28.06.2009

Kynsilakkanamia

Tänään haluan esitellä teille kynsilakkojani, joita ei kylläkään kovin montaa ole. Mutta pullot näyttävät kuvissa niin kauniilta...
Olin oikeastaan kunnon kynsifriikki jo kauan ennenkuin pimahdin luomiväreihin, mutta sittemmin kynsifriikkeys on laimentunut ihan "tavalliseksi lakkailuksi". En siis hamstraa kynsilakkoja enkä omista mitään kynsien koristeluvälineitä. Entisellä kynsifriikkeydelläni tarkoitan sitä, että kynsien kasvatus oli minulle harrastus ja annoin kynsien kasvaa niin pitkiksi kuin vaan mahdollista. Pisin kynteni saavutti kuuden sentin mitan, kunnes katkesi nujakoidessani pikkusiskon kanssa. [Aaaargh!] Nykyään pidän kynteni korkeintaan sentin mittaisina.

China Glazen kynsilakat ovat suosikkejani. Tästä kuvasta jäi näköjään puuttumaan vihreä L8RG8R ja koralli Bare If You Dare, koska olin juuri lakannut niillä kynteni ja ne olivat toisessa huoneessa.
Harrastan välillä tällaisia kaksivärilakkauksia. Tässä Bare If You Daren ja L8RG8R:n päällä Goshin Rainbow. Rainbow'n lastujen kimallus ei kyennyt tallentumaan kuviin, murr.

Goshin kynsilakat ovat suhteellisen uusi tuttavuus, mutta olen kyllä oikein tyytyväinen näihin. Tuntuu vaan inhottavalta maksaa näistä se "peräti" 7€ kaupassa kun on tottunut muuten tilaamaan lakat netistä parin euron hintaan.


Tämän kauniin sinisen lakan ostin hiljattain Barcelonasta. Se on u-p-e-a.


OPIn lakkoja mulla on vasta neljä. Kaikki neljä ovat kyllä myös suosikkejani, etenkin Parlez-Vous Opi on käsittämättömän ihana murrettu violetti. Sävystä tulee mieleen mustikkamaito.

(Kappas, Kiko tunki sitten tähänkin kuvaan mukaan.) Manhattan-lakkani ovat toooodella vanhoja, olen ostanut nuo kaksi vihreää Budapestistä vuonna 2001, ja sininen on oikeasti 90-luvun puolesta välistä.... Ja kyllä, se toimii edelleen! Ei ole edes ohennetta tarvinnut käyttää.

Revlonin lakat olivat varmaan 10 vuotta suosikkejani ja mulla oli niitä lukuisia. Nyt on enää nämä jäljellä. Very Currant on mielestäni yksi kaikkien aikojen kauneimpia lakkoja.
Very Currant
Bonuksena kuva kynsistäni vuodelta 2001. Kuvan laatu on huono koska se on kuva vanhasta valokuvasta. Vasen nimetön oli tässä saavuttamassa sitä kuuden sentin ennätysmittaa. Huomatkaa spiraalimuoto! (No, voiko sitä olla huomaamatta....)

Ei kommentteja
27.06.2009

Yöllisiä lupauksia

Moro. Kello on 01:05 ja mä istun tässä koneella ja nukuttaa ihan tajuttomasti. Ennenkuin painun pehkuihin mun täytyy näin julkisesti tehdä pari lupausta.

1. Lupaan opetella laittamaan mun kulmakarvat!! On se nyt kumma että jaksan harjoitella kaikkien mahdollisten värien sekoittelua luomilla mutta en saa kulmakarvojani kuosiin. Siihen tulee nyt muutos. Voitteko kuvitella että mä en edes omista kulmakynää, kulmakarvageelistä puhumattakaan? Saaran blogissa oli loistavat (ja vähän hervottomatkin, tsekkaa tuplakulmat!) ohjeet kulmien laittoon. Tää alkaa nyt opetella.

2. Opettelen käyttämään irtoripsiä. Koskaan eläessäni en ole sellaisia testannut, ja juuri munlaiset ihmiset niitä kipeimmin tarvitsisi. Kun seuraavan kerran pääsen ihmisten ilmoille (lue: manner-Suomeen jossa on jotain kauppojakin) niin marssin suorinta tietä ostamaan irtoripsiä ja liimaa.

Ennenkuin pujahdan vällyjen väliin jaan vielä kanssanne viikon triviaaleimman ilostuksen aiheen: L'orealin Golden Beige -luomivärissä näkyy pohja! Joku puistelee nyt siellä varmasti päätään, mutta mulle tää on Suuri Juttu. Kun on kolminumeroinen luku luomivärejä niin niistä ei alakaan pohja paistaa ihan helpolla. Edellisen kerran olen saanut luomivärin loppuun vuonna 2003. Minnekähän saakka Golden Beige kestää...? 2012? Tummia luomivärejä en edes uneksi saavani koskaan loppuun. Not in this life.


Mutta nyt. Hyvää yötä.

P.S. Ainiin. Miten te laitatte kulmanne? Kynällä? Ruskealla luomivärillä? Värillisellä geelillä? Vai onko joku peräti niin onnekas että tummat kulmat löytyy omasta takaa?

Ei kommentteja
26.06.2009

Apaattinen mollamaija

Mollamaija. Jotenkin nyrjähtänyt sellainen. Nuo sanat mulle tuli mieleen kun katsoin tuota kuvaa molemmista silmistä. Tämä meikki on taas tätä epämääräistä taiteellista kokeiluosastoa eli ei sovi mihinkään muuhun tilanteeseen kuin johonkin kuvitteelliseen editorial-tyyppiseen kuvaukseen. Mutta jotain ihan kivaakin tässä meikissä on joten ajattelin että julkaistaan pois.... (Mutta miten tuo meikki saakin mun katseen näyttämään niin surkealta...? :D)


Meikkiin käytetty:
* Mad Minerals Speed
* Mad Minerals Be Kind
* MAC Violet-pigmentti
* Revlon Frosty White
* IsaDora Inliner Kajal Satin White
* Dior Diorshow Iconic-ripsari

Sävyjä ei ole kovin kummoisesti häivytetty, tarkoituksenakin oli saada vähän sotkuinen look. Luomen sisäpuolikkaalla Mad Mineralsin siniturkoosi Speed, ulkopuolikkaalla MAC Violet ja kulmaluulla Revlon Frosty White. Yläluomen ripsirajassa violetin kohdalla Mad Minerals Be Kind, jonka tällä kertaa levitin kosteana. Ka-pow! Be Kind'han on kosteana ihan eri sävy kuin kuivana, siitä saa todella, todella voimakkaan vihreän. Matta-koostumuksensa vuoksi se sopii myös erinomaisesti rajauksiin. Alaluomella toistuvat samat sävyt kuin yläluomella. Sisärajaus IsaDoran valkoinen inliner-kajal.
Ei kommentteja

  • Sanni

  • Arkisto

    • 2025 (77)
    • 2024 (124)
    • 2023 (149)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)
  • Avainsanat