Aina jos minulta kysytään yhtä nopeaa vinkkiä meikkiin, vastaan poskipuna. Mikään muu tuote ei freesaa valjua maitonaamaa yhtä nopeasti ja helposti. Muutama kevyt veto siveltimellä ja saat heti terveen hehkun kasvoillesi!
Silti tämä tuote ei ole aina kuulunut meikkirituaaliini. Nuorempana pidin poskipunaa jopa vaikeana tuotteena ja näytin posket punattuina mielestäni heti ylimeikatulta. Vuosikausiin en omistanut yhden ainutta poskipunaa, kunnes eräänä perjantai-iltana sain "herätyksen".
Olimme kaverini kanssa meillä pitämässä vähän etkoja, ja meikkailimme siinä samalla. Kun olin valmis, kaverini huudahti, "Mutta sinullahan ei ole poskipunaa!" No, ei niin. Sou? "Nyt laitetaan sulle vähän väriä naamaan, sä olet aina niin kalpea!" kaveri sanoi. Ja kun katsoin peiliin punakäsittelyn jälkeen, tajusin yhtäkkiä eron. Mähän ihan hehkuin!
Sen illan jälkeen marssin kauppaan ja ostin ensimmäisen poskipunani. Siitä taitaa nyt olla 6 vuotta. Sen jälkeen olen käyttänyt punaa päivittäin. Minun kaltaiselleni luonnostaan värittömälle ihmiselle se on todellinen ihmeaine. Enkä enää onnistu tekemään pelleposkia vaikka suunnilleen yrittäisin..! ^_^ Hyvä, tasaisesti levittävä sivellin ja kevyt käsi takaavat sen.
Mun resepti freesiin, luonnolliseen ilmeeseen: persikkainen tai roosa poskipuna ja väritön huulikiilto! Näytät meikkaamattomalta, mutta silti terveen hehkuvalta! :)
Kalpeanaama. Tässä muuten selitys sille miksei blogissa ole viime aikoina nähty paljon meikkikuvia. Silmämeikki on näyttänyt viime viikot tältä kiitos aamukiireen ja pimeyden. :/ Nyt alkaa jo ahdistaa.
Huiskaisu poskipunaa....
...plus väritön huulikiilto, ja jo näyttää terveemmältä! Punaa ei tosiaan tarvitse olla paljon. Joskus näkee sellaisia ylilyöntejä että ei voi kuin ihmetellä. Joissain ihmisissä kai asuu se vahva, sisäinen klovni joka vaan haluaa maalata ne kirkkaat, räikeät rinkulat. Itse vedän muutaman, pehmeän vedon ja ero on silti selvä.
Tarkoitus oli näyttää myös tummempi poskimeikki kera varjostuksen ja korostuksen, mutta jätetään se seuraavaan kertaan. Kuvia tuli napsittua pienen tutorialin verran, joten ei ahdeta kaikkia kuvia samaan postaukseen.
Punatuotteeni ovat pieni, mutta toimiva ryhmä! Mitään extraa en kaipaa.
IsaDoran Face Glow Powder. Lempparituotteita, vaikka näyttääkin vähän käytetyltä. Vaaleanpunaisia raitoja käytän korostuksissa ja ruskeaa aurinkopuuterin tavoin.
Tämä on se ensimmäinen poskipunani. No7 Pink Shimmer. Kuuden vuoden käytön jälkeen vain pieni pilkahdus pohjaa näkyvissä! Nykyään tämä on vähiten käyttämäni puna.
...kun taas tässä on sitten ehkä eniten käyttämäni! Yves Rocherin Pehmeä Roosa (Rose Douceur). Arvatkaa kiljuinko riemusta kun siitä viikko sitten alkoi näkyä pohja? ^_^
Myös tämä oli pitkään päivittäisessä käytössä; Rimmelin Santa Rose.
Lemppareita, mutta tykkään käyttää melkein vaan kesällä; Lumenen Mansikkavaahto.
MACin Pleasantry, Dainty ja Joyous. Eniten käytössä Dainty, ottanut Santa Rosen aseman johtavana päivittäispunana Yves Rocherin rinnalla.
Tämä kaveri jäi ryhmäkuvasta; Dr. Hauschkan Natural Pastels. Tekee hyvin samantyyppistä kevyttä ja kuulasta jälkeä kuin YR.
IsaDoran Face Glow'n ohella käytän korostustuotteena paljon myös Pure Luxen You Glow Girl!'iä. Tämä tekee paljon hohtavampaa jälkeä.
Ja viimeisenä varjostuspuuterit; NYX Taupe (sopii kaikille neutraalin sävynsä vuoksi) ja uusi tulokas Dr. Hauschka Bronzing Powder.
Poskimeikin sivellinkolmikko. Korostustuotteelle on oikeastaan melkein ihan sama mitä sivellintä käyttää, ja siksipä mulla on siihen hommaan H&M;:n synteettinen halpis. Sen harjakset ovat kovat ja vähän raapivatkin, mutta nappaavat mukaansa sopivan vähän tuotetta joten tuloksena on haluttu, kevyt jälki.
Mikäs on lukijoiden suhde poskipunaan? Tuleeko laitettua päivittäin, pelkästään juhliin vai ei koskaan?
Ripset luonnontilassa. Mitkä ripset? :)
Ripsari A
Ripsari B
Ripsari C
Ripsari D
