linjojaan. (Lumenen satsausta onkin odoteltu jo vuosia, mutta vieläkään ei näy...)
Luonnonkosmetiikkasarjan valmistus ei kuitenkaan onnistu "tuosta vain", vaikka yrityksellä olisi jo kosmetiikan tuotantolinja olemassa. Sertifioitu luonnonkosmetiikka vaatii sertifikaatin mukaiset tuotantotilat ja raaka-aineet. Kaikki valmistajat eivät halua investoida tällaiseen, etenkin kun ei aina voi ennustaa, miten sertifioitu tuotesarja otetaan vastaan ja onko satsaus kannattavaa.
Vaihtoehtona on myös tuottaa tuotteet alihankintana toisella valmistajalla, ja näin Herbina on menetellyt oman Eco-sarjansa kanssa. Sarja on valmistettu Tanskassa tanskalaisella Ecocert-sertifioidulla valmistajalla, ja sillä on Ecocertin myöntämä Cosmos Organic -sertifikaatti. Koko sarja on vegaaninen.
Sarjaan kuuluu seitsemän tuotetta; puhdistusvaahto, puhdistusgeeli, kuorintavoide, päivävoide, yövoide, seerumi ja misellivesi. (...unohdin yövoiteen kotiin mennessäni kuvaamaan tuotteita...)
Eco by Herbina muutamalla sanalla: hyväntuoksuinen (hypo-parfymoitu), peruskosteuttava, helpot ja kivat koostumukset. Tähtituote (mun mielestä): puhdistusvaahto.
Jutun hinnat ovat Sokokselta, josta ostin Herbinat.
PUHDISTUSVAAHTO 9,90€ / 150 ml
Tämä on mielestäni sarjan paras tuote. Vaahto on erittäin kimmoisaa, pehmeää ja liukasta ja tuoksuu ihanan marjaisalle. Aika lailla täydellinen kasvojenpuhdistusvaahdon koostumus.
Sisältää sulfaatteja, mutta pesuteho ei ole voimakas.
PUHDISTUSGEELI 7,90€ / 150 ml
Geeliputsarista puolestaan en niin tykkää. Se tuoksuu hyvälle ja muodostaa iholla miellyttävän tuntuisen vaahdon, mutta se on työläämpi huuhdella iholta kuin vaahto. On se jännä, miten joissain geelikoostumuksissa onnistutaan välttämään se tietty ihoon tarraava niljaisuus, joka on geeleille niin ominaista, ja toisissa geeleissä se taas on läsnä. Herbinan Eco-geeli on tätä "niljaista" tyyppiä, joka vaatii runsaampaa vesihuuhtelua ennenkuin kaikki geeli liukenee. Vaahto on paljon nopeampi ja miellyttävämpi käyttää!
Myös geelissä on pesevänä aineena sulfaatteja, ja tämä tuntuu vaahtoa pesevämmältä. Iho jää hitusen kiristämään pesun jäljiltä.
MISELLIVESI 9,90€ / 200 ml
Pakko vähän naurahtaa: 'micellar-vesi'..? Siis mitä, Herbina? :D Kyllähän misellivesi on jo hyvin vakiintunut suomenkielinen ilmaisu, ja miselli ihan rehellinen suomenkielinen sana. :) Mistä tämä erikoinen finglish-versio?
Tästäkin nousee ensimmäisenä kokemuksena hyvä tuoksu. Itse vesi on hyvin peruskamaa; meikki irtoaa, mutta sen liukeneminen miselliveteen vie hieman aikaa. Sekä puhdistus- että kosteutusteho on mieto.
Mieluummin olisin nähnyt sarjassa kunnollisen kasvoveden. Alan jo vähän väsyä tähän misellivesibuumiin; paljon järkevämpää olisi puhdistaa meikki kunnollisella meikinpuhdistajalla ja hoitaa sitten ihon kosteutus ja pH:n tasapainotus rehellisellä, kosteuttavalla kasvovedellä.
Misellivesi on aina ollut minusta tosi kumma tuote: se on käytännössä lantrattu putsari. Tai laimennetun putsarin ja kasvoveden hybridi. Mieluummin käytän kunnon putsaria ja kasvovettä erikseen :) Poikkeuksen muodostavat ne misellivedet, joilla silmämeikki lähtee yhtä nopeasti kuin "oikealla" silmämeikinpoistoaineella, ja silmiä ärsyttämättä, niitä käytän oikein mielelläni.
KASVOSEERUMI 11,90€ / 30 ml
Ja taas: ihana tuoksu! Eivät nämä mitään hienostuneita ole, mutta jokin näissä kolahtaa :) Seerumi tuoksuu ihan vadelmille.
Luulin ensikokeilulla tykästyväni seerumiin kovastikin, se tuntui todella kosteuttavalta ja samalla pehmentävältä, mutta seuraavilla käyttökerroilla aloin havainnoida ihmeellistä kalvomaista tuntua. Tämä tunne on vain vahvistunut, ja valitettavasti tuo kalvomaisuus ei lopulta tehnytkään minusta Eco-seerumin fania.
