Tulipahan taas testattua (ja esiteltyä..!) ihan mieletön määrä aurinkovoiteita tänä kesänä. Tekin olette varmaan lukeneet aiheesta ihan tarpeeksi tämän vuoden kiintiöön, mutta rohkenin silti tehdä vielä tällaisen "kesän parhaat" wrap-upin.
Kesän kolme parasta aurinkovoidetta. Mukana myös yksi, jota en ehtinyt esitellä kesän postauksissa.

1 NIVEA Shine Control UV Face SPF 30
Paras kemiallinen aurinkovoide. Nivean Shine Control -kasvoaurinkovoide on iholla-tuntumattomin aurinkovoide jonka tunnen. ("Tunnen", heh....) Tämä voide imeytyy ja kuivuu ihoon tyystin, ja juuri siksi se on fantastinen. Ei niin minkäänlaista tahmaa tai voiteen tuntua. Rehellisesti, käytän tätä voidetta kaikkein eniten, koska se ei tunnu miltään ja suojaa silti hyvin.
Shine Control -aurinkovoiteessa on hyviä uuden sukupolven stabiileita UV-filttereitä, tosin UVA-suojasta vastaa pääosin "vanhan sukupolven" nykyään kyseenalainen avobenzone. Avobenzone antaa erinomaisen suojan UVA-säteille, mutta menettää tehonsa auringonvalossa jo 30 minuutissa ilman muiden filttereiden tukea. Ihmettelen, miksi sitä yhä käytetään, kun on olemassa myös uudempia ja valoa paljon paremmin kestäviä UVA-filttereitä. Ehkä avobenzone vain on halvempaa, ja siksi Nivean kaltaiset edulliset merkit käyttävät sitä.
2 PATYKA Sun Cream Face SPF 30
Paras luonnonkosmetiikan fysikaalinen aurinkovoide. Patykan ohut ja raikas aurinkovoideuutuus löi kertalaakista laudalta muut luonnonkosmetiikan aurinkovoidekilpailijat. Ainakin, jos on uskominen kuluttajien lähes yksinomaan hehkuttavia ja lähes ällistyneen innostuneita palautteita.
Itsekin kuulun hehkuttajiin, ja Patykan kosteusvoiteen tuntuinen SPF 30 -kasvoaurinkovoide on kirjoissani silkkaa kultaa. Tätä olen Nivean Shine Control -voiteen tavoin käyttänyt välillä myös dekolteella, hartiolla ja käsivarsilla "city-käytössä", koska se on niin miellyttävän epätahmea. Yhtä olemattoman tuntuinen Patyka ei ole kuin Nivea, mutta luonnonkosmetiikan kategoriassa se on ehdottomasti ohuin, raikkain ja miellyttävimmän tuntuinen kasvoaurinkovoide.

3 V10 Plus Water Base Sunblock SPF 40 PA+++
Paras normikosmetiikan fysikaalinen aurinkovoide. Japanilainen V10 Plus lanseerasi tänä kesänä sekin oman fysikaalisen aurinkovoiteen. Fysikaalinen eli mineraalifiltteri on nyt in, ja yhä useammalla normikosmetiikan brändillä alkaa myös nähdä näitä. Aiemmin kesällä esittelin Lumenen ja Nivean mineraaliaurinkovoidetarjokkaat.
Aasialaiset brändit ovat tunnettuja erittäin miellyttävistä korkean suojakertoimen aurinkovoidekoostumuksistaan, eikä V10 Plus pettänyt odotuksia. Sinkkioksidia ja titaanidioksidia UV-suojanaan sisältävä Water Base Sunblock levittyy iholle kuin unelma ja kuivuu samettiseksi. Plussaa voide saa korkeasta UVA-suojastaan (PA+++). Iholle ei jää piiruakaan vaaleaa kajoa.
Jos ihan rehellisiä ollaan, voide ei kuitenkaan ole water base eli vesipohjainen, vaan silikonipohjainen. Ykkösenä incissä on syklopentasiloksaania, joka yhdessä dimetikonin ja lukuisten muiden silikoniyhdisteiden kanssa vastaa voiteen vaivattomasta levittyvyydestä. Mutta on mukana vettäkin ;D Tuote on hajusteeton.
Hoitavuutta ei V10 Plussan voiteessa ole nimeksikään, kuten ei Niveankaan. Hoitavuudessa luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet voittavat aina normikosmetiikan.

Suosikkien hinnat:
Nivea 12,90€ / 50 ml
V10 Plus 33€ / 30 ml
Patyka 32,90€ / 30 ml
Jos näistä olisi ihan pakko valita vain yksi ainoa... aijjai... vaikeaksi menisi.... Jos olisin koko kesän "cityssä", valitsisin varmaan Nivean. Jos taas olisin veneilemässä tai patikoimassa jossain Alpeilla, valitsisin Patykan, koska luotan mineraalisuojan kestävyyteen iholla kemiallista enemmän.
V10 Plus on erittäin hyvä, mutta en usko, että haluaisin kuitenkaan lopulta pitää ihollani silikonipohjaista aurinkovoidetta koko kesää.
.
ERITYISMAININNAT
Erityismaininnan saa vielä kaksi aurinkovoidetta, joita käytin runsaasti tänä kesänä.
Mádaran aurinkovoidepuikko SPF 50. Hämmästyttävän notkeasti levittyvä, iholla ohuen tuntuinen ja todella hyvän sävyinen kiinteä aurinkovoide. Tätä oli helppo vetää nassuun veneellä. Kätevä puikko säästää sormet tahmalta..!
Korres Yoghurt Sunscreen Spray Emulsion SPF 50. Myös tätä käytettiin veneellä ahkerasti, ja pullo taisi mennä ihan loppuun. Korresin Yoghurt-linjan SPF 50 -voide on todella ohutta ja helposti levittyvää, eikä tunnu lainkaan korkean suojakertoimen voiteelta.
(Minulla oli mukana myös luonnonkosmetiikan fysikaalisen suojakertoimen SPF 50 -vartaloaurinkovoiteita, mutta ne jäivät lopulta käyttämättä kun Korres todettiin niin paljon miellyttävämmäksi ja vähemmän tahmeaksi - ja lisäksi miehellä meni totaalisesti hermo luonnonkosmetiikan aurinkovoiteiden poistamiseen iholta....)

Mikä oli teidän suosikkiaurinkovoide tänä kesänä? :)
Nyt kun Kreikan saaret ovat olleet ulottumattomissani kiitos pandemian, keksin tänä kesänä tehdä saarihyppelystä Suomi-version.
Vaikka Ahvenanmaa on minulle hyvinkin tuttu, maamme muut saaristoalueet ovat jääneet käytännössä hämärään.
”Saariston rengasreittikin” on vain jotain, josta kuulee muiden hehkuttavan mutta omaan elämään sellaiset reissut eivät ole koskaan luontevasti sujahtaneet.
Ja Turun kuulu saaristo? Se on ollut vain se maisema, jota ihailen Ahvenanmaalle suuntaavien laivojen kansilta.

Tänä kesänä – ollessani jälleen matkalla Ahvenanmaalle - käteeni tarttui Turun satamassa Paraisten ja Kemiön saarten matkailuesite. Lueskelin esitettä laivassa ja yhtäkkiä päässäni syttyi lamppu – hei, kun Suomessakin on näitä kivoja pikkusaaria, miksipä en tekisi saarihyppelyreissua kotimaisilla vesillä?


Tuumasta toiseen, ja aloin saman tien suunnitella reittiä. Lomalla kun olin, vailla kiveen hakattuja ennakkosuunnitelmia, saattoi tällainen impulsiivinen idea lähteä heti toteutukseen. Ainoa ongelma näin lyhyellä varoajalla keksityn reissun kanssa oli majapaikkojen niukkuus - elettiinhän kotimaan matkailun kuuminta kesää koskaan ja majoitus oli todellakin kiven alla.
Niinpä tätä reissua kasatessa kului ihan kohtuuttomasti aikaa majapaikkamahdollisuuksien selvittelyyn, ja suunnitelmaa etenkin Kemiön saarella piti koko ruukata uuteen uskoon. (Tiedoksi: Kasnäs-Högsåra-Hiittinen-Rosala-Örö -alueella majoitusvaihtoehtoja on tarjolla todella niukasti.)

Alkuperäisen suunnitelmani mukaan olisin tehnyt reitin Kökarista Nauvon, Paraisten ja Kemiönsaaren kautta Bengtskärin majakalle ja sieltä Hankoon.
Reitistä toteutui lopulta vain puolet, kun saaristolautat vaihtuivat kesken reissun (odottamatta) purjeveneeksi, ja purjeet suuntasivat toiseen suuntaan. Purjeveneellä ”hypähtelin” vielä ihastuttavan reitin Parainen - Brännskär – Nötö – Utö – Kökar – Maarianhamina.
Ylläolevassa kuvassa olen korostanut valkoisella kohteet, joissa saarihyppelylläni vierailin.