Nytkin tätä kirjoittaessa levitin seerumia kämmenselkään, ja sormissani tuntuu jopa hieman muovimainen kalvon tunne. Tosi kummallista. Incistä löydän vain yhden kalvonmuodostaja-ainesosan; hydrolysoidun vehnäproteiinin, johon yleisemmin törmää hiustenhoitotuotteissa. Onhan kalvolla kosmeettinen funktiokin; se silottaa ihon pintaa ja ehkäisee kosteuden haihtumista. Itse vain en pidä juuri tämän seerumin kalvosta, siinä on jotain niin "muovimaista" ja keinotekoisen tuntuista. En muista olenko aiemmin kokenut tällaista ihofiilistä hydrolysoitua vehnäproteiiniä sisältävien tuotteiden yhteydessä, täytyy alkaa tarkkailla asiaa.
Ainesosiltaan Herbinan Eco-seerumi on oikein hyvä ja minulle mieleinen, sillä se sekä kosteuttaa että ravitsee. Kosteuttavia ainesosia ovat mm. aloe vera, glyseroli, sodium pca, leväuute ja hyaluronihappo. Pehmentävästä hoidosta vastaavat rypsi- ja auringonkukansiemenöljy.
PÄIVÄVOIDE 9,90€ / 50 ml
Päivävoide on sarjassamme "oikein kiva" tuote. Tässä ei ole kalvon tuntua ;)
Ihotuntuma vertautuu aika hyvin Taika-sarjan päivävoiteeseen; voide on täyteläisyydeltään medium/light -tasoa, tuntuu mukavan kosteuttavalta ja pehmentävältä, imeytyy hyvin ja jättää ihon miellyttävän tuntuiseksi. Miellyttävä mutta samalla "arkisen" tuntuinen voide. Genrensä tuntuinen, siis. :) Kuten Taikakin. Nämä ovat markettikosmetiikkaa. 👍
Veden sijaan voide on tehty aloe vera -uutepohjaan. Hoitaviin ja kosteuttaviin ainesosiin lukeutuvat auringonkukansiemenöljy, sheavoi, omenavesi, rypsiöljy, tyrniöljy, levä sekä sodium pca.
Sopii normaalille iholle. Arvelen liian kevyeksi kuivalle iholle. Tuoksusta; päivävoiteen tuoksu on nenääni tunkkaisempi kuin sarjan muissa tuotteissa. Siinä on samaa marjaisuutta, mutta vähemmän raikkaana.
YÖVOIDE 9,90€ / 50 ml
Hyvin saman tuntuinen kuin päivävoide, mutta paksumpi :) Ainesosatkin ovat samat, yövoiteessa vain on korkeampi rasvaprosentti.
Tässäkin voi vetää yhtäläisyysmerkit Taikan voiteisiin. Samat ainesosat päivä- ja yövoiteissa, eri rasvapitoisuus.
KUORINTAVOIDE 9,90€ / 75 ml
Tämä on puhdistusvaahdon ohella toinen suosikkini sarjan tuotteista. Siinä on mukavan tiheä ja tehokas raekoostumus, ja lisäksi se on voidemainen, mistä myös pidän kuorintatuotteissa.
Kuorivina ainesosina tuotteessa on yhdistelmä jauhettua irlanninsammalta (levälaji) ja riisiä.
Tuoksussa jälleen raikkaan makeita marjoja. :)
SUMMA SUMMARUM:
Mikä Eco by Herbinassa on hyvää?
Tuoksut, perusmiellyttävät ja pätevästi peruskosteuttavat koostumukset, loistava puhdistusvaahto ❤️
Mitä jäin kaipaamaan?
Silmänympärysvoidetta ja kasvovettä. Ja harmi, kun seerumissa on tuo kalvomaisuus, muuten se on niin hyvä ja edullinenkin.
Miten vertautuu Taikaan (lähin kilpailija)?
Yhteistä: hinnat ovat samaa tasoa. Päivä- ja yövoiteiden ihotuntuma ja suoritus samankaltainen.
Erilaista: Taikan valikoima on laajempi, sisältäen myös vartalotuotteita.
Minusta Herbinan tuotteissa on hieman paremmat tuoksut, ja hienoa, että mukana on myös seerumi, mikä Taikalta puuttuu. Taikalla taas on silmänympärysvoide, jota Herbinan Eco-sarjassa ei ole. Herbinan puhdistusvaahto on minulle mieleisempi kuin Taikan puhdistusgeeli.
Olen tietysti puolueellinen puhuessani Taikasta, mutta ainakin voi objektiivisesti todeta, että Taika on täysin kotimainen, Suomessa valmistettu ja kehitetty sarja. Vaikka Eco by Herbinan ja Taikan tuotteet ovat muuten hyvinkin saman tyyppisiä niin hintapisteeltään kuin toimivuudeltaan, toinen on kotimaista työtä. Se on omansalainen lisäarvo.
Oletko sinä jo kokeillut Herbinaa (tai Taikaa?) Mitä tykkäät?