Suloinen Nötö vei sydämen
Alkuperäisen suunnitelman loppupää jää odottamaan ensi kesään – mutta ai että jäi kaipuu päästä uudelleen myös Brännskäriin ja etenkin Nötö’lle..! Mitä mielettömiä minisaari-idyllejä Saaristomeren ulapoille kätkeytyykään..!
Taidan olla nyt vähän Suomi-saari-hurahtanut....

💎 Paras alue saaristohyppelyn toteutukseen on Turun saaristo ja Saaristomeri. (Saaria on Suomessa muuallakin mutta täällä on tihein saarikeskittymä - saaria on tuhansia..!) Ensi alkuun: mikä on Turun saaristo? Se ei suinkaan ole rypäs Turun kyljessä sijaitsevia saaria, kuten allekirjoittanut oli saattanut luulla, vaan yleisnimitys Kustavin, Paraisten ja Kemiön saaristojen alueelle. Eli hassua kyllä – Turun saaristossa ei juurikaan ole Turkuun kuuluvia saaria. Alueesta käytetään myös nimeä Varsinais- tai Lounais-Suomen saaristo.
Saaristomeri alueena kattaa myös Ahvenanmaan.
💎 Hyviä aloituspaikkoja ovat esimerkiksi Kasnäs ja Nauvo tai Ahvenanmaa.
💎 Turusta pääsee saaristobussilla aina Houtskariin asti vuoden ympäri. Katso aikataulut täältä.
💎 Kätevin työkalu laivareittien suunnitteluun: saaristolautat.fi josta näet Kaikki Turun ja Ahvenanmaan saariston laivareitit. Suunnittelussa auttaa erityisesti sivuston visuaalinen reittikartta: näet yhdellä silmäyksellä, minkä saarten välillä ylipäänsä kulkee laivayhteys. Kaikki reitit on merkattu omalla värillään ja saarten väliset yhteydet ja reittimahdollisuudet on helppo hahmottaa. Klikkaamalla reittiä kartalla avautuvat tarkemmat tiedot ja pääset klikkautumaan eteenpäin aikatauluihin.
Osa lautoista on ilmaisia yhteysaluksia, osa taas kaupallisten toimijoiden maksullisia lauttayhteyksiä. Jotkin hyvin pienten saarten väliset yhteysalukset kulkevat vain tilauksesta.
💎 Ahvenanmaalla lauttaliikenne on aina maksuton ”jalankulkijoille”, autosta, moottoripyörästä ja polkupyörästä menee maksu.
Omat reittivinkkini lyhyehköihin saaristopyrähdyksiin:
⛴ PARAINEN: PARAINEN (VANHA MALMI) – NAUVO – SEILI
⛴ KEMIÖNSAARI: TAALINTEHDAS – HÖGSÅRA – KASNÄS - ( - ÖRÖ – HIITTINEN)
⛴ TURKU – MAARIANHAMINA - KÖKAR – NAUVO – PARAINEN – TURKU

Olen asunut Ahvenanmaalla monet vuodet, mutta en ole koskaan kulkenut mantereen ja Ahvenanmaan väliä saariston yhteysaluksilla. Helpoin tapa on hypätä Turussa tai Helsingissä Ruotsin laivaan, mutta on myös olemassa kiinnostavampi, joskin enemmän vaivaa ja aikaa vaativa tapa: tulla saaristolautoilla joko Korppoosta tai Kustavista käsin.
Nyt valitsin Korppoon reitin, joka kulkee Ahvenanmaalla Kökarin kautta. Matka kestää yhteensä 5,5 tuntia ja laivaa vaihdetaan Kökarilla.
Kökar on kaunis saari ja sen keskuskylässä Karlbyssa sijaitseva vierassatama Brudhäll on yksi koko Ahvenanmaan viehättävimpiä, joten päätin jäädä sinne yhdeksi yöksi fiilistelemään tunnelmaa.

Brudhäll on Ahvenanmaan saariston helmiä
Brudhäll on minusta niin tunnelmallinen ja kiva paikka, että suosittelisin vierailua siellä vaikka olisit vain käymässä Ahvenanmaalla. Brudhällin satama on käytännössä Brudhäll-hotellin, ravintolan ja venelaiturin muodostama kompleksi, ja sitä voi kutsua poikkeuksellisen vilkkaaksi ja jopa kosmopoliittiseksi sijaitakseen pikkuisessa saaristokunnassa.
Aivan Brudhällin läheisyydessä sijaitsee myös Kökarin ainoa ruokakauppa, posti, kunnantalo ja muut palvelut. Kylä on kuitenkin niin hiljainen, että ilman maamerkkinä toimivaa Brudhällin komeaa rakennusta keskustan halki voisi kävellä tajuamatta ohittaneensa juuri saaren keskustaajaman.

Kökarilla hienoimmat nähtävyydet ovat luonto, Kökarin kirkko ja keskiaikaisen fransiskaaniluostarin rauniot sekä Källskärin merkillisen kaunis ja ainutlaatuinen saari, jonne ruotsalainen vapaaherra perusti välimerellisen puutarhan keskelle-ei-mitään.
Kuvittele kreikkalainen Hermes-patsas ulkosaariston karun, tuulenpieksemän saaren korkealla kalliolla tervehtimässä saapujia..! Källskär on yksi kiehtovimpia ja erikoislaatuisimpia paikkoja Ahvenanmaalla ja koko Suomessa..! Retket Källskärille lähtevät kesäaikaan päivittäin Brudhällin laiturista.

Mitä muuta Kökarilla voi tehdä? Vuokraa pyörä ja aja saari päästä päähän, etappeina vaikkapa Hellsön satama ja Havspaviljongen-ravintola saaren toisessa päässä ja Kökarin kirkko toisessa.
Itse poljin juuri tämän reitin omalla vierailullani! Reitin ehtii pyöräillä leppoisasti yhden päivän aikana. Maasto on tasaista ja helppokulkuista.
Vierasvenesatamien tunnelmasta tykkääville on Brudhällin lisäksi kaksi muuta mukavatunnelmaista satamaa; Hellsö saaren pohjoispuolella ja Sandvik saaren lounaisosassa. Sandvikissa on myös camping-alue.
Vinkki: jos saavut Kökarille ilman omaa kulkuneuvoa, pääset Kökarin satamasta Brudhälliin taksilla. Tietyille laivavuoroille on kiinteän taksan kimppataksiyhteys joka maksaa vain 2€. :) Tiedot ja kimppakyydin ("kollektivtrafik") aikataulut näet täältä.
Seuraavassa osassa etappi 2: Kökar - Galtby (Korppoo) - Nauvo, Seili ja Parainen. :)
Esittelyssä Mádaran Velvet Wear -huulipunat.
Joko saa haaveilla ihanista huulipunista, vaikka maskiaika vain jatkuu.... mä sanon, että saa!

Mádaran meikkikokoelma on kasvanut uudella tuotteella: huulipunat. Nimeä Velvet Wear kantavat huulipunat ovat vegaanisia, koostumukseltaan satiinisen ohuita ja jäljeltään himmeitä. Hylsyssä punat näyttävät hyvin mattaisilta, ja punan virallinen nimikin on Matte Cream Lipstick, mutta huulilla jälki on satiinista eli kevyesti kuultavaa. Kuten kuvistakin voi nähdä. :)
Sävymaailma sopii mielestäni syksyyn kuin nenä päähän; kokoelman neljä huulipunaa kulkevat murretuissa ruskealla taitetuissa sävyissä. Roosaa, oranssista korallia ja rusehtavaa lilaa.
Ensikatsomalta sävyt vaaleinta (31) lukuunottamatta eivät ihan tuntuneet mun värisiltä, mutta kasvoilla sävyt näyttivät hyvin erilaisilta ja tykästyin itse asiassa kaikkiin, paitsi tummimpaan.

Mitäs sanotte?

Cool Nude 31 - murrettu marjapuuropinkki
Warm Nude 32 - murrettu lämmin roosa
Magma 33 - tiilen sävyinen koralli
Dark Nude 35 - viileän rusehtava liila, voisi melkein sanoa taupe
Päällimmäinen fiilikseni Mádaran huulipunien koostumuksesta: hämmästyttävän hyvän ja lähes olemattoman tuntuisia huulilla! Kaikkina päivinä Velvet Wear -punia käyttäessäni olen unohtanut koko punan olemassaolon, niin miellyttävästi se asettuu huulille. Koostumus on ohut ja huulia myötäilevä, ja selvästikin myös kosteuttava, koska huulirasvan tarvekin on ollut Velvet Wear -punaa käyttäessä vähäisempi kuin ilman punaa.
Koostumus on ihan kymppi, on mun "tuomio"! 💋💎
Velvet Wear -huulipunissa on hyvin kevyt, vaniljainen tuoksu. Niin kevyt, että en ollut kiinnittänyt tuoksuun huomiota ennen kuin siitä esitettiin kysymys kommenteissa.

Leiskuvan lämmin Magma erottuu joukosta punaisuudellaan, Nude-nimisten sävyjen edustaessa hillitympää roosa-liila-harmonian perhettä.

VEGAANISISTA PUNAPIGMENTEISTÄ
Mádaran huulipunat kuten myös huulikiillot ovat vegaanisia, eikä niissä käytetä synteettisiä tai eläinperäisiä väripigmenttejä. Tunnetuin värikosmetiikassa käytetty punapigmentti on hyönteisperäinen karmiini, jolla saa aikaan upeita, syviä ja kirkkaita punaisen sävyjä, mutta vegaaniset brändit eivät luonnollisestikaan käytä tätä vaihtoehtoa. Mitä pigmenttejä Mádara siis käyttää luodakseen punaisia sävyjä?
Rautaoksidit
Rautaoksidit ovat mineraalipigmenttejä, joita käytetään värikosmetiikassa niin meikkipohjista luomiväreihin kuin huulipuniin.
Velvet Wear -huulipunien punaiset sävyt on luotu punaisella rautaoksidilla (CI 77491), jota on yhdistetty muihin mineraalipigmentteihin kuten manganeesiin (violetin sävyinen pigmentti). Karmiiniin verrattuna rautaoksidi tuo maanläheisempiä punaisen sävyjä ruusuisesta nudesta kastanjanpunaiseen.
Kasviperäiset pigmentit
Kasveista saadaan todella vivahteikkaita, kirkkaita ja eloisia punaisen sävyjä. Syy, miksi niitä käytetään ainakin vielä tällä hetkellä kosmetiikassa suhteellisen vähän on se, että niiden käyttö vaatii monimutkaisempaa teknologiaa ja syvempää tietotaitoa kuin mineraalipigmentit.
Kasvipigmenttien etu vivahteikkuutensa ohella on niiden hoitavuus. Osa kasvipigmenteistä, kuten antosyaanit ja karotenoidit, ovat tehokkaita antioksidantteja.
Mádaran tuotteista kasviperäistä punapigmenttiä on käytetty Glossy Venom -huulikiillon uusimmassa, innovatiivisessa sävyssä Ruby Red, joka on Mádaran kirkkain punaisen sävy.

Katsellaan sitten vielä Velvet Wear -huulipunat meikäläisen kasvoilla.
Mikä sävyistä on sinun mielestäsi paras? :)

COOL NUDE 31 - sävyistä kenties helpoin ja voisiko sanoa kaupallisin; todella kaunis viileä, murrettu nude-liilaroosa.

WARM NUDE 32 - beigellä taitettu lämmin roosa. Tosi luonnollinen sävy ja sopii hyvin arkeen. (Niin... sitten kun vihdoin koittaa maskiton arki... huokaus...)

MAGMA 33 - upea, peittävä tiilenpunaista ja oranssia korallia yhdistävä sävy. Huulilla punaisempi ja kirkkaampi kuin hylsyssä.

DARK NUDE 35 - rusehtava liila. Sävy, jollaista en itse rohkenisi käyttää, koska vierastan tummia huulipunasävyjä, mutta ainakin oma äiti (!) kehui kovasti että hyvältä näyttää..! ☺️
Mádaran huulipunat ovat saapumassa syksyn aikana jälleenmyyjille, tällä hetkellä niitä saa Mádaran omasta verkkokaupasta. Hintaa Velvet Wear -huulipunalla on 28,90€.
💄💄💄
Ja niin kuulkaas kävi, vaikka en lähtökohtaisesti itse ole mattana mainostetun huulipunalaadun käyttäjäkuntaa, että Mádaran huulipuna varasi jo paikkansa mun Vuoden parhaat -tuotteet listalta. Koostumus, levittyvyys ja miellyttävyys huulilla on ensiluokkainen. En ole varmaan koskaan käyttänyt yhtä "olemattoman" tuntuista huulipunaa - samalla peittävä mutta hämmästyttävän ohut ja asettuu huulille kuin kotiinsa. 👌👏
